Seurantaindikaattorit

Samankaltaiset tiedostot
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä. Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2.

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Terveelliset elämäntavat

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Seuranta- ja loppukysely

Päihdeavainindikaattorit

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

3. Verenpaine 1. / 2. /

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Transkriptio:

KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2. Ylipainoisten osuus (itse ilmoitettu pituus ja paino), % Peruskoulun 8. ja 9. luokan opiskelijat vuoden opiskelijat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 3. Asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneiden keskimääräinen painoindeksi (BMI, keskiarvo) 4. Asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneiden keskipaino 5. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuus asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneista, % 6. Lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) osuus asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneista, % 7. Ylipainoisten osuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista (itse ilmoitettu pituus ja paino), % Hyvinvointikompassi n. 18 19-v. THL: AvoHILMO SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino n. 18 19-v. THL: AvoHILMO SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino n. 18 19-v. THL: AvoHILMO (SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino) n. 18 19-v. THL: AvoHILMO (SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino) Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat

Paino Ikäryhmä Tietolähde 8. Keskimääräinen painoindeksi (BMI, keskiarvo) (itse ilmoitettu pituus ja paino) aikuisväestöstä ikäryhmittäin 9. Keskimääräinen painoindeksi (BMI, keskiarvo) (mitattu pituus ja paino) aikuisväestöstä ikäryhmittäin 10. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuus 25 64-vuotiaista (itse ilmoitettu pituus ja paino), % Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuus 25 64-vuotiaista (mitattu pituus ja paino), % 11. Lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) osuus 25 64-vuotiaista (itse ilmoitettu pituus ja paino), % 20 54-v., 55 74-v. ja 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus THL: FINRISKI-tutkimus THL: FINRISKI-tutkimus terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK), THL: AVTK, Hyvinvointi-kompassi Lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) osuus 25 64-vuotiaista (itse ilmoitettu pituus ja paino), % 20 54-v., 55 74-v. ja 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 12. Lihavien osuus (BMI > 30 kg/m 2 ) osuus (mittauksiin perustuva tieto), % THL: FINRISKI-tutkimus 13. Vyötärölihavien osuus 25 64-vuotiaista (mittauksiin perustuva tieto), % THL: FINRISKI-tutkimus 14. Synnyttäjien keskimääräinen painoindeksi (BMI) kaikista synnyttäjistä Kaikki synnyttäjät THL: Syntymärekisteri 15. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) ja lihavien (BMI > 30 kg/m 2 ) synnyttäjien osuus, % kaikista synnyttäjistä sairaanhoitopiireittäin 16. Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 kg/m 2 ja patologinen sokerirasitustesti sairaaloittain, % 17. Lihavien osuus (BMI > 30 kg/m 2 ) tyypin 2 diabeetikoista, sydän- ja verisuonitauteja sairastavista 18. Painoindeksin keskiarvo tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla Kaikki synnyttäjät Kaikki synnyttäjät THL: Syntymärekisteri THL: Syntymärekisteri THL/FINRISKI-tutkimus THL: FINRISKI-tutkimus

Ruoka- ja juomatottumukset Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 19. 6 kuukautta täysimetettyjen lasten osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 20. 4 kuukautta täysimetettyjen lasten osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 6 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 4 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 21. 6 kuukautta imetettyjen lasten osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 6 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 22. 12 kuukautta imetettyjen osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 12 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 23. Keskimääräinen imetyksen kesto (kk) 0 12 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 24. Tuoreita tai keitettyjä kasviksia lähes päivittäin syövien osuus 8. ja 9. luokan oppilaista, % 25. Kasviksia lähes päivittäin syövien osuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan opiskelijat Ammatillisen oppilaitokseen 1. ja 2. luokan opiskelijat Ammatillisen oppilaitokseen 1. ja 2. luokan opiskelijat THL: Kouluterveyskysely 26. Lähes päivittäin tuoreita tai kypsennettyjä kasviksia syövien osuus 25 64-vuotiaista, % 27. Lähes päivittäin tuoreita kasviksia käyttävien osuus 65 84-vuotiaista, % 65 84-v. THL: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) 28. Niukasti tuoreita kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus, % 20 54, 55 74, 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 29. Hedelmiä ja marjoja lähes päivittäin käyttävien osuus, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan opiskelijat luokan opiskelijat Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

Ruoka- ja juomatottumukset Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 30. Hedelmiä ja marjoja lähes päivittäin syövien osuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista, % 31. Ei kertaakaan viikon aikana hedelmiä tai marjoja syöneiden osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 32. Lähes päivittäin tuoreita tai pakastettuja marjoja ja hedelmiä käyttävien osuus 65 84-vuotiaista, % 33. Sokeroituja juomia lähes päivittäin käyttävien osuus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista 65 84-v. THL: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) 34. Makeisia lähes päivittäin käyttävien osuus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista 35. Lähes päivittäin sokeroituja mehuja tai virvoitusjuomia juovien osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 36. Suklaata tai muita makeisia lähes päivittäin syövien osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 37. Makeaa kahvileipää päivittäin syövien osuus, % 65 84-v. THL: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) 38. Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat luokan opiskelijat, Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijat 39. Ei syö koululounasta päivittäin, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat luokan opiskelijat Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijat 40. Päivän pääaterian yleensä opiskelijaravintolassa syövien osuus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista THL: Kouluterveyskysely

Ruoka- ja juomatottumukset Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 41. Elintapojaan terveydellisistä syistä viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttaneiden osuus, % vähentänyt rasvan määrää muuttanut rasvan laatua lisännyt kasvisten käyttöä vähentänyt sokerin käyttöä vähentänyt suolan käyttöä laihduttanut lisännyt liikuntaa vähentänyt alkoholin käyttöä 15 64-v. (AVTK) Fyysinen aktiivisuus Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 42. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 43. Kuntoliikunnan harrastus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoista Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat Hyvinvointi-kompassi 44. Hyötyliikunnan harrastus minuuttia/vrk, % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat 45. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus, % THL: AVTK, Hyvinvointi-kompassi 46. FINRISKI: kokonaisliikuntaindeksi (työ, vapaa-aika ja työmatka), % THL: FINRISKI-tutkimus 47. Kokonaisistuminen, keskiarvo tunteina 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) 48. Miesten fyysinen kunto objektiivisesti mitattuna, 19-vuotiaat varusmiespalveluksen aloittaneet: kestävyys- ja lihaskuntotestit n. 18 19-v. Puolustusvoimat, pääesikunta, liikuntayksikkö 49. 25 30-vuotiaat reserviläiset: kestävyys- ja lihaskuntotestit 25 30-v. Puolustusvoimat, pääesikunta, liikuntayksikkö

Uni Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 50. Nukkuu arkisin alle 8 tuntia, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely Tupakointi ja alkoholin käyttö Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 51. Tupakoi päivittäin, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat SOTKAnetverkkopalvelu Hyvinvointi-kompassi 52. Päivittäin tupakoivien osuus, % THL: AVTK, Hyvinvointi-kompassi 53. Päivittäin tupakoivien osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 54. Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 annosta alkoholia (miehet) tai vähintään 5 annosta alkoholia (naiset) juoneiden osuus, % terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK), 55. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus

Kasvun seuranta 56. Äitiys-, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutuminen PROSESSI-INDIKAATTORIT THL: AvoHILMO SPAT1315 lasten ja nuorten määräaikainen terveystarkastus Terveyden edistämisaktiivisuus 57. Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viimeisen kuukauden aikana, % 58. Saanut viimeisen vuoden aikana lääkäriltä tai muulta terveydenhoitohenkilöstöltä kehotuksen muuttaa ruokatottumuksia terveyssyistä, % 59. Saanut viimeisen vuoden aikana lääkäriltä tai muulta terveydenhoitohenkilöstöltä kehotuksen lisätä liikuntaa, % 60. Saanut kehotuksen lisätä liikuntaa, % muuttaa ruokailutottumuksia terveyssyistä, % laihduttaa, % vähentää alkoholin käyttöä, % lopettaa tupakoinnin, % 61. Sydänliiton Neuvokas perhe -koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattilaisten määrä 62. Neuvoloihin/kouluterveydenhoitoon tilattujen Neuvokas perhe -korttien määrä 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ SPAT 1316 lasten ja nuorten laaja terveystarkastus (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), Terveytemme.fi Suomen Sydänliitto ry Suomen Sydänliitto ry

Joukkoruokailu 63. Niiden osuus, joilla on mahdollisuus ruokailla työpaikka- tai oppilaitosruokalassa, % 64. Niiden osuus, joilla on mahdollisuus ruokailla työpaikka- tai oppilaitosruokalassa, % 20 54-v., 55 74-v. 15 64-v. THL: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 65. Sydänmerkkituotteiden määrä/vuosi Suomen Sydänliitto ry 66. Sydänmerkkiaterioita tarjoavien ravintoloiden määrä/vuosi Suomen Sydänliitto ry 67. Ravitsemuspassin suorittaneet, lukumäärä/vuosi Suomen Sydänliitto ry