Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry



Samankaltaiset tiedostot
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäteollisuuden tarpeet

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Teollisuuden tulevaisuus ja toimintaympäristön asettamat haasteet

The forest means the future for us

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

POHJOINEN KILPAILUKYKY JA LIIKENNEYHTEYDET

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Maakunnan puuraaka-aineesta korkean arvonlisän tuotteita Stora Enso Oulun Tehdas

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Äänekosken biotuotetehdas

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Case UPM / KYMI700-projekti

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Suomen logistinen kilpailukyky

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Stora Enso - Logistiikan painopisteet

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

LNG

Gasum Tommy Mattila

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

kilpailuetua vai kilpailuhaittaa?

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

VR Eurooppalainen kuljettaja

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Vientiteollisuuden näkymiä metsäyhtiössä

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Metallien jalostuksen tilanne ja kasvumahdollisuudet

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

Hallitusohjelma Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Merenkulun ajankohtaispäivä Tiina Haapasalo

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

Gasum Tommy Mattila

Äänekosken biotuotetehdas

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

Matti Paavonen 1

Kaupallinen rataliikenne

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys raportin valossa

Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Riittääkö puuta kaikille?

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Gasum Tommy Mattila

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Transkriptio:

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry

2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa toimintamaissa Merkittävät välilliset vaikutukset muille sektoreille Käyttää muiden teollisuudenalojen tuotteita Kehittää kuljetuksia Ostaa teollisuuden palveluja Koko klusterissa noin 160 000 työpaikkaa Kuljetusintensiivinen, globaali toimiala, pitkät kuljetusetäisyydet logistiikan toimivuudella suuri merkitys alan kilpailukyvylle Metsäteollisuuden logistiikkakustannukset noin 3,2 mrd, toimialojen yhteensä 33 mrd. (Logistiikkaselvitys 2012) Vuosittaiset kuljetusvolyymit Suomen sisällä lähes 100 miljoonaa tonnia

3 Metsäteollisuuden viennistä yli 90% kulkee meritse, päämarkkinat Euroopassa Metsäteollisuuden vuotuiset merikuljetukset noin 20 miljoonaa tonnia Viennin osuus tästä 3/4 Metsäteollisuuden tuotteiden ja kuituraakaaineiden osuus kaikesta satamien kautta kulkevasta tavaraliikenteestä 20% Viennin volyymeista 35% Tuonnin volyymeista 9% Yli 90% alan meriviennistä ja tuonnista kulkee 9 sataman kautta Rauman ja HaminaKotkan satamien osuus viennissä 55%, tuonnissa 43% Muita keskeisiä Kemi, Oulu, Pietarsaari, Hanko, Helsinki, Kaskinen, Loviisa

4 Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukyvyn kulmakivet Toimitusvarmuus ja häiriöttömyys Kustannustehokkuus Ympäristönäkökulma

Rikkidirektiivi rapauttaa teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja vääristää kilpailua Euroopan eri alueiden välillä 5 Laivapolttoaineen rikkipitoisuuden enimmäisraja Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa 1% => 0,1% vuonna 2015 Muut EU:n merialueet: 3,5% => 0,5% v. 2020 Arvioidut kustannusvaikutukset metsäteollisuudelle vähintään 200 miljoonaa euroa = lähes + 50% nykyisiin merikuljetuskustannuksiin Vaihtoehdot kalliimmalle polttoaineelle 1.1.2015? Rikkipesuriteknologian kypsyminen vs. laivojen lukumäärä LNG-teknologiaan siirtyminen ja LNGjakeluinfrastruktuurin luominen vie vuosia Vähärikkisen (MGO) polttoaineen saatavuus ja hinta vs. Euroopan jalostamokapasiteetti? Varustamoelinkeinon rakennemuutos ja investointikyky?

6 Rikkidirektiiviin sopeutumisen vaihtoehdot Lähde: Gasum

7 Yksittäisillä päätöksillä merkittävä vaikutus metsäteollisuuden koko toimitusketjun kustannuksiin Merenkulun kansainvälinen ympäristösääntely nostaa merenkulun kustannuksia: Rikkidirektiivi: + 200 milj. v. 2015 CO2 päästörajoitukset: + 40-80 milj. v. 2020 Typpipäästörajoitukset: + 10-20 milj. v. 2020 Lisäksi laivojen energiatehokkuus (EEDI), painolastivedet, lastiruumien pesuvedet... Myös väylämaksujen ja luotsausmaksujen nosto v. 2012 nostaneet merenkulun kustannuksia miljoonia euroja Uusien säädösten yhteisvaikutukset? Trafi teettämässä selvitystä Merenkulun ympäristösääntelyssä lähtökohdaksi globaali aikataulu!

8 Merikuljetukset ympäristöystävällisin ja taloudellisin kuljetusmuoto suurille volyymeille Metsäteollisuuden merivienti 14 15 Mt vuodessa (yli 40 000 tonnia päivässä) Suomessa käytettävillä kuormaautoyhdistelmillä Ruotsiin ja sieltä junakuljetuksina Eurooppaan: 1200 ajoneuvoyhdistelmää päivittäin 20 suurta rahtilauttaa päivittäin (Lounais-Suomen satamat Ruotsi) 50 tavarajunaa lisää päivittäin Ruotsin rautateille Kuljettaminen rekoilla Ruotsin läpi nostaisi Ruotsin tiekuljetusten CO2- päästöjä 11 % rajoitteena myös rautatie- ja satamainfran kapasiteetti

9 Kehysriihi 2013 Rikkidirektiivin kompensaatiopaketti jäi vaatimattomaksi Suoraan kuljetuskustannuksiin vaikuttavia päätöksiä (dieselveron palautus, ratavero, väylämaksut) ei tehty Valtiovallan toimet pitkävaikutteisia ja kohdistuvat LNG-infraan ja rikkipesureihin eivät helpota teollisuuden kustannuspainetta 1.1.2015! Myönteistä päätös raskaiden ajoneuvojen mittojen ja massojen muutoksista.

10 Ulkomaankaupan pullonkaulojen purkaminen - logistisen ketjun toimintavarmuus ja häiriöttömyys Satamat toiminnallisena pullonkaulana? Vastuullinen työmarkkinapolitiikka ja käytäntö Satamalakosta v. 2010 suomalaiselle metsäteollisuudelle kymmenien miljoonien päivittäiset tulonmenetykset Häiriötön talvimerenkulku jäänmurtajakapasiteetin vastaaminen kysyntään Keväällä 2011 metsäteollisuudelle koituneet viivästykset muutamasta päivästä 2 viikkoon Metsäteollisuuden väylätarpeet: rahoitus Rauman meriväylälle kevään kehysriihessä positiivinen päätös Valmisteilla olevasta meriliikennestrategiasta ratkaisuja ja toimenpiteitä?

11 Eurooppalaiset tehtaat kilpailevat keskenään investoinneista ja työpaikoista Suomalaisten yhtiöiden tehtaita Euroopassa Tuotanto keskitetään kustannuskilpailukykyisimpiin maihin, tehtaisiin ja koneisiin. Ratkaisut tehdään kokonaisarvioinnin perusteella, johon vaikuttavat muun muassa: - Raaka-aineen saatavuus ja hinta - Energian saatavuus ja hinta - Logistiikkakustannukset - Työvoimakustannukset - Toiminnan joustavuus - Toimitusvarmuus Suomen logistista takamatkaa suhteessa kilpailijamaihin ei pidä poliittisilla päätöksillä lisätä!

12 Valtiovallan omat kansalliset toimenpiteet avainasemassa Rikkidirektiivin kustannusten täysimääräinen kompensointi teollisuudelle Liikenteeseen kohdistuvien verojen ja maksujen taso Liikenneinfrastruktuurin rahoitustason nosto Alemman tieverkon päivittäinen liikennöitävyys perusväylänpito! Rataverkon läpäisykyvyn nostaminen Ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainot Ennakoiva kansainvälinen edunvalvonta