HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

Samankaltaiset tiedostot
DELIVERABLE MONITORING GUIDELINES

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Karhijärven kalaston nykytila

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Vesijärven hoitokalastus

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kestävän kalatalouden mallialueet

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

FORTUM POWER AND HEAT OY

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Pekka, VP, Matikainen

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista. Kalatukku E. Eriksson Oy Mika Jääskeläinen

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Vaelluskalojen kestävä kalastus

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Finjasjön (ja Bosarpasjön) hoitokalastus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

9M UPM Kymmene Oyj

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Uudet säännökset. järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Selkämeren kalasto ja kalastus

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kala-alan koulutuspäivä Alkutuotantoa, elintarvikehuoneistotoimintaa vai hyväksytty laitos?

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Kalastuksenvalvontaa (ko?) Tuntuipa hyvältä löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Transkriptio:

22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15 kalastajaa. Haku avautuu ma 22.1.2018 ja sulkeutuu ma 12.2.2018. Hakuun voivat osallistua kaikki Saaristomeren, Selkämeren ja Suomenlahden alueen rekisteröityneet ammattikalastajat. Saman alueen kalastajat voivat tehdä myös ryhmänä yhteisen hakemuksen. Hankkeeseen haetaan joko täyttämällä valmis hakemuspohja tai vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee kuitenkin selvästi eritellä hankkeen valintakriteereissä mainitut tiedot. Hakemuksessa tulee lisäksi esittää arvio keskimääräisestä saaliista, jonka kalastaja/kalastajaryhmä voisi vuoden 2018 aikana hankkeelle kalastaa. Vuoden 2018 kokonaistavoite on 200-250 000kg särkikalaa, erityisesti lahnaa (>500g) ja särkeä (>70g), joita tulisi olla vähintään 70% keskimääräisestä hankkeessa pyydetystä saaliista. Säätiö voi tarvittaessa pyytää tarkentamaan hakemuksessa annettuja tietoja. Hankkeen valintakriteereissä mainittujen tietojen osalta puutteellisia hakemuksia ei voida valinnassa ottaa huomioon. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakemuksia ei määräaikaan mennessä saada, Säätiö pidättää oikeuden avata haku uudestaan tai olla valitsematta lainkaan kalastajia hankkeeseen vuonna 2018. Hakemukset toimitetaan kirjallisena John Nurmisen Säätiöön: Sähköpostitse: miina.maki (at) jnfoundation.fi otsikolla LÄHIKALAHANKE Postitse: HAKEMUS - LÄHIKALAHANKE Projektipäällikkö Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Pasilankatu 2 00240 Helsinki VALINTAKRITEERIT Hakemuksessa mainittava seuraavat tiedot, jotka otetaan huomioon kalastajien valinnassa: 1. Kokemus särkikalan rysäpyynnistä (kalastuksen kesto ja särkikalojen %-osuus saaliista keskimäärin). 2. Arvio: kauden kokonaissaalis sekä keskimääräinen saalismäärä/pyydys, kalalajit (särki/lahna/muu) 3. Arvio: elintarvikekäyttöön (esim. massattavaksi) sopivan kalan %-osuus särkikalasaaliista 4. Pyydysten sijainnit: valmiit rysäpaikat, kalastusoikeudet ja luvat (toimitettava karttaliite, jossa rysäpaikat merkattuina, sekä sijaintien gps-koordinaatit) HUOM! Ks. hankkeen säännöt. 5. Kalastajan mahdollisuudet toimittaa saaliit jatkokäsittelyn kannalta sopivaan satamaan, josta ostaja voi noutaa saaliin (kalastaja sopii ostajan kanssa noutopaikoista itse) 6. Osallistuminen hankkeeseen aikaisempina vuosina

JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKE John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää ravinteita meriekosysteemistä maalle ja samalla tukea rannikkovesien tilan parantamiseen tähtääviä päästövähennystoimia. Lisäksi tavoitteena on parantaa särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja seurata kalastuksen vaikutusta erityisesti Saaristomeren hyvinvointiin. Hankkeessa kalastetaan kohdennetusti vajaasti hyödynnettyä särkikalaa, ja kalastukselle on asetettu reunaehdot, joilla varmistetaan, että toiminta on kestävän kehityksen arvojen mukaista. Särkikalasaalis hyödynnetään kokonaisuudessaan: suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön ja käyttämätön kala-aines pyritään hyödyntämään joko kalanrehuna tai energiantuotannossa. Hankkeeseen osallistuvat sopimuskalastajat valitaan avoimen hakumenettelyn kautta. Mukana olevat kalastajat sitoutuvat hankkeen maksamaa fosforinpoistopalkkiota vastaan hankkeessa määriteltyihin reunaehtoihin. Fosforinpoistopalkkio koskee ainoastaan särkikalasaalista. Hankkeeseen osallistuvat sopimuskalastajat valitaan vuodeksi kerrallaan ja särkikalasaaliista vastaan maksetaan kalastajille vuonna 2018 fosforinpoistopalkkio seuraavin perustein: 1. Tavoitteena on poistaa merestä ravinteita särkikalaa pyytämällä ja ohjata mahdollisimman suuri määrä kalastetusta särkikalasta elintarvikekäyttöön, minimissään 70% keskimääräisestä saaliista. 2. Saalis toimitetaan ensisijaisesti hankkeen yhteystyökumppaneille, jotka maksavat elintarvikkeeksi menevälle, laatukriteerit täyttävälle saaliinosalle markkinahinnan. Kalastajat tekevät sopimukset saaliin myymisestä ja toimittamisesta itse suoraan ostajien kanssa. 3. Fosforinpoistopalkkion suuruus vuonna 2018 on 0,531 /kg kalastettua särkikalaa. Palkkion perusteena on 66,37 korvaus jokaista merestä poistettua fosforikiloa kohti 4. Fosforinpoistopalkkio voidaan maksaa kauden 2018 pyyntitavoitteen mukaisesta saalismäärästä. Mikäli kaudelle 2018 asetettu pyyntitavoite täyttyy kesken kautta, John Nurmisen Säätiö päättää erikseen fosforinpoistopalkkion maksamisesta pyyntitavoitteen ylittävästä saaliista ja tiedottaa päätöksestä hankkeessa mukana oleville kalastajille. Fosforinpoistopalkkion maksun edellytykset: 1. Fosforinpoistopalkkio maksetaan kalastajan toimittaman laskun ja tositteiden perusteella pääsääntöisesti 1-2 kertaa vuodessa. Laskun liitteenä on lisäksi toimitettava myyntitositteet elintarvikekäyttöön toimitetun saaliin osalta, sekä punnitustodistus tai muu luotettava tosite eielintarvikekäyttöön menevän saaliin osuudesta ja jatkokäsittelyyn toimittamisesta. 2. Raportointi ohjeen mukaan hankkeen raportointilomakkeella (mm. kalastuspäivämäärä, saaliin määrä, elintarvikekäyttöön sopiva osuus, pyydyksistä vapautetut kalat). Hankkeessa tapahtuva raportointi on julkista ja tiedot voidaan julkistaa hankkeen verkkosivuilla. Kalastajien henkilötietoja tai tietoja pyydyksistä ei kuitenkaan julkisteta ilman erillistä sopimusta. 3. Fosforinpoistopalkkion piirissä olevaa saalista ei saa läjittää maalle tai varastoida siten, että jatkokäyttö tai jalostus elintarvikkeeksi varastoinnin johdosta estyy. 4. Fosforinpoistopalkkio maksetaan kalastajien kanssa erikseen määriteltävien ajanjaksojen (kevät- ja syyspyynti) aikana pyydettävästä lahna-/särkikalasaaliista. Samana ajanjaksona samalla pyydyksellä ei saa pyytää muuta kuin hankkeen reunaehtojen mukaan määriteltyä saalista.

Hankkeessa särkikalasaaliista maksettava fosforinpoistopalkkio on ehdollinen ja takaisinperittävissä. Allekirjoittamalla hankesopimuksen John Nurmisen säätiön kanssa hankkeeseen osallistuvat kalastajat sitoutuvat seuraaviin hankkeen kalastusta koskeviin reunaehtoihin: Hankkeen säännöt: 1. Pyydykset ja pyydysten sijoittelu 1.1. Kalat pyydetään sellaisilla pyydyksillä, joista on kaloja vahingoittamatta mahdollista vapauttaa elävänä kohdassa 2.1 määritelty ei-toivottu sivusaalis. 1.2. Hankkeessa mukana olevat pyydykset merkitään hankkeen tunnuksin sillä ajanjaksolla, jolloin niillä pyydetään hankkeelle. 1.3. Pyyntipaikat eivät saa olla vaelluskalojen käyttämillä reiteillä tai jokisuissa. Hankkeen tulee hyväksyä pyydysten sijoittelu etukäteen. 1.4. Suojelualueet jätetään kalastuksen ulkopuolelle. 1.5. Pyydyksille on oltava vesialueen omistajan/osakaskunnan kirjallinen suostumus. 2. Saalis ja saaliin käsittely 2.1. Hankkeessa mukana olevista pyydyksistä vapautetaan kaloja vahingoittamatta (esim. haavin avulla pyydystä koettaessa) kaikki uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi luokitellut kalalajit, alamittaiset kalat, sekä alla nimetyt petokalat: - Uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi katsotaan WWF:n kalaoppaassa punaisella tai oranssilla merkityt lajit: Ankerias, Lohi, Taimen, Meriharjus, Siika - Muut vapautettavat lajit: Ahven yli 35cm, Hauki, Kuha, Made, Nahkiainen, Toutain, Turska, Kampelat 2.2. Sallittu sivusaalis: - Särkikala-kuore sekasaalis. Perustelu: kuore on myös vajaasti hyödynnetty, viime aikoina runsastunut laji. Keväisin rysäpyynnillä saatava saalis voi koostua sekä särkikalasta että kuoreesta. - Ahven, alle 35cm sallittu osuus sivusaaliina keskimäärin enintään 25% pyydyksen saaliista. - Silakka silloin, kun silakkaparvi tavataan hankkeen särkikalarysästä, on silakat joko vapautettava, tai eroteltava muusta saaliista ja raportoitava silakkasaalis viranomaiselle kiintiöidyn kalastuksen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Pyydyksen pääasiallinen tarkoitus ei kuitenkaan saa olla silakan pyynti. - Muut satunnaisesti saaliin joukosta tavatut lajit, joita ei ole mainittu kohdassa 2.1, silloin kun niiden osuus ei ylitä 10% pyydyksen saaliista. HUOM: Sivusaalis ei kuulu fosforinpoistopalkkion piiriin.

2.3. Kaikki särkikalasaalis otetaan talteen. 2.4. Mahdollisimman suuri osa särkikalasaaliista pyritään toimittamaan ihmisravinnoksi, ja elintarvikekäyttöön toimitettavan saaliin tulee täyttää elintarviketuotannon laatuvaatimukset (esim. lahnan verestys, kylmäketju). Saaliin myynnistä on oltava tositteet (esim. ostajan kuitti). 2.5. Särkikalasaalista tai sen osaa ei saa toimittaa turkistarhauksen rehuksi. 2.6. Hankkeen fosforinpoistopalkkion piirissä oleva saalis ei voi samanaikaisesti olla minkään muun mahdollisen tuetun kalastuksen piirissä. 2.7. Vastaanottosatamaan saa tuoda samalla kerralla vain hankkeessa mukana olevien pyydysten saaliin (ei saalista muista pyydyksistä sekaisin). 2.8. Kalastaja ottaa pyydettäessä hankkeen tutkimusosioon osallistuville tutkimuslaitoksille saalisnäytteet tai tutkijan mukaan pyydysten kokemiseen ja/tai näytteiden ottoon (tutkimusnäytteistä maksetaan erillinen korvaus) 3. Valvonta 3.1. Hanke on oikeutettu valvomaan reunaehtojen toteutumista kalasatamassa ja pyydyksillä. Kalastaja on velvollinen pyydettäessä ottamaan hankkeen valvojan/edustajan mukaan pyydyksille. 3.2. Kalastaja pitää hankkeelle saaliskirjanpitoa sekä talteen otetusta saaliista että pyydyksistä vapautetuista kaloista. Lisäksi hankkeelle ilmoitetaan mukana olevat pyydykset ja niiden sijainti. Saaliskirjanpito on julkista sekä talteen otetun saaliin että vapautettuja kaloja koskevien tietojen osalta. Saalistiedot julkistetaan hankkeen internet-sivuilla, lukuun ottamatta kalastajien henkilötietoja tai pyydysten sijaintia, joita ei julkaista ilman eri sopimusta. 3.3. Sääntörikkomukset (esimerkiksi puutteet raportoinnissa) käsitellään aina hankkeen ja kalastajan kesken, ja seurauksena tahallisesta rikkomuksesta on fosforinpoistopalkkion maksun välitön keskeyttäminen ja tarvittaessa jo maksetun palkkion takaisinperintä. Reunaehtojen lisäksi hankkeessa noudatetaan seuraavia toimintatapoja: - Muun saaliin joukkoon jääneet yksittäiset ja satunnaiset virhesaaliit eivät sellaisenaan aiheuta välitöntä perustetta tuen katkaisulle. - Myös satunnaiset virhesaaliit raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä, ja säätiö pidättää oikeuden tarvittaessa arvioida, milloin virheet lasketaan satunnaiseksi ja päättää mahdollisista seuraamuksista ja toimintatavoista arvionsa mukaisesti. - Pyydyksistä mahdollisesti kuolleena tavatut, reunaehdoissa vapautettaviksi määrätyt lajit on palautettava veteen. Lähikalahanke on mukana yhtenä pilottina NutriTrade -hankkeessa (NutriTrade Piloting a Nutient Trading Scheme in the Central Baltic), jota osarahoittaa EU Interreg Central Baltic -ohjelma (2015-2018). NutriTrade - hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren alueen vapaaehtoiselle ravinnevähennystoimien rahoittamiselle ja tarjoamiselle. NutriTrade on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, ja sitä johtaa John Nurmisen Säätiö.

HAKEMUS JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKE 2018 1. Hakijan tiedot Nimi Y-tunnus Postiosoite Sähköpostiosoite Puhelinnumero Kalastusalue 2. Tiedot kalastuksesta Kokemus särkikalan rysäpyynnistä / osallistuminen hankkeeseen aiempina vuosina (kalastuksen kesto, särkikalojen %-osuus saaliista keskimäärin) Arvio kauden kokonaissaaliista, kg Arvio saalismäärästä/pyydys, kg Pyydettävät kalalajit (lahna/särki/jokin muu) Arvio särkikalasaaliin elintarvikekäyttöön sopivan kalan osuudesta (%) Pyydysten lukumäärä ja sijainti (vesialue, sijaintien gps koordinaatit) Saaliin toimittaminen jatkokäsittelyyn; toimitussatama ja mahdolliset yhteistyötoimijat (kalastaja sopii ostajan kanssa saaliin noutopaikoista itse etukäteen) Päivämäärä Hakijan allekirjoitus Pakolliset liitteet: 1) tositteet kalastusoikeudesta ja luvat vesialueen omistajalta 2) karttaliite, jossa rysäpaikat merkattuina