Niinisaari KYLÄMATKAILURAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Kylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

Kylämatkailu ja Kylään.fi. Porvoo

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Kyllä maalla on mukavaa!

Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti

Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017

Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Kalkkinen KYLÄMATKAILURAPORTTI

Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Vastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

GOSAIMAA.COM MYR

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

Tervetuloa kylään! Synne Nordström Lomalaidun ry

Mökkien vuokraus Suomessa. SunrayTravels

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Faktaa Kylämatkailun Koordinaatiohanke

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Suomesta pohjolan houkuttelevin kohde. VISIT FINLAND Kristiina Hietasaari

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kappale kauneinta Suomea

MATKAILUSATSAUKSET Benjamin Donner Maija Pirvola

KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Kukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI

Kalastusmatka Malesian Borneoon

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö:

Strategia Päivitetty

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR

YLEINEN OHJE. Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun. Kwantic 1

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. TV-DOKUMENTTI NESTORISTA JA SAARISTON KELI RIKOSTA klo 16, Lintusalo

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Porvoon matkailun yhteistyökirja

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Perustietoja Ähtäristä

Etelä-Savon matkailubarometri Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen

Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Turkin pitkät lomat talvella

SAIMAAN SEUDUN AARTEET , 3 PÄIVÄÄ

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Kaupunkistrategia

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Transkriptio:

Niinisaari KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy 31.12.2014. Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. HUOM! Tämän raportin tiedot perustuvat netissä olevaan materiaaliin ja Niinisaaren kylästä annettuihin kirjallisiin tietoihin. Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh. 045 129 0199, soila.palviainen@entra.fi Simo Palviainen, puh. 050 584 5587, simo.palviainen@entra.fi - 2 -

SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa... 4 2.Kylän matkailun kehityksen taustat...4 3.Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät... 5 4.Kylämatkailun kehittäminen... 5 4.1.Visio ja tavoitteet... 6 4.2.Toimenpiteet ja toiminta... 7 4.3.Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto... 8 4.4.Riskit ja haasteet... 8 4.5.Seuranta... 9 5.Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä... 9 6.Kylän hanketoiminta... 9 7.Kehitystyön näkymät...9 8.Kylän matkailun kehittyminen... 10 9.Kylämatkailutuotteet... 12 10.Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat... 15-3 -

1. Perustietoja ja historiaa Matkailukylä Niinisaari on Lietveden ja Niiniveden ympäröimä Saimaan saaristokylä Puumalan kunnassa. Niinisaari on Saimaalla vähän alle 40 hengen ympärivuotisesti asuttama saari. Saareen saatiin puhelinyhteys 1951 ja sähköt 1963. Niinisaaressa on eletty saaristolaisille tyypillisesti omavaraistaloudessa hyvin pitkään. Lossiyhteys saareen tuli vasta 1970-luvun alussa. Lisäelinkeinoja perinteisen maatalouden rinnalle on pitänyt aina keksiä. Halko- ja jääkauppaa tehtiin matkustaja-aluksiin aina 1960-luvulle saakka. Puumalan eteläiset kylät lähtivät alun perin hankkeeseen Veskansan kylät -nimisenä, mutta hankkeen toisessa osassa on mukana ollut vain Niinisaari. Veskansan kyliin kuuluvat Niinisaaren lisäksi myös Liimattalan ja Lintusalon saaret sekä mantereelta Luukkola. Veskansan kylät ry on toiminnassa oleva yhdistys. Viimemainitusta saaresta oli kotoisin myös käsityöläinen (kirvesmies, seppä, muusikko) Nestori Reponen eli Seppä-Nesto, joka oli esikuvana Juha Vainion Vanhoja poikia viiksekkäitä -laulun päähenkilölle, Nestori Miikkulaiselle. Reponen ei ennättänyt kuulla hänestä kertovaa v. 1982 ilmestynyttä laulua ennen samana vuonna tapahtunutta tapaturmaista menehtymistään. Hätinvirran lossi kuljettaa kahvitaukoja lukuunottamatta joka päivä kellon ympäri. Ylitys on 312 metriä. Saaressa on lisäksi 2 vierasvenelaituria. Matkaa Niinisaaresta on Puumalan kirkonkylään 10 km, Imatralle 62 km, Mikkeliin 82 km ja Lappeenrantaan 100 km. Niinisaari on pienin hankkeeseen osallistuvista kylistä. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Niinisaaren kulttuuria ja elämäntapaa leimaa erityislaatuinen sisämaan saaristolaisuus, johon kuuluu liikkuminen vesistöjä pitkin, ympäröivän vesistön ja luonnon hyödyntäminen niin virkistykseen kuin ravinnon hankintaan sekä runsas mökkikulttuuri, jonka juuret juontavat jo vuosisadan alkupuolelta. Saaren ilmastoa pidetään lisäksi tervehdyttävänä. Järviluontoon liittyen on Niinisaaressa myös maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kulttuurimaisema Niinisaari-Liehtalanniemi, 164 ha. Alue on usean peltoaukean muodostama ryhmäkylä. Pihapiirien rakennukset edustavat perinteistä savolaista talonpoikaista rakennustapaa. (Lahdenvesi-Korhonen 2013.) Useamman vuoden ajan on tehty aktiivisesti yhteismarkkinointia ja pr-työtä. Esim. esitteitä on tehty useille kielille ja ilmoitettu mm. Ryhmämatkaoppaassa. Yhteistyö tarkoittaa, että naapurista kerrotaan matkailijoille. Myös kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on ollut toimivaa. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet Veden saartamat-dokumentti, Liehtalaniemen museotila Saran kesäkohde 2013, Temolan viinien tuotepalkinnot ja Makuja maakunnasta-tunnustus Niinipuulle. - 4 -

Maa- ja kotitalousnaisten Kylävillitys II -hanke teki kesällä 2009 kyselyn, jossa kartoitettiin mitä palveluita kylälle kaivattiin ja miten kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat suhtautuvat kylien ja matkailuelinkeinon kehittämiseen. Kyselyn mukaan suhtautuminen oli hyvin positiivista ja matkailun ohjelmapalveluiden kehittäminen todettiin tärkeäksi. Niinisaaren kylä sai Nouseva Matkakohde Suomessa 2008-kilpailussa kuudennen sijan. Ensimmäisenä matkailuyrityksenä aloitti Okkolan lomamökit v. 1967, mutta toiminta lisääntyi vasta 1980- ja 90-luvuilla jolloin M/S Kaunis-Veera aloitti tilausristeilyt ja perustettiin mm. Liehtalan maisemamuseo, Ravintola niinipuu ja Posliiniateljé. Tällä vuosituhannella perustettuja yrityksiä ovat Temolan viinitila ja Hanhiniityn paja ja mm. välinevuokrausta on nykyään myös. Kyläyhdistys (Veskansan kylät ry) toimii aktiivisesti ja elinkeinojen monipuolisuus on huomattavasti lisääntynyt. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Saaristoisuus ja paikallisuus yhdistää kaikkia kohteita. Kohderyhminä Puumalan vapaa-ajan asukkaat, vuokramökkiläiset, veneilijät ja ryhmämatkalaiset. Kansallisuuksista tärkeimmät suomalaiset, venäläiset, saksalaiset. Esimerkiksi hyvin toimeentulevat pietarilaiset etsivät rauhaa ja puhdasta ympäristöä. Puumalan eteläisen saariston vahvuuksia ovat saaristomaisuus itse, maisemareitit ja vesistömatkailu. Järviluonto on koko Puumalan matkailun tärkein vetovoimatekijä. Matkailu perustuu paljolti loma-asukkaisiin, mikä lisää matkailupalveluiden kysyntää erityisesti kesällä. (Puumalan matkailun master plan 2009.) 4. Kylämatkailun kehittäminen Puumalan kunnan master planin mukaan tarvitaan kehittämistä eri alojen, kuten matkailualan ja kulttuuriyrittäjien välillä tehtävässä yhteistyössä, brain-stormausta hiljaisempina aikoina ja matkailuyrittäjien tapaamisia verkoistoitumisen edistämiseksi. Lisäksi matkailuyrittäjille tarvittaisiin yhteistyöfoorumi. Lisäksi tarvitaan riittäviä palveluita vierasvenesatamiin, yrittäjien sitoutumista alueen kehittämiseen, lisää luontomatkailu-kalastus -ohjelmatarjontaa, paikallista ruokaa saataville, kesäsesongin ulkopuolisia ohjelmapalveluita ja lisää tuotteistamista myös sesonkeihin. (em.) Näistä tavoitteista osa on varmaan jo toteutunut, mutta haasteita varmasti riittää myös tulevaisuuteen. - 5 -

Lietveden ympäri kulkevan rengastien toteuttamisselvitys tehtiin v. 2013. Rengastien reitti on Hurissalosta Lietveden ja Pistohiekan kautta Puumalaan. Reitti herätti vastustusta uuden lossin osalta, eikä sitä ilmeisesti rakenneta. Vaihtoehtona voisi olla kutsuvene, mutta maanomistajien kanta voi olla sitäkin vastaan. Rengastie on edelleen toteutumatta ja erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Rengastie vilkastuttaisi varmastikin matkailua ja se antaisi mahdollisuuksia uusien tuotteiden rakentamiselle. Kyläyhdistyksen hankkeena on juuri lopuillaan oleva reitistöhanke. Siinä on Niinisaaren alueelle suunniteltu kaksi reittiä, joita voivat käyttää niin paikalliset, lomaasukkaat kuin päiväkävijätkin. Reitti tulee olemaan merkattu ja siinä nostetaan esille paikallisia luonnon ihmeitä. Varsinaista erityissuunnitelmaa ei ole valmiina. Hankaluutena on toimijoiden puute ja se että kehittämisen tekevät paljolti yrittäjät. Puumalan matkailusihteeristä on ollut apua yrittäjien yhteistyön koordinaatiossa ja mm. yhteisten esitteiden teossa, mutta aikaa on liian vähän. Pitkäjänteinen kehittäminen vaatisi vähintään puolipäiväistä työpanosta. Niinisaaren matkailun haaste on kausiluonteisuus. 4.1. Visio ja tavoitteet Visio 1 (Puumalan kunnan master plan): Puumalan eteläinen saaristo tunnetaan Veskansan kylänä ja se on Saimaan käsityöläis- ja matkailusaaristo. Tämä edellyttää Veskansan imagon vahvistamista, yritystoiminnan entistä parempaa mahdollistamista saaristossa ja matkailutuotetarjonnan lisäämistä. Konkreettisena tavoitteena oli tuolloin että (em.): Majoitus- ja ravitsemistoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihto kasvaa 5 % ja työpaikat 3 % vuodessa Liikevaihto 2,8 M > esim. vuonna 2015 noin 4,1 M Työpaikat 54 henkilöä > esim. vuonna 2015 noin 70 henkilöä Matkailutulo kasvaa 5 % Matkailijoiden rahankäytöstä syntyvä kokonaistulovaikutus kaikille toimialoille. Esimerkiksi kotimainen vapaa-ajan matkailija käyttää 65-110 vuorokaudessa eri palveluihin. Ulkomaalaisten rahankäyttö vaihtelee suuresti kansalaisuuksittain. Rekisteröidyt yöpymiset kasvavat 5 % vuodessa (Vuosina 07/08 ulkomaalaisten kasvu oli 17 %, kotimaisten -0,1 %. Kasvu yhteensä +1,5 %. ) - 6 -

Rekisteröidyn majoituksen käyttöaste ja yöpymisen keskihinta kasvavat maakunnalliselle keskitasolle: käyttöaste 37 % > 39 % keskihinta 17 > 25 Loma-asuntojen lukumäärä kasvaa 70 kpl/vuosi ja tarjonta monipuolistuu. Nykytilanne 3500 kpl. Tavoitteena on, että kaupallisessa välityksessä olevien loma-asuntojen määrä kasvaa. Kaupallisia loma-asuntoja toteutetaan erilaisilla, esim. viikko-osake- ja tuotto-omistus -konsepteilla. Missä määrin mikäkin tavoite on tähän mennessä (5 vuotta ohjelman julkistamisesta) toteutunut, jää tässä arvailujen varaan. Eteläisen saariston matkailun tavoitteeksi ohjelma asettaa erityisesti saavutettavuuden parantamisen ja palveluiden kehittämisen. Visio 2: A. Niinisaari- Vuoden 2014/2015 Etelä-Savon matkailuteko tunnustus B. Niinisaari Saimaan paras kylämatkailukohde 2018 Lähiajan tavoiteita ovat mm. 1. Yhteistyön syventäminen toimijoiden välillä 2. Yhteinen tuote-esite 3. Yksi uusi talvi ja syksytapahtuma 4. Laadun parantaminen Kokonaisajatuksena on mennä pienin askelin eteenpäin, asioita tapahtuu kuitenkin jatkuvasti. 4.2. Toimenpiteet ja toiminta Visioiden ja tavoitteiden toteutumista kohden edetään siten, että järjestetään säännöllisiä ja sovittuja kokoontumisia, joissa seurataan tavoitteiden etenemistä. Kesällä 2014 toteutettiin Misetin (Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö) toimesta takuuretkiä Niinisaareen. Bussiretki lähti viitenä heinäkuun torstaina Mikkelin torilta. Mukaan voi lähteä kuka vaan. Opas kertoi matkalla paikan historian. Tuotteistusta tehdään ja toteutetaan yhteinen esite. Tuotetaan uusia tapahtumia mm. kalastukseen liittyen. Myös museopäivä tai luontopäivä suunnitellaan ja toteutetaan. Syksyllä toteutetaan Sienisavotta -tapahtuma. Erityisesti panostetaan sesongin ulkopuoliseen tehostamiseen. Vesimatkailussa ja -retkeilyssä on paljon potentiaalia esimerkiksi Lappeenrannan suunnassa. On mahdollista järjestä päiväretkiä vesitse Puumalaan esim. Imatran kylpylästä tai Saimaa Gardenista. Päiväretkiä Imatralta toteuttaa jo M/S Christina. Vuonna 2015 toteutetaan yhteinen palautekysely ja analysoidaan tulokset ja toimitaan ne huomioiden. Kysely toteutettu viimeksi 2009. - 7 -

Toimintatapaa voisi kutsua yhdessä sopien -malliksi, sen virallisempaa tapaa toimia ei toistaiseksi ole kartoitettu. Sen jälkeen kun on näyttöä tuloksista, on helpompi sitouttaa uusia toimijoita mukaan ja laajentaa konseptia. Kyläyhdistyksen kanssa yhteistyötä tapahtumien järjestelyissä tehdään aktiivisesti (Saaristolaispäivä, Liikuntapäivä jne.) Vuonna 2015 jokaiselle kesälle on tullut uusia tuotteita, ryhmäesite Niinisaari 2015 on ilmestynyt, myös indis-esite päivitetään ja saadaan myös kieliversiot suomi+englanti sekä uutena sekä saksa että venäjä. 4.3. Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Yhteistoiminta Veskansansan kylät ry:n ja yrittäjien kesken toimii hyvin. Puumalan kunnan matkailun kanssa yhteistyö on myös toimivaa samoin seutuorganisaatioiden kanssa. Majoittajien myyntiverkostot ja yrittäjien omat verkostot ovat toiminnassa myös. Ulkopuolisin silmin näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi yrittäjien yhteistyötä tulisi laajentaa maantieteellisesti laajemmalle alueelle, kuin pelkästään Niinisaareen. Matkailijalle ei merkitse käytännössä mitään esimerkiksi puolen tunnin matka, mikä kattaa maanteitse jo noin 20 km:n suuruisen alueen (riippuu tietysti kulkuneuvoista). Tämän asiakirjan lopussa on lueteltu suurin osa niistä matkailuyrityksistä, jotka sijaitsevat tuon rajauksen sisällä. Listasta voi päätellä, että toimijaverkosto laajenisi paljon nykyistä rajausta kattavammaksi ja samalla tarjonnan takaamiseen myös sesonkiaikana olisi paremmat mahdollisuudet. Myös tuotekehitysmahdollisuudet paranisivat huomattavasti. Mikäli valtakunnallisessa hankkeessa on jossain vaiheessa katsottu, että on esim. yksinkertaisempaa toimia vain yhden, erittäin pienen, kylän kentässä, on siinä tapahtunut reaalisen matkailutoiminnan kehittämisen näkökulmasta virhearviointi. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän on yhteistä, samasta paikasta (esim. nettisivut) löydettävissä olevaa tarjontaa, sen paremmat menestymisen mahdollisuudet on kaikilla. Kilpailutilanne ei suinkaan vähennä mahdollisuuksia saada matkailijoita vaan se parantaa niitä suomalaisella maaseudulla. Tilanne saattaa olla toinen jossain suurkaupunkien keskustoissa, missä on tuhansia hotelleja jotka kilpailevat keskenään. 4.4. Riskit ja haasteet Suomalainen maaseutu on käytännössä aina pienten yritysten, jopa mikroyritysten matkailumaaseutua. Riskinä ovat aina poikkeustilanteet ja niiden hallinta; onko työvoimaa saatavissa silloin kun vaikkapa omistaja sairastuu? Onko hinnoittelu tehty siten, että ostetetulla työvoimalla toteutettu tuote kannattaa? Näitä riskejä kannatta jokaisen minimoida. - 8 -

Jaksamiseen liittyvät riskit kumpuavat samasta yrittäjyyden ohuuden problematiikasta. Aina on uhkana loppuunpalaminen, ellei omalle työlle ole laskettu riittävää hintaa, jotta pystytään toimimaan tuottavasti myös poikkeustilanteissa. Hidas kehittyminen saattaa mahdollistaa pitkällä aikavälillä myös turhautumisen, mikä pahimmassa tapauksessa voi vaarantaa koko toiminnan. 4.5. Seuranta Seurantakyselyt, word of mouth, tuotetestausten järjestäminen. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylä on nykyisellään hyvin pieni yksikkö, eivätkä resurssit matkailun kehittämiseen siten voi olla kovin suuret. Olennaista olisi laajentaa toimijakenttää matkailullisesti. Kentän laajentaminen esim. 20 km:n säteelle säilyttäisi toiminnassa samat vahvuudet ja houkuttavuustekijät kuin nykyisinkin. Toisin sanoen toimijoiden intressit ja kehityssuunnat olisivat hyvin sovitettavissa yhteen. Lisäksi useamman toimijan yhteistyön lisättyä matkailijoiden määrää, saataisiin alueelle uutta yritystoimintaa nykyistä helpommin. Risteilyjen lisäksi kaivataan mitä ilmeisimmin muitakin oheistoimintoja kuten ohjelmapalveluja. 6. Kylän hanketoiminta Kylässä on ollut useita hankkeita joita on käsitelty jo aiemmin. Kunnassa on myös meneillään hankkeita ja toimenpideohjelmia jotka koskevat vahvasti myös matkailua. 7. Kehitystyön näkymät Kehittämistyö koetaan tärkeäksi, mutta Niinisaaren mitassa resurssipula on suuri. Yhteistyön laajentaminen (mitä suunnitellaankin) ja syventäminen auttaa osittamaan haasteita ja niiden voittamiseen kohdistuvia työpanoksia pienempiin osiin, jolloin resurssit voidaan saada riittämään. Pienten yritysten kyseessä olleen on aivan selvää, etteivät yrittäjät voi panostaa kovinkaan suurta osaa yleiseen kehittämistyöhön, joten useamman toimijan kesken jaettavat vastuut vasta mahdollistavat haasteisiin tarttumisen. - 9 -

8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii - 10 -

Kylän nettisivut ovat suhteellisen selkeät ja useilla yrityksillä jopa laadukkaat. Matkailija pystyy löytämään Niinisaaresta ja lähialueilta palvelut melko helposti. Nettisivujen päivitys on melkein ajan tasalla. Parempi tietysti olisi jos sivut olisivat täysin ajantasaisia. Aivan miniminä voidaan tänä päivänä pitää sitä, että nettisivuilla ei ole vanhaa tietoa ja että ne päivitetään kerran viikossa. - 11 -

Joissain tapauksissa päivityksiä joutuu tekemään päivittäin, jotta yleisö (potentiaaliset asiakkaat) mieltävät sivujen olevan ajan tasalla. Matkailussa tämä ei toistaiseksi ole aivan välttämätöntä. Kylä on tasolla 2. Joillakin yrityksillä on oma laatujärjestelmä ja palautejärjestelmien tekeminen on vähintään suunnitelmissa. Kansainvälisellä puolella kielitaito on, nettisivuja on käännetty useammalle kielelle, hinnoittelu on varmastikin selkeää ja matkanjärjestäjävierailuita on jo järjestetty, joten 3 tason saavuttamiseen ei myöskään ole pitkästi. Varsinaista Niinisaarta ympäröivillä alueilla olevat yritykset ovat hyvin laajalti esim. booking.com:ssa, mikä tarkoittaa selkeästi kansainvälistä otetta. Laatua valvoo matkailijayhteisö antamalla arvioita ja arvosteluja, samoin huolehditaan palautteen saamisesta. Niinisaaren yrityksistä monet ovat kansainvälistyneet muilla tavoilla ja käyttävät omia kanaviaan ja matkatoimistoyhteyksiään eri maissa. Lisäksi käytetään Tripadvisoria, Vkontaktea ja Instagramia sosiaalisen median puolelta. Kansainvälistymisessä tapahtuu koko ajan keskittymistä ja mikäli yritys pärjää nykyisillä ulkomaankontakteilla on asia erittäin hyvässä hoidossa. Yksittäisten ja pientenkin yritysten käytössä oleva varausjärjestelmä booking.com näyttää muutamassa vuodessa saavuttavan lähes monopoliaseman, ellei mitään ratkaisevaa tapahdu. Sen jälkeen sillä puolella tilanne on ajautunut samaan, mikä hakukoneiden puolella tapahtui jo vuosia sitten: kukaan ei käytännössä käytä muuta kuin googlea. 9. Kylämatkailutuotteet SAARISTOELÄMÄÄ SAIMAAN NIINISAARESSA JA KALASTUSELÄMYKSIÄ Niinisaari täynnä elämyksiä Puumalan Niinisaari tarjoaa elämyksiä Saimaan saaristossa, erikoisuutena on Hätinvirran lossi, jolla matkaaminen luo omanlaista tunnelmaa Niinisaareen saapumiseen. Saari tarjoaa näkemistä ja kokemista, joten lomaan Niinisaaressa kannattaa varata useampi päivä. Niinisaaressa voi viettää aikaa rattoisasti luonnossa, taidenäyttelyissä, kyläsepän työpajalla ja paikallisia herkkuja ja viinejä maistellen. Niinisaari sijaitsee myös lähellä hyviä ostosmahdollisuuksia, Mikkeliin autolla pääsee puolessa tunnissa, Imatralle Niinisaaresta ajaa tunnissa ja lappeenrantaa noin puolitoista tuntia. Majoitus Majoitusta Niinisaarella tarjoaa Okkolan lomamökit. Valittavanasi on 16 erilaisesta ja erikokoisesta mökistä se sopivin, jossa lomailet ympärilläsi Saimaan jylhänkaunis luonto, erämaan rauha - ja halutessasi kaupunkielämän mukavuudet. Hinta esim. 4 hengelle 90 /yö. Kalastus Niinisaaren satamasta pääset mukaan kalastusretkelle, jossa valittavana on heitto- tai vetokalastus.kalastus matka tehdään huippuvarustetulla Tracker Targa V-18 Alumiini kalastusveneellä. Mukaan mahtuu 1-4 kalastajaa. Matkan kesto n.4-5h. Kalastustapaa voidaan halutessa vaihtaa kesken retken uistelun ja heittokalastuksen välillä. Saaliskalat hauki, ahven ja kuha. Kalastusretkeen sisältyy alueelliset kalastusluvat, kalastusoppaan palvelut, polttoaineet, kalastusvälineet, turvallisuusvälineet, virvoitusjuomia + vettä sekä mahdolliset saaliskalat ja - 12 -

arvonlisävero 10% (Asiakas tarvitsee säänmukaisen pukeutumisen ja kalastuksenhoitomaksun, (Pakollinen) 10,50 eur jos hankitaan toimestamme) Hinta esimerkkireissulle 690,- /vene. Kalastusretki voidaan toteuttaa myös kokopäiväisenä, jolloin hinta on 790,- /vene Toteutusaika: touko-marraskuu 2014 Lisätiedot ja varaukset: Okkolan Lomamökit www.okkolanlomamokit.com paula@okkola.fi Paula Okkola puh. 0500 259 378 Saimaa Fisfing travels www.saimaafishingtravels.com mika.karkkainen@co.inet.fi Mika Kärkkäinen puh. 0400907234 MUITA MATKAILUTUOTTEITA: Päiväretkiä Imatralta ja esim. M/S Christinan toimesta toteutetaan jo. Samoin Lappeenrannan ja Mikkelin risteilyalusten toimesta. Kyläyhdistyksen kanssa yhteistyötä tapahtumien järjestelyissä tehdään aktiivisesti. (Saaristolaispäivä, Liikuntapäivä jne) 1. RAVINTOLA NIINIPUU Ylössaarentie 35 p. +358 500 259 378 paula@okkola.fi Lähiruokaa Niinipuun Vintin seisovasta pöydästä. Kesto 1 tunti 15 min. Avoinna 3.6. 17.8. Ryhmät sopimuksen mukaan. 18 /hlö Maksu: käteinen/lasku Vintissä esillä vanhoja tarve-esineitä ja työkaluja. Leikkipiha lapsille. 2. TEMOLAN VIINITILA Ylössaarentie 65 p. +358 40 543 7353 viinitila@temola.fi Kahden viinin maisto á 4 cl, viininvalmistuksen ja maistotekniikan esittely. 1 tunti 30 min. Avoinna 1.6. 31.8. Ryhmät sop. mukaan. 8 / hlö Maksu: käteinen/lasku Enintään 35 henkilöä. Maistot viinituvassa tai Temolan perennapihalla. Viinimyymälä. 3. HANHINIITYN PAJA Ylössaarentie 84 p. +358 40 740 1831 sanna@goosemeadow.fi 3a) Kyläsepän työnäytös 3b) Tartu pajavasaraan Kesto a 1 tunti Kesto b 1 tunti 30 min. 50 + 5 / hlö 100 + 5 / hlö Maksu: käteinen/lasku Näytöksiin enintään 20 henkilöä kerrallaan. 3c) Perhepäivät Family Days Erilainen lomapäivä saaristossa - iloa ja innostusta yhdessäolosta - lauantaina 28.6.2014 perjantaina 8.8.2014 päivät täynnä aitoa tekemistä ja hupia kaikenikäisille. - 13 -

Käsityöpajoja, kalastuskilpailu kotikonstein, aktiviteetteja metsässä ja vesillä. Avoinna: klo 12-18. tule silloin kun haluat ja viihdy vaikka koko päivä! Pääsyliput: 13 /hlö (lapset alle 4v. Ilmaiseksi. Huomioithan, että alle 13-vuotiaat voivat osallistua vain aikuisen seurassa) Pääsymaksuun sisältyy kaikki ohjattu toiminta, materiaalit, osallistuminen kalakisaan sekä välipala. Omakustanteinen ruokailumahdollisuus naapurissa sijaitsevassa Ravintola Niinipuussa tai Hanhiniityn nuotiopaikalla omilla eväillä. 3 d) Parisuhdeseikkailu (ei tietoa onko tulevana kesänä) Tiesitkö, että tutkimusten mukaan metsä sekä vähentää stressiä että lisää elinvoimaisuutta? Lähde kumppanisi kanssa lyhyellä luontolomalle ottamaan selvää, lisääkö yllätyksellinen parisuhdeseikkailu upeassa luontoympäristössä parisuhteesi elinvoimaisuutta. Helvetinjärven kansallispuisto Pirkanmaalla Parisuhdeseikkailu on erilainen, 2 vrk:n luontoloma, joka tarjoaa sinulle ja kumppanillesi yhteistä aikaa, uusia näkökulmia, mielenkiintoisia haasteita ja tekemistä luonnossa seikkailen. Parisuhdeseikkailun ohjelma tarjoaa jokaiselle parille yksilöllisiä vaihtoehtoja leppoisasta yhdessä olosta erilaisiin toiminnallisiin haasteisiin metsissä ja vesillä. Lisäksi jokaisella parilla on mahdollisuus pohtia omaan parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä yksityisesti parisuhdeammattilaisen kanssa. Anna itsellesi ja kumppanillesi mahdollisuus oppia itsestänne ja toisistanne jotain uutta parisuhteen vahvistamiseksi. 780 /pari (lomaohjelma, ruokailut ja majoitus teltoissa) 740 /pari (omilla yöpymisvälineillä tai muu majoitus*) hinnat sisältävät alv:n * erillismaksusta mahdollisuus yöpyä myös kämppämajoituksessa, eksoottisesti jurtassa tai esim. hotellissa Ruovedellä) 4. ATELJE HONEY MOON & KORPIGALLERIA Ylössaarentie 240 p. +358 50 591 2846 paula.lamio-matinen@ kyyhkynetti.com Taidenäyttely, keramiikkaa Kesto 45 min. Avoinna 7.6. 17.8. ti su klo 12 17 tai sop. mukaan. Maanantai suljettu. 2 / hlö tai 50 / ryhmä Maksu: käteinen tai kortti Enintään 35 henkilöä, (Korpigalleriaan kävelymatka Liehtalasta 500 m). 5. LIEHTALANNIEMEN MUSEOTILA Ylössaarentie 205 p. +358 50 562 0706, opas kesällä p. +358 50 340 3858 puumalan.matkailu@ puumala.fi Tarinoita Liehtalan Jallusta ja museotilan esittely (30 min.) Vapaa tutustuminen alueeseen. Kesto 1 tunti Avoinna 14.6. 17.8. arkisin 11 18, la su 11 16. Ryhmä min. 10 hlö 2 /hlö tai 50 /ryhmä Maksu: käteinen (ei kortti) tai lasku Ryhmäopastus enintään 35 henkilön ryhmälle kerrallaan. 6. M/S KAUNIS VEERA p. +358 500 255 136 mika.nurmi@ ms-kaunisveera.fi Matka Puumalan satamasta Niinisaareen tai toisin päin upeassa saaristossa. Kesto 1 tunti 260 / ryhmä Maksu: käteinen (ei kortti) /lasku Enintään 80 henkilöä. Laivassa kanttiini ja B-oikeudet. - 14 -

10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Okkolan Lomamökit ja Ravintola Niinipuu Ylössaarentie 35, Puumala 0500 259 378 www.okkola.fi Tilausristeilyt Kaunis Veera, max 80 henkeä, b-oikeudet Mika Nurmi 0500 255 136 www.ms-kaunisveera.fi Korpigalleria Honeymoon Ylössaarentie 240, Puumala 050 591 2846 www.puumala-honeymoon.fi Temolan viinitila Ylössaarentie 65, Puumala 040 543 7353 www.temola.fi Hanhiniityn Paja ja Galleria Martti Malinen Ylössaarentie 84, Puumala 040 740 1831 martti@goosemeadow.fi www.hanhiniitty.fi Kuvalusdream Chalet (mökki) Repolantie 36 52200 Lintusalo booking.com Koskenselän Lomakylä Koskenseläntie 98 52200 Puumala booking.com Kuoreksenniemi Holiday Villas & Lakeside Apartments Kuoreksenniementie 79 52200 Puumala booking.com Kuoreksenniemi Village Koskelo Kuoreksenniementie 1 52200 Puumala booking.com - 15 -

Family Hotel Kuittiset Puumalanranta Niementie 1 B 52200 Puumala 050 594 2966 Liehtalanniemen museotila, Puumalan kunnan ylläpitämä, kesällä opas ja kotieläimiä Ylössaarentie 205, Puumala 050 562 0706 http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/puumalanmuseot/liehtalanniemen_museotila.html Nestorinranta Villa Lintusalontie 1661 52200 Puumala booking.com Nestorinranta Bed & Breakfast Lintusalontie 1661 A 52200 Lintusalo booking.com Sahan museo Lietvedentie 830 52200 Puumala 040 779 896 Sahalahti resort Lietvedentie 830 52200 Pumala booking.com Yhteystiedot: Paula Okkola Paula@okkola.fi Nettisivut: www.veskansankylat.fi www.facebook.com/puumalanveskansankylat Lähteet: Puumalan matkailun master plan (2009) Finnish Consulting Group. Infra ja ympäristö. Nettilähde: http://www.puumala.fi/images/stories/saannot/matkailu.pdf (14.11.2014) Lahdenvesi-Korhonen, Leena (2013) Maakunnan Parhaat Maisemat. Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011-2013. OSA 3. http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-content/uploads/2014/02/esa-raportti-maakunnalliset-2.pdf (16.11.2014) - 16 -