Eurpan uninin neuvst Bryssel, 14. huhtikuuta 2016 (OR. en) Timielinten välinen asia: 2012/0011 (COD) 7920/16 ILMOITUS Asia: Äänestystuls VOTE 18 INF 61 PUBLIC 20 CODEC 450 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus lunnllisten henkilöiden sujelusta henkilötietjen käsittelyssä sekä näiden tietjen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY (yleinen tietsuja-asetus) kumamisesta - Neuvstn ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistaminen ja neuvstn perustelujen hyväksyminen - 8. huhtikuuta 2016 päättyneen kirjallisen menettelyn tuls Edellä mainittua lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä kskevan äänestyksen tuls n tämän ilmituksen liitteenä. Viiteasiakirja: 5419/16 hyväksytty Creper II:ssa 6.4.2016 Lausumat ja/tai äänestysselitykset vat tämän ilmituksen liitteenä. 7920/16 mn/sj/vb 1 DG F 2C FI
LIITE 1 7920/16 LIITE 1 mn/sj/vb DG F 2C 2 FI
LIITE 2 LAUSUMAT Kmissin lausuma Kmissi pitää valitettavana sitä, että sen alkuperäistä ehdtusta n muutettu pistamalla siitä Schengenin säännöstöön liittyvät jhdant-san 136, 137 ja 138 kappaleet. Kmissi kats, että kun kyseessä vat etenkin viisumit, rajavalvnta ja palautukset, yleisellä tietsuja-asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä sen täytäntöönpann, sveltamiseen ja kehittämiseen sallistuvien neljän valtin salta. Tšekin tasavallan lausuma Tšekin tasavalta suhtautuu myönteisesti neuvstn kannan vahvistamiseen ja neuvtteluiden saattamiseen päätökseen. Tšekin tasavalta tuki neuvtteluja aktiivisesti ja rakentavasti ja n tyytyväinen siihen, että mnet hulenaiheet, kuten suhde vimassa leviin kansainvälisiin spimuksiin tai valvntaviranmaisten keskinäisen yhteistyön lujittaminen, n saatu ratkaistua. Tšekin tasavalta n kuitenkin edelleen syvästi hulissaan useista asiista. Ensinnäkin Tšekin tasavalta ei le vakuuttunut siitä, että asetuksen sveltaminen rekisterinpitäjiin ulkmailla tulee lemaan riittävän tehkasta. Tämä saattaa aiheuttaa Eurpan kansalaisille väärän turvallisuudentunteen. Tiseksi Tšekin tasavalta pitää valitettavana sitä, että n seurattu aivan liikaa nykyistä direktiiviä. Esimerkiksi tapauskhtaista ryhmää "arkalunteiset henkilötiedt" ei vitu krvata riskiperusteisen lähestymistavan järjestelmällisemmällä käytöllä, vaikka henkilötietjen tdellinen arkaluteisuus ja siitä seuraava sujan tarve vi vaihdella käsittelystä riippuen. Klmanneksi Tšekin tasavalta n hulestunut hallinnllisten seuraamusten ylärajista yhdessä riksten epätarkan määrittelyn kanssa. Lisäksi kun viitataan sekä kiinteään määrään että taludelliseen vahvuuteen perustuvaan määrään sen mukaisesti kumpi n krkeampi, hallinnllisilla sakilla n vielä suurempi vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jtka vat usein innvaatin edistäjiä. 7920/16 mn/sj/vb 3
Neljänneksi Tšekin tasavalta pitää valitettavana sitä, että riskiperusteiseen lähestymistapaan ei turvauduttu enemmän ja että tietyt vaatimukset aiheuttavat khtuuttmia hallinnllisia ja muita rasitteita rekisterinpitäjille ja käsittelijöille. Lpuksi Tšekin tasavalta pitää speutumisaikaa khtuuttman lyhyenä, kska mnia lakeja n arviitava ja tarvittaessa muutettava. Yhdistyneen kuningaskunnan lausuma Yhdistynyt kuningaskunta kannattaa spimusta uudesta tietsujajärjestelmästä, jlla ludaan yhdenmukaiset puitteet kk EU:hun. Yhdistynyt kuningaskunta tulee käyttämään jäsenvaltiille annettua harkintavaltaa panna asetus kansallisesti täytäntöön asianmukaisella tavalla. Yhdistynyt kuningaskunta kats, että yleistä tietsuja-asetusta kskevan ehdtuksen 48 artikla sisältää velvitteita, jtka kskevat päätösten vastavurista tunnustamista, mikä pulestaan kuuluu Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen klmannen san V sastn sveltamisalaan. Näin llen mitä tulee 48 artiklan säännöksiin, jilla vahvistetaan päätösten tunnustamista ja täytäntöönpana kskevat säännöt, Yhdistynyt kuningaskunta ei käyttänyt pöytäkirjassa N: 21 levien 1 ja 2 artiklan mukaista sallistumisikeuttaan ja nämä säännökset eivät sid Yhdistynyttä kuningaskuntaa, santun kuitenkaan rajittamatta perusspimusten muiden määräysten sveltamista. Slvenian tasavallan lausuma Slvenian tasavalta kannattaa spimusta uudesta EU:n tietsujajärjestelmästä. Slvenian tasavalta kats, että tietsujaa lisi ensisijaisesti käsiteltävä yksilön ihmisikeutena. Näin llen Slvenian tasavalta haluaa jälleen tuda esille kantansa, jnka mukaan jäsenvaltiilla n edelleen valta kehittää henkilötietjen sujaa asettaakseen tiukempia vaatimuksia perusikeuskirjan, Eurpan ihmisikeusspimuksen ja kansallisten perustuslakien mukaisesti. Lisäksi meidän lisi arviitava uudelleen, vatk rekisterinpitäjien ikeutetut edut ihmisikeuksia ja vatk ne perustuslakien mukaisia. 7920/16 mn/sj/vb 4
Itävallan lausuma Itävalta n aina pyrkinyt sallistumaan sellaisen tietsuja-asetuksen laatimiseen, jssa kunniitetaan perusikeuksia mutta samalla tetaan humin liiketaludelliset edut. Aikaisemmin n llut mahdllista löytää asianmukaiset ratkaisut useisiin kysymyksiin. Nyt kuitenkin hulimatta puheenjhtajavaltiiden ja Itävallan laajista ja intensiivisistä pnnisteluista jitain tärkeitä kysymyksiä n edelleen ratkaisematta (ks. myös edelliset lausuntmme asiakirjissa 1384/15 ja 5455/16 ADD 1 REV 1). Kaiken kaikkiaan Itävalta näin llen pahittelee sitä, ettei se vi hyväksyä ehdtettua lpullista kmprmissitekstiä. Yleisen tietsuja-asetuksen mukainen tietsujan tas ei jissain tapauksissa yllä nykyisen tietsujadirektiivin 95/46/EY ja sen täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen tietsujalainsäädännön tarjamaan tasn. Kska säädöstyypiksi n suunniteltu asetusta, näitä EU:n lainsäädännön puutteita ei le mahdllista krjata kansallisen lainsäädännön kautta. Tämä kskee etenkin seuraavia asiita: Yksityinen timinta ssiaalisessa mediassa ei kuulu asetuksessa säädetyn sujan sveltamisalaan (ktitaluksia kskeva pikkeus; jhdant-san 18 kappale ja 2 artiklan 2 khdan c alakhta) Ei le kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi perustavanlaatuista ngelmaa, jka liittyy siihen, että myös tietjen yksityinen käyttö vi lukata ja rikka muiden perusikeuksia. Asetus ei yllä siihen tasn, jka yksityisen sektrin tietsujalla n nykyisin Itävallassa, kska asetuksesta n pistettu vaatimus näyttää tteen, että rekisterinpitäjän edut menevät rekisteröidyn luttamuksellisuutta kskevien etujen edelle (6 artiklan 1 khdan f alakhta) Neuvttelujen aikana Itävalta krsti tistuvasti, että se ei vi hyväksyä rekisterinpitäjän ikeutettuja etuja kskevaa sanamuta ja tulkintaa. Mielestämme tietjen käsittelyä ei vida perustella pelkällä rekisterinpitäjän ikeutettujen etujen lemassallla ilman vaatimusta punnita kyseisiä etuja rekisteröidyn luttamuksellisuutta kskeviin etuihin nähden. 7920/16 mn/sj/vb 5
Kuitenkin nykyinen aikmus antaa eduille sama arv edistää tällaista khtelua käytännössä. Se asettaa rekisteröidyn hunmpaan asemaan tällaisessa tilanteessa, kska siinä tdistustaakka etujen ensisijaisuudesta n rekisteröidyllä, ja se saa yleisestikin aikaan ikeudellista epävarmuutta. Näin llen lisi pyrittävä varmistamaan, että js perusikeuksien lukkaaminen sallitaan, rekisterinpitäjän edun henkilötietjen käsittelyssä n ltava painarvltaan selvästi suurempi kuin rekisteröidyn luttamuksellisuutta kskevien etujen. Nyt ehdtettu järjestelmä, jka edelleen perustuu ainastaan rekisterinpitäjän ikeutettuun etuun, jnka ei edes tarvitse lla painarvltaan suurempi kuin rekisteröidyn edun, jhtaa yleisen tietsuja-asetuksen sura svellettavuus humin ttaen sujan tasn alenemiseen, minkä vuksi Itävalta ei vi sitä hyväksyä. Käyttötarkitussidnnaisuutta kskevan periaatteen kiertäminen epäselvillä säännöillä mahdllisuudesta käsitellä tietja myöhemmin ns. "yhteenspivuustarkituksissa" (5 ja 6 artikla) Mielestämme tämän säännöksen perusngelmana n, että "yhteenspivuusperusteeseen" vi turvautua tietja ensimmäisenä keränneen rekisterinpitäjän ("sama rekisterinpitäjä") lisäksi kaikki muut rekisterinpitäjät (mahdllisesti lputtmassa) käsittelyketjussa. Jäsenvaltiiden tai EU:n mahdllisuus rajittaa tietsujalainsäädännön yleisiä periaatteita, jita vat esimerkiksi khtuullisuus, lainmukaisuus ja ikeasuhteisuus Asetusehdtuksen 23 artiklassa säädetään edellytyksistä, jiden mukaisesti uninin lainsäätäjä vi rajittaa tai jäsenvaltin lainsäädännössä vidaan rajittaa tiettyjen yleisessä tietsuja-asetuksessa säädettyjen ikeuksien ja velvllisuuksien sveltamista. Tässä asiakirjassa viitataan hyvin löyhästi 5 artiklaan (yleiset periaatteet), jssa myös sallitaan pikkeukset periaatteisiin. Meidän näkemyksemme n kuitenkin, että yleisiä tietsujaperiaatteita n svellettava kaikissa yleisen tietsuja-asetuksen kattamissa tapauksissa, jllin mitkään pikkeukset eivät le mahdllisia. Yleisiä periaatteita vat muun muassa khtuullisuus, lainmukaisuus ja ikeasuhteisuus. Kska katsmme, ettei tulisi lla mahdllista hyväksyä rajituksia itse perusperiaatteisiin, emme vi hyväksyä tätä sanamuta. 7920/16 mn/sj/vb 6
Mahdllisuus siirtää tietja ulkmaille rekisterinpitäjän ikeutetun edun perusteella Itävalta ei myöskään vi hyväksyä asetusehdtuksen 49 artiklan 1 khdassa levaa pikkeusta, jlla sallitaan tietjen siirt klmanteen maahan pelkästään rekisterinpitäjän ikeutetun edun perusteella. Käytännössä tällä säännöllä päätös tietjen siirrsta klmanteen maahan kuuluu pitkälti rekisterinpitäjän harkintavaltaan ilman mitään valvntaviranmaisen ennakktimia. Vastaavasti siirrn asianmukaisena ikeusperustana ei pitäisi lla se, että rekisterinpitäjän etuun vi kuulua tietjen siirt ulkmaille. Vaikka tämän pikkeuksen sveltamisalaa n rajattu sille äskettäin asetetuilla lisärajituksilla (velvllisuus ilmittaa valvntaviranmaisille, rajittaminen yksittäistapauksiin, kskee vain harvja rekisteröityjä jne.), se n edelleen epäselvä. Mahdllisuus tehdä valitus valvntaviranmaiselle samalla kun asian vie ikeuteen Valvntaviranmaiselle n mahdllista tehdä valitus (hallint-ikeuden njalla) ja samalla viedä sama asia tumiistuimeen käsiteltäväksi. Mielestämme tämä ehdtettu kaksitahinen lähestymistapa aiheuttaa mnia ngelmia esimerkiksi lainvimaisuuden salta. Tämän säännöksen kaikkia käytännön vaikutuksia ei vielä le mahdllista arviida. 7920/16 mn/sj/vb 7