VINKKEJÄ TUOTEKEHITYSPROSESSIN HALLINTAAN ELINTARVIKEALAN TOIMIJOILLE

H Y V I N V O I N T I A E L I N T A R V I K K E I S T A H A N K E VINKKEJÄ TUOTEKEHITYSPROSESSIN HALLINTAAN ELINTARVIKEALAN TOIMIJOILLE K u o p i o 1 2 / 2 0 1 7 T E K I J Ä : Future Food tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Matkailu-ja ravitsemisala

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUOTEKEHITYKSEEN... 3 2 KULUTTAJATUTKIMUS... 8 3 TUOTEIDEOINTI... 12 4 RESEPTIIKKAKEHITYS/-TESTAUS... 13 5 MARKKINOINTI... 17 6 RAHOITUSKANAVIA... 21 7 LINKKIVINKIT... 22

3 1 JOHDANTO TUOTEKEHITYKSEEN Jokaisen yrityksen tulee ymmärtää, mitkä ovat tuotekehityksen kulmakivet ja miksi tuotekehitys on tärkeä osa yrityksen toimintaa. Kaikissa yrityksissä varmasti pohditaan, miten kuluttajien nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja haluihin voi ja kannattaa vastata. On selvää, että elintarvikealan toimijat kohtaavat tuotekehityksessä mitä moninaisempia haasteita ja onkin tärkeää, että ne tiedetään ja niihin osataan reagoida jo ennakkoon tai viimeistään tuotekehityksen aikana. Asiantuntijayhteistyötä ei voi korostaa liikaa, sillä yritysten resurssien ei ole tarkoituskaan taipua kaikkeen. Tässä raportissa haluamme herättää elintarvikealan yritykset pohtimaan tuotekehitystä osana oman yrityksen toimintaa. Miten kuluttajien nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja haluihin voi ja kannattaa vastata? Miten luodaan uusi tarve tai mielenkiinnon kohde tuotemarkkinoille ja mistä lähtee hyvä elintarviketuotteiden tuotekehitys? Yrityksen on pidettävä koko ajan itseään ajan tasalla maailmalta tulevien trendien näkökulmasta sekä osattava tulkita ja soveltaa kotimaisia kuluttajatutkimuksia ja tilastotietoja. On myös todella tärkeää pitää tuntosarvet ylhäällä liikkuessa ihmisten ilmoilla ja haisteltava mikä tällä hetkellä on in ja eritoten mikä voisi olla se seuraava juttu, jolla on kuluttajille merkitystä. Miten henkilöstön luovuus ja ideat saadaan yrityksen käyttöön? Kuka siitä teidän yrityksessänne vastaa? Kuinka usein tuotekehitystä tehdään? Miten henkilöstön luovuus ja ideat saadaan yrityksen käyttöön? Tuotekehitys prosessina Tuotekehitysprosessin tulisi olla osa yrityksen strategiaa ja suunnitelmallista toimintaa, tavoitteellista sekä sisältää suunnitellut resurssit. Yritykset ovat pakotettuja tekemään tuotekehitystä sekä uusien tuotteiden että (omien) olemassa olevien tuotteiden parantamiseksi kuluttajien halujen ja tarpeiden mukaisesti. Tämän hetken hittituote ei ole järkevä

4 tuotekehitysaihe, vaan trendejä tulee seurata globaalisti ja tuotekehitystä tulisi tehdä nimenomaan tulevaisuussuuntautuneesti. Tuotekehitysprosessin tulisi olla osa yrityksen strategiaa. Seuraavassa kuviossa on kuvattu, kuinka moni asia tuotekehitysprosessiin vaikuttaa ja kuinka laaja-alainen prosessi kokonaisuutena on. Tuotekehityksen on aina tarkoitus vastata asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin ja haluihin, eikä asiakkaiden roolia yrityksen toimintaympäristössä voi liiaksi korostaa. Siten asiakas on tärkeä pitää mielessä jokaisessa tuotekehityksen vaiheessa. On tärkeä huomata, että tuotekehitysprosessin lähtökohtana tulisi aina olla yrityksen strategia, toiminta-ajatus ja tavoitteet. Oleellinen kysymys onkin, miten nämä saadaan jalkautettua luontevaksi osaksi tuotantoa?

5 Elintarvikealan toimijan on oleellista pohtia, tarvitaanko tuotekehitykselle erillisiä fasiliteetteja tai missä tiloissa tuotekehitys tapahtuu. Onko se mahdollista tuotannon ohella? Minkälainen toimintamalli yrityksessänne on koskien tuotekehitystä? Lentelevätkö ideat silloin tällöin vai onko ideointi ja tuotekehitys suunniteltu osa yrityksen toimintaa? Onko uuden tuotteen tuotantoon siirtäminen kustannustehokasta? Mitä siinä pitäisi ottaa huomioon? Kuinka pakkausvalinnat ja pakkausten tilaaminen toimivat? Kuka vastaa visuaalisesta ulkoasusta? Entä kuinka hyvin tuotteen käytettävyys ja kuluttajanäkökulma otetaan huomioon? Minkälainen on yrityksenne tuotekehityksen toimintamalli? Tuotekehitysstrategiaan on syytä kirjata tavoitteet. Kuinka monta uutta tuotetta yrityksessänne kehitetään vuosittain? Kuinka monta tuotetta uudistetaan tai muokataan (tuoteparannuksen kautta) vuosittain? Kuinka monta työntekijää osallistuu uusien tuotteiden tuotekehitykseen? Kuinka paljon yrityksen tuotekehitykseen halutaan investoida resursseja? Miten uudet tuoteideat yrityksessänne syntyvät? Pohtikaa myös, kuinka tuotekehitys on toteutettu teidän yrityksessänne. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, joka vaatii onnistuakseen erityisosaamista sen eri vaiheissa. Ovatko yrityksessänne toimivat sekä vastuulliset tiimit tai henkilöt tietoisia siitä, mitä kukin tekee? Viestintä ja kommunikoinnin tavat yrityksen sisällä nousevat merkittävään rooliin, jotta tuotekehityksestä vastaava henkilö voi avata ideansa esimerkiksi markkinoinnista vastaavalle henkilölle. Tuotekehityksen tavoite on vastata markkina- ja asiakaskysyntään, kasvattaa myyntiä sekä säilyttää yrityksen kilpailukyky tuotemarkkinoilla. Pystyykö yrityksenne kilpailemaan alati muuttuvilla tuotemarkkinoilla? Minkälainen teidän tilanne on tällä hetkellä nähden kilpailijoihin tai tuoteryhmän muihin tuotteisiin? Uuden tuotteen tulee olla kilpailukykyinen, houkutteleva sekä kuluttajien tarpeisiin vastaava, jotta kuluttaja haluaa sen. Tämän lisäksi kuluttajan tulee myös löytää tuote muiden tuotteiden joukosta. Pakkausten visuaalisuus ja helppous ovat merkittävässä roolissa. Tuotekehityksen tavoite on vastata markkina- ja asiakaskysyntään, kasvattaa myyntiä sekä säilyttää yrityksen kilpailukyky tuotemarkkinoilla.

6 Tuotekehitys on monivaiheinen prosessi. Aluksi vaaditaan paljon selvitystyötä ja hahmottelutyyppisiä toimenpiteitä. Jotta kokonaisprosessi olisi onnistunut ja taloudellisesti kannattava, tuotekehitysprosessin alkupäässä olisi hyvä huomioida seuraavat seikat: Onko tuotteelle olemassa markkinoita (kysyntä)? Ovatko markkinat jo valmiita? Onko markkinoilla jo vastaavia tuotteita, jotka täyttävät kysynnän? Kuinka paljon? Myykö tuote? Kenelle tuote on suunnattu, mihin kuluttajan tarpeeseen se vastaa? Onko tuote kannattava? Mitkä olisivat parhaat ja tehokkaimmat jakelukanavat? Mikä on tuotteen uutuusarvo? Ennättääkö tuote ajoissa markkinoille vrt. tuotteiden lyhentyneet elinkaaret? Onko tuotteen valmistukseen sopivia raaka-aineita saatavilla Onko tuotteen valmistukseen sopivia laitteita, teknologiaa ja osaamista? Soveltuuko tuote massavalmistukseen? Täyttääkö tuote elintarvikelainsäädännön vaatimukset? Hinnan muodostuminen; Paljonko kuluttaja olisi halukas maksamaan tuotteesta? Mitkä ovat tuotekehityksen kulut? Kokonaiskulut lanseerauksesta, markkinoinnista ja jakelusta? Täysin uuden, innovatiivisen tuotteen markkinoille saattaminen voi olla usean vuoden prosessi kokonaisuutena. Tuotemarkkinoiden kiristynyt kilpailu vaatii tehokasta taustatyötä ja näin ollen on hyvä seurata erilaisia tutkimustietoja sekä kuluttajien käyttäytymistä ja sen muutosta. Huomioi tuotteen elinkaaren lyheneminen tuotekehitysprosessin kannattavuudessa. Ota digitalisaation hyödyt käyttöön ja löydä kuluttajat osaksi tuotekehitystä! Näin tuotteen arvo voi syntyä jo ennen markkinoille breikkausta. Kuluttajilta ja markkinoiden tilanteesta on nykyään helppo saada tietoa, kannattaa siis hyödyntää erilaiset kuluttajatutkimuksia tekevät yritykset ja heidän viimeisimmät raportit. On oleellista sisäistää tuotekehityksen osaksi kuluttajien nopeastikin muuttuva ostohalukkuus ja arvot sen taustalla. Kuluttajat arvostavat yritysten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kuluttajia osallistava tuotekehitys tulee ottaa osaksi elintarvikealan toimintaa. Uusi sukupolvi arvostaa yhteistyötä ja sen tuloksia, onkin ajankohtaista kysyä milloin elintarvikeala reagoi tähän tekemällä tuotekehitystä yli toimialojen?

7 On tärkeää erottaa, milloin voidaan puhua tuotekehityksestä ja miten tuotekehitys määritellään. Tuotekehitys vaihtelee eri yrityksissä merkittävästikin ja onkin olennaista huomata, että kaikkia tuotekehityksen osa-alueita ei voi soveltaa kaikissa tapauksissa. Merkitystä on esimerkiksi sillä, onko kyseessä aivan uuden innovatiivisen tuotteen tuotekehitys vai jo olemassa olevien tuotteiden parantaminen tai uudistaminen. Kaikissa tapauksissa kuluttajamarkkinoiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Ota digitalisaation hyödyt käyttöön ja löydä kuluttajat osaksi tuotekehitystä! Alla on esitelty yksi tuotekehitysprosessin malli, jota voi hyödyntää yrityksen tuotekehitysstrategian suunnittelussa (osa toiminnoista menee limittäin ja tilanteesta riippuen eri vaiheet ja niiden järjestys voi vaihdella): Innovatiivinen tuoteideointi Kilpailija- ja markkina-analyysit Reseptiikkatestaukset ja asiantuntija-arvioinnit Tuotteiden säilyvyystestaukset Aistinvarainen arviointi sovitulla kohderyhmällä Tuotteiden ravintosisällöt ja pakkausmerkinnät Pakkaussuunnittelu (huomioi pakkauksen käytettävyys, lisäksi se voi sisältää markkinoinnillisesti kuluttajaa sitouttavaa materiaalia esim. kilpailut, reseptiikkaa jne.) Valmiin ja pakatun tuotteen arviointi ja testaaminen: kuluttajat ja asiantuntijat Tuotteen testaus yrityksen tuotantoprosessissa o Tuotteen hinnoittelu /laskelmia; lajinvaihdot huomioiden Tuotteen markkinointisuunnitelman/lanseeraussuunnitelman laadinta o tuotteen nimi o anna mainonnassa esimerkkejä kuinka tuotetta voi käyttää, luo mielikuvat kuluttajille jo valmiiksi, tällöin kuluttaja ostaa tuotteenne todennäköisemmin.

8 Yhteistyö osana tuotekehitystä Tuotekehitys vaatii paljon erilaisia resursseja liiketoiminnan eri osa-alueilta. Hallitseeko yrityksesi tuotekehitysprosessin kaikki vaiheet tasapainoisesti? Missä tuotekehityksen vaiheissa yrityksesi kenties kaipaa tukea? Onko tuotekehitys hallittu osa yrityksen liiketoimintaa, tehdäänkö tuotekehitystä systemaattisesti ja strategiaa toteuttaen? Missä tuotekehityksen vaiheissa yrityksesi kenties kaipaa tukea? Osa tuotekehitystä on varmistaa myös, että yrityksellänne on verkostot kunnossa. Jokaiselle prosessin osa-alueelle löytyy asiantuntijoita, eikä kaikkea tarvitse tehdä tai hallita itse. Joskus elintarvikealan tuottajat näkevät asiantuntijatyön osana yrityksen toimintaa vain kustannuksena. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että tuotekehitysprosessi on kallista ja jos se menee pieleen tai jää kesken resurssien tai osaamisen puutteiden vuoksi, tulee se paljon kalliimmaksi kuin järkevästi harkittu ja suunnitelmallisesti toteutettu ostopalvelu. Käytä verkostojasi ja hae nopeasti palautetta sekä selvitä kuluttajien ja kohderyhmän mielipiteitä prosessin eri vaiheissa. Olettehan huomioineet, että innovatiivisten tuotteiden saaminen markkinakelpoisiksi vaatii taustalle ison tiimin! Alueen asiantuntijat monipuolisella osaamisella kannattaa hyödyntää prosessissa. Tärkeää on käydä keskustelua myös vähittäisliikkeiden ja tukkujen (Horeca-sektorin) kanssa. Minkälaisia tarpeita siellä on? Tehdäänkö tuotekehitys esimerkiksi vähittäiskaupan pyynnön ja

9 aikataulun mukaisesti? Nämä toimijat voivat ohjata jo yrityksenne tuotekehitystä ja näin toimimalla myös vähittäiskauppa saadaan mukaan ja todennäköisyys saada tuotteet kaupan hyllylle kasvavat varmasti. 2 KULUTTAJATUTKIMUS On tärkeää huomioida, että kuluttajatutkimus on osa tuotekehitysprosessia. Tieto kuluttajien suhtautumisesta yritykseen ja yrityksen tuotteisiin on elintärkeä tieto murroksessa olevassa elintarvikebisneksessä. Kuluttajien ostokäyttäytyminen ja kuluttajasegmentit vaihtelevat nopeasti hektisillä ja voimakkaasti kilpailluilla tuotemarkkinoilla. Valikoimat kasvavat ja vaikuttaminen kuluttajan ostopäätöksiin muuttuu entistä haasteellisemmaksi. Kuluttajien tarpeet yksilöityvät ja kasvavat, kun taas yrityksiltä vaaditaan nopeaa reagointia ja tarpeisiin vastaamista. Säilyttääkseen kilpailukykynsä yritykset tarvitsevat paljon erilaista kuluttajatietoa liiketoimintansa tueksi. Valikoimat kasvavat ja vaikuttaminen kuluttajan ostopäätöksiin muuttuu entistä haasteellisemmaksi. Kuluttajatutkimuksista saadaan arvokasta tietoa esimerkiksi tuotteiden hyväksyttävyydestä, valintatekijöistä tai käytettävyydestä nimenomaan kuluttajien näkökulmasta. Oikein kohdennetuilla kuluttajatutkimuksilla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä yrityksen tuotekehityksen tueksi. Tutkimusten avulla voidaan saada täysin uutta tietoa tai sellaista tietoa tuotteesta, jota ei ole aikaisemmin osattu hyödyntää. Saatu tieto voi myös vahvistaa yrityksen tietoa tuotteistaan. Yritys voi käyttää tutkimusten tuloksia muun muassa omassa kehittämistyössään, tiedon lisäämisessä henkilöstölle ja johdolle sekä yrityksen markkinoinnissa. Tiedetäänkö teidän yrityksessä, ketkä ostavat tuotteitanne? Miksi kuluttajat valitsevat juuri teidän tuotteenne? Onko teillä tästä dataa? Seuraatteko sitä dataa? Missä markkinanne ovat, entä missä ne voisivat olla? Oikein kohdennetuilla kuluttajatutkimuksilla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä yrityksen tuotekehityksen tueksi.

10 Kuluttajat osana tuotekehitystä Moni pohtii miksi ja missä vaiheessa kuluttajat kannattaa viimeistään ottaa mukaan tuotekehitykseen. Kuluttajaa voi osallistaa jo tuotekehitysprosessin alkuvaiheesta asti alkaen tuoteideoinnista. Kuluttajille voi tehdä erilaisia kyselyitä, joilla saadaan selville mitä he kokevat kaupan hyllyiltä puuttuvan. Joskus se voi olla myös olemassa olevien tuotteiden parantamiseen liittyviä seikkoja, jotka nekin kannattaa ottaa huomioon. On myös mahdollista tehdä tuoteideointia yrityksen sisällä. On kuitenkin syytä tarkastella tuoteideointia ja tuotteita esimerkiksi asiantuntijaraatia hyödyntämällä sekä hyödyntämällä esimerkiksi aistinvaraista arviointia tai muita kuluttajaraatien muotoja. Asiantuntijaraatia kannattaa hyödyntää prosessin alkupäässä, missä tuote hakee makumaailmoineen muun muassa muotoa ja laatutekijöitä. Tällöin asiantuntijat voivat laatia tuotteista laatusanastoa sekä ohjeistaa mihin asioihin kannattaa keskittyä tai mitä tulisi vielä kehittää. Kuluttajaraatia hyödynnetään yleensä siinä vaiheessa, kun aletaan miettiä tuotteistamista ja tuotteen kaupallistamista. Kuluttajaraadilla testataan yleensä tuotteen miellyttävyyttä ja hyväksyttävyyttä sekä ostospäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Kuluttajien näkemykset ja mielipiteet ovat todella tärkeä osa tuotekehitystä ja sitä ei tulisi unohtaa missään prosessin vaiheessa. Kuluttajaraatia hyödynnetään yleensä siinä vaiheessa, kun aletaan miettiä tuotteistamista ja tuotteen kaupallistamista. Löytyy monia perusteita sille, miksi kuluttajat kannattaa ottaa osaksi yrityksen tuotekehitystä. Tuotekehityksen alkuvaiheessa kuluttajien ideoita ja tarpeita kannattaa kuunnella ja ottaa

11 heidät myös konkreettisesti mukaan työstämään yrityksen tuotteita. Kuluttajat voidaan ottaa tuoteideoinnin keräys- ja valintavaiheeseen. Kuluttajia osallistetaan ideointiin esimerkiksi innovaatiotyökaluja hyödyntäen. Reseptiikkatestausvaiheessa voi kuluttajia pyytää esimerkiksi kotikeittiöissä suunnittelemaan uutta reseptiikkaa yrityksen käyttöön, jotta uusia tuotteita saadaan markkinoille kuluttajien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Kuluttajia voi pyytää myös ideoiden arviointiin ja jatkojalostamaan ideoita. Kuluttajia kannattaa hyödyntää myös tuotteen testauksen ja lanseerauksen loppuvaiheessa. Kuluttajilta voi esimerkiksi tiedustella tuotteen kuvausta ja mielikuvia; millaisia ajatuksia tuote heissä synnyttää ja sieltä hyödyntää markkinointiin. Myös pakkausten toimivuuteen ja tuotteen käyttöön liittyvään helppouteen on tärkeää saada kuluttajanäkökulmaa. Mitä enemmän yrityksenne osallistaa kohderyhmäänsä osana tuotekehitystä, sen parempi ja sitä myötä on myös todennäköisempää, että tuote lunastaa asiakkaat puolelleen ja tulee pärjäämään markkinoilla. Kuluttajat voivat osallistua tuotekehitykseen monin tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä, kuinka hyödyntää kuluttajia osana yrityksen tuoteideointia: Kuluttajatutkimukset ja -testaus, kyselyt, haastattelut, havainnointi, epäsuorat kyselytekniikat, laboratoriotestit jne. Perinteiset (kuluttaja)palautekanavat, palaute nettisivujen kautta, suora kuluttajapalaute, tuote-esittelyistä tuleva palaute. Aktiivinen tuoteideoiden etsiminen kuluttajilta (kuluttajapalvelun kautta, mobiilikyselyillä, blogeista, somen kautta jne.) Erilaiset tutkimusryhmät kodeissa ja yhteisöissä, vertaisryhmät. Omien verkostojen kautta kyselemällä. Testaamalla kuluttajilta tuotteen hyväksyttävyyttä ja kuluttajien ostohalukkuutta jo tuotekehitysvaiheessa voidaan tuoda myös merkittäviä kustannussäästöjä yritykselle. On hyvä huomata, että toisena vaihtoehtona on laittaa tuote markkinoille ja huomata, että tuote ei välttämättä lähdekään vetämään. Sen taustalla voi olla hyvinkin pieniä tekijöitä, jotka voidaan selvittää jo hyvissä ajoin osana tuotekehitystä. Tässä merkittävään rooliin nousevat oikeaaikaisesti toteutetut ja tavoiteasetantaa tukevat kuluttajatutkimuksen menetelmät.

12 Tällä hetkellä merkittäviä kuluttajan käyttäytymiseen ja ostohalukkuuteen liittyviä tekijöitä (trendejä) ovat muun muassa: Kotimaisuus Lähiruoka Tarinallistaminen (läpinäkyvyys ja sen hyödyntäminen) Kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen mukainen toiminta Kuluttajien vaihteluhalu ja kokeilukulttuuri Arjen helppous ja luxus Perinteikkyys Kasvispainotteinen ruokavalio, terveellisyys/hyvinvointi 3 TUOTEIDEOINTI Mistä ideat syntyvät? Mistä tietää onko idea hyvä? Ei kannata tyytyä siihen tunteeseen, että ideat ovat jo kaikki käytetty eikä mitään uutta enää synny. On olemassa paljon erilaisia menetelmiä, millä henkilöstö saadaan ideoimaan. Joskus voi olla järkevää ulkoistaa ideointivaihe talon ulkopuolelle tai toteuttaa se yhteistyössä. Ideoita voi syntyä myös seuraamalla kuluttajatutkimuksia, käymällä kansainvälisillä messuilla tai vaihtoehtoisesti vähittäiskaupoissa tai ravintoloissa. Ideat jalostuvat usein myös seuraamalla uutiskirjeitä, alan ammattilehtiä, kilpailijoiden lanseerauksia ja ylipäänsä alan kehitystä (benchmarking). Toisinaan ideat ja ajatukset tulevat toiveina Horeca -sektorilta, vähittäiskaupalta tai tukuilta. Verkostoituminen eri yritysten, jopa yli toimialojen, voi mahdollistaa uudenlaisten ajattelumallien ja ideoiden syntymisen. On olemassa paljon erilaisia menetelmiä, millä henkilöstö saadaan ideoimaan. Mistä ideoita syntyy: Asiakkaiden ja kuluttajien palautteet Erilaiset selvitystyöt ja markkina-analyysit (markkinoilla olemassa olevat tuotteet)

13 Kilpailijoiden tuotteet Uudet raaka-aineet Tuotetietous Trenditutkimukset Viranomaissuositusten sanoma Messut, tapahtumat, matkat Omat ideoinnit ja innovaatiot Henkilöstön ideat ja osaaminen Kansainväliset kulutustottumukset ja niiden tieto Tuoteideoinnin vaiheet Mille markkinoille tuote on menossa? Vai useammille? Kuinka se kenties vaikuttaa tuotteen ideointiin tai reseptiikkatestaukseen tai viimeistään pakkaus- ja lanseerausvaiheeseen. Paljonko kuluttaja on valmis tuotteesta maksamaan? Entä vähittäiskauppa tai horeca (hotelli, ravintola, catering) -sektori? Nämä tiedot ovat tärkeitä jo heti alussa, jotta pystyt hinnoittelemaan tuotteesi huomioiden kannattavuuden. Pystytkö tuottamaan uuden tuotteen kyseisen tuotekategorian hinnoittelun mukaisesti tai mitkä ovat ne ekstrajutut, joilla tuotat niin paljon lisäarvoa kuluttajalle, että hän päätyy ostamaan juuri sinun tuotteesi. Paljonko kuluttaja on valmis tuotteesta maksamaan? Aina kannattaa miettiä, onko tuote yrityksenne näköinen? Sopiiko se järkevästi tuotantoon? Aiheuttaako uusi tuote lisäinvestointeja tai henkilöstöresurssin muutoksia? Entä soveltuuko nykyinen pakkauslaitteisto uuteen tuotteeseen? Joskus investointi kannattaa, mutta olethan huomioinut sen osana menoja ja tuotteen hinnoittelua sekä raaka-ainevalintoja. Myöskin arvio tuotteen elinkaaresta ja sitä kautta investointien kannattavuudesta on tärkeää. Minkälaisia markkinointiponnisteluja tulette tekemään? Onko tuote tai sen käyttötarkoitus täysin uusi? Jos näin on, vaatii se merkittävästi enemmän markkinointiponnisteluja ja tiedon jakamista kuluttajille esimerkiksi siitä, kuinka tuotetta tulisi käyttää. On hyvä pitää mielessä, että kuluttajat hakevat pääosin helppoja ratkaisuja. Eli mitä enemmän avaat tuotetta tai sen käyttötarkoitusta siten, että se kohdistuu yksilön arkeen, sen paremmin kuluttaja löytää tuotteenne. Tuotteen

14 jakelukanavat vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia markkinointitoimenpiteitä on aiheen tehdä. Mitä enemmän avaat tuotetta tai sen käyttötarkoitusta siten, että se kohdistuu yksilön arkeen, sen paremmin kuluttaja löytää tuotteenne. 4 RESEPTIIKKAKEHITYS/-TESTAUS Onko kyseessä täysin uusi tuote vai tuotevariantti? Mihin kuluttajan tarpeeseen tuote vastaa? Mitä tuotteessa pitää olla? Mitä tuotteessa ei tulisi olla? Tässä kohtaa on tärkeää tehdä selkeitä suuntaviivoja. Ideointivaihe on sitä varten, että kaikki aivan älyttömältäkin kuulostavat ideat voidaan ottaa käsittelyyn. Reseptiikkakehitysvaiheessa on tärkeä tehdä selkeitä suuntaviivoja siitä, mihin lähdetään pyrkimään. Tavoitteet on tässä vaiheessa tärkeä tehdä niin selkeäksi kuin mahdollista. Testausvaiheessa voi toki tulla yllätyksiä, eikä jokin toimikaan suunnitellusti, mutta on hyvä olla suuntaviivat mihin ollaan pyrkimässä ja tehdä jo reunaehtoja asioille. Testausvaihe voi muuten venyä ajallisesti liian pitkäksi. Testausvaihe on yleensä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toisintoa pienillä koe-erillä. On tärkeää, että kaikki kokeiluvaiheen toiminnot dokumentoidaan ja hyödynnetään myöhemmässä kehitysvaiheessa. Mihin kuluttajan tarpeeseen tuote vastaa? On hyvä miettiä viimeistään reseptiikkaa suunniteltaessa, mihin tuotannonprosessin vaiheeseen tuote olisi tulossa. Onko tuotannonohjaus, varaston hallinta ja logistiikka mietitty järkevästi? Tuleeko laiteinvestointeja? Millainen pakkauslaitteisto vaaditaan? Mikä on tavoitevolyymi ja vastaako laitteisto siihen? Mitkä ovat automaatiovaatimukset? Nämä voivat asettaa jo tiettyjä rajoitteita. Myöskin se, että tuote on yrityksen näköinen ja imagon mukainen on merkittävää. Jos ulkopuolinen toimija tekee reseptiikkakehitystä, on syytä käydä yhdessä selkeästi läpi ja välittää mahdollisimman laajat tiedot siitä, minkälainen yritys on kyseessä ja minkälaista on arvojenne mukainen toiminta. Onko merkitystä esimerkiksi mahdollisten lisäaineiden käytöllä tai raaka-aineiden kotimaisuudella? Löytyykö yrityksestänne osaaminen tuotteen valmistamiseen? Ovatko raaka-aineet helposti saatavilla? Onko mahdollisesti kausivaihteluita,

15 jotka tulee ottaa huomioon? Reseptiikkatestauksessa kaikkein tärkeintä on johdonmukainen toiminta tarkkaan kirjattuna. Reseptiikkatestauksen välissä kannattaa muistaa palata kuluttajatutkimuksen teemoihin. On tärkeää hankkia kuluttajilta tietoa esimerkiksi aistinvaraisen arvioinnin kautta, jotta tiedetään ollaanko menossa oikeaan suuntaan. On tärkeää pitää kiinni omasta näkemyksestään, mutta samalla on tärkeää selvittää mihin tarpeisiin tuotteella halutaan vastata ja mihin tuotekategoriaan tuotetta suunnitellaan? Mikä kärki edellä tuotetta halutaan markkinoida? Aistinvaraisella arvioinnilla voidaan saada selvää siitä, mikä on tuotteen hyväksyttävyys ja miellyttävyys kuluttajien näkökulmasta. Tuotekehitys aloitetaan yleensä pienessä mittakaavassa, mikä on myös kulujen kannalta järkevää. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tuotteen reseptiikka voi muuttua merkittävästikin tuotantoon siirrettäessä. Erilaisen analytiikan käyttö tuotekehityksessä on tärkeä työväline antamaan tietoa esimerkiksi tuotteen todellisista ravintosisältömäärityksistä. Mikä kärki edellä tuotetta halutaan markkinoida? Lainsäädäntö Lainsäädännön huomioiminen on osa tuotekehitystä. Muistathan siis pitää lainsäädännön mielessä niin tuotekehityksessä kuin tuotteiden markkinoinnissa. Lainsäädännön mukaan tuotteen pitää olla turvallinen ja sisältää lainsäädännössä vaaditut tuotemerkinnät. On myös hyvä pohtia, tuleeko uuden tuotteen mukana sellaisia raaka-aineita, että se vaikuttaa linjaston käytettävyyteen tai turvallisuuteen? Vastuullisuuden merkitys myös raaka-aineiden ja pakkausratkaisujen valinnassa on nousussa kuluttajien arvostuksessa ja vaikuttaa merkittävästi kuluttajien ostopäätökseen. Pakkausten tulee myös sopia elintarvikekäyttöön ja tulee noudattaa EY:n asetuksessa 1935/2004 asetettuja säädöksiä. Tulee myös huomioida tarkemmat materiaalikohtaiset säännökset, esimerkiksi erilaisten muovien osalta. Myös vastuullisuuden merkityksen kasvaessa, pakkauksen kierrätettävyys ja muut kestävän kehityksen mukaiset tekijät nousevat keskiöön. Tässä kohtaa voidaan tehdä myös valintoja, kuinka tuotteesta ja siihen liittyvistä valinnoista viestitään; mitkä asiat ovat yrityksen imagon näkökulmasta merkittäviä, mitkä asiat ovat tärkeitä kohderyhmälle?

16 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilta löytyy laajasti tietoa elintarvikkeiden valmistuksesta aina tuotteiden markkinointiin sekä paljon käytännönläheisiä oppaita ja linkkejä. Eviralle voi osoittaa myös suoraan kysymyksiä. Vastuullisuuden merkitys myös raaka-aineiden ja pakkausratkaisujen valinnassa on nousussa kuluttajien arvostuksessa ja vaikuttaa merkittävästi kuluttajien ostopäätökseen. Lisätietoa elintarvikelainsäädäntöön: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2014. Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/julkaisut/elintarvikkeet/oppaat/ravitsemus--jaterveysvaiteopas-elintarvikevalvojille-ja-elintarvikealan-toimijoille Elintarviketurvallisuuskeskus Evira. 2017. Yleiset pakkausmerkinnät. Elintarvikkeet. Valmistus ja myynti. Elintarvikkeista annettavat tiedot. Pakkausmerkinnät. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikkeista-annettavattiedot/pakkausmerkinnat/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2015. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille Pakkausmerkintäopas. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/julkaisut/elintarvikkeet/oppaat/elintarviketieto-opaselintarvikevalvojille-ja-elintarvikealan-toimijoille/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2017. Elintarvikevalvontatietojen Oivajulkistamisjärjestelmä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/lomakkeet-jaohjeet/elintarvikkeet/elintarvikehuoneistot/elintarvikevalvontatietojen-oivajulkaisujarjestelma.pdf EkoCentria. Elintarvikkeiden hankintaopas. http://www.ekocentria.fi/resources/public//aineistot/lahiruoka_hankintaopas2017ebook.pdf

17 5 MARKKINOINTI Markkinointi on muuttunut 2000-luvulla kovaa vauhtia. Enää pelkällä vanhanajan markkinointisuunnitelmalla, jossa käydään läpi esimerkiksi SWOT:it, lehtimainonta ja radiomainonta, ei pääse alkua pidemmälle. Toki ne ovat osa markkinointia edelleen, mutta muutos netin ja teknologioiden käytössä on ollut niin suuri, että sosiaalisen median ymmärtäminen ja käyttö markkinoinnissa on suorastaan välttämätöntä. Se vaatii usein ulkoisia resursseja PK-yrityksiltä tai yrityksen tulee kyetä palkkaamaan henkilö, joka vastaa joko osana työnkuvaa tai hänen koko työnkuvansa koostuu uudenlaisten markkinointikanavien löytämisestä ja käyttämisestä. Tässä muutamia vinkkejä sosiaalisen median eli somen haltuunottoon liittyen. Sosiaalisen median ymmärtäminen ja käyttö markkinoinnissa on suorastaan välttämätöntä. Markkinointinäkökulmia Human to human -näkökulman ottaminen vakavasti o Kaikessa markkinoinnissa tulisi huomioida yksilö eli ihminen, jolle mainostetaan ja myydään. o Näkökulmat B2B ja B2C ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta nyt näkökulman tulee laajentua, sillä somekanavien myötä yksilötason merkitys korostuu. Markkinoinnin muutos 24/7 reagointi, tavoitettavuus Somessa viestitään, tiedotetaan, markkinoidaan ja myydään Sosiaalisen median myötä yrityksillä on sekä mahdollisuus että velvoite reagoida ja vastata kuluttajien kysymyksiin ja toiveisiin. Yritys ja tuote voi saada sosiaalisen median avulla luontaisesti joko todella positiivista tai todella negatiivista julkisuutta, riippuen miten esimerkiksi jälkimarkkinointi ja asiakastyytyväisyys hoidetaan. Kuluttajat esimerkiksi jakavat heti tiedon toisilleen, jos kauniissa pakkauksessa ostettu tuote ei vastaakaan odotuksia.

18 Sosiaalisen median myötä yrityksillä on sekä mahdollisuus että velvoite reagoida ja vastata kuluttajien kysymyksiin ja toiveisiin. Jokaisen yrityksen ja tuotteen kohdalla on tärkeää määritellä kohderyhmä tai se, millaisia kuluttajia tuotteella tavoitellaan? Kohderyhmäämme ovat kaikki kuluttajat ei ole oikea vastaus. Tärkeitä asiasanoja tässäkin yhteydessä ovat muun muassa imago, brändi, kaupallistaminen ja jakelukanavat. Miten tuote vastaa kohderyhmän haluihin ja tarpeisiin, entä miten juuri he löytävät tuotteen? Jokaisen yrityksen joka hyppää some-maailmaan, tulisi tehdä sosiaalisen median strategia, jossa pohditaan vähintään seuraavia asioita: Kenelle? Ketä haluat tavoittaa? Miksi? Mikä on sinun yrityksesi sanoma? Milloin? Mikä on esimerkiksi se aika päivästä tai viikosta, jolloin juuri sinun yrityksesi tai tuotteesi kohderyhmä on paikalla? Mitä? Mitä aiot viestiä? Onko se yrityksesi imagon näköistä? Miten? Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla aiot sometoiminnan toteuttaa ja kuka sen toteuttaa? Jokaisen yrityksen joka hyppää some-maailmaan, tulisi tehdä sosiaalisen median strategia. Sosiaalisessa mediassa voi myös kokeilla ja seurata, miten mikäkin toimii. Perinteisestä markkinoinnista poiketen sosiaalisessa mediassa voi reagoida nopeastikin yleisön käytökseen ja nähdä välittömästi kuinka mikäkin julkaisu kohdeyleisön tavoittaa. Sosiaalisen median pelisilmä ja nopea reagointikyky onkin tärkeää, jotta yritykselle löytyy juuri ne oikeat tavat toimia somessa: kannattaa lisätä sitä mikä toimii ja vähentää tai jättää kokonaan pois se, mikä ei toimi halutulla tavalla. Sosiaalisen median kampanjat ja yrityksen esilletulot voivat herättää tunteita laidasta laitaan ja kannattaakin olla kärryillä siitä, mikä on juuri omalle kohderyhmälle merkityksellistä.

19 Mitä eri sosiaalisen median kanavia (elintarvikealan) yritysten tulisi tietää: Facebook Twitter Youtube, Vimeo Instagram, Pinterest, Flickr Whatsapp, Facebook M, Snapchat Lisäksi Google analytics (sähköinen markkinointi; datan seuranta, etc.) On oleellista huomata muutos myös verkossa tapahtuneessa vuorovaikutuksessa. Yksisuuntaisesta Web 1.0-verkosta on siirrytty kaksisuuntaiseen, vuorovaikutteisiin Web 2.0- verkkoon. Kuluttajien osallistaminen markkinointiin Verkossa mainonta ja markkinointi eivät ole siis enää yksisuuntaista viestintää, sillä viestin tai mainoksen katsoja ja tekijä voivat helposti keskustella keskenään (Campbell, Pitt, Parent & Berthon 2011). Nykyajan trendejä markkinoinnissa ovatkin kuluttajien osallistaminen sekä kuluttajien ja yrityksen välinen dialogi ja kanssakäyminen. Kyseisenlaiseen markkinointiin kuuluu yleensä osaksi yhteistoiminta-ajattelumalli, jossa kuluttaja osallistuu, arvioi, muokkaa, innovoi ja tekee markkinointia tai tuotteita yhdessä yrityksen kanssa. Tällaisella toiminnalla asiakas tuottaa lisäarvoa sekä itselleen että yritykselle. (Salmenkivi & Nyman 2008, 221 222.) Nykyajan trendejä markkinoinnissa ovatkin kuluttajien osallistaminen sekä kuluttajien ja yrityksen välinen dialogi ja kanssakäyminen. Puskaradion voima on tunnetusti maksettua mainontaa suurempi, minkä vuoksi onkin tärkeää saada kuluttajat osallistumaan tuotteiden markkinointiin heille mielekkäällä tavalla. Salmenkivi ja Nyman (2008, 240) muistuttavat, että mielenkiintoiset palkinnot tai muut kannustimet ovat markkinointiviestintään osallistamisessa välttämättömiä.

20 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö Yhteisöpalvelujen käyttö kasvaa suomalaisten keskuudessa yhä edelleen, mutta vielä voimakkaammin kasvaa älypuhelinten käyttö Mobiili muuttaa kommunikointia jatkuvasti: pikaviestipalvelut, Facebook, Instagram jne. koko ajan mukana viestimme entistä aktiivisemmin kaikesta ympärillämme tapahtuvasta Muutoksen suunta on selkeä sosiaalisesta mediasta ja sen palveluista tulee hiljalleen valtavirtaa erilaiset verkkoviestinnän kanavat tärkeänä osana yritysten markkinointiviestintää uuden viestinnällisen toimintatavan haltuunotto läpi organisaation Lähde: Tilastokeskus 11/2015 Sometrendeinä vallalla ovat edelleen: monikanavaisuus Facebook, uutena toimintona tullut Pages manager -toiminto, jolla voi hallinnoida yhden sovelluksen avulla yrityksen näkyvyyttä, esim. vastata Facebook- ja Instagramkommentteihin, hallinnoida ajanvarauspyyntöjä, tarkastella sivun arvosteluja ja paikkamerkintöjä. (Sovelluksen lataamalla pääset hyödyntämään ja helpottamaan toimintaasi.) ostettu mainonta ja sen monipuolinen hyödyntäminen eri somekanavissa videoiden merkitys osana markkinointia on noussut valtavasti Uuden tuotteen lanseerauksen jälkeen on tärkeää tietää tuotteen menestyksestä markkinoilla eli muistathan seurannan ja jälkimarkkinoinnin. Kuluttajatietoa voidaan kerätä myös vähittäiskaupassa esimerkiksi aidossa kuluttajan valintatilanteessa hyödyntäen ääneenajattelumenetelmää (VAP WAVO-menetelmä). Tällaiset kuluttajien reaktioita mittaavat menetelmät voivat tuoda merkittävää lisäarvoa yrityksen toiminnan kehittämiseen ja sitä kautta myös yrityksen liikevaihtoon. Tuotteen ja markkinoinnin jatkokehittely tulisikin tapahtua kuluttajien antaman palautteen pohjalta.

21 6 RAHOITUSKANAVIA Tekes Innovaatioseteli 2018 innovaatioseteli voidaan myöntää yritykselle, jonka Rating Alfa on vähintään A. Jatkossa ei myöskään edellytetä, että yritys olisi toiminut vähintään yhden tilikauden ajan. Innovaatiosetelin myöntäminen edellyttää jatkossakin, että yrityksellä on jokin uusi tuote tai palvelu, johon asiantuntijapalvelun hankinta kohdistuu, ja että sitä on tarkoitus myydä heti tai tulevaisuudessa myös kansainvälisille markkinoille. Haku on auki 8.1.2018. Innovaatiosetelin kokeilua jatketaan ainakin vuoden 2019 loppuun saakka. (Lähde: Tekes Tiedote 05.12.2017) Lisätietoa: https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ Team Finland Explorer Team Finland Explorer -rahoituspalvelu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille sekä Midcap-yrityksille, jotka etsivät tuotteelleen, palvelulleen tai liiketoimintamallilleen uusia markkinoita ulkomailta. Yritys voi olla kansainvälistymisen alkuvaiheessa tai toimia jo vientimarkkinoilla. Rahoituksen avulla voit ostaa uutta tietoa ja osaamista, jonka avulla yrityksesi voi edetä uudella kansainvälisellä markkinalla. Rahoitus on tarkoitettu vain ostettujen asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Tekesin myöntämän rahoituksen määrä on 5000 10000 euroa, ja se kattaa 50 % asiantuntijapalveluiden hankintakustannuksista. Hankkeiden koko on siis 10000 20000 euroa. Lähde ja lisätietoa: https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/tf-explorer/ Rakennerahasto Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea

22 työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Lähde ja lisätietoa: https://www.rakennerahastot.fi/ Alueellinen tieto rakennerahastoihin liittyen: https://www.pohjois- savo.fi/tietopalvelut/seminaarit-ja-tapahtumat/tapahtuma/mahdollisuuksia-avautuu-tasta- pohjois-savon-rakennerahastoinfo.html Eurostars Eurostars on eurooppalainen pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehitystyötä rahoittava ohjelma. Eurostars-projekteissa vetovastuu on pk-yrityksillä, jotka luovat uutta liiketoimintaa projektien tuloksista. Lähde ja lisätietoa: https://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/euohjelmat/eurooppa/eurostars/ 7 LINKKIVINKIT Kuluttajan kauppareissu https://www.jcdecaux.fi/articles/tag?q=kuluttajan%20kauppareissu Concept to Consumer https://www.youtube.com/watch?v=q4wryu-oye0 Customer Oriented Innovation https://www.youtube.com/watch?v=hwrzgifewqq Product development in the food industry https://www.youtube.com/watch?v=zgoh_qgoq_m From Concept to Consumer: Food Product Development http://www.ift.org/knowledge- Center/Learn-About-Food-Science/K12-Outreach/Video-and-Media/From-Concept-to- Consumer.aspx Consumer-Led Product Development Strategies for traditional food (material for learning) http://www.tradeitelearning.com/training/unit%206/story.html

23 Linkkivinkkejä sometrendeihin 2017 Facebook vs. Snapchat http://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2016/11/10/7-social-media-marketing-trendsthat-will-dominate-2017/#48bf6c3473a2 https://www.brandwatch.com/blog/social-media-trends-2017/ http://www.forbes.com/sites/tomward/2016/11/22/5-social-media-trends-that-will-changethe-game-in-2017/#1de669bc1d99 http://www.socialmediatoday.com/social-networks/24-predictions-social-media-and-socialmedia-marketing-2017 https://hbr.org/2016/12/the-most-and-least-empathetic-companies-2016 https://www.emarketer.com/report/10-key-digital-trends-2017-our-predictions-what- Willand-WontHappen-Next-Year/2001927 http://www.socialmediatoday.com/social-business/snapchat-continues-refine-focus-ahead-ipo http://www.socialmediatoday.com/social-business/what-will-ipo-mean-snapchat http://www.socialmediatoday.com/social-networks/facebooks-messenger-day-how-it-worksand-what-it-means-platform Asiakaspalvelu ja shoppailu http://blog.business.instagram.com/post/152598788716/shopping-coming-to-instagram https://messengerblog.com/bots/introducing-messenger-platform-1-3/