LIITE 13 IISALMEN KAUPUNKI Ylä-Savon karttapalvelu VETURITALLINRANNAN ASUNTOALUE, IISALMI: RESIINANPUISTO JA HUOLTOTIE RAKENNUSSUUNNITELMA
1 (8) VETURITALLINRANNAN ASUNTOALUE, RESIINANPUISTO JA HUOLTOTIE IISALMI TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET
2 (8) Suunnitelman laatijat ja yhteyshenkilöt Suunnitelman tilaaja on Iisalmen kaupungin, yhdyshenkilönä Jyrki Könttä ja Juha Rönkkö. Ympäristösuunnitelman laatija on Destian Infrasuunnittelun Itä-Suomen yksikkö. Vastuuhenkilöinä ovat projektipäällikkö Tuula Karhunen ja suunnittelija Markku Pennanen (väylät, kuivatus). Geosuunnittelusta ja tärinän huomioimisesta vastaa Teuvo Holappa. HANKKEEN YLEISKUVAUS Yleistä Resiinanpuisto ja huoltotie ovat osa Veturitallinrannan uutta asuntoaluetta. Asuntoalue on rakentumassa Iisalmen keskusta-alueelle, rautatieasema-alueen itäpuolelle lähelle Paloisjärven Makkaralahtea. Hankkeen kuvaus Resiinanpuisto rajautuu rata-alueen ja uuden asuntoalueen väliin. Puiston tehtävänä on toimia lähinnä suoja-alueena. Varsinaiseen melusuojaukseen ei alueella ole tarvetta, mutta viihtyisyyden parantamiseksi alueelle rakennetaan näkösuojaksi keskimäärin noin 2,5 m korkea maavalli ja puistoalueen kapeaan eteläosaan tonttien rajalle 1,8 m korkea puuaita. Aita jatkuu huoltotien reunassa 1,4 m (+ maavara 150 mm) korkeana verkkoaitana ja liittyy suunnittelualueen pohjoisosassa nykyiseen, kalliolla olevaan suoja-aitaan. Puiston yleisilme on avoin ja ketomainen. Istutukset ovat yksittäisiä, muutaman runkopuun muodostamia ryhmiä, lajeina mänty ja koivu. Maavallin luiskia elävöitetään luonnonkivillä / louheella. Radan kunnossapitoon liittyvä ja hätätienä toimiva huoltotie sijoittuu puistoalueen reunaan, suojavallin länsipuolelle. Osittain tien ulkoluiskat ulottuvat radan liikennealueelle. Huoltotien kulutuskerros on sorapintainen. Peruspoikkileikkaukseltaan tie on 4,0 metriä leveä. Tieltä on kaksi liittymäyhteyttä rata-alueelle. Resiinanpuiston alueelta tehtyjen tärinäselvitysten perusteella alue kuuluu värähtelyluokkaan B (suhteellisen hyvät asuinolosuhteet). Puolitoista- ja kaksikerroksiset rakennukset kuuluvat tärinäluokkaan C, jossa 15% ihmisistä pitää tärinää häiritsevänä. Rakenteiden vaurioriski on tärinäselvityksen perusteella merkityksetöntä ja alue täyttää suosituksen uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Resiinanpuiston alue ei ole erityisen pehmeää, eikä savipitoista. Eteläosiltaan puistoalueelle kuitenkin esitetään tehtäväksi massanvaihto tärinän etenemisen minimoimiseksi. Pehmeikön laajuus ulottuu kahden eteläisimmän tontin länsipuolelle.
3 (8) Alueen kuivatus hoidetaan huoltotien sivuojien ja maavallin-tontin välisen painanteen kautta kaupungin suunnittelemaan sadevesijärjestelmään. Puuaidan sisäpuolelle rakennetaan sadevesikaivo. Resiinanpuistoa ei ole suunniteltu valaistavaksi. RAKENTAMISESSA HUOMOITAVIA ASIOITA Yleistä Rakennustöissä noudatetaan InfraRYL 2006 mukaisia laatuvaatimuksia ja ohjeita. Lisäksi noudatetaan materiaalitoimittajien antamia materiaalia, varastointia ja asennustyötä koskevia ohjeita ja määräyksiä. Tässä työselityksessä on kuvattu hankkeen erityispiirteitä. Hankkeen yhteydessä tehtävät toimenpiteet selviävät suunnitelmakartalta, pituusleikkauksesta, rakenteellisista tyyppipoikkileikkauksista ja paalukohtaisista poikkileikkauksista. Maaleikkaukset (massanvaihto) Pehmeikön massanvaihto tehdään kovaan pohjaan (moreeni tai kallio) saakka, kuitenkin enintään kolmen metrin syvyyteen. Kaivannon luiskakaltevuus on 1:1,5 tai loivempi. Kaivanto tehdään lyhyenä etenemänä, etenemän pituus on enintään 5 metriä. Kaivanto täytetään välittömästi karkealla moreenilla tai soralla. Kun massanvaihto on tehty kokonaisuudessaan, niin tämän jälkeen massanvaihto tiivistetään. Osassa massanvaihtokaivantoa viemäri sijoitetaan samaan kaivantoon. Kaivanto täytetään viemärin asennustasoon saakka ja täyttö tiivistetään huolellisesti (tiiviysvaatimus on 92 %). Viemärin alapuolisesta täytöstä ylin 300 mm on arinarakennetta, joka tehdään jakavan kerroksen laatuvaatimukset täyttävästä murskeesta (tiiviysvaatimus on 92 %). Viemärikaivannon alkutäyttö (300 mm viemärin yläpinnasta) tehdään hiekalla (ei vahingoita putkien pinnoitteita). Viemärikaivannon lopputäyttö tehdään karkealla moreenilla tai soralla. Maavalli Maavallin sijainti ja korkeus on esitetty suunnitelmakartalla, periaate tyyppipoikkileikkauksissa. Huoltotien puoleinen luiska toteutetaan 1:2 kaltevuudella. Tonttien puoleinen luiska toteutetaan loivempana kuitenkin siten, että vallin ja tontin rajan väliin jää vähintään kolme metriä tilaa ojapainanteelle. Huoltotie Käytettävät kerrospaksuudet on ilmoitettu rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa. Huoltotien kulutuskerroksena on soramurske. Tie suolataan ennen käyttöönottoa. Soramursketta käytettäessä suolan määrä on 0,2 kg / m 2, jos kulutuskerros tehdään kalliomurskeesta silloin suolan määrä on 0,4 kg / m 2.
4 (8) Suoja-aidat Puistoalueen eteläosaan, huoltotien plv 0-100, rakennetaan 1,8 metriä korkea puuaita. Puuaita sijoittuu alkuosaltaan tontin rajalle. Aita lomittuu meluvallin kanssa siten, että tonteilta ei avaudu näköyhteyttä rata-alueelle. Rata-alueelle kulkeminen estetään 1,4 m (+ 0,15 m maavara) korkealla elementtiverkkoaidalla (verkon silmäkoko 50 x 50 mm). Aita jatkuu välittömästi puuaidasta. Verkkoaita yhtyy suunnittelualueen pohjoisosalla nykyiseen kallion päällä olevaan suoja-aitaan. Nykyisen suoja-aidan kunto tarkistetaan ja tarvittaessa aita uusitaan. Aitojen sijainti on tarkemmin esitetty suunnitelmakartalla R2.1 ja tyyppipoikkileikkauksissa R4.1. Ehdotus puuaidan ulkonäöstä alhaalla. Aitamalli ja aidan väritys hyväksytetään tilaajalla ennen töiden aloitusta. Puinen aita esitetään perustettavaksi paaluperustukselle. Paalun leveyden (nelikulmainen) ollessa 0,175 m, paalun upotussyvyys on 2,2 m. Verkkoaita esitetään perustettavaksi maakuoppiin tehtäviin betoniperustuksiin. Pylväspaikkoihin kaivetaan tai porataan n. 800 mm syvät kuopat, joiden halkaisija on vähintään 200 mm. Mikäli maakuopissa tulee vastaan suuria kiviä niin, että vähimmäissyvyyttä ei saavuteta, kiinnitetään pylväs kallioperustuksen tavoin. Kallioperustuksessa kiven pinta puhdistetaan ensin irtonaisesta maasta. Kallioon porataan halkaisijaltaan 27 mm reikä, syvyys n. 300 mm. Porattuun reikään lyödään tai juotetaan 25 mm L-600 mm harjateräs. Tähän harjateräkseen tyypin P7 pylväs juotetaan betonilla. Tyypin P6 aitapylväs kiinnitetään harjateräksen päälle poraruuvikiinnityksellä. Vaihtoehtoisesti perustuksina voidaan käyttää liikennemerkkien elementtiperustuksia. Verkko aitojen aitatolppien koko on 40 mm 70 mm, jonka perusteella sopiva perustuselementti valitaan taulukosta 1. Jalustan korkeus on tällöin 900 mm ja jalustan halkaisija 315 mm / 260 mm. Elementtiperustusta varten kaivetaan vähintään 900 mm syvä kuoppa, jonne elementti asetetaan. Elementtiperustuksen ympärystäyttö tehdään kitkamaalla (HkMr, SrMr, Hk, Sr), jonka hienoainespitoisuus on <15 %. Aitatolpat asennetaan elementtiin juotosbetonin avulla.
5 (8) Taulukko 1. Yleisesti käytössä olevia liikennemerkkien jalustoja. Tärinäeristeet Rautatieliikenteen rakennuksille aiheuttamaa tärinää ja runkoääntä voidaan vähentää tärinäeristeiden (esim. Sylomer) avulla. Tärinäeriste voidaan asentaa vaimennettavan rakennuksen anturan alapohjaan. Varsinainen antura valetaan suoraan materiaalin päälle. Istutukset, nurmetukset, kedon perustaminen Ellei tässä työkohtaisessa työselostuksessa ole muuta mainittu, työssä noudatetaan Infra RYLin ohjeita. Nurmetukset toteutetaan seuraavasti: huoltotien luiskat sekä puu-/verkkoaidan radan puoleinen alue -> maisemanurmi 2 maavalli -> keto maavallin ja tonttien välinen alue -> maisemanurmi 1 Kasvualustana käytetään istutuksille ja maisemanurmikolle luokan Karut alueet ja kedolle luokan Kuivat niityt vaatimukset täyttäviä ravinnepitoisuus- ja rakeisuusarvoja. Kasvualustapaksuusvaatimus on maisemanurmella 1 ja kedolla 0,05 m, maisemanurmi 2:lla ei erillistä kasvualusta lisäystä. Oletuksena on kuitenkin, että kylvöalusta on kasvualustaksi kelpaavaa materiaalia. Puille kaivetaan 0,6 m syvät ja 1,0 m leveät istutuskuopat. Istutukset on määritelty suunnitelmakartalla R2.1. Puut tuetaan kahdella puisella tukiseipäällä. Istutustyön jälkeen puiden alustat katetaan luokkaa puistokate olevalla orgaanisella katteella, kerrosvahvuus 10 cm. Kedon perustaminen: Kasvualusta, lannoitus ja maanparannus Kasvualustan tulee olla rikkaruohotonta, rakeisuudeltaan sopivan karkeaa (HtMr-HkMr), vähäravinteista ja multavuudeltaan sopivaa (humuspitoisuus 2-6%). Happamuudeltaan maan tulee olla tasoa ph5-6.
6 (8) Mikäli työmaalta löytyy soveliaita maa-aineksia, ne kasataan erilleen omiksi kasoiksi. Happamat maat pidetään erillään. Sopivien maiden puuttuessa voidaan kylvöalusta rakentaa hiedan (siltti) tai hienonhiekan ja maatuneen turpeen (H5) seoksesta, seossuhde 50:50. Maa-ainesten soveltuvuus arvioidaan maanäytteiden avulla. Tavoitteena ovat InfraRYL 2006 ohjeessa esitetyt ravinnearvot kuiville niityille. Kasvualustan peruslannoitus ja mahdollinen kalkitus toteutetaan viljavuustutkimuksen mukana pyydetyn lannoitusohjeen mukaisesti. Mikäli lannoitusohjetta ei ole, kasvuunlähdön varmistamiseksi kasvualustaan sekoitetaan ennen kylvöä 20 kg/ha (eli 200g/100m2) typpirikasta Y-lannosta (esim. N20 - P4-5 K5-8). Kalkitus toteutetaan vasta kun Ca-arvo on alle 500 mg/l maata. Käytettävä siemenseos ja kylvötiheys Kylvö toteutetaan pohjaheinien ja varsinaisten ketokasvien seoskylvönä. Pohjaheinäseoksen koostumus on seuraava: Lampaannata, 75% Nurmirölli, 25% (vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valmista niittyheinäseosta esim. Suomen Niittysiemen Oy) Ketokasviseokseen valitaan matalakasvuisia, kuivuutta kestäviä lajeja. Seoksen tulee sisältää 6-10 lajia seuraavasta kasviluettelosta: Huopakeltano, kangasajuruoho, kannusruoho, ketoneilikka, kissankello, kissankäpälä, niitty- tai ahosuolaheinä, nurmikohokki, päivänkakkara. (Valmiina tuotteena esim. Suomen Niittysiemen Oy:n Kuiva niitty seos) Aaria kohti tarvittava siemenmäärä on heinäseoksella 60g/100m2 ja ketokasveilla 80g / 100m2. Työohjeita Kylvettävä alue muokataan koneniiton mahdollistavaksi. Kylvöalusta karhennetaan tarvittaessa ennen kylvöä siementen huuhtoutumisen estämiseksi ja kasvien juurtumisen nopeuttamiseksi. Siementen kylvö voidaan toteuttaa käsin tai koneelle, esim. vesikylvönä. Molemmissa tapauksissa heinä- ja ketosiemenet sekoitetaan väliaineeseen, esim. hienoon sahanpuruun, kuivaan hiekkaan tai valmiiseen hiekkaturveseokseen. Käsikylvössä sopiva väliaineen määrä on noin 10 litraa / 100m2. Konekylvössä väliaine mitoitetaan koneen menekin mukaan. Tasaisen lopputuloksen saamiseksi kylvö toteutetaan ristiinkylvönä, eli kylvö tehdään kahdelta ristiin menevältä suunnalta. Kylvöstä ei peitetä. Mikäli sateen pelätään aiheuttavan maamassoihin valumia, maan pinta tiivistetään jyräämällä ennen kylvöä. Suositeltava kylvöajankohta on loppukesä ja myöhäissyksy, elokuulta maan routaantumiseen tai lumentuloon saakka. Keväällä kylvöaikaa on lumien sulamisesta toukokuun puoleen väliin asti.
7 (8) Maavallin kiviaihe Maavallin kiviaiheen materiaalina käytetään ensisijaisesti luonnonkiveä (koko 250-500 mm). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vastaavan kokoista louhetta. Mikäli kivien väliin jää suuria rakoja, voidaan ne täyttää pienemmällä kivikoolla. Kivivirrat muotoillaan n. 300-500 mm syviksi painanteiksi, joiden pohjalle levitetään suodatinkangas N3. Kangas ulotetaan noin 500 mm painanteen ulkopuolelle. Kivikerroksen paksuus maanpinnan yläpuolella vaihtelee 300-500 mm. Valmis kivivirta viimeistellään peittämällä suodatinkankaan liepeet 30-50 mm kerrosvahvuudella soralla tai murskeella. Takuuaikainen hoito Takuuaikana nurmikot leikataan 1 kerta / kasvukausi. Kedon niitto ajoitetaan elokuun puoliväliin. Istutusten kastelusta on erityisesti huolehdittava kahden ensimmäisen viikon aikana. Muulloin kastelu tarvittaessa. Istutusten tuennat tarkistetaan ja korjataan vuosittain. Puiden alustat kitketään vuosi, tarvittaessa lisätään kuorikatetta. Kivivirran ulkonäkö tarkistetaan vuosittain ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Kedon hoito Kedon hoidon tavoitteena on kasvupaikan ravinteiden vähentäminen sekä monipuolisen lajiston ja avoimen maiseman ylläpitäminen. Tärkein hoitotoimenpide on ketoalueiden oikea-aikainen niitto. Ensimmäisen kasvukauden hoito Kedon alkuhoidon tavoitteena on rikkakasvien kasvun hillitseminen ja tätä kautta ketokasvien ja rikkakasvien välisen kilpailun vähentäminen. Mahdollisia monivuotisia rikkakasveja poistetaan mahdollisimman kattavasti. Tallausta vältetään erityisesti ensimmäisenä vuonna. Hoitoniitot: Mikäli rikkakasvusto on vähäistä, ensimmäinen niitto tehdään loppukesällä elokuun puolivälissä. Leikkuukorkeus noin 10 cm. Mikäli mahdollista, niitto tehdään muulla kuin murskaavalla leikkaajalla. Rikkakasvien liiallista kukkakasvien varjostusta on vältettävä. Tarvittaessa yksivuotiset rikkakasvit niitetään pitkään sänkeen kerran kuussa. Leikkuukorkeus noin 20 cm. Mikäli niittojätettä kertyy vähän, se levitetään laajemmalle alueelle. Suuret määrät kerätään pois. Ei lannoitusta. Vuosittaiset hoitotoimenpiteet Kevätkunnostus: Juuririkkojen poistaminen kitkemällä. Hoidon periaatteena on kasvuston niittäminen sen ränsistyttyä. Niittokorkeus noin 10 cm. Ajankohta on yleensä elokuun puoliväli. Lisäniitot tehdään vain tarvittaessa rikkakasvuston lisääntyessä. Niiton korkeus tällöin noin 20 cm.
8 (8) Ketoalueen vesakointi tarpeen mukaan 1-3 vuoden välein. Vältetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Tarvittaessa torjunta tehdään täsmätorjuntana. Kasvinsuojelussa noudatetaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) ohjeita. Täydennys ja paikkauskylvöt Täydennys- ja paikkauskylvöillä voidaan kedon nykyistä kasvillisuutta monipuolistaa tai paikata tuhoutuneita alueita. Kylvöt toteutetaan laikkukylvöinä. Laikut voidaan kylvää pelkästään ketokasveilla tai ketokasvien ja pohjaheinän seoksella. Kylvömäärät ja kylvötyö kuten kohdassa 2.3-2.4. Tarvittaessa kylvön yhteydessä annetaan pieni typpilisäys, Y-lannosta 200g/100m2 (N20 P4-5 K5-8).