TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2017

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2017 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-17-7069 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (16.8., 4.9. ja 18.9.2017). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu (2. ja 4. 5.10.2017). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä n.s. jälkitarkkailuna Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas, jonka jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi syyskuussa 2016. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2017 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Elokuu oli Kaarinassa Yltöisissä Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan (haku 20.10.2017) lämpötilaltaan 15,5 ºC ja lähellä vertailujakson (vuodet 1981 2010) keskiarvoa, eikä hellepäiviä ollut lainkaan. Sademäärä oli hieman keskimääräistä suurempi, mikä johtui alkukuun yhden päivän runsaista sateista. Syyskuun keskilämpötila oli Yltöisissä 11,6 ºC ja lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kuun lopulla oli lämmintä, ja Yltöisissä mitattiin korkein lämpötila 19,6 ºC. Sademäärä jäi vertailujakson keskiarvoa pienemmäksi. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten (haku 20.10.2017) mukaan elokuussa etelä- ja lounaisrannikon joissa vettä virtasi selvästi keskimääräistä elokuuta vähemmän. Syyskuussa loppupuolella satoi hyvin vähän ja vedenpinnat laskivat. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat elokuussa ja syyskuun alussa 0 3 m 3 /s (Suomen ympäristökeskuksen avoin tietopalvelu, haku 20.10.2017). Syyskuun alkupuolen sateiden johdosta virtaama oli kuun puolivälissä lyhyen aikaa noin 6 m 3 /s, mutta painui jälleen syys-lokakuun vaihteeseen mennessä hyvin pieneksi (< 1 m 3 /s). Lokakuun alkupäivinä Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan virtaama jälleen hieman kohosi ja oli noin 6 m 3 /s, mutta vasta näytteenottopäivien jälkeen virtaama nousi nopeasti ja oli noin 24 m 3 /s. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli elokuussa ja syyskuun loppupuolelle saakka keskiveden tuntumassa (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Syyskuun lopussa vesi laski jyrkästi mutta nousi taas lokakuun alkupäivinä keskivettä korkeammalle. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä. Elokuun puolivälissä (16.8.) suppeassa tutkimuksessa laiva ohitti Kuuvannokan havaintopaikan (210) juuri ennen näytteenottoa. Syyskuun alussa (4.9.) suppeassa tutkimuksessa ei päästy Airismaalle (225) kovan tuulen takia. Lokakuun alussa (2. 5.10.) laajassa tutkimuksessa pohjan lähellä tuntui rikkivedyn haju Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä. Naantalinsalmessa oli laiturityömaa noin 200 m asemalta 285. 3.2. Veden lämpötila Elokuun puolivälissä (16.8.) suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin 19 20 ºC, ja eikä lämpötilassa ollut eroa elokuun alkuun verrattuna. Syyskuun alussa (5.9.) suppeassa tutkimuksessa pintaveden lämpötila oli noin 16 17 ºC, joten vesi oli viilentynyt muutaman asteen. Syyskuun puolivälin (18.9.) suppealla kerralla lämpötila oli 14 15 ºC, joten viileneminen jatkui.

4 Lokakuun alussa (2. 5.10.) laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli jäänyt mittaamatta. Merialueella veden pinnassa (1 metri) lämpötilat olivat noin 12 14 ºC paitsi Raisionlahden pohjukassa (0,5 m) noin 10 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pinnassa lämpötila oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon (vuodet 2007 2016) mukainen. Matalammilla alueilla vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden (140) ja Kirkkoherransaaren (165) syvänteissä, joissa pinnan ja pohjan välillä lämpötilaero oli noin 7 10 ºC, ja harppauskerros oli 15 25 metrin välisellä syvyydellä. Saaronniemen edustalla (215), Rajakarilla (220), Airismaalla (225) ja Lapilan edustalla (308) pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli noin 3 4 ºC, 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) noin 5,1 6,1. Suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut (suolaisuus <5 ) yhdelläkään havaintopaikoista. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pohjois- ja Pitkässäsalmessa sekä Turussa jätevedenpurkupaikalla. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli noin 5,6 6,2, ja Vapparin pohjoisosassakin suolaisuus oli yli 6. Syyskuun puolivälin jälkeen pinnassa suolaisuus oli 4,9 6,2. Pitkässäsalmessa Uittamolla suolaisuus oli nyt alentunut voimakkaasti tai selvästi, ja Pohjoissalmessakin suolaisuus oli pienempi kuin syyskuun alussa. Muualla ero syyskuun alun tilanteeseen oli pieni. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 4,9 6,2 (kuva 2) ja Raisionlahden pohjukassa 0,5 metrissä 2,0. Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus tuntui voimakkaana Raisionlahden pohjukassa ja Pohjoissalmen itäpäässä. Suolaisuus oli alentunut selvästi Linnanaukon tuntumassa ja Turussa jätevedenpurkupaikalla. Muualla suolapitoisuus oli alentunut enintään lievästi. Valumavesien vähyydestä johtuen suolaisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2007 2016) korkeampi etenkin Pitkässä- ja Pohjoissalmessa mutta jonkin verran korkeampi myös muissa paikoissa. Valumavesien vaikutus merialueella oli pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. Sameusarvoja määritettiin lokakuun alun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 79 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 2,2 24 FNU paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 66 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat suuria (>10 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmessa ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa. Missään osassa tutkimusaluetta sameusarvot eivät alittaneet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Pienin pintaveden sameus oli uloimmalla alueella Ai-

5 rismaalla. Ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon (vuodet 2007 2016) verrattuna sameusarvo oli keskimääräistä pienempi etenkin Pitkässä- ja Pohjoissalmessa. Valumavesien vaikutus merialueella oli sekä suolaisuuden että sameuden perusteella pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla (<20 m) happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Happi oli käytännössä loppu Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteistä usean metrin matkalta. Molemmilla paikoilla vesi oli jyrkästi lämpötilakerrostunut. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla (215, 220, 225, 280, 297 ja 308) pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä pohjan läheisessä vedessä ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla.

6 Merimasku 6,1 6,2 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 6,1 6,1 6,1 Naantali 6,1 6,1 Raisio 2,0 6,0 5,5 5,8 Satava 5,4 5,9 6,0 5,9 5,5 Kakskerta 4,9 5,2 5,7 5,7 5,6 Kaarina Kuusisto 6,0 6,1 6,1 6,2 5,5 5,9 5,4 4,9 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu 2017 5,0 4,9 5,2 5,2 5,7 5,7 Airismaa 6,2 6,1 6,2 Parainen 6,1 6,2 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km Merimasku 5,1 5,5 9,7 Luonnonmaa Rymättylä 4,8 8,0 6,4 Naantali 6,4 7,0 Raisio 66 8,8 16 11 Satava 18 14 8,2 11 14 Kakskerta 18 15 18 21 23 Kaarina Kuusisto 17 7,6 7,6 6,3 14 14 18 18 Sameus (FNU), pinta Lokakuu 2017 17 19 15 24 18 21 Airismaa 2,2 7,2 7,2 Parainen 7,1 5,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017.

7 Merimasku 89 Luonnonmaa 91 83 Naantali 16 25 80 90 91 Raisio 89 86 83 82 86 85 84 82 83 86 82 86 85 84 35 90 Rymättylä 28 86 Kaarina 87 Kuusisto Satava Kakskerta 82 7 77 90 Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2017 Airismaa 31 29 84 Parainen 85 6 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017. 3.5. Typpipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuus oli 270 750 µg/l paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla 15 000 µg/l. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jätevedenpurkupaikkaa ja Uittamoa, jossa nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi korkeampi kuin muualla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli 280 670 µg/l. Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi muuta tutkimusaluetta selvästi suurempia pitoisuuksia oli Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin elokuun puolivälissä, mutta voimakkaasti kohonneita pitoisuuksia (<100 µg/l) ei tavattu. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat 230 830 µg/l. Korkein pitoisuus oli jälleen Turussa jätevedenpurkupaikalla, ja Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla pitoisuus oli 500 600 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli muita paikkoja korkeampi Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla.

8 Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 2 400 µg/l. Typestä 63 % oli nitraatti- ja nitriittityppenä ja noin 2 % ammoniumtyppeä. Merialueella laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 230 1 500 µg/l (kuva 4). Suurimmat pitoisuudet (>1 000 µg/l) oli Raisionlahden pohjukassa sekä Turussa jätevedenpurkupaikalla ja sen lähellä Kanavanimen ulkopuolella. Muualla Turun lähisalmissa sekä Raisionlahden keskiosassa kokonaistyppimäärä oli noin 400 900 µg/l ja merialueen muissa osissa 200 300 µg/l. Nitraattija nitriittitypen määrä pinnassa oli <5 730 µg/l; korkein pitoisuus Turussa jätevedenpurkupaikalla oli pienempi kuin Aurajoen vedessä. Ammoniumtypen pitoisuus oli pinnassa <3 110 µg/l (kuva 5). Aurajoen Halisissa pitoisuus (40 µg/l) oli pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla ja n itäpään havaintopaikoilla. Intensiiviasemilla typpipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2007 2016) selvästi pienempi. Etenkin Uittamolla ja Papinsaaren edustalla selityksenä saattoi olla valumavesien vähyys, mutta myös Airistolla kokonaistyppipitoisuus oli varsin pieni. Pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat kohonneita vain Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Syvänteiden pohjalla typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita (>1 000 µg/l), sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi, ja vaikutusalue tuntui suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen Pohjoissalmen itäosaan. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus ei erottunut typpiyhdisteiden pitoisuuksissa.

9 Merimasku 240 260 320 Luonnonmaa Rymättylä 250 290 290 Naantali 290 300 Raisio 310 1500 450 350 Satava 670 470 300 400 580 Kakskerta 810 1100 490 440 450 Kaarina Kuusisto 300 240 240 220 580 470 670 810 Kokonaistyppi(µg/l), pinta Lokakuu 2017 1100 940 1100 640 490 440 Airismaa 230 260 210 Parainen 230 250 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017. Merimasku 8 <3 14 11 Naantali Luonnonmaa 35 12 7 Raisio 6 68 27 14 67 100 25 12 Kaarina 33 35 27 68 67 110 100 100 58 25 12 Rymättylä Satava Kakskerta Kuusisto 5 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu 2017 <3 Airismaa Parainen 16 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017.

10 3.6. Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli 17 62 µg/l. Airistolla ja Kotkanaukolla pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (12 23 µg/l), mutta muualla vesi oli rehevää. Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkänsalmen asemilla pitoisuus oli noin 60 µg/l, ja muualla rehevällä alueella noin 30 50 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli vain Hahdenniemessä määritysrajaa (<3 µg/l) korkeampi mutta kuitenkin varsin pieni, joten pitoisuudet olivat hyvin pieniä myös Turussa jätevedenpurkupaikalla ja savisameilla alueilla. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli 20 52 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Airismaata, jossa vesi oli lievästi rehevää. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <3 14 µg/l, joten pitoisuudet oli edelleen varsin pieniä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli 21 57 µg/l. Suurimmat pitoisuudet (>50 µg/l) olivat Pitkässäsalmessa ja Raision Hahdenniemessä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <3 20 µg/l, ja savisameillakin alueilla pitoisuudet olivat pieniä. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 240 µg/l ja fosfaattifosforin pitoisuus 99 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 26 82 µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 200 µg/l (kuva 6). Pitoisuudet olivat noin 80 µg/l Turussa jätevedenpurkupaikalla ja sieltä Linnaukolta n itäpäähän, ja pitoisuus oli korkeampi kuin Aurajokisuulla. Turun lähisalmissa pitoisuus oli noin 50 70 µg/l ja alueen muissa osissa noin 30 40 µg/l. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fosforipitoisuudet olivat Turussa jätevedenpurkupaikalta n itäpäähän ja Raisionlahden pohjukassa huonolla tasolla (>80 µg/l), salmi- ja lahtialueilla pääosin välttävällä tasolla (40 80 µg/l) ja muualla tyydyttävällä tasolla (20 40 µg/l). Osalla paikoista määritettiin pinnasta fosfaattifosfori, ja pitoisuus oli 6 29 µg/l. Pitoisuus oli suurin Turussa jäteveden purkupaikalla ja sen lähellä Kanavaniemen edustalla. Intensiiviasemien perusteella pinnassa fosforipitoisuudet olivat pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2007 2016) pienemmät Uittamon ja Pansion edustalla, mutta muutoin tulokset olivat ajankohdan tavallisella tasolla. Fosforipitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti varsinkin niillä paikoilla, joissa vesi oli selvästi kerrostunut. Pohjan läheinen fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut hapen puutteen seurauksena Bläsnäsinlahden syvänteessä (2 500 µg/l) ja korkea myös Kirkkoherransaaren syvänteessä (140 µg/l). Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli selvästi pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Purkupaikalla sekä fosforin että fosfaattifosforin pitoisuus oli kuitenkin korkeampi kuin Aurajokisuulla tai Pitkässäsalmessa, ja jätevedet nostivat fosforipitoisuutta Lin-

11 nanaukolta n sillan tietämille. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Merimasku 32 35 43 Luonnonmaa Rymättylä 31 43 40 Naantali 35 38 Raisio 200 39 76 54 Satava 68 50 37 46 56 Kakskerta 75 80 64 68 67 Kaarina Kuusisto 56 41 43 40 56 50 68 75 Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu 2017 81 82 80 78 64 68 Airismaa 26 40 39 Parainen 39 37 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.7. Klorofyllipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli 3,2 38 µg/l. Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla; muualla vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää tai Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkänsalmen eteläpäässä erittäin rehevää. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 17 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Pitkänsalmen eteläosassa pitoisuus oli selvästi korkein. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 6,0 15 µg/l ja edelleen rehevällä tasolla. Kuuvannokalla pitoisuus oli 9,2 µg/l, Rajakarilla 6,0 µg/l ja Pansion edustalla 14 µg/l. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta paikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240). Klorofyllipitoisuudet olivat 6,0 9,4 µg/l, ja vain Pansion edustalla klorofyllimäärä oli pienempi kuin syyskuun puolivälissä. Vesi oli edelleen rehevää.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla havaintopaikoilla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien avulla. Aurajoen Halisissa jokivedessä bakteerien pesäkemäärä oli 230 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) bakteerien pesäkemäärä oli 0>200 kpl/100 ml, mutta Turussa sisimmillä alueilla, Naantalinsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa ei saatu tarkkaa tulosta, joten tila saattoi olla välttävää huonompi (havaintopaikat 200, 235, 250, 240, 285, TKUPUR, KANAV W, LATOK N ja RUISS E). Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa, mutta Aurajokisuulla tila oli hyvän tyydyttävän rajalla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi, ja Naantalinsalmessakin oli havaittavissa hygieenisen tilan heikkeneminen. Merimasku 0 1 82 >137 Naantali 15 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 1 Raisio >200 8 110 37 Satava >200 120 9 49 >100 >200 Kakskerta >200 50 100 48 Kaarina Kuusisto 2 0 1 4 >100 120 >200 >200 Hygieeninentila pinnassa Lokakuu 2017 >200 >200 >200 >200 50 100 Airismaa 0 0 0 Parainen 24 0 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa 2017. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 3.9. Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen avovesikauden näytteenotot tehtiin touko-lokakuussa (9.5. 5.10.). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä-syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta. 3.9.1. Typpiyhdisteet Kasviplanktonin tuotantokerroksessa kokonaistyppipitoisuuden kesäkauden keskiarvo oli 250 3 500 µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevedenpurkupaikalla. Pitkänsalmen kautta Lemunaukolle sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin keskiarvo oli noin 500 770 µg/l. Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli 410 g/l, ja tutkimusalueen muissa osissa 250 340 µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin (2 000 µg/l) Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 9). Keskiarvo oli korkea myös Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa (120 320 µg/l). Paraisilla sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla. Naantalinsalmessa sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samalla tasolla kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa. Intensiivipaikoilla kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo tuotantokerroksessa oli pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Monin paikoin keskiarvo oli poikkeuksellisen pieni, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300. Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja vuosiyhteenvedossa tarkastellaan tilannetta myös ympäristöhallinnon tulosten avulla. Airistolla sekä Vapparin pohjoisosassa ja Paraisten jätevedenpurkupaikallakin keskiarvo oli noin 30 % tavanomaista pienempi. Pitkässäsalmessa ero oli 10 20 %. Pohjoissalmessa ja Raision Hahdenniemessä ero oli noin 40 %; Hahdenniemessä tosin pitkäaikaiskeskiarvoa nosti yhä jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli tavallista korkeampi, sillä elokuun puolivälin erittäin korkea tulos nosti keskiarvoa.

14 Merimasku 250 280 300 Luonnonmaa Rymättylä 270 280 290 Naantali 280 260 Raisio 420 300 320 310 Satava 500 340 310 300 350 390 Kakskerta 550 3500 630 770 580 Kaarina Kuusisto 520 340 320 310 390 340 500 550 480 610 3500 Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2017 ka 470 630 770 Airismaa 270 270 320 Parainen 310 340 340 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona 2017. Merimasku 4,0 7,7 7,3 Luonnonmaa Rymättylä 11 5,2 12 Naantali 6,0 4,0 Raisio 4,8 11 9,5 6,3 Satava 120 33 12 9,0 6,2 60 Kakskerta 170 2000 170 380 180 Kaarina Kuusisto 120 5,5 7,7 4,0 60 33 120 170 140 260 2000 Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2017 ka 86 170 380 Airismaa 5,9 8,2 6,7 Parainen 9,9 5,7 4,0 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2017 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

15 Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus näkyi myös Pitkäsalmessa ja Pukinja Pohjoissalmen sisäosissa. Myös Aurajoen kautta tuli kuormitusta etenkin kesäkuussa, mutta heinäkuussa virtaama oli hyvin pieni ja elo-syyskuussakin pieni (<10 m 3 /s); jokivedessä typen pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin merivedessä. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden osalta tilanne oli samanlainen kuin Viheriäistenaukolla. 3.9.2. Kokonaisfosfori Kesäkauden keskiarvona kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa 17 68 µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 92 (kuva 10). Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli korkeampi kuin Linnanaukolla mutta yhtä suuri kuin Uittamolla. Pitkässäsalmessa keskiarvo oli noin 50 70 µg/l ja Pukin- sekä Pohjoissalmessa noin 40 µg/l. Vapparilla ja Airistolla n tietämiltä pohjoiseen keskiarvo oli noin 20 30 µg/l ja muualla Airiston tuntumassa hieman alle 20 µg/l. Rehevyystasoluokituksen mukaan kesäkauden kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (12 23 µg/l) Airiston tuntumassa avoimilla alueilla. Muualla keskiarvo oli rehevällä tasolla (P 23 80 µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevä (P>80 µg/l). Intensiivipaikoilla kesäkauden fosforipitoisuuden keskiarvo oli yleisesti 15 20 % pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo (2007 2016). Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Jätevesien vaikutus ei näkynyt keskimääräisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa Turussa jätevedenpurkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Myöskään Paraisilla fosforipitoisuuksissa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforitulokset olivat samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla.

16 Merimasku 17 19 25 Luonnonmaa Rymättylä 18 22 26 Naantali 20 23 Raisio 92 28 50 28 Satava 39 41 25 25 34 39 Kakskerta 47 61 52 62 68 Kaarina Kuusisto 59 34 34 24 39 41 39 47 49 43 61 Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2017 ka 54 52 62 Airismaa 17 18 22 Parainen 28 20 29 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2017 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus. 3.9.3. Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 3,6 25 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskiarvot (noin 20 µg/l) olivat Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa. muualla keskiarvo oli noin 4 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2015) klorofylliraja-arvojen perusteella keskiarvoltaan erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, ja hyvään luokkaan kuului vain Airiston eteläosa. Pääosa merialueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa luokka oli välttävä, mutta huonoja alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella noin n tasalta Airistolle ja Kotkanaukolle merialue oli lievästi rehevä (2 5 µg/l). Muu osa tutkimusalueesta oli rehevää (5 25 µg/), mutta erittäin reheviä alueita ei tavattu.

17 Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat matalilla salmialueilla ja Vapparilla lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2007 2016) paitsi Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Kesäkauden keskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi Airistolla ja Kotkanaukolla sekä myös Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Kesäkauden keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa tai Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla. Merimasku 4,2 4,8 6,2 Luonnonmaa Rymättylä 4,2 4,7 6,5 Naantali 4,3 4,3 Raisio 18 6,8 8,9 7,9 Satava 18 12 7,5 6,7 9,4 13 Kakskerta 23 21 25 17 16 Kaarina Kuusisto 18 9,1 8,9 5,9 13 12 18 23 18 Klorofylli (µg/l) 17 21 kesä-syyskuun 2017 ka 21 25 17 Airismaa 3,6 4,5 6,4 Parainen 7,5 5,5 6,7 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2017 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

18 3.9.4. Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat 0 760 kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli välttävä Turun jätevedenpurkupaikalla sekä sen lähellä Latokarin edustalla ja n sillan tietämillä, mutta lokakuun tulokset jäivät epätarkoiksi, mikä saattoi pienentää keskiarvoa. Mahdollisesti myös Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa tila olisi voinut olla keskiarvoltaan vain välttävä. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Naantalinsalmessa lokakuun alun tulos epätarkkanakin heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampina bakteerimäärinä, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Aurajoen Halisten avovesikauden keskimääräinen bakteerimäärä (90 kpl/100 ml) oli selvästi pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Paraisilla jätevedet eivät avovesikauden keskiarvon perusteella heikentäneet hygieenistä tilaa. Naantalinsalmeen tuli lokakuun alun tulosten perusteella edelleen hygieenistä kuormitusta. Merimasku 0 1 25 43 Naantali 4 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 0 Raisio 87 5 310 11 Satava 84 39 10 30 4 32 Kakskerta 95 760 65 66 38 Kaarina Kuusisto 4 1 1 2 32 39 84 95 91 190 760 Hygieeninentila pinnassa Avovesikauden 2017 ka 160 65 66 Airismaa 0 1 1 Parainen 6 0 3 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) 2017. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

19 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2017 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa. Vuoden viimeinen tutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa. Elo- ja syyskuu olivat Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan Turun seudulla keskilämpötilaltaan lähellä vertailujakson keskiarvoa. Sademäärä oli elokuussa hieman keskimääräistä suurempi, mikä johtui alkukuun yhdestä sateisesta päivästä, mutta syyskuussa sademäärä jäi vertailujakson keskiarvoa pienemmäksi. Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan elokuussa lounaisrannikon joissa vettä virtasi selvästi ajankohdan keskimääräistä vähemmän. Syyskuussa loppupuolella satoi hyvin vähän ja vedenpinnat laskivat. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat elokuusta lokakuun alkuun noin 0 6 m 3 /s, ja vasta Turun merialueen laajan näytteenoton jälkeen virtaama nousi nopeasti. Lokakuun alussa pinnassa veden lämpötila oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2007 2016). Syvyyssuunnassa lämpötilaerot olivat pääosin tasoittunut, mutta syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa pohjan läheinen happi oli loppu usean metrin matkalta ja ravinnepitoisuudet erittäin korkeita. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä pohjan läheisessä vedessä ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi suolaisuus oli alentunut voimakkaasti vain syyskuun puolivälissä Uittamolla. Myös lokakuun alussa valumavesien vaikutus oli vähäinen, ja suolaisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2007 2016) korkeampi etenkin Pitkässä- ja Pohjoissalmessa; sameusarvo puolestaan oli keskimääräistä pienempi. Lokakuun alussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa Turun jätevedenpurkupaikalla ja sen tuntumassa, mutta tarkkaa tulosta ei saatu, joten tila saattoi olla välttävää huonompi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi, ja Naantalinsalmessakin oli havaittavissa hygieenisen tilan heikkeneminen. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen pitoisuus oli 2 400 µg/l, ja merialueella pinnassa pitoisuudet olivat 230 1 500 µg/l. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi, ja vaikutusalue tuntui suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen Pohjoissalmen itäosaan. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus ei erottunut typpiyhdisteiden pitoisuuksissa. Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 240 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 26 82 µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 200 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli selvästi pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Purkupaikalla sekä fosforin että fosfaattifosforin pitoisuus oli kuitenkin korkeampi kuin Aurajokisuulla tai Pitkässäsalmessa, ja jätevedet

20 nostivat fosforipitoisuutta Linnanaukolta n sillan tietämille. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Kesäkauden kokonaistyppimäärän keskiarvo oli intensiivipaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksessa pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Monin paikoin keskiarvo oli poikkeuksellisen pieni, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300. Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja vuosiyhteenvedossa tarkastellaan tilannetta myös vertailuaineiston avulla. Myös fosforipitoisuuden keskiarvo oli yleisesti jonkin verran pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo, ja ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat intensiivipaikkojen perusteella matalilla salmialueilla ja Vapparilla lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa paitsi Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Kesäkauden keskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi Airistolla ja Kotkanaukolla sekä myös Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Hygieeninen tila oli avovesikauden tutkimusten keskiarvon perusteella välttävä Turun jätevedenpurkupaikalla sekä sen lähellä Latokarin edustalla ja n sillan tietämillä. Lokakuun tulokset jäivät epätarkoiksi, mikä saattoi pienentää keskiarvoa, ja mahdollisesti myös Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa tila olisi voinut olla keskiarvoltaan vain välttävä. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Naantalinsalmessa lokakuun alun tulos epätarkkanakin heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Aurajoen kautta tuli kuormitusta etenkin kesäkuussa, mutta heinäkuussa virtaama oli hyvin pieni ja elo-syyskuussakin pieni (<10 m 3 /s); jokivedessä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin merivedessä. Merialueella jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla, mutta fosforimäärissä vaikutus ei ollut selvä. Jätevedet vaikutusta näkyi typpimäärissä myös Pitkäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Kesäkauden klorofyllitulosten keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa tai Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla. Bakteerimäärät olivat jätevesien johdosta Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampia, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Paraisilla jätevedet eivät avovesikauden keskiarvon perusteella heikentäneet hygieenistä tilaa. Naantalinsalmeen tuli lokakuun alun tulosten perusteella edelleen hygieenistä kuormitusta. Turussa 26. lokakuuta 2017 Reetta Räisänen biologi

21 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman-karlsson@dupont.com Finnfeeds Finland Oy/asa.korsman@dupont.com Fortum Power and Heat Oy/satu.viranko@fortum.com Kaarinan kaupunki/ymparisto@kaarina.fi Naantalin kaupunki/tiina.kemppi@naantali.fi Neste Oyj/Ympäristöpäällikkö/kaisa.vaskinen@neste.com Paraisten kaupunki/mika.laaksonen@parainen.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@pargas.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaj.piironen@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.8.2017 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 1050 6,0 0-2 350 <5 <3 39 <3 10 P 16.8.2017 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 940 5,4 0-2 550 <5 5 62 <3 38 P 16.8.2017 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,2 920 5,3 0-2 750 300 6 56 <3 21 P 16.8.2017 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 1050 6,1 0-4 310 <5 4 26 <3 7,9 P 16.8.2017 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 1060 6,1 0-6 270 <5 5 17 <3 3,8 P 16.8.2017 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,6 1060 6,1 0-6 280 <5 5 17 <3 3,2 P 16.8.2017 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 910 5,2 0-2 460 14 4 46 <3 25 P 16.8.2017 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 990 5,7 0-2 320 <5 <3 59 11 11 P 16.8.2017 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,4 1050 6,1 0-4 290 <5 <3 34 3 10,0 P 16.8.2017 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 1050 6,1 0-2 300 <5 <3 25 <3 7,9 P 16.8.2017 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 1060 6,1 0-4 280 <5 <3 18 <3 5,9 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.8.2017 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 1060 6,1 0-2 310 <5 <3 27 <3 8,3 P 16.8.2017 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 890 5,1 0-2 15000 820 8 61 <3 28 16.8.2017 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 1060 6,1 0-4 310 13 <3 29 <3 6,9 4.9.2017 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:17; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,7 1060 6,1 0-2 330 6 19 39 8 9,9 4.9.2017 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,8 980 5,6 0-2 600 240 17 51 6 17 4.9.2017 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 12:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,9 980 5,6 0-2 550 220 43 52 11 8,4 4.9.2017 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,1 1050 6,1 0-4 290 18 14 24 3 7,2 4.9.2017 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,5 1070 6,2 0-4 280 18 12 20 3 6,0 4.9.2017 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Klo 13:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ei näytteitä! 4.9.2017 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,1 1010 5,8 0-2 480 140 33 49 12 8,3 4.9.2017 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:53; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,4 1040 6,0 0-330 8 18 39 10 8,7 4.9.2017 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,3 1050 6,1 0-4 320 13 22 31 5 9,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 3/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 4.9.2017 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,6 1050 6,1 0-4 330 13 7 29 <3 9,4 4.9.2017 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,6 1060 6,1 0-4 290 5 19 24 <3 5,1 4.9.2017 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,2 1050 6,1 0-2 320 <5 14 34 5 9,6 4.9.2017 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:21; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,7 1010 5,8 0-2 670 330 62 43 14 6,5 4.9.2017 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,7 1060 6,1 0-2 310 <5 <3 33 4 11 18.9.2017 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 1020 5,9 0-2 280 <5 <3 41 8 15 18.9.2017 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,7 920 5,3 0-2 510 170 18 53 15 12 18.9.2017 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,3 860 4,9 0-2 580 230 32 57 20 6,6 18.9.2017 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,8 1060 6,1 0-4 260 9 5 27 <3 9,2 18.9.2017 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,0 1050 6,1 0-4 240 5 8 21 6 6,0 18.9.2017 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 1070 6,2 0-6 230 <5 <3 22 4 6,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 4/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 18.9.2017 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,5 960 5,5 0-2 420 120 3 46 6 14 18.9.2017 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,7 1020 5,9 0-2 290 <5 <3 52 10 14 18.9.2017 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,7 1050 6,1 0-4 290 16 8 30 6 9,0 18.9.2017 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 1050 6,1 0-4 280 20 13 29 8 9,5 18.9.2017 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,1 1070 6,2 0-4 240 <5 <3 23 3 7,3 18.9.2017 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,8 1050 6,1 0-2 280 <5 5 24 7 9,4 18.9.2017 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,3 970 5,6 0-2 830 530 34 49 16 7,9 18.9.2017 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,1 1060 6,1 0-4 290 16 17 38 13 9,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 2.10.2017 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:14; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 7,8 77 7,6 1060 6,1 7,9 240 5 5 10 43 1 5 13,4 8,5 1060 6,1 10 13,3 9,9 1050 6,1 7,9 220 8 11 10 45 20 13,3 7,8 77 1060 6,1 220 5 9 10 45 2.10.2017 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 8,3 83 7,2 1070 6,2 7,9 210 39 0 5 13,5 6,9 1060 6,1 10 13,5 7,4 1070 6,2 7,9 210 37 20,5 13,5 8,4 84 1060 6,1 210 38 2.10.2017 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 8,8 88 6,3 1070 6,2 7,9 220 40 4 5 13,4 7,5 1060 6,1 10 13,4 6,9 1060 6,1 7,9 220 40 18,5 13,4 9,1 90 1050 6,1 220 42 2.10.2017 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 8,7 86 5,5 1060 6,2 7,9 250 37 0 5 13,5 5,5 10 13,5 8,7 86 5,5 1060 6,1 7,9 280 39 20 10,2 3,8 35 1050 6,1 510 60 25 4,3 0,83 7 1050 6,1 28 4,1 0,77 6 1060 6,1 2400 2500 5.10.2017 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström, Laurikain; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,0 8,7 85 7,2 1050 6,1 7,9 260 40 0 5 13,0 6,9 1060 6,1 10 13,0 6,3 1050 6,1 7,9 250 39 20 12,9 8,7 85 1050 6,1 240 36 27 11,2 3,0 29 1080 6,3 380 67 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/7