Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen

Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupallisten palveluiden nykytila Haukiputaalla... 4 2.1. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla... 4 2.2. Kaupalliset palvelut Haukiputaalla... 5 2.3. Haukiputaan lähiympäristön kaupan palveluverkko... 9 3. Markkinoiden kehitys Haukiputaalla... 12 3.1. Väestön ja ostovoiman kehitys... 12 3.2. Ostovoiman kehitys... 12 3.3. Liiketilatarve 2016 ja 2025 sekä palvelurakenne... 14 4. Haukiputaan keskustan ja kaupallisten palveluiden kehittäminen... 16 4.1. Kaupan toimijoiden ja kiinteistönomistajien näkemyksiä keskustasta... 17 4.2. Keskustan kaupallinen kehittäminen... 17 4.3. Haukiputaan keskustan palvelumitoitus... 19 5. Johtopäätökset... 21 2/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

1. Johdanto Haukipudas on yksi Oulun kaupungin suurista paikalliskeskuksista. Haukiputaan paikalliskeskusta kehitetään Haukiputaan ja Kellon suuralueiden keskuksena. Keskustassa on tehty Haukiputaan keskuksen kehittämissuunnitelma (4.6.2014). Kehittämissuunnitelmassa keskusalueen rakennuskantaa uudistetaan voimakkaasti korvaamalla vanhoja rakennuksia uusilla paremmin nykypäivän vaatimukset täyttävillä rakennuksilla. Suunnitelman toteuttaminen asemakaavalla tehdään vaiheittain. Revontiellä on tapahtunut jo uudistumista kerrostalorakentamisen kautta, ja seuraavana on alkamassa torin ympäristön uudistaminen. Haukiputaan keskeisellä keskusta-alueella puretun entisen kunnantalon ja torin ympäristössä on nyt vireillä asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Haukiputaan keskuksen elävöittäminen sekä kyläkuvan ja liikennejärjestelyiden parantaminen. Keskuksen asukasmäärää on tarkoitus lisätä, mikä tukee palveluiden säilymistä ja saatavuutta alueella. Kaavatyön yhteydessä selvitetään torialueen sekä toriin rajoittuvien liike- ja toimistorakennusten kortteleiden kehittämistä. Asemakaavoituksen alkuvaiheessa on alueen maankäytöstä tehty tarkasteluja, jotka ovat jonkin verran päivittyneet keskustan kehittämissuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelman taustaksi on laadittu kaupallinen selvitys (2013). Tämän jälkeen Haukiputaalla on rakentunut uutta kauppaa lähinnä Annalankankaan alueelle, ja aluetta täydennetään edelleen. Näin ollen asemakaavatyön lähtökohdaksi on tarve tarkastella uudelleen keskustan kaupallista kehittämistä. Kaupallisen selvityksen tarkoituksena on tuottaa lähtötietoja Haukiputaan keskuksen kaupallisten palveluiden nykytilanteesta ja palveluiden realistisesta kehittämispotentiaalista käynnissä olevaa kaavatyötä varten sekä keskuksen alueella mahdollisesti käynnistyviä kaavamuutoksia silmällä pitäen. Haukiputaan keskustan kaupallisessa selvityksessä tarkastellaan kaupan nykytilaa ja selvitetään kehittämistarpeita, joita Haukiputaan keskustassa on kaupan ja palveluiden suhteen. Haukiputaan keskustan nykytilan arvioinnin pohjalta on tavoitteena etsiä niitä realistisia keinoja ja mahdollisuuksia, joilla kaupallisia palveluita voitaisiin vahvistaa ja keskustan kaupallista toimivuutta parantaa. Haukiputaan kaupalliset palvelut kilpailevat seudun muiden keskusten kanssa asiakkaista, ja kehittämisessä onkin löydettävä ratkaisuja, joilla Haukiputaan kaupalliset palvelut voisivat olla nykyistä vetovoimaisempia. Kaupallisen selvityksen tekivät WSP Oy:n Kaupunkitalous ja kauppa -yksiköstä KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela. Oulun kaupungin puolelta työtä ohjasi Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista Jouni Mäkäräinen, Hanna Pöytäkangas ja Anne Olsbo. 3/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

2. Kaupallisten palveluiden nykytila Haukiputaalla Kaupan tarjontaa tutkittiin Haukiputaalla ja lähiympäristössä Kellon ja Ritaharjun alueilla kartoittamalla nykyiset palvelut ja palvelupisteet. Kartoituksen pohjalta saadaan tietoa kaupan sijainnin ja toimialan lisäksi myös vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä olevista liikepinta-aloista. Päivittäiskaupan nykytilaa analysoidaan myös tilastotietojen pohjalta. Koko vähittäiskaupasta saadaan tilastotietoja myynnistä vain kuntatasolla, joten Haukipudasta koskevia erikoiskaupan myyntitietoja ei ole saatavilla. Keskustassa on kohtuullisen hyvin erikoiskauppaa, ja lisäksi Annalankankaalla on erikoistavarataloja, jotka täydentävät Haukiputaan erikoiskaupan tuotetarjontaa. 2.1. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla Haukiputaalla on useita päivittäistavarakauppoja. Keskustassa on K-market ja S-market. Valintatalo lopetti toimintansa alkuvuodesta 2016. Lisäksi keskustassa on yksi luontaistuotekauppa, joka sisältyy päivittäistavarakaupan tarkasteluun. Annalankankaalla on samoin kolme päivittäistavarakauppaa, Lidl ja Säästökuoppa sekä Halpahalli, joka sijoittuu Haukiväylän varrelle. Haukiputaalla on päivittäistavarakauppaa myös keskustan pohjoispuolella (ABCmarket) ja Martinniemessä (K-market ja Putaan Pullan leipomomyymälä). Päivittäistavarakaupan verkon tilastoanalyysi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta 2016. Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten niitä ei tässä ole sellaisenaan esitetty. Myynti- ja pinta-alatiedot esitetään osuuksina sekä indekseinä, jossa Oulun kaupunkia koskevaa lukua kuvataan indeksillä 100. Mikäli alueella indeksi on yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Mikäli myynti-indeksi on yli 100, ovat päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät alueella positiivisia. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho eli päivittäistavarakaupan myynti pinta-alaa kohden alueella parempi kuin koko kunnassa keskimäärin. Haukiputaalla on yhteensä yhdeksän päivittäistavarakauppaa, joista kaksi on päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä. Suuria supermarketteja ja lähikauppoja on seitsemän. Noin kolmannes päivittäistavarakaupan myyntipintaalasta on keskustassa, kun taas eniten myyntipinta-alaa on Annalankankaan alueella. Kaupan liiketilaa on hyvin vähäisesti keskustan pohjoispuolella. Vaikka myyntipinta-alaa on keskustassa selvästi vähemmän kuin Annalankankaan alueella, on keskustassa myyntiä kuitenkin eniten. Myös keskustan pohjoisosissa on myyntiä enemmän kuin pinta-alaa. Annalankankaalla on siis paljon pinta-alaa mutta vähemmän myyntiä, jolloin myyntiteho on alueella keskimääräistä alhaisempi. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla 2016 Tehoindeksi 100 = Haukipudas Myymälämäärä Marketit Myynti- Teho- Alue Kaikki Lähikaupat pinta-ala Myynti indeksi Keskusta 3 2 35 % 46 % 131 Annalankangas 3 3 60 % 45 % 76 Martinniemi ja ABC 3 2 5 % 9 % 164 Haukipudas 9 7 100 % 100 % 100 Lähde: AC Nielsen Haukiputaan päivittäistavarakaupan tarjontaa verrataan myös Kellon, Oulun keskustan, koko Oulun kaupungin sekä Oulun seudun päivittäistavarakaupan tarjonnan tasoon ja suhteutetaan se asukasmäärään. Haukiputaalla on varsin vahva päivittäistavarakaupan tarjonta. Myyntialaa on asukasta kohden 30 % enemmän kuin keskimäärin. Myyntiä sitä vastoin on vain hieman keskimääräistä enemmän (2 %). Haukiputaan päivittäistavarakaupan tarjonta palvelee myös kellolaisia, jossa oma tarjonta on asukasmäärään suhteutettuna vähäistä. Jonkin verran siirtymää on Haukiputaalta ja Kellosta myös Oulun keskustaan sekä keskustan pohjoispuolelle mm. Linnanmaalle. 4/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Haukiputaalla myyntitehokkuus on keskimääräistä alhaisempi johtuen osin Annalankankaan myymälätarjonnasta. Alueella on suuria tavaratalotyyppisiä myymälöitä, joiden päivittäistavarakaupan myynnin taso ei yllä perinteisten supermarkettien tasolle. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla ja muualla Oulun seudulla 2016 Oulun kaupunki = ind. 100 / 100 % Myymälämäärä Myyntiala m 2 Myynti Teho Per asukas Per asukas Marketit Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö- Alue Kaikki Lähikaupat* Osuus Oulu Osuus Oulu Oulu osuus Haukipudas 9 7 9 % 130 7 % 102 78 7 % Kello 3 3 2 % 61 2 % 51 84 3 % Haukipudas ja Kello 12 10 11 % 108 8 % 85 79 10 % Oulun keskusta** 27 15 11 % 147 10 % 137 93 7 % Muu Oulu 91 75 78 % 95 81 % 98 104 83 % Oulun kaupunki yht. 142 110 100 % 100 100 % 100 100 100 % Muu seutu*** 36 31 26 % 93 23 % 83 89 28 % Oulun seutu yht. 178 141 126 % 98 123 % 96 98 128 % *Ei sisällä päivittäistavaran erikoiskauppoja (kauppahalli, leipomot, luontaistuotekaupat, makeiskaupat) ** Postinumeroalueet 90100 ja 90120 *** Oulun seutu (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Ii:n kunta Lähde: A.C. Nielsen Oulun keskustassa tarjontaa ja myyntiä on keskimääräistä enemmän, ja alueella asioidaan koko Oulun kaupungista. Tarkastelussa on mukana ruutukaava-alue (postinumerot 90100 ja 90120) mutta ei Raksilaa. Kun Haukipudasta verrataan myös muuhun Oulun seutuun (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Iin kuntaan, on päivittäistavarakaupan tarjonnan taso Haukiputaalla selvästi parempi. Tyypillisesti päivittäistavarakaupan palvelut haetaan läheltä kotia, kun tarjonta on riittävän monipuolista. Haukiputaalla on kaikki perinteiset päivittäistavarakaupan supermarketit (S-market, K-supermarket ja Lidl). Näitä täydentävät tavaratalokauppojen päivittäistavarakauppa sekä lähikauppatarjonta Martinniemessä. Näin ollen tarjonta on hyvin monipuolista. Ainoastaan hypermarkettarjontaa ei Haukiputaalla ole. Lähin hypermarket on Linnanmaalla, ja ostovoimaa valuu vähäisesti muun asioinnin yhteydessä myös keskustaan ja sen lähiympäristöön. 2.2. Kaupalliset palvelut Haukiputaalla Haukiputaan nykyinen kaupallinen rakenne on selvitetty kenttäkartoituksella. Kartoitus tehtiin Haukiputaalla helmikuussa 2017. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan, ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Hotellin palveluiden pinta-alasta on laskettu vain pohjakerros, jossa on myös ravintolatoimintaa. Laskettu pinta-ala ei ole yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa, mutta liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannolliset. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Tilanne kuitenkin elää, kun liikkeet vaihtavat paikkaa, tulee uusia liikkeitä tai ne lopettavat toimintansa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. 5/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Kaupallinen rakenne Haukiputaan keskustassa 2017 Lähde: WSP kartoitus, helmikuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 02/2017 Haukiputaan keskustassa on varsin monipuolisesti kauppaa ja palveluita. Keskustassa on päivittäistavarakauppaa, palveluita ja jonkin verran erikoiskauppaa sekä tilaa vaativaa kauppaa. Palvelutarjonta on keskimääräistä paikalliskeskustaa monipuolisempi. Pääosa keskustan palveluista on sijoittunut Revontien varteen ja torin ympäristöön, mutta kauppaa ja palveluita on myös vanhan nelostien oikealla puolella. Revontie muodostaa keskustassa varsin toimivan kauppakadun, jonka varrella on kauppaa molemmin puolin tietä. Kaupallinen rakenne on tiivis ja kaupallisesti toimiva kadun pohjoispäässä. Ja uusiin asuintaloihin on saatu hyvin rakennettua liiketoimintaa kadulle päin. Kaupan rakenne harvenee etelään päin mentäessä ja loppupäähän on sijoittunut tilaa vaativaa kauppaa (Värisilmä ja LVI-liike) ja palveluita. Osa toimitiloista on tyhjillään, kirpputorina tai muussa yritystoiminnassa. Päivittäistavarakaupat ovat pistemäisesti keskustan molemmin puolin, ja näiden yhteydessä on muitakin kaupan palveluita. Valintatalo K-supermarketin vieressä lopetti toimintansa noin vuosi sitten, ja kiinteistö on osittain jäänyt tyhjilleen. Keskustan kaupallista vetovoimaa heikentävätkin lukuisat tyhjät liiketilat. Tyhjää liiketilaa on erityisesti torin lähiympäristössä ja kohtalaisen suurina yksiköinä. Suurin osa tyhjästä liiketilasta on nyt asemakaavamuutoksen alueella tai tämän välittömässä lähiympäristössä. Kokonaisuudessaan keskustassa on kaupallisia palveluita 17.500 k-m 2, josta kauppaa on yli puolet ja palveluita hieman alle puolet. Kokonaisuudessaan liiketilaa on keskustassa kuitenkin tätä enemmän, eli yhteensä lähes 26.000 k-m 2. Liiketilasta neljännes eli yli 6000 k-m 2 on tyhjänä, mikä vaikuttaa heikentävästi keskustan kaupalliseen toimivuuteen. Jonkin verran liiketilasta on myös muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä, mm. kirjaston ja muun yritystoiminnan käytössä. 6/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Revontiellä on paikoin tiiviisti kauppapalveluita Haukiputaalla kauppaa on keskustan lisäksi keskittynyt Annalankankaan alueelle sekä Haukiväylän varrelle alle kahden kilometrin päähän keskustasta. Annalankankaalla (ml. Haukiväylä) on lähinnä päivittäistavarakauppaa, laajan tavaravalikoiman kauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa sekä autoalan palveluita. Kauppa on sijoittunut alueelle pistemäisesti, ja alueella liikutaan pääosin autolla. Annalankankaan kaupallinen rakenne eroaa selvästi keskustan kaupallisesta rakenteesta. Keskustassa on monipuolisesti sekä kauppaa että palveluita. Annalankankaalla kaupan tarjonnasta vastaavat pääosin laajan tavaravalikoiman kaupat, joiden tuotevalikoimiin kuuluvat päivittäistavarat ja käyttötavarat. Käyttötavarakaupalla ei ole suuria päällekkäisyyksiä keskustan erikoiskaupan tarjonnan kanssa. Alueella ei ole keskustahakuisia erikoiskauppoja tai kaupallisia palveluita eikä lainkaan tyhjää liiketilaa. Kokonaisuudessaan kauppaa ja palveluita on Annalankankaalla hieman enemmän kuin keskustassa eli 18.600 k-m 2. Nykyistä tarjontaa täydentämään on suunnitteilla Tokmannin tavaratalokauppa noin 3000 k-m 2 :n myymälällä. Käytetyn tavaran kauppa 4 % Tyhjä liiketila 26 % Muu käyttö 6 % Tiva- ja autoalan kauppa 9 % Keskusta Ravintolat, kahvilat 11 % Päivittäistavarakauppa 17 % Palveluyritykset 15 % Erikoiskauppa 12 % Palveluyritykset 1 % Erikoiskauppa 1 % Käytetyn tavaran kauppa 11 % Tiva- ja autoalan kauppa 13 % Annalankangas Muu käyttö 7 % Päivittäistavarakauppa 9 % Tavatatalokauppa 58 % Liiketilan pinta-alan jakautuminen keskustassa ja Annalankadulla Lähde: WSP Kartoitus 2017 7/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Kaupallinen rakenne Haukiputaan keskustassa ja Annalankankaalla 2017 Lähde: WSP kartoitus, helmikuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 02/2017 8/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

2.3. Haukiputaan lähiympäristön kaupan palveluverkko Haukiputaan lähiympäristössä on useita muita kaupallisia keskittymiä. Haukiputaan keskustan pohjoispuolella on ABC-liikenneasema ja Teboil. Martinniemessä on Siwa ja Putaan Pullan leipomomyymälä. Haukiputaan vaikutusalueeseen kuuluu myös Kello. Kellon keskustassa on lähipalveluita, päivittäistavarakauppaa, apteekki ja ravintolapalveluita ja pienimuotoisesti muita kaupallisia palveluita. Osa liiketiloista on tyhjänä tai muun yritystoiminnan käytössä. Kellon alueeseen kuuluu myös Kiviniemi, jossa on päivittäistavarakauppa ja ravintola. Lähin erikoiskaupan keskittymä on Ritaharjussa, jossa on Ideapark. Ideaparkissa on laajamittaisesti mm. muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa sekä Tokmannin tavaratalo. Ideaparkin lähiympäristössä on myös pari pientä päivittäistavarakauppaa. Keskusta Annalankangas Martinniemi, ABC:n ympäristö Kello, Kiviniemi Ritaharju, Ideapark Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotelli Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu käyttö Tyhjä liiketila 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 m 2 Liiketilat Haukiputaalla ja lähiympäristössä Lähde: WSP Kartoitus 2017 Haukiputaan keskusta ja Annalankankaan alue palvelevat haukiputaalaisten lisäksi myös Kellon alueen asukkaita. Haukiputaan keskusta erottuu lähiympäristön kaupan keskuksista selvästi. Keskusta tarjoaa monipuolisesti paikallispalveluita, mutta erikoiskauppaa keskustassa on vain vähän. Annalankankaan kaupallinen rakenne painottuu tavaratalokauppaan ja tilaa vaativaa kauppaan. Erikoiskauppaa ei alueella ole juurikaan. Kauppaa ja palveluita on molemmissa suuriin piirtein saman verran. Liiketilakanta eroaa tyhjän liiketilan määrässä. Martinniemeen ja ABC:n alueelle on sijoittunut keskustaa ja Annalankangasta täydentäviä palveluita. Kello tarjoaa lähipalveluita lähialueen asukkaille. Ritaharjun liiketilatarjonta on samaa suuruusluokkaa Haukiputaan keskustan ja Annalankankaan alueen kanssa, mutta rakenne ja tarjonta ovat toisen tyyppisiä. Ritaharjuun on keskittynyt monipuolisesti erikoiskauppaa ja palveluita, erityisesti muotikauppaa. Päivittäistavarakauppaa on Ritaharjussa vähäisesti. Ouluun päin mentäessä seuraava kaupan keskittymä on Linnanmaa, jossa on Prisma. 9/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Kaupalliset keskukset Haukiputaan lähiympäristössä Lähde: WSP kartoitus, helmikuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 02/2017 10/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Haukiputaan markkina-alueen kaupallisten keskusten rakennetta ja liiketilamääriä tarkasteltaessa voidaan huomata, että entinen kuntakeskus on monitasoinen palvelukeskus, jota täydentävät Annalankankaan kaupalliset palvelut. Paikalliskeskuksiin sijoittuu yleensä varsin vaatimattomasti erikoiskauppaa, mutta Haukiputaan keskustassa on jonkin verran pieniä erikoiskauppoja ja Annalankankaan tavaratalokauppa tarjoaa laajan valikoiman käyttötavaraa. Monipuoliset erikoiskaupan ostokset hoidetaan usein kuitenkin usein etelämpänä Oulussa, esimerkiksi keskustassa tai Ritaharjussa. Liiketilat Haukiputaalla ja lähiympäristössä 2017 Keskusta Annalankangas Martinniemi ja ABC:n ympäristö Haukipudas yhteensä Kello ja Kiviniemi Ritaharju Päivittäistavarakauppa ja Alko 4 300 1 900 500 6 700 2 900 1 300 Tavaratalokauppa 0 11 600 0 11 600 0 3 800 Muotikauppa 500 0 0 500 0 7 700 Terveydenhoitokauppa 1 200 0 0 1 200 300 400 Erikoiskauppa 1 300 300 0 1 600 0 4 800 Tilaa vaativa kauppa 1 900 600 0 2 500 0 2 300 Vähittäiskauppa yhteensä 9 200 14 400 500 24 100 3 200 20 300 Autokauppa ja huoltamot 500 1 900 1 300 3 700 100 0 Pankit, vakuutus, posti 1 000 0 0 1 000 0 600 Ravintolat, kahvilat, hotellit 2 800 0 0 2 800 900 1 500 Käytetyn tavaran kauppa 1 000 2 200 0 3 200 100 0 Muut palveluyritykset 3 000 100 0 3 100 400 4 200 Palvelut yhteensä 7 800 2 300 0 10 100 1 400 6 300 Kauppa ja palvelut 17 500 18 600 1 800 37 900 4 700 26 600 Muu käyttö 1 600 1 400 0 400 400 0 Tyhjä 6 600 0 0 1 100 1 100 0 Tyhjien osuus 26 % 0 % 0 % 3 % 18 % 0 % Liiketilat yhteensä 25 700 20 000 1 800 39 400 6 200 26 600 Lähde: WSP Kartoitus 2017 m 2 11/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

3. Markkinoiden kehitys Haukiputaalla Edellisessä luvussa tarkasteltiin kaupan markkinoita tarjonnan lähtökohdista. Tässä luvussa markkinoiden kehitystä tarkastellaan kysynnän kannalta. Kysyntää kuvataan markkina-alueen ostovoimalla. Haukiputaan markkina-alue on pääosin Haukipudas, mutta siihen kuuluu myös Kellon suuralue. Suuri osa paikallisasioinnista hoidetaan Haukiputaalla, mutta shoppailemaan lähdetään herkästi Oulun keskustaan, sen lähiympäristöön tai Ideaparkiin. Haukiputaalla on monipuolisesti päivittäistavarakaupan tarjontaa, joten päivittäistavarakaupan asiointia suuntautuu muualle vain vähäisesti lähinnä muun asioinnin yhteydessä. Kellolaisia palvelevat omat lähipalvelut Kellon keskustassa ja Kiviniemessä, mutta monipuolisia päivittäistavarakaupan palveluita ja muita paikallispalveluita sekä käyttötavaroita haetaan Haukiputaalta. 3.1. Väestön ja ostovoiman kehitys Haukiputaalla on asukkaita tällä hetkellä yli 13.000 ja koko markkina-alueella Kello mukaan lukien lähes 19.500. Asukasmäärä kasvaa lähes prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2025 Haukiputaan vaikutusalueella ennustetaan olevan asukkaita yli 21.000. Väestön kasvuvauhti Haukiputaalla on koko kaupungin kanssa samaa suuruusluokkaa. Väestön kehitys Haukiputaan vaikutusalueella 1.tammi Muutos 2015-2025 Vuosi 2015 2016 2020 2025 lkm % muutos Haukipudas 13 143 13 213 13 697 14 348 1 205 9 % 0,9 % Kello 6 299 6 247 6 840 6 989 690 11 % 1,0 % Yhteensä 19 442 19 460 20 537 21 338 1 896 10 % 0,9 % Oulun kaupunki 196 291 198 525 207 055 215 579 19 288 10 % 0,9 % Lähde: Tilastokeskus ja Oulun kaupunki Väestösuunnite 2015-2025 Keskustan kehittämissuunnitelmassa Haukiputaan keskukseen on osoitettu runsaasti lisää asuinrakentamista tukemaan monipuolista palvelutarjontaa. Keskusta-alueella vanhat asuinkerrostalot edustavat lähinnä I- ja IIkerroksista rakennuskantaa, joka suunnitelmassa korvataan keskusta-alueen identiteettiin paremmin sopivilla korkeammilla rakennusmassoilla. 3.2. Ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa pitkällä tähtäimellä nopeammin kuin päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima. 2000-luvulla vähittäiskaupan myynti/ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Viime vuosina kaupan kehityksessä on tapahtunut muutos. Vuoden 2012 loppupuoliskolta lähtien kaupan myynnin kasvu on vuositasolla pysähtynyt ja paikoin hieman laskenut, mutta nyt on jälleen näkyvissä hidasta kasvua. Toimialoittaiset vaihtelut kaupan kehityksessä ovat suuria. Keskimääräistä nopeammin viime vuosina ovat kasvaneet kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista selvästi hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Yleisesti taantumaa seuraa aina jossain vaiheessa kasvu. Taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan joillakin toimialoilla voimakkaastikin. Kasvun odotetaan pitkällä tähtäimellä hidastuvan aikaisemmasta. Ostovoiman kasvua on arvioitu kahden eri mallin, ns. perinteisen kasvuennusteen sekä hitaan kasvun, pohjalta. Perinteistä kasvuennustetta on käytetty mm. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kaupan palveluverkko 2030- selvityksessä. Viime vuosien ostovoiman kasvun heikentymisen sekä epävarmuuden myötä on päädytty esittämään 12/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

myös hitaan kasvun malli. Perinteisessä kasvuennusteessa ostovoiman arvioidaan kasvavan päivittäistavarakaupassa prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa noin 2 % vuodessa. Hitaan kasvun mallissa ostovoima kasvaa päivittäistavarakaupassa puolen prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa prosentin vuosivauhdilla. Ennusteet ovat positiivisia mutta realistisia, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin kuitenkaan päästään pitkällä aikajaksolla. Ennusteet on tehty varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastuminen/pysähtyminen sekä kasvun vuosivaihtelut, jolloin ennusteet eivät ole herkkiä yksittäisille taantumavuosille. Tähän mennessä vähittäiskauppaan kohdistuva kulutus on pitkällä tähtäimellä ollut jatkuvassa kasvussa. Pidemmällä tulevaisuudessa kasvua tulee suuntautumaan kuitenkin enemmän palveluihin, ja osa vähittäiskaupan ostovoimasta suuntautuu verkkokauppaan. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Haukiputaan vaikutusalueella 2016 milj. euroa Haukipudas Kello Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 46 22 68 Tilaa vaativa kauppa 17 8 25 Muu erikoiskauppa 26 12 39 Erikoiskauppa yhteensä 43 21 64 Vähittäiskauppa yhteensä 89 42 132 Autokauppa ja huoltamot 42 20 61 Ravintolat 10 0 10 Kauppa ja palvelut yhteensä 141 62 203 2025 milj. euroa Perinteinen kasvuvauhti Hidas kasvuvauhti Haukipudas Kello Yhteensä Haukipudas Kello Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 55 27 82 53 26 78 Tilaa vaativa kauppa 21 10 32 20 10 30 Muu erikoiskauppa 34 17 51 31 15 47 Erikoiskauppa yhteensä 56 27 83 51 25 76 Vähittäiskauppa yhteensä 111 54 165 104 51 154 Autokauppa ja huoltamot 52 25 77 48 24 72 Ravintolat 12 0 12 12 0 12 Kauppa ja palvelut yhteensä 176 80 255 164 74 238 Lähde: Santasalo Ky, Ostovoimat 13/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

3.3. Liiketilatarve 2016 ja 2025 sekä palvelurakenne Ostovoiman ja sen kasvun pohjalta on arvioitu liiketilan nykyistä laskennallista tarvetta sekä liiketilan lisätarvetta vuodelle 2025. Ostovoima on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvioitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitettujen liiketilojen pohjalta. Myyntitehokkuus vaihtelee toimialoittain. Liiketilan lisätarve on laskettu keskimääräisillä nykyisillä myyntitehokkuuksilla, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Haukiputaalla myyntitehokkuus on hieman keskimääräistä alhaisempi, joten käytetyt tehokkuusluvut ovat tavoitteellisia. Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * Myyntipinta-ala /k-m 2 /my-m 2 Päivittäistavarakauppa ja Alko 6 200 7 700 Tilaa vaativa kauppa 1 800 2 200 Muu erikoiskauppa 3 000 3 800 Autokauppa ja huoltamot 5 300 6 600 Ravintolat 2 700 3 400 Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 20 % kaupan tarpeesta. Lisäksi palveluiden tarpeeseen lisätään ravintolapalvelut. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla laskettua suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Laskelma kertoo, kuinka paljon liiketilaa tarvittaisiin laskennallisesti Haukiputaalla, jos koko Haukiputaan ostovoima toteutuisi Haukiputaalla. Liiketilan lisätarve taas kuvaa tilannetta, jossa koko ostovoiman kasvu toteutuu uutena kaupan tilana. Nykyisin Haukipudas palvelee varsin hyvin haukiputaalaisia. Nykyinen liiketilakanta Haukiputaalla on paikoin suurempi kuin mitä on laskennallinen tarve alueen omille asukkaille. Ostovoimaa Haukiputaalle tulee myös Kellosta. Toisaalta osa erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan ostovoimasta suuntautuu Oulun muihin monipuolisiin kauppapaikkoihin. Liiketilan laskennallinen tarve ja toteutuneet liiketilat 2017 Haukiputaalla k-m 2 Liiketilatarve 2016* Liiketilat 2017** Toteutuneet liiketilat /liiketilatarve Päivittäistavarakauppa ja Alko 7 500 10 200 136 % Tilaa vaativa kauppa 9 500 5 500 58 % Muu erikoiskauppa 8 700 8 400 97 % Erikoiskauppa yhteensä 18 200 13 900 76 % Vähittäiskauppa yhteensä 25 700 24 100 94 % Autokauppa ja huoltamot 7 800 3 700 47 % Ravintolat 3 900 2 800 72 % Muut kaupalliset palvelut 5 100 7 200 141 % Kauppa ja palvelut yhteensä 42 500 37 800 89 % * Laskennallinen tarve Haukiputaalla (pl Kello) ** Liiketilat Haukiputaalla 2017, tavaratalokauppa on jaettu pt-kauppaan ja erikoiskauppaan ei sisällä tyhjää liiketilaa tai toimistokäytössä olevaa tilaa Liiketilat 2017; WSP Kartoitus 14/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Jos koko Haukiputaan ostovoima toteutuisi Haukiputaalla, tarvittaisiin Haukiputaalla liiketilaa noin 42.500 k-m 2. Tällä hetkellä Haukiputaalla on kaupallisten palveluiden liiketilaa noin 37.500 k-m 2, luku ei sisällä tyhjiä tai toimistokäytössä olevia liiketiloja. Päivittäistavarakaupassa ja palveluissa tarjonta on selvästi paikallista tarvetta suurempi. Erikoiskaupan tarjontaa on Haukiputaalla sijoittunut merkittävä määrä tavaratalokauppaan, ja se kattaa kohtalaisen hyvin paikallisen tarpeen. Tilaa vaativan kaupan tarpeesta kuitenkin pienempi osa toteutuu Haukiputaalla. Vuoteen 2025 mennessä tarvittaisiin Haukiputaan markkina-alueelle lisää kaupan ja palveluiden liiketilaa ostovoiman kasvusta riippuen noin 10.000 15.000 k-m 2, jos koko ostovoiman kasvu toteutuisi uutena liiketilana. Osa kysynnästä voi kohdistua myös nykyisiin tyhjiin liiketiloihin, mutta osin tyhjät liiketilat eivät joko sijainniltaan tai kooltaan kohtaa kysyntää. Markkina-alueen uuden liiketilan kysyntä ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kohdistu Haukiputaalle. Kellossa ei kuitenkaan ole todennäköisesti kysyntää merkittävälle kaupan uusperustannalle, ja kysyntää kohdistuu Haukiputaalle, mutta asiointia suuntautuu Kellosta myös etelän suuntaan. Yleisesti paikalliskeskuksissa todennäköistä kysyntää löytyy päivittäistavarakaupalle ja palveluille. Haukiputaan paikalliskeskus on kuitenkin niin monipuolinen, että kysyntää löytyy myös paikallisille erikoiskaupoille. Monipuoliset muotikaupat ja ketjuliikkeet hakeutuvat kuitenkin tyypillisesti suurempiin kaupan keskuksiin. Liiketilan lisätarve Haukiputaan vaikutusalueella 2016-2025 k-m 2 Perinteinen kasvuvauhti Hidas kasvuvauhti Haukipudas Kello Yhteensä Haukipudas Kello Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 1 700 900 2 600 1 200 700 1 900 Tilaa vaativa kauppa 2 100 1 200 3 300 1 400 800 2 200 Muu erikoiskauppa 2 400 1 300 3 700 1 500 900 2 400 Erikoiskauppa yhteensä 4 500 2 500 7 000 2 900 1 700 4 600 Vähittäiskauppa yhteensä 6 200 3 400 9 600 4 100 2 400 6 500 Autokauppa ja huoltamot 1 800 1 000 2 800 1 200 700 1 900 Ravintolat 800 0 800 500 0 500 Muut kaupalliset palvelut 1 200 700 1 900 800 500 1 300 Kauppa ja palvelut yhteensä 10 000 5 100 15 100 6 600 3 600 10 200 On hyvä myös ottaa huomioon, ettei liiketilatarve tai lisätarve ole suoraan kaavallinen mitoitus. Kaavallisen mitoituksen tulisi olla suurempi kuin tarve, koska osin kaavat jäävät toteutumatta. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla myös vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, ja uusille toimijoille tulee luoda mahdollisuuksia markkinoille tuloon. Mikäli kaavat tehdään liian tiukalla mitoituksella, osa kysyntää vastaavasta liiketilasta saattaa jäädä toteutumatta. 15/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

4. Haukiputaan keskustan ja kaupallisten palveluiden kehittäminen Haukiputaan keskustan rakennuskantaa on viime vuosina uusittu, ja sitä myötä kaupallinen tarjonta on saanut uusia toimintamahdollisuuksia. Erityisesti Revontielle on tullut uusia palvelupisteitä, ja Revontien merkitys kauppakatuna on vahvistunut. Keskustan kehittäminen jatkuu, mutta ennen asemakaavoituksen luomia uusia mahdollisuuksia kaupan toiminnoille tulevat päivittäistavarakaupan suuret myymälät keskustassa keskittymään keskustan länsilaidalle. S-ryhmän suuri päivittäistavaramyymälä siirtyy K-Supermarketin viereen syksystä 2017 alkaen, mikä keskittää päivittäistavara-asiointia nykyistä pienemmälle alueelle keskustan ytimen reunaan. Kun keskittymään sisältyvät sekä apteekki että Alko, tästä syntyy vahva arjen asiointikeskittymä. Muutos vahvistaa keskustan kaupallista merkitystä Haukiputaan tien länsipuolella mutta samalla heikentää Haukiputaantien itäpuolen kaupallista arvoa ja toimivuutta. Haukiputaan keskustan kaupan painopisteet Kaupan painopiste vahvistuu tulevaisuudessa Haukiputaantien länsipuolella, ja Revontie-Kirkkotiestä tulee kaupallisen keskustan keskeinen akseli. Torin ympäristössä ja asemakaavan suunnittelualueella tarjoutuu hyviä mahdollisuuksia vahvistaa kaupallisen keskustan ydinaluetta. Liikerakentamisella torin ympäristössä voidaan vahvistaa Revontie-Kirkkotien suuntaista asiointiakselia. Erityisen tärkeää on saada torin ympäristön liiketilat toteutumaan tiiviinä ja yhtenäisenä kokonaisuutena, jotta tori vahvistaa kiinnostavuuttaan asiointipaikkana. Tori on sopivasti kaupallisen keskustan keskeisellä paikalla, ja se on mittakaavaltaan sopiva Haukiputaalla. 16/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

4.1. Kaupan toimijoiden ja kiinteistönomistajien näkemyksiä keskustasta Selvitystyön aikana keskusteltiin kaupan toimijoiden ja kiinteistönomistajien kanssa Haukiputaan keskustasta kauppapaikkana ja siitä, miten keskustaa pitäisi heidän näkökulmastaan kehittää. Haukiputaan keskustalla on riittävä väestömäärä ja potentiaalia kaupan kehittämisessä. Keskusta on ollut pitkään tärkeä asiointipaikka haukiputaalaisille, eikä keskustan imu ole olennaisesti heikentynyt. Keskustaan on viime vuosina tullut uusia toimijoita, ja tarjonnan rakenne on pysynyt kohtuullisen monipuolisena. Keskustan liikepaikat ovat osin jo uudistuneet, mutta keskustassa on useita liikepaikkoja uusimisen ja kehittämisen tarpeessa. Torin kehittämistä ja säilyttämistä tapahtumapaikkana pidetään paikallisten yrittäjien kannalta erittäin tärkeänä. Vaikka toritapahtumia on yleisesti aika vähän, ovat yksittäiset tapahtumat tärkeitä haukiputaalaisten identiteetille ja yhteisöllisyydelle. Yrittäjät pitävät myös tärkeänä, että liiketiloja ja toimitiloja rakennetaan keskustaan, jotta keskustassa on tarjolla tiloja yritystoiminnalle. Keskon tilanne on Haukiputaalla vakaa. Keskustassa on uusi liikerakennus, jota on jo laajennettu, ja kiinteistössä on kaksi vuokralaista: Alko ja Osuuspankki. Lähivuosien kehitystarpeet liittyvät lähinnä myymälän sisustan ja kaluston uusimiseen. Haukiputaan lähialueella on Kellossa yksi pieni K-market, jolla on saneeraustarvetta. Keskon myymäläverkkoon lähialueella kuuluvat vielä kaksi Siwaa Kiviniemessä ja Martinniemessä, jotka uudistetaan kuluvan vuoden aikana K-marketeiksi. Ne ovat pieniä lähipalvelumyymälöitä. Kesko pärjää hyvin tällä myymäläverkolla Haukiputaalla. Keskustan K-Supermarket on alueen markkinajohtaja. Keskustan ja torin ympäristön uudistukset eivät suoraan vaikuta Keskon myymäläverkkoon. Osuuskauppa Arina toteaa tiedotteessaan, että Haukiputaalla S-market siirtyy syksyllä 2017 uuteen paikkaan, kun nykyinen Välitiellä palveleva S-market Haukipudas uudistuu ja muuttaa Kauppakujalle. S-marketin lisäksi samassa kiinteistössä toimiva Haukiputaan Apteekki siirtyy samalla uusiin tiloihin Koy Haukiputaan Ykköseen, jossa toimivat ennestään jo Kela ja Haukiputaan Taksi. Uuden S-marketin rakentaminen käynnistyy kesän aikana ja Välitien kiinteistö on S-marketin sekä Apteekin käytössä uusien tilojen avaukseen saakka. Syksyllä Välitien liiketilat vuokrataan eteenpäin uusille toimijoille. Uudessa S-marketin myymälässä on nykyistä enemmän tilaa, jonka myötä palvelut ja valikoimat parantuvat entisestään. Haukiputaan S-market työllistää 20 työntekijää. 4.2. Keskustan kaupallinen kehittäminen Haukiputaan keskustan kaupallista kehittämistä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavan sivun kuvassa. Keskustasta on kuvattu erilaisia liiketoiminnallisia alueita ja analysoitu niiden kehittämismahdollisuuksia. Keskeisin liiketoiminta-alue on rajattu punaisella katkoviivalla. Sinne tulee keskittää mahdollisimman paljon keskustahakuisia erikoisliikkeitä ja palveluita. Alueella on tällä hetkellä paljon pieniä ja keskisuuria liiketiloja, jotka soveltuvat erikoisliikkeille ja palveluille. Tällä alueella on tärkeää, että myös uusissa rakennuksissa katutasolla on liiketiloja, jotka avautuvat kadun tai torin suuntaan. Revontien ja Kirkkotien akselilla on jo valmiina varsin hyvä valikoima kaupallisia palveluita, mutta Kirkkotiellä rakennuskanta on kaavamuutoksen myötä uudistumassa, ja uusiin rakennuksiin pitää osoittaa tiiviisti riittävän paljon liike- ja palvelutilaa kadunvarteen ja torin reunaan. Mitä tiiviimpi kokonaisuus kaava-alueelle saadaan, sitä paremmin palvelut toimivat tulevaisuudessa alueella. Torin ympäristöön tulee kaavoittaa liiketilaa kivijalkaan ympäröimään toria. Nyt suuri osa rakennuksissa on puolinaisessa käytössä, eikä tällaiselle liiketilalle löydy kysyntää. Nykyisiä rakennuksia tulee uudistaa ja saada asumista keskeiselle paikalle sekä liiketilaa katutasoon. Asumisen lisääminen keskustassa vahvistaa myös liikkeiden asiakaskuntaa ja elävöittää kaupunkitilaa. Torin koillisreunan liikerakennukset (Ravintola-Navetta ja tämän etelänpuolinen rakennus) tulee suunnitelmissa pyrkiä yhdistämään keskeiseen torialueeseen. Aikaisemmin tämä alue oli keskeisemmällä paikalla keskustassa, kun kunnantalo oli vielä paikoillaan ja toiminnassa. Tori on tärkeä tapahtuma- ja identiteettipaikka. Torin ilmettä ja rakennetta tulee kehittää niin, että se tarjoaa hyvät edellytykset tapahtumien järjestämiselle. Yrittäjien toiveissa oli saada torille esiintymislava tai paviljonki. Hyvin toteutettuna paviljonki auttaa tapahtumien järjestämisessä ja antaa myös torille hyvän maamerkin. 17/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Päivittäisasiointi on vuoden 2017 syksystä lähtien keskittymässä Haukiputaan ydinkeskustan länsireunaan. Osuuskauppa Arina siirtää S-Marketinsa Haukiputaan Ykkönen liikekiinteistöön, ja siihen siirtyy myös Apteekki. Kun viereisessä kiinteistössä sijaitsee K-Supermarket ja Alkon myymälä, nämä kaksi kiinteistöä toimijoineen muodostavat päivittäisasioinnin keskuksen. Tästä keskittymästä on tulossa päivittäistavarakaupan asiakasmäärän ja myynnin volyymin ansiosta Haukiputaan vilkkain ja euromäärältään tärkein liikepaikka. Suuri asiakasmäärä hyödyttää muuta kauppaa ja palveluita Haukiputaan keskustassa. Kun Revontie-Kirkkotie akseli täydentyy ja päivittäisasioinnin keskus syntyy sen kylkeen, Haukiputaan kaupallinen keskus vahvistuu entisestään. Tämä johtaa siihen, että Haukiputaantien itäpuolella asiakasvilkkaus heikkenee, koska siellä ei ole enää päivittäistavarakauppaa. Tämä heikentää liiketoiminnan toimintaedellytyksiä itäisellä alueella. Jokelantien varrella olevat liiketoiminnot saavuttavat vielä kohtuullisesti asiakkaita keskustan suunnalta, mutta Välitien varrella olevat liiketoiminnot jäävät syrjään keskustan asiakasvirroista. On todennäköistä, että erikoiskaupat ja palvelut pyrkivät ainakin osittain siirtymään Revontie-Kirkkotien ympäristöön, mikä lisää tarvetta uudelle liiketilalle torin ympäristössä. Haukiputaantien itäpuolella kirjasto on kuitenkin vielä vahva päivittäisasiointia tukeva toiminta. Haukiputaan keskustan kaupallisen toiminnan kehittäminen keskustan toiminnallisissa osissa lähivuosina Keskustan itäreunan kehittäminen kaupallisesti voi olla vaikeaa, koska vanhat päivittäistavarakaupan suuret liiketilat ovat vaikeita vuokrattavia. Tilat ovat isoja ja suuret huoltotilat eivät sovellu erikoiskaupan ja pienten palveluyritysten käyttöön. Kiinteistöjä voidaan kehittää palveluille tai muulle liiketoiminnalle. Jos vaihtoehtona on kehittää kiinteistöjä asumiselle, Jokelantien varressa katutasolle voidaan sijoittaa pienliike- ja toimistotilaa. Yläpuolella olevaan karttaan on sinisellä katkoviivalla rajattu alueita kaupallisen keskustan reunoilta. Niillä tulee kehittää asumista, mutta liiketilaa sijoitetaan kivijalkaan erityisesti Revontien varressa ja Jokelantien varressa. 18/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Revontien keskiosa Haukiputaantien risteyksen kohdalla (kartassa violetilla katkoviivalla) jää jo hieman syrjään keskeiseltä alueelta, mutta saavutettavuus ja näkyvyys Haukiputaantieltä ovat erinomaiset. Tässä päässä keskustaa olisi hyvä liikepaikka toiminnalle, joka edellyttää näkyvyyttä ja hyvää yhteyttä päätieltä. Paikka on Haukiputaan keskustan portti, eikä sovellu hyvin esim. puhtaalle asumiselle tai varastotoiminnalle. Keskustassa on kysyntää myös huoltoasemalle, ja nykyinen SEO on vilkas kauppapiste, joka sijaitsee aivan keskeisellä paikalla, mutta kuitenkin hyvin kivijalkaliikkeiden takana. Jos sille etsitään uutta sijoituspaikkaa, sopisi Revontien ja Haukiputaantien risteykseen hyvin huoltoasematoiminto palaneen liiketalon paikalle. Keskustan reunassa oleva paikka sopisi hyvin esimerkiksi huoltoasemapalveluille tai muulle tilaa vaativalle erikoiskaupalle tai palvelutoimijalle esim. liikuntakeskukselle. Keskustan kaupalliset palvelut ovat nyt joko liike- ja toimitilarakennusten pohjakerroksissa tai asuintalojen kivijaloissa. Kun keskustaan rakennetaan uusia liike- ja asuinrakennuksia, niiden katutason kerroksiin tulee varata tiloja kaupallisille palveluille. Keskustan ytimen kannalta on tärkeää, että kaikki pohjakerroksen tilat ovat kaupan ja palveluiden käytössä. Keskustan reunalla katujen varsilla rakennusten kivijalan tulee suurelta osin olla liike- ja toimitilaa. 4.3. Haukiputaan keskustan palvelumitoitus Ostovoiman avulla selvitettiin Haukiputaan palveluiden mitoitus. Uutta liiketilaa tarvitaan markkinoilla Haukiputaan ja Kellon alueen ostovoiman kasvaessa noin 10.000 15.000 kerrosneliömetriä, josta osa voi suuntautua Haukiputaan keskustaan sekä Annalankankaalle ja osa muualle monipuolisempiin keskuksiin. Annalankankaalle on suunnitteilla uusi Tokmanni, kooltaan alle 3000 k-m 2. Kellossa ei ole suurta potentiaalia uudelle liiketilalle. Keskustan uudistamisen myötä tulee keskeisille paikoille rakentaa uutta liiketilaa kaupan ja palveluiden tarpeisiin. Osa nykyisistä liiketiloista on huonokuntoisissa kiinteistöissä eivätkä ne korjaamatta sovellu liiketiloiksi. Keskustassa on tarvetta lähinnä pienliiketiloille tai keskikokoisille liiketiloille asuintalojen kivijalassa. Uusille suurille liikekiinteistöille ei löydy keskustassa kysyntää. Päivittäistavarakaupan uudistuminen voi tapahtua nykyisissä liikekiinteistöissä. Laajan tavaravalikoiman kauppa on keskittynyt Annalankankaalle, ja tarjonta siellä on yhä vahvistumassa. Haukiputaan keskustan kehittämislähtökohdat nojaavat arkisiin asiointitarpeisiin, päivittäistavarakauppaan ja lähipalveluihin, mutta keskustassa on potentiaalia myös paikalliselle erikoiskaupalle. Paikallisluonteista tilaa vaativaa kauppaa voi hakeutua myös keskustan reuna-alueille. Ostovoiman kasvun johdosta on Haukiputaalla päivittäistavarakaupan laskennallista lisätarvetta noin 2000-2500 k-m 2, kun tarkastellaan ostovoiman kasvua joko perinteisen tai hitaan kasvun mallin mukaisesti. Päivittäistavarakaupan tarjontaa Haukiputaalla on kuitenkin nykyään enemmän kuin oma väestö sitä tarvitsee, tosin kauppa palvelee myös kellolaisia. Haukiputaalla on tällä hetkellä jo kaikki nykyiset supermarket-kokoluokan myymälät, joita täydentävät Annalankankaan tavaratalokauppa sekä lähiympäristön lähikauppaverkko. Lisää pinta-alaa päivittäistavarakauppaan on Annalankankaalle tulossa Tokmannin myötä alle 400 m 2. S-ryhmä tulee uudistamaan myymälänsä, mutta muutoin uusille myymälöille ei ole kysyntää nykyisten kaupparyhmien joukossa. Päivittäistavarakaupan uuden liiketilan mitoitus Haukiputaalla vuoteen 2025 on näin ollen enimmillään noin 2000 k-m 2, mutta nettolisäys jäänee tätä vähäisemmäksi. Päivittäistavarakaupan uudistaminen Haukiputaalla tulee keskittää keskustaan. Erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketilan lisätarpeet, sisältäen ravintola- ja kahvilapalvelut, ovat Haukiputaan markkina-alueella yhteensä 4200 6400 k-m 2. Lukuun sisältyy keskustahakuisen erikoiskaupan (muu erikoiskauppa), ravintola- ja kahvilapalveluiden sekä muiden kaupallisten palveluiden tilantarve. Tokmannin osuus tästä liiketilan lisätarpeesta on noin puolet ja osa erikoiskaupan lisätarpeesta tullee suuntautumaan Haukiputaan ulkopuolelle. Keskustaan tulee myös jättää liiketoiminnan kasvuvaraa. Uuden rakennettavan liiketilan mitoitus keskustassa on liiketilan lisätarpeesta ja nykyisistä kehityssuunnitelmista arvioituna noin 2000 4000 k-m 2. Suurin osa liiketilauudistuksesta tulee olemaan vanhoja liiketiloja korvaavaa tai nykyisten tyhjien tilojen käyttöönottoa, jolloin varsinainen nettolisäys keskustassa jäänee vähäiseksi. Uutta liiketilaa kuitenkin tarvitaan, koska nykyiset liiketilat eivät vastaa täysin sijainniltaan tai kiinteistön kunnoltaan yrittäjien tarpeita. Ja osa nykyisistä tiloista tulee korvautumaan mm. asumisella tai asuinrakentamisen yhteydessä pienemmällä määrällä liiketilaa. 19/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

Keskustassa ei kuitenkaan ole kysyntää suurille liikerakennuksille vaan pikemmin pienliiketilalle asuinrakennusten kivijalassa. Keskustan uudistumisen myötä keskustan vetovoima kasvaa, mikä mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittämisen alueella. Kaupallisten palveluiden kehittämisellä on luontaista kysyntää myös palvelukulttuurin kasvun myötä. Uuden liiketilan mitoitus Haukiputaan keskustassa k-m 2 Lisätarve 2025 Uuden liiketilan min max mitoitus 2025 Päivittäistavarakauppa ja Alko 1 900 2 600 0-2 000 Erikoiskauppa ja palvelut 4 200 6 400 2 000-4 000 - > voivat olla osittain nykyisiä liiketiloja korvaavia tiloja tai tyhjien liiketilojen täyttymistä Haukiputaan keskustan mitoitusta suunniteltaessa on hyvä muistaa, että mitoitus antaa vain suuntaa tarvittavasta liiketilan määrästä tulevaisuudessa. Liiketilan määrään varsinkin pienissä keskuksissa vaikuttaa enemmän myymäläkonsepti ja käytettävissä olevat tilat kuin laskennallinen mitoitus. Kaupan kehittämisen kannalta on tärkeää ennemminkin mahdollistaa kaupan kehittäminen kuin rajoittaa sitä liian pienellä kerrosalalla. Mitoitus on vain ohjearvo, jolla arvioidaan liiketilatarvetta yleisesti. Mikäli keskustaa ei kehitetä ja järjestetä mahdollisuuksia kaupan toiminnoille, kasvavat siirtymät muihin kaupan keskittymiin. 20/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017

5. Johtopäätökset Haukiputaan keskusta on kehittynyt kaupallisena keskuksena kohtuullisen hyvin viime vuosina. Erityisesti Revontien ympäristöön on rakentunut uusia asuntoja sekä liiketiloja, ja keskusta on tältä osin vahvistanut selvästi kaupallista toimivuuttaan. Osa liiketiloista on keskustassa jäänyt tyhjilleen vähittäiskaupassa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten seurauksena. Osa liiketiloista on myös huonokuntoisia tai väärän kokoisia ja tarvitsee peruskorjauksia tai uudelleen rakentamista. Uusin tulossa oleva suuri rakenteellinen muutos keskustassa on päivittäistavarakaupan keskittyminen kaupallisen keskustan länsireunaan. Päivittäisasioinnin tiivistyminen vahvistaa tulevaisuudessa Haukiputaan keskustan asemaa kaupallisena keskuksena. Haukiputaan torin ympäristössä on vireillä kaavamuutos, ja sillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa keskustan kaupan ja palveluiden toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Torin ympäristö on tärkeä kehityskohde, jonne tulee saada lisää uudistettua liiketilaa katutasoon. Tärkeää on kehittää torin ympäristöä liikepaikkana etenkin niin, että se jatkaa Revontien kauppakatua kaupallisena ydinalueena. Tätä tarvitaan keskustan kaupan ja palveluiden vetovoiman kasvattamiseksi. Haukiputaan keskustassa ei ole tarvetta erillisille liikerakennuksille eikä suurille liikkeille, vaan pikemmin on tarvetta pienliiketiloille, joita voidaan sijoittaa asuin- ja toimitilarakennusten pohjakerroksiin. Pienet liiketilat on hyvä toteuttaa siten, että niitä voidaan myös yhdistää ja näin tarjota suurempia liiketiloja tarvitsijoille. Kaupan liiketoimintakonseptit määrittelevät pitkälti liiketilojen koon, joten on tärkeää, että kaavoituksella osoitetaan vain riittävä määrä riittävän tiiviisti sijoitettuja liiketiloja keskustassa. Haukiputaalla on jo osoitettu liikepaikat suurille päivittäistoimijoille keskustassa ja tavaratalokaupalle Annalankankaan alueella. Tulevaisuudessa Annalankankaan aluetta voidaan yhä kehittää suurten kaupallisten toimijoiden kauppapaikkana, mikä vähentää asiointisiirtymiä muualle Ouluun. Keskustassa on vastaavasti tärkeää turvata keskustahakuisille kaupoille ja palveluille toimivat liiketilat mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena. 21/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen 3.5.2017