Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017
SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2016 3. Valkeakosken tulo- ja lähtömuuttajien rakenne vuosina 2010-2014 4. Kokoavat tulkinnat
1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä
Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5.Alueellinen liikkuvuus 6.Demografinen muutospaine 7.Polarisoituminen, eriytyminen
Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2016 101 luonnollinen 72 kuntien 304 nettomaahanmuutto väestönlisäys positiivinen välinen muuttoliike positiivinen positiivinen
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys + 101 kuntaa - 212 kuntaa Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa - 241 kuntaa Nettomaahanmuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495 Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA 27132 45116 72248 PIRKANMAA 10748 6467 17215 VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525 POHJOIS-SAVO -256 3001 2745 PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479 KESKI-SUOMI -759 2907 2148 POHJANMAA -3808 5710 1902 KANTA-HÄME -1474 2696 1222 POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738 ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487 POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033-287 KYMENLAAKSO -4592 4118-474 SATAKUNTA -3619 3066-553 KESKI-POHJANMAA -1497 936-561 ETELÄ-SAVO -3125 2074-1051 ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150-1280 LAPPI -5818 3464-2354 KAINUU -3964 1484-2480 Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) -553 +11 525 --1 280-561 +17 215 +1 222 +72 248-287 +2 148 +2 479-2 354 +2 745-474 -1 051-2 480 +487 +738 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN 2010-2016/9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin 28602 43443 72 045 Tampereen 13211 4816 18 027 Turun 6779 5812 12 591 Oulun 4398 3020 7 418 Kuopion 3795 1766 5 561 Jyväskylän 3122 2267 5 389 Vaasan -186 3036 2 850 Lahden -138 2652 2 514 Joensuun 558 1788 2 346 Hämeenlinnan 72 1677 1 749 Seinäjoen 345 1379 1 724 Lappeenrannan -795 1949 1 154 Porvoon -198 995 797 Etelä-Pirkanmaan 99 664 763 Mikkelin -384 1115 731 Rovaniemen -788 1477 689 Porin -888 1449 561 Kotka-Haminan -2489 2854 365 Kokkolan -532 786 254 Tunturi-Lapin 37 204 241 Kasvukolmio +102 663 Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Kokkolan Porin Turun Etelä-PirkanmaanLahden Hämeenlinnan Lappeenrannan Tunturi- Lapin Seinäjoen Oulun Jyväskylän Tampereen Rovaniemen Helsingin Porvoon Kuopion Mikkelin Kotkan Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
KUNTIEN KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2016/9 Kokonaisnettomuutto kunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (107) MUUTTOTAPPIOTA (206) 313. Raahe -1 335 312. Kuusamo -1 039 311. Kajaani -924 310. Kurikka -914 309. Kouvola -885 308. Salo -812 307. Jämsä -811 306. Kemi -680 KAUPUNKI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAA- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO HANMUUTTO MUUTTO 2010-2016 1. HELSINKI 19648 20426 40 074 2. ESPOO 4641 9374 14 015 3. TAMPERE 8132 3944 12 076 4. VANTAA 2090 8456 10 546 5. TURKU 5591 4901 10 492 6. OULU 4462 2936 7 398 7. KUOPIO 3806 1683 5 489 8. JYVÄSKYLÄ 2635 2098 4 733 9- LAHTI 1548 1995 3 543 10. JOENSUU 1345 1406 2 751 11. SEINÄJOKI 2068 677 2 745 12. VAASA 181 2304 2 485 13. HÄMEENLINNA 404 1441 1 845 14. PIRKKALA 1415 117 1 532 15. PORI 468 980 1 448 16. LEMPÄÄLÄ 1310 122 1 432 17. SIPOO 1286 129 1 415 18. LAPPEENRANTA -462 1851 1 389 19. JÄRVENPÄÄ 666 566 1 232 20. YLÖJÄRVI 1084 135 1 219 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkoväkiluku Kartta ja analyysi : Timo Aro 2017
Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015 65,1 % 30,3 % Kuntien välinen muuttoliike Kuntien sisäinen muuttoliike 904 000 muuttoa /vuosi 4,9 % Maahan- ja maastamuutot Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016
Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015 26,5 % 35,1 % 15-24 -vuotiaat 25-34 -vuotiaat 22,7 % 35-64-vuotiaat 12,4 % alle 15-vuotiaat MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE 3,3 % Yli 65-vuotiaat Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013 16,2 % opiskelijoita 12,5 % lapsia 6,5 % eläkeläisiä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016 8,9 % työttömiä 50,4 % työllisiä MUUTTAJIEN TYÖMARKKI- NA-ASEMA 5,5 % muita Työllisiä puolet muuttajista!
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2013 29.765 40.394 35-44 - vuotiaat 42.110 45-54 - vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016 44.685 25-34 - vuotiaat 55-64 - vuotiaat 16.676 15-24 - vuotiaat TYÖLLISET MUUTTA- JAT 49.548 yli 65- vuotiaat Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74 vuoteen saakka!
2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2016
VALKEAKOSKEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 Valkeakosken väestönlisäys oli 2000-luvulla yhteensä +687 henkilöä eli keskimäärin +43 henkilöä vuodessa Valkeakosken väestönlisäys 2000-2016: Luonnollinen väestönlisäys: -576 hlöä Kuntien välinen nettomuutto: +483 hlöä Nettomaahanmuutto: +780 hlöä Valkeakosken luonnollinen väestönkehitys oli ainoa negatiivinen väestönlisäyksen osatekijä. Väestönlisäyksen osatekijöistä nettosiirtolaisuus oli kaikkina vuosina positiivinen, ja luonnollinen väestönlisäys vastaavasti pääosin negatiivinen (pl. 2012). Kuntien välisessä muuttoliikkeessä oli suurta vuotuista vaihtelua 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku
VALKEAKOSKEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Valkeakosken väkiluku kasvoi keskimäärin 43 henkilöä vuodessa. 250 200 150 146 211 170 143 173 Valkeakosken väkiluku laski pääosin vuosina 2000-2007, kasvoi merkittävästi vuosina 2008-2012 ja on sen jälkeen vaihdellut varsin paljon vuosittain, 100 50 51 95 33 Valkeakosken väkiluku kasvoi huomattavan paljon finanssikriisin jälkeen vuosina 2008-2012 aikana. Huippuvuonna 2010 vuosittainen väestönlisäys nousi 211 henkilöön. Lisäksi Valkeakoski sai huomattavaa väestölisäystä vuonna 2015 (+173 hlöä). Vuonna 2013 väkiluku laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007. Vuonna 2015 väkiluku kasvoi toiseksi eniten 2000- luvulla, mutta kasvu taittui vähäiseksi vuoden 2016 aikana. 0-50 -100-150 -200 14 2000 2001 2002 2003 2004-1 2005 2006 2007-9 -4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-17 -42-58 -72-141 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
VALKEAKOSKEN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-2016 Kuntien ideaalinen va esto nkasvu on noin 0,5 % - 1 % vuodessa: se mahdollistaa tasapainoisen, hallitun ja ennakoivan kasvun palvelurakenteessa ja investoinneissa. Valkeakosken väestön suhteellinen kasvu oli 2000-luvulla positiivinen: keskimäärin +0,18 % vuodessa. Valkeakosken väestön suhteellinen kasvu vaihteli merkittävästi vuositasolla. Vuonna 2010 ylitettiin jo 1 %:in vuotuinen kasvu, ja vuosina 2011 ja 2015 päästiin lähelle ideaalisen kasvun ylärajaa. Kasvu jäi alhaiseksi vuonna 2016, mutta oli kuitenkin positiivinen. Merkittävimmät väestönkasvun negatiiviset arvot ajoittuivat 2000-luvun ensimmäisiin vuosiin: esimerkiksi vuonna 2000 väestö laski 0,69 %. Valkeakosken suhteellinen asema on kohentunut 2000-luvun alkuun verrattuna. 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20-0,40-0,60-0,80 1,01 0,81 0,81 0,71 0,68 0,46 0,25 0,16 0,06 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-0,04-0,08-0,02-0,20-0,28-0,35-0,69 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Promillea tuhatta asukasta kohden VALKEAKOSKEN SYNTYVYYDEN, KUOLLEISUUDEN JA MUUTTO- LIIKKEEN KEHITYS SUHTEESSA VÄKILUKUUN VUOSINA 2000-2016 Graafissa on tarkasteltu Valkeakosken syntyvyyden, kuolleisuuden, tulomuuton ja lähtömuuton määrää suhteessa väkilukuun vuosina 2000-2016. Elävänä syntyneet Kuntien välinen tulomuutto 50,0 45,0 40,0 35,0 Kuolleet Kuntien välinen lähtömuutto Valkeakosken kuolleisuus oli vuoden 2012 syntyvyyspiikkiä lukuun ottamatta syntyvyyttä korkeampi. Luonnollinen väestönlisäys olikin Valkeakosken ainoa negatiivinen väestönkehityksen osatekijä. Syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys on ollut tasaista koko 2000-luvun ajan. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut jonkin verran vaihtelua. Erityisesti tulomuuton väkilukuun suhteutettu osuus on kasvanut reilusti 2000-luvun aikana. Tulo- ja lähtömuuton määrässä suhteessa asukaslukuun on vuosittaista nousua ja laskua. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIN VÄESTÖKEHITYS SUHTEESSA ASUKASLUKUUN (%/vuosi)) Valkeakosken väkiluvun suhteellinen kehitys oli keskimäärin tarkasteltuna kolmanneksi nopeinta verrokkikuntiin nähden. Lisäksi Valkeakoski oli yksi kolmesta kunnasta, jonka väkiluvun kehitys oli ylipäätään positiivista. Väkiluku kasvoi keskimäärin nopeimmin ajanjakson aikana Riihimäellä (+ 0,6 %), toiseksi ripeimmin Akaalla (+ 0,3 %) ja kolmanneksi eniten Valkeakoskella (+ 0,2 %) Väkiluvun kehitys oli negatiivisinta Mänttä-Vilppulassa, jossa väkiluku väheni keskimäärin -1,2 % vuodessa. Muissa negatiivisen väestönlaskun verrokkikunnissa lasku oli maltillisempaa. Toiseksi eniten väkiluku laski Loimaalla (- 0,5 %) Kunta 2000 2008 2016 Keskiarvo 2010-2016 Akaa -0,1 0,6-0,7 0,3 Forssa -0,6 0,2-0,5-0,4 Loimaa -0,3-0,4-1,2-0,5 Mänttä- Vilppula -1,5-1,0-1,4-1,2 Riihimäki 0,3 1,8-0,3 0,6 Sastamala -0,6-0,3-0,6-0,3 Valkeakoski -0,7 0,7 0,0 0,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
VALKEAKOSKEN TULOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSIEN 2010-2015 AIKANA Valkeakoskeen tulomuutto oli yhteensä 5 462 henkilöä vuosien 2010-2015 aikana. Valkeakoskelle tulomuutti keskimäärin noin 910 henkilöä vuodessa Valkeakoskelle muutettiin ylivoimaisesti eniten Tampereelta: tulomuutoista enemmän kuin joka neljäs (26,4 %) tuli Tampereelta. Valkeakoskelle tulomuutettiin keskimääräistä enemmän Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilta sekä oman seudun muista kunnista: Akaalta (9,4 %), Lempäälästä (8,2 %), Hämeenlinnasta (4,7 %) ja Kangasalalta (4,7%). Joka toinen tulomuuttaja tuli Valkeakoskelle Tampereen seudun kunnista. Pääkaupunkiseudun osuus Valkeakosken tulomuutoista oli vähäinen (7 %) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
VALKEAKOSKEN LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN VUOSIEN 2010-2015 AIKANA Valkeakoskelta lähtömuutti yhteensä 5 016 henkilöä vuosina 2010-2015 eli keskimäärin 836 henkilöä vuodessa. Suurin osa lähtömuutoista suuntautui Tampereelle: lähes joka kolmas lähtömuutto (29,1 %) suuntautui Tampereelle. Muita merkittäviä lähtömuuton kohteita olivat muun muassa: Akaa (7,4 %), Hämeenlinna (6,7 %), Lempäälä (5,2 %) ja Helsinki (5%). Lähes puolet Valkeakosken lähtömuutoista suuntautui Tampereen seudun kuntiin. Keskimäärin yksi kymmenestä (10 %) lähtömuutosta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSIEN 2010-2015 AIKANA Valkeakoski sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä +446 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2015. Valkeakoski sai muuttovoittoa 112 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 95 kunnalle. 106 kunnan kanssa muuttotase oli 0. Valkeakoski sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Tampereen tai oman seudun lähikunnista: Lempäälä (+188), Akaa (+138), Kangasala (+131), Pälkäne (+66) ja Ylöjärvi (+41). Valkeakoski kärsi eniten muuttotappiota Hämeenlinnalle (-77), Helsingille (-56), Jyväskylälle (-25), Urjalalle (-22), Joensuulle (-21) ja Turulle (- 21). Valkeakoski kärsi alueen suurimmalle keskuskaupungille Tampereelle muuttotappiota - 19 henkilöä vuosina 2010-2015 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
VALKEAKOSKEN JA TAMPEREEN VÄLI- NEN TULO- LÄHTÖ JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2015 Graafissa on kuvattu Valkeakosken ja Tampereen välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä 2000-2015. 176 154 184 175 150 182 168 176 161 203 200 191 169 212 201 231 177 210 201 276 226 247 242 234 239 264 269 209 207 268 220 Valkeakoski kärsi koko ajanjakson aikana muuttotappiota Tampereelle (-157 henkilöä). Huolimatta tästä muuttoliikkeen trendi oli Valkeakoskelle positiivinen tämän ajanjakson aikana, sillä muuttotappioiden määrä vähentyi varsinkin vuosina 2007-2011 ja uudelleen vuonna 2015. Valkeakosken ja Tampereen välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrätä ovat kasvaneet 2000-luvun aikana, mutta vuotuinen vaihtelu on ollut varsin tasaista, erityisesti Valkeakoskelle suuntautuvan tulomuuton osalta. 113 54 50 48 9 5-14 -15-9 -11-5 2000-22 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-25 -34-55 -62-71 Tulomuutto Valkeakoskelle Tampereelta Lähtömuutto Valkeakoskelta Tampereelle Valkeakosken ja Tampereen välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
VALKEAKOSKEN JA AKAAN VÄLINEN TULO- LÄHTÖ JA NETTOMUUTTO 2000-2015 Graafissa on kuvattu Valkeakosken ja Akaan välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä 2000-2015. Valkeakoski sai ajanjakson aikana muuttovoittoa Akaalta (+220 henkilöä). Lisäksi Valkeakosken muuttovoittojen määrä kasvoi 2000-luvun kuluessa. Valkeakoski kärsi vain kolmena vuonna 2000-luvulla muuttotappioita Akaalle. Valkeakosken ja Akaan tulo- ja lähtömuuton määrissä oli merkittävää vaihtelua eri vuosina. Erityisesti Akaalle suuntautuneiden lähtömuuttojen määrä on vähentynyt 2010-luvun aikana. 100 100 94 93 90 90 84 85 84 86 81 75 74 76 72 73 71 73 74 70 72 66 66 64 66 68 61 58 60 57 51 44 39 36 32 28 33 21 21 15 5 3 10 1 7 2000 2001 2002-5 -8 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-18 Tulo Valkeakoskelle Akaalta Lähtö Akaalle Valkeakoskelta Nettomuutto Valkeakoski-Akaa Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
3. Valkeakosken tulo- ja lähtömuuton rakenne vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike iän mukaan VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO IÄN MUKAAN 2000-2015 Graafissa on kuvattu Valkeakosken kuntien välistä nettomuuttoa ikärakenteen mukaan keskipitkällä aikavälillä vuosina 2000-2015. Valkeakoski kärsi koko tarkastelujakson ajan muuttotappioita 15-24 vuotiaista nuorista muuttajista. Taustalla on Valkeakosken rajallinen kaikkien koulutusasteiden koulutustarjonta suhteessa suuriin tai keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin. Muiden ikäryhmien osalta Valkeakoski sai useimpina vuosina muuttovoittoa. Valkeakosken kannalta on merkittävää, että se sai muuttovoittoa 25-34 vuotiaiden ikäryhmästä. Nuoret aikuiset ovat muuttoliikkeen avainryhmä, jonka paikkaan liittyvillä valinnoilla on suuret kerrannaisvaikutukset alueiden kehitykseen. Valkeakosken avainryhmästä saadut muuttovoitot kuitenkin vaihtelivat merkittävästi vuosittain. 100 50 0-50 -100-150 Alle 15-vuotiaat 15-24-vuotiaat 25-34-vuotiaat 35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat 55-64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat
VALKEAKOSKEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN 300 PERUSEELLA VUOSINA 2010-2015 204 Graafi kuvaa Valkeakosken kuntien välistä nettomuuttoa ikärakenteen mukaan. Valkeakosken nettomuutto oli ikärakenteen perusteella erittäin kaksijakoinen. Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta 15-24 vuotiaita nuoria. 200 100 0 73 40 83 147 86 37 68 5 27 52 24 19 8 Valkeakosken kannalta merkittävää kilpailuetua tuovat muuttovoitot 25-34 - vuotiaista nuorista aikuisista (+230). Valkeakoski sai lisäksi merkittävää muuttovoittoa sekä lapsista että aktiiviikäisistä ikäryhmistä. -100-200 -65 Valkeakosken tilanne on ikärakenteen näkökulmasta optimaalinen. -300-400 -362 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike iän mukaan
VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIEN NETTOMUUTTO IKÄRA- KENTEEN MUKAAN 2010-2015 Kaikkia verrokkikuntia yhdistää muuttotappioiden kohdentuminen erityisesti 15-24 vuotiaisiin muuttajiin seutukeskusten rajallisen koulutustarjonnan vuoksi. Erityisesti Sastamalasta muutti paljon opiskeluikäisiä 15-24 -vuotiaita Valkeakoski sai toiseksi eniten muuttovoittoa 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista eli muuttoliikkeen yhdestä avainryhmästä. Vain naapurikunta Akaa sai enemmän muuttovoittoa tästä ryhmästä. Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota 25-34 vuotiaista. Valkeakoski sai verrokkikunnista myös eniten muuttovoittoa sekä lapsista että 40-64 vuotiaista työikäisistä. Akaa 109-549 352 83-42 Forssa -41-172 -163 150 133 Loimaa 64-490 51 71 50 Kunta 0-14 15-24 25-34 40-64 65- Mänttä- Vilppula -69-477 -98 35-5 Riihimäki 28-97 -70 49 117 Sastamala 80-831 202 188 18 Valkeakoski 317-427 230 189 51 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike iän mukaan
VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN 2010-2014 Muuttuja kuvaa Valkeakosken nettomuuttoa pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: muuttajat voidaan jakaa työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin 300 250 200 180 269 Alueen kuntatalouden ja kilpailukyvyn kannalta ideaalitilanne on, jos alue saa samanaikaisesti muuttovoittoa työllisistä ja muuttotappiota työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista henkilöistä Valkeakoski sai käytännössä muuttovoittoa kaikista ryhmistä työmarkkina-aseman perusteella. Kaupunki sai eniten muuttovoittoa lapsista ja työllisistä. 150 100 50 13 50 75 84 Valkeakosken muuttajien rakenne on erittäin kilpailukykyinen pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna, sillä kaupunki saa muuttovoittoa työllisistä muuttajista. Työllisten muuttovoiton positiiviset kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat. 0-50 -19 6 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, toiminta
VALKEAKOSKEN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO 2010-2014 120 112 Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein yksittäinen muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi. Yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin 30 000 euroa eli neljä kertaa suuremmat kuin keskimäärin työttömän työnhakijan tai työvoiman ulkopuolella olevan. Valkeakoski sai yhteensä 180 työllistä henkilöä muuttovoittoa vuosien 2010-2014 aikana. Valkeakosken laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2010-2014. Työllisten muuttovoitot olivat suurimmillaan vuosina 2010-2011, jonka jälkeen muuttovoitot ovat jääneet vähäisiksi. 100 80 60 40 20 0-20 -40 80 8 0 2010 2011 2012 2013 2014-20 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIEN NETTOMUUTTO PÄÄASIAL- LISEN TOIMINNAN MUKAAN VUO- SINA 2010-2014 KUNTA TYÖLLINEN TYÖTÖN LAPSI (0-14 V.) OPISKELIJA VARUSMIES ELÄKELÄINEN MUU TAI TUNEMATON AKAA 239 64 106-291 -15-48 9 Valkeakoski sai Akaan jälkeen toiseksi eniten verrokeista muuttovoittoa työllisistä muuttajista. Muista verrokeista työllisistä saivat lisäksi muuttovoittoa Riihimäki ja Sastamala. Muut verrokit kärsivät työllisistä muuttotappiota: eniten työllisistä kärsi muuttotappiota Mänttä-Vilppula. FORSSA -77 35-2 -57 3 169 55 LOIMAA -64 21 82-152 -3 97 10 MÄNTTÄ- VILPPULA -251-2 -44-172 -9 40-1 Valkeakoski sai toiseksi vähiten muuttovoittoa työttömien muuttoliikkeestä. Työttömistä työnhakijoista sai eniten muuttovoittoa Riihimäki. Valkeakoski ja Riihimäki olivat ainoat verrokkikunnat, jotka saivat muuttovoittoa opiskelijoista. RIIHI- MÄKI SASTA- MALA VALKEA- KOSKI 111 82 114 101-1 131 84 43 32 118-298 -3 26 87 180 13 269 50 6 84 56 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, toiminta
VALKEAKOSKEN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO 2010-2015 Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista korkea-asteen suorittaneiden muuttajien ryhmistä. Yhteensä Valkeakoski sai 170 henkilöä muuttovoittoa korkeaasteen suorittaneista. Korkea-asteen muuttajista saadut muuttovoitot ovat hyvä signaali Valkeakosken kannalta. Keskiasteen suorittaneiden nettomuutto oli Valkeakoskella vain hieman negatiivinen vuosien 2010-2015 aikana (-45). Valkeakosken muuttajien rakenne koulutuksen mukaan: - Keskiaste: -45 - Alin korkea-aste: +44 - Alempi korkea-aste: +62 - Ylempi korkea-aste: +57 - Tutkijankoulutusaste: +7 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 12 2 23 21 8 5 5 9 51 54 46 2 3 8 8 5-2 9 5 8 2010 2011 2012 2013 2014 2015-26 -3-60 -61-11 -1 Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, koulutus
VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIEN NETTOMUUTTO KOULU- TUSASTEEN MUKAAN 2010-2015 Kaikki verrokkikunnat kärsivät muuttotappioita keskiasteen suorittaneista. Valkeakosken muuttotappiot olivat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin muilla verrokeilla. Esimerkiksi Sastamalan muuttotappiot keskiasteen tutkinnon suorittaneista olivat -540 henkilöä eli 12 kertaa suuremmat kuin Valkeakosken Valkeakoski sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa verrokkikunnista (+170) korkea-asteen suorittaneista muuttajista. Eniten muuttovoittoa sai Akaa (+219) ja toiseksi eniten Sastamala (+177). Mänttä-Vilppula kärsi eniten muuttotappiota korkea-asteen suorittaneista (-77). Korkea-asteen suorittaneiden muutto painottui kaikissa kunnissa alemman korkeakouluasteen ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden muuttoon. Tutkijankoulutusasteen suorittaneiden muutto oli vähäistä kaikissa kunnissa. KUNTA KESKIASTE ALIN KORKEA- ASTE ALEMPI KOR- KEAKOULU YLEMPI KOR- KEAKOULU TUTKIJAKOU- LUTUS AKAA -282 3 146 67 3 FORSSA -232 14-62 5 7 LOIMAA -372-3 -17 11-2 MÄNTTÄ- VILPPULA -446-5 -45-32 5 RIIHIMÄKI -240 36-20 76 9 SASTAMALA -540 48 80 42 7 VALKEAKOSKI -45 44 62 57 7 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, koulutus
VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO TULOLUOKITTAIN 2010-2014 Tulo- ja lähtömuuton tulorakennetta voidaan tarkastella tuloryhmittäin tulottomista aina hyvätuloisiin muuttajiin. Kunnalle on optimaalisinta saada muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttovoittoa ja kärsiä pienituloisista muuttotappiota. 600 500 400 516 Valkeakosken muuttoliikkeen rakenne on muuttajien tulorakenteen perusteella optimaalinen. Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista keski- ja hyvätuloisten ryhmistä ja kärsi samanaikaisesti muuttotappiota pienituloisista. Eniten muuttovoittoa Valkeakoski sai kuitenkin tulottomien ryhmästä (+516), mutta toisiksi suurin muuttovoitto ryhmä oli keskituloiset 32 000-41 999 euroa tienaavat (+113). 300 200 100 0 55-25 -54-48 -12 21 65 51 113 94 21 Muuttajien tulorakenne on varsin tyypillinen suuren kaupungin läheisyydessä olevalle kehyskunnalle tai seutukeskukselle. -100 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
VALKEAKOSKEN NETTOMUUTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT 2010-2014 Muuttuja kuvaa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja vuosina 2010-2014. 18000 16000 14000 15855 15654 Tulo Lähtö 16993 16045 16281 15529 16417 15899 16811 16136 Valkeakosken tulomuuttajien tulot olivat vuosina 2010-2014 keskimäärin 16 075. 12000 10000 Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat 16 249 vuosina 2010-2014. 8000 6000 Valkeakosken tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat siis -174 euroa matalammat kuin lähtömuuttajien tulot. Negatiivisuus perustuu Valkeakosken suureen tulottomista saatuun muuttovoittoon (=lapset). 4000 2000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
MILJOONAA EUROA VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ 2010-2014 19,0 Tulo Lähtö Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. 17,0 15,0 16,1 16,9 17,0 15,0 14,6 14,6 15,2 Valkeakosken tulokertymä oli voimakkaasti positiivinen: kaupunki hyötyy merkittävästi muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta! 13,0 11,9 13,3 13,2 Valkeakosken tulokertymä oli vuosien 2010-2014 aikana yhteensä 11,9 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tulokertymä on erittäin kilpailukykyinen kunnalle, joka ei ole niin sanottu ensimmäisen asteen kehyskunta suuren kaupungin välittömässä läheisyydessä. Valkeakosken tulokertymä oli noin 113 euroa asukasta kohden vuodessa vuosien 2010-2014 välisenä aikana 11,0 9,0 7,0 5,0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAUPUN- KIEN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI- NEN TULOKERTYMÄ VUOSINA 2010-2014 Valkeakosken tulokertymä oli positiivinen joka vuosi 2010-luvulla: kaupungin tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna korkein analyysin verrokkikunnista! Valkeakosken lisäksi tulokertymä oli korkea Akaalla ja Sastamalassa: molempien seutukaupunkien tulokertymä oli positiivinen koko vertailuajanjakson ajan Tulokertymä oli positiivinen kaikissa verrokkikunnissa lukuun ottamatta Mänttä-Vilppulaa, jossa tulokertymä oli kaikkina vuosina negatiivinen ja tulokertymä -136 euroa asukasta kohden. Forssan tulokertymä oli juuri ja juuri positiivinen vuosina 2010-2014 KUNTA 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* TULOKERTYMÄ /AS VUOSI AKAA 3,5 3,2 1,2 1,0 0,5 109,5 FORSSA 1,7-0,1-0,4-0,1-0,5 7,1 LOIMAA -0,4 1,3-0,7 1,5 0,2 22,6 MÄNTTÄ- VILPPULA -0,6-1,9-3,1-1,9-0,1-136,2 RIIHIMÄKI 4,1 3,0 0,7-0,4 0,0 50,8 SASTAMALA VALKEA- KOSKI 3,5 3,2 0,9 1,8 2,2 90,5 4,3 3,7 2,0 0,0 2,0 112,9 *Miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
4. Valkeakosken muuttoliikettä ja muuttajien rakennetta koskevat tulkinnat
Valkeakosken muuttoliikeanalyysin tulkinnat 1. Valkeakosken väkiluku on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla: Valkeakosken väkiluku on kasvanut yhteensä 687 henkilöllä vuosien 2000-2016 aikana eli keskimäärin 43 henkilöä vuodessa. Väkiluvun kasvu perustuu kuntien väliseen muuttoliikkeeseen ja nettomaahanmuuttoon. Väestö kasvoi erityisesti vuosina 2008-2012. Vuonna 2016 väestönlisäys oli vähäinen (+14). Väestönlisäyksen määrän lasku perustui vuonna 2016 erityisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä saatujen muuttovoittojen kääntymiseen muuttotappioiksi. Myös luonnollinen väestönkehitys muuttui hieman enemmän negatiiviseksi. Valkeakosken väestö on kasvanut keskimäärin 0,18 % vuodessa 2000-luvulla. Väestölisäys on ollut positiivista, mutta vuosittaiset poikkeamat varsin suuria. Verrokkikuntiin nähden Valkeakosken väestönkehitys on hyvällä kasvu-uralla. 2. Valkeakosken ylivoimaisesti tärkein tulo- ja lähtömuuton kohdealue on Tampere: Valkeakosken ylivoimaisesti merkittävin tuloja lähtömuuton kohde oli Tampere. Valkeakosken kaikista tulomuutosta 26,4 % tuli Tampereelta ja 29,1 % kaikista lähtömuutosta suuntautui Tampereelle. Muita merkittäviä tulo- ja lähtömuuton kohteita olivat esimerkiksi Akaa, Lempäälä, Kangasala, Hämeenlinna ja Helsinki. Noin puolet sekä Valkeakosken tulo- että lähtömuutosta suuntautui Tampereen seutukuntaan. Pääkaupunkiseudun merkitys muuttoliikkeelle oli huomattavasti vähäisempi: noin 7% Valkeakosken tulomuutosta ja 10 % lähtömuutosta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Valkeakoski sai muuttovoittoa yhteensä 446 henkilöä vuosien 2010-2015. Valkeakoski sai muuttovoittoa 112 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 95 kunnalle. 106 kunnan kanssa muuttoliike oli tasapainossa tai sitä ei ollut lainkaan. Merkittävimmät muuttovoitot Valkeakoski sai Lempäälästä (+188), Akaasta (+138), Kangasalalta (+131) ja Pälkäneeltä (+66). Eniten muuttotappiota Valkeakoski kärsi Hämeenlinnalle (-77), Helsingille (-56) ja Jyväskylälle (-25). Valkeakoski kärsi Tampereelle vain -19 henkilöä muuttotappiota vuosina 2010-2015 ja -143 henkilöä vuosina 2000-2015. Valkeakosken kannalta on positiivista, että muuttotappiot Tampereelle ovat vähentyneet ja trendi on kääntymässä positiiviseksi. Vuonna 2015 Valkeakoski sai jo pientä muuttovoittoa Tampereelta. 3. Valkeakosken muuttoliikkeen ikärakenne on edullinen Valkeakoskelle: Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista muuttajien ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria 15-24 -vuotiaita muuttajia. Nuorten muuttajien muuttotappiot ovat tavanomaisia Valkeakosken kokoiselle ja kaltaiselle kunnalle, josta muutetaan opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin monipuolisemman opiskelutarjonnan perässä. Valkeakoski sai sen sijaan merkittävää muuttovoittoja avainryhmästä eli 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista, joiden asuinpaikkaan liittyvillä valinnoilla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Valkeakoski sai eniten muuttovoittoa alle 14 vuotiaista lapsista, joka selittyy osittain nuorista aikuisista saaduilla muuttovoitoilla. Valkeakoski sai tasaista muuttovoittoa kaikista muista (nuoria lukuun ottamatta) ikäryhmistä, esimerkiksi myös yli 40-vuotiaista aktiivi-ikäisistä saadut muuttovoitot olivat merkittäviä. Kaikki verrokkikunnat kärsivät 15-24 vuotiaiden nuorten osalta muuttotappioita. Valkeakoski sai verrokkikunnista toiseksi suurimmat muuttovoitot nuorista aikuisista ja eniten muuttovoittoa 40-64 -vuotiaiden ikäryhmästä.
Valkeakosken muuttoliikeanalyysin tulkinnat 4. Valkeakosken muuttoliike on muuttajien tulojen rakenteen ja tulokertymän perusteella vahvasti positiivinen: Valkeakosken tilanne on muuttajien rakenteen näkökulmasta optimaalinen: muuttovoittoisuus perustuu pääosin työllisiin, nuoriin aikuisiin ja vielä keski- ja hyvätuloisiin muuttajiin Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista yli 17000 euroa ansaitsevista muuttajista tuloluokittain tarkasteltuna. Valkeakosken muuttovoitot tuloryhmittäin painottuivat vielä keski- ja hyvätuloisten osalta juuri hyvätuloisiin muuttajiin. Valkeakoski sai tuloryhmittäin katsottuna toisiksi eniten muuttovoittoa 32000-41999 euroa tienaavista (+113) ja kolmanneksi eniten 42000-51999 euroa tienaavista (+94) muuttajista. Sen sijaan Valkeakoski kärsi muuttotappiota pienituloisista 3000-16999 euroa ansaitsevista muuttajista, mutta määrällisesti muuttotappiot olivat suhteellisen vähäisiä. Valkeakosken lähtömuuttajien tulot olivat 174 euroa tulomuuttajien tuloja korkeammat. Negatiivinen arvo perustuu tulottomien tuloryhmästä saatuihin muuttovoittoihin. Valkeakosken muuttajien optimaalinen rakenne heijastui voimakkaasti Valkeakosken laskennalliseen tulokertymään. Valkeakosken muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vahvasti positiivinen eli Valkeakoski hyötyi merkittävästi taloudellisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja erityisesti muuttajien rakenteesta. Valkeakosken tulokertymä oli vuosien 2010-2014 aikana 11,9 miljoonaa ja asukasta kohden 112,9 euroa/asukas. Valkeakosken tulokertymä oli asukasta kohden tarkasteltuna kaikista korkein verrokkikunnista. 5. Valkeakosken väestönkehityksen osatekijät olivat kohtalaisen hyvät ja Valkeakoski hyötyy merkittävästi muuttoliikkeestä : Valkeakosken väkiluku kasvoi hieman 2000- luvulla kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden ansiosta. Valkeakoski sai muuttovoittoa naapurikunnista (Akaa, Lempäälä, Kangasala, Pälkäne), mutta kärsi vain vähäistä muuttotappiota alueen keskuskaupunki Tampereelle. Valkeakosken muuttoliikkeen rakennetta voi pitää perustellusti optimaalisena: Valkeakosken tilanne on samankaltainen kuin suurimpien kaupunkien välittömässä läheisyydessä olevien ensimmäisen asteen kehyskuntien. Muuttoliikkeen rakenteesta tekee optimaalisen muuttovoiton valikoivuus eli sen painottuminen nuoriin aikuisiin, koulutettuihin, työllisiin ja keski- ja hyvätuloisiin muuttajiin. Suurimpana haasteena on negatiivinen luonnollinen väestönlisäys eli kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Valkeakoski hyötyy maltillisesti ja tasaisesti kasvavasta väkiluvusta sekä erityisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Myös Tampereen ja Valkeakosken välisen muuttoliikkeen kehitys on seuraamisen arvoinen, sillä Valkeakoski-Tampere tulo- ja lähtömuuton merkitys on hyvin merkittävä Valkeakosken tulevan muuttoliikekehityksen kannalta.
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!