1 (9) Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kaupungin kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 2 2. MITÄ JA MISSÄ ON SUUNNITTEILLA? Ranta-asemakaava laaditaan UPM:n omistamille tiloille 167-435-245-1, 167-436-8-107 ja 167-436-12-21 kahdelle eri alueelle. Pohjoisempi alue käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ylä-Ihannon ja Saarilammen rannoista. Alue sijaitsee Lieksan rajan tuntumassa, lähimmillään noin 13 kilometrin päässä pohjoisessa Uimaharjun taajamasta. Eteläisempi alue taas sijaitsee Enon taajamasta kaakkoon, lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä. Alue käsittää osia Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Alueet käsitellään omina kokonaisuuksinaan, eikä rakennuspaikkojen siirtoja pohjoisemman ja eteläisemmän alueen välillä tehdä. Suunnittelualueilla on rantaviivaa yhteensä noin 18,8 kilometriä. Vinnilän tilalla, eli pohjoisemmalla osa-alueella on yhteensä 11,6 kilometriä todellista rantaviivaa ja 8,0 kilometriä muunnettua rantaviivaa. Eteläisemmällä osa-alueella, eli Kaltimon ja Mäntylammen tiloilla on yhteensä 7,2 kilometriä todellista rantaviivaa ja 4,8 kilometriä muunnettua rantaviivaa. 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 63 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 64
2 (9) Rantaviivan muuntamisessa on sovellettu Etelä-Savon seutukaavaliiton rantaviivan muuntamisperiaatetta. Kuva 1 Suunnittelualueiden likimääräinen seudullinen sijainti sinisellä rajauksella. Pohjakartta: MML.
3 (9) 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Tätä ranta-asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Luonto- ja kulttuuruympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, VAT Vuoksi MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaava 1. vaihe Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti sen 20.12.2007. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä maakuntakaavan 1. vaiheessa. Vasemmalla Enon läheisyydessä sijaitseva alue ja oikealla Lieksan rajalle ulottuva alue. Suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan 1. vaiheessa seuraavat merkinnät ja määräykset:
4 (9) Pohjavesialueeksi on pv-merkinnällä osoitettu Ison Kaitalammen ja Lieksan Vornan välissä sijaitseva Vornanharju, joka on 2. luokan pohjavesialue, eli veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjoisempi osa suunnittelualuetta kuuluu osittain matkailun ja virkistyksen vetovoimaalueeseen (mv-1, Koli-Ahmovaara-Vuonislahti-Ahveninen), jotka on osoitettu kehittämisperiaatemerkintöinä maakuntakaavassa. Suunnittelualueen tuntumassa kulkee Vornan museotie, joka onkin osoitettu ma-1 merkinnällä valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Merkinnällä on osoitettu 100 kv:n pääsähkölinjoja, jotka kulkevat Marpanlammen ja Mäntylammen rannoilla suunnittelualueiden lävitse. 2. vaihe Maakuntakaavan 2. vaihe on hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Ote maakuntakaavan 2. vaiheesta pohjoisemmalla suunnittelualueella.
5 (9) 3. vaihe Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 5.3.2014. Ote maakuntakaavan 3. vaiheesta pohjoisemman suunnittelualueen ympäristöstä. Vaihe 4. Maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on ollut luonnoksena nähtävillä. Maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksessa ei ole osoitettu merkintöjä ranta-asemakaava-alueille. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi 2.12.2008 kuntien yhteisen, oikeusvaikutteisen yleiskaavan nykyisten Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien koko alueille. Ympäristöministeriö on päätöksellään 29.12.2009 (N:o YM2/5231/2008) vahvistanut yleiskaavan lukuun ottamatta muutamia alueita Liperin kunnassa. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Ihannoilla ja Kyyrönlammella.
6 (9) Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Teerilammella ja Isolla Kaitalammella.
7 (9) Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Marpanlammella, Mäntylammella ja Pienellä Mäntylämmella. Joensuun seudun yleiskaavassa olevat ranta-asemakaavaa koskettavat merkinnät: Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2010. Maanomistus 4. OSALLISET Suunnittelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 3 Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaavan osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Viranomaiset: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Museovirasto Liikennevirasto 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 62
8 (9) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Fingrid alueella toimivat puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöt kalastuskunnat, kylätoimikunnat, tiehoitokunnat Enon luonnonystävät, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN, Kaavan vireilletulo Ranta-asemakaavan käynnistämisestä (vireille tulosta) sekä kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä sekä kaupungin internet-sivuilla (www.jns.fi/kaavoitus). Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidetään nähtävänä, kaupungintalolla (Rantakatu 20), kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja kaupungin internetsivuilla sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaluonnoksesta voi jättää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään nähtävänä kaupungintalolla, kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja kaupungin internetsivuilla sivuilla 30 päivän ajan. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä oloajan kuluessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 ), ilmoitetaan kirjallinen perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavan, päätöksestä tiedotetaan kunnallisten ilmoitusten tapaan. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan kunnallisten kuulutusten tapaan. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
9 (9) Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Viranomaisilta pyydetään lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 6. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Väestö, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, liikenne ja liikenneturvallisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, rakennettu ympäristö, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Maisemarakenne, luonnonolot, pohjavedet, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat, maa- ja kallioperä Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen: Ihmisten elinolot ja elinympäristö 7. KAAVOITUKSEN AIKATAULU 8. YHTEYSTIEDOT Kaavan vireilletulo Elokuu 2013 Selvitysten laadinta Elo-Lokakuu 2013 Luonnosvaihe Syksy 2015 Ehdotusvaihe Alkuvuosi 2016 Hyväksyminen Kevät 2016 Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 JOENSUU Kalle Siven, maankäyttöinsinööri 013 2673 418 kalle.siven@jns.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 1199, (Microkatu 1) 70211 KUOPIO Timo Leskinen, DI, aluepäällikkö 040 5089 680 timo.leskinen@fcg.fi ja Pasi Ronkainen, LuK, suunnittelija 044 7046 245 pasi.ronkainen@fcg.fi