Hyvinvoinnin näköalat nyt ja tulevaisuudessa Tulevaisuus ja hyvinvointi-seminaari Lohja 19.8. 2008 Vappu Taipale
teemoja Tietoyhteiskuntakehitys muuttaa arkielämää Ikääntyminen on voimavara Palvelutarpeiden muutos yllättää Tuottavuudesta vaikuttavuuteen Innovaatioita kohti!
Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen pilotti tuotannon muutokset käynnissä välineitä runsaasti käytössä mitä muuta tapahtuu
teollinen tuotanto loi elämänkaaren käsitteen
elämänkaari asettuu nyt uuteen järjestykseen ja vastaus on positiivinen nuoruus jättää alleen lapsuuden ja keski-iän kolmas ikä, elämän kruunu, pitenee
tietoyhteiskuntakehitys nostaa esille uusia vaatimuksia osaamisesta tulee pääomaa osaamisesta osattomaksi jääminen voi viedä syrjäytymiseen kun oppimisen tapahtumat alkavat niin varhain, pienten lasten kehitysedellytykset nousevat tärkeiksi kaikki kehitys edellyttää osaamista, innovatiivisuutta, luovuutta, joustavuutta ja ne ovat kaikki mentaalisia prosesseja kaikki ikävaiheet, kaikki ihmiset tarvitaan mukaan
Tietoyhteiskunta on mentaalinen projekti
Tietoyhteiskunta on mentaalinen projekti se vaatii mielen ominaisuuksia: joustavuutta, innovatiivisuutta, luovuutta, osaamista, omaksumiskykyä se tarjoaa mielelle uusia areenoita: verkko kaikkine etuineen ja haittoineen tulee välineeksi ja työn kohteeksi se haavoittuu mielen kautta: oppimisen ongelmat, syrjäytyminen, mielenterveyden ongelmat, päihdeongelmat käyvät merkittäviksi koko yhteiskunnan kannalta
tietoyhteiskunta luo lapsille uusia mahdollisuuksia syntyy diginatiivien sukupolvia se luo uuden kasvuympäristön, jossa emotionaaliset, sosiaaliset ja tiedolliset mahdollisuudet laajenevat mutta sillä on pimeä puolensa..
onko lapsuudella ja aikuisuudella enää mitään rajaa kaikki aikuisille tarkoitettu materiaali on lasten ulottuvilla väkivalta on osa lapsen arkipäivää joko todellisena tai kuvallisena erotiikka tihkuu kaikkialta miten se koskettaa pientä lasta muoti, media, tajunnantäyttöteollisuus missä on lapsi? Onko oikeutta lapsuuteen?
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ei ole kuitenkaan ratkaistu Mistään emme löydä mallimaata, jossa lasten ja perheiden tarpeet olisi huomioitu
Pienten lasten vanhemmat tekevät eniten ylitöitä, etenkin isät Päivähoidossa lisääntyy yö- ja viikonloppupalvelujen tarve
Lapsiperheiden köyhyys. Lapsiperheiden köyhyys ei selity vain työttömyydellä Huoltajista noin puolet ammatissa toimivia Pätkätöiden, osa-aikatöiden ja matalapalkkaisuuden yhdistelmä synnyttää tulojen riittämättömyyden Suurin joukko on vailla koulutusta ja epävakaassa työmarkkina-asemassa Yli neljännes vanhempainrahaa saavista naisista on vähimmäispäivärahan varassa
70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1990 1991 Lapsiperheiden köyhyys 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Muu Eläkeläinen Omaa taloutta hoitavat Opiskelija Työtön Työssä
Millainen voisi olla tietoyhteiskunnan työ- ja perheelämän yhteensovittaminen? kaksi jaksoa selvästi nousemassa esiin: pienten lasten perheen ja isovanhempien avuntarpeen vaiheet onko työelämällä ja muulla elämällä enää rajaa? onko osaamisen myynti yhä vaativampaa? syntyykö laaja lapsettomien sinkkujen vapaaehtoinen kerrostuma kuten teollistumisen alkuvaiheissa koetaanko lapset esteiksi ja taakaksi kuten vanhukset nyt?
Oliko ydinperhe vain teollinen konstruktio?
eettiset ja ammatilliset kysymykset nousevat esille, uusina ja vanhoina mikä on suhtautumisemme eriarvoisuuteen mikä on omaa vastuuta, omaa syytä mikä on ammatillinen perhenäkemys miten perheideologia näkyy palveluissa keinoalkuinen hedelmöitys huostaanoton oikeutus oikeudellistuminen lapsiammateissa kenellä on oikeus hoitoon
Ikääntyminen
Tulevaisuutta ennustettaessa vain yksi asia on varma: maailma ikääntyy Haasteena on, miten teknologia, ikääntyminen ja palveluinnovaatiot saadaan toimimaan saumattomasti!
65+ Population 1900-2040 (Source : Statistics Finland 2004) 65+ (%) 30 25 20 15 10 5 0 1900 1950 1990 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2010 2020 2030 2040
Entä millainen tilanne Euroopassa on nyt? sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välillä on kuilu työurien pidentäminen ei onnistu teknologiaa ei osata käyttää hyväksi korkeatasoista pitkäaikaishoitoa ei kyetä järjestämään Marin ja Zaidi 2007
Mikä on Suomen ikäihmisten tilanne? väki ikääntyy yksin asuminen lisääntyy kunto kohenee koulutustaso nousee dementia lisääntyy eläkkeet kohentuvat hoivan tarve lisääntyy kustannusten hallinta tärkeää
Age-adjusted prevalence of good and fairly good selfreported health (Source: Aromaa & Koskinen 2004) 1978-80 2000-01
Percentage of people without difficulties in ADL,1978-80 and 2000-01 Women Men % 100 80 60 40 1978-80 2000-01 2000-01 1978-80 20 0 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ * Dressing/undressing, getting in/out of bed, moving around in the house (Martelin et al 2004) Age
Millaisia olisivat hyvät strategiat? Työuran pidentäminen Elämänlaadun lisääminen vuosiin (promootio) Itsenäisen suoriutumisen edistäminen (preventio) Palveluihin innovatiivisia uudistuksia Kustannusten hallinta Siis laaja-alaista politiikkaa!
Kansalaiset toimivat Kansalaisyhteiskunta on kaikkialla suurin hoivan tuottaja Suomessa kansalaisyhteiskunta tuottaa kolme neljäsosaa kaikesta hoivasta hoivattava on useammin vanhus kuin lapsi noin 2% alle kouluikäisistä lapsista on isovanhempiensa hoidossa noin 2% asuu samassa kotitaloudessa isovanhempiensa kanssa
Yli miljoona suomalaista auttaa perheenjäseniään eri tavoin 280 000 henkilöä toimii omaisensa pääasiallisena auttajana 26 000 auttaa omaistaan välttämättömissä toimissa päivittäin ja 160 000 auttaa vähintään kerran viikossa 60 000 auttaa päivittäin perusaskareissa apua tarvitsevaa omaistaan ja 100 000 ainakin kerran viikossa 30 000 hoivaa ympärivuorokautisesti omaistaan ja 60 000 ainakin kerran viikossa
Kuka meitä hoitaa?
Onko osaavaa työvoimaa?
Hyvinvointiala on työvoimavaltaista aluetta hyvät työntekijät olennainen osa palveluja, mikään teknologia ei voi poistaa ihmiseltä- ihmiselle- kontaktia ihmiset ottavat itse yhä enemmän selvää terveydestään, oppimismahdollisuuksista, hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja erilaisista hoitomuodoista hyvinvoinnin ylläpito muuttuu täsmällisemmin kohdennetuksi, henkilökohtaisemmaksi
palvelujen henkilöstö ikääntyy keski-ikä nousee eläköityminen runsasta, 70 000 työntekijää siirtyy eläkkeelle tulevien kymmenen vuoden aikana julkinen ja yksityinen kilpailevat samasta ammattiosaajien joukosta palvelujen houkuttavuus työpaikkana??
Kunnista ja kuntayhtymistä eläkkeelle jäävät (arvio vuoden 2002 vakuutettujen perusteella 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Henk. Terveys - Sosiaali- Tuomo Halmeenmäki/Keva
lkm Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö v. 1990-2002 kunnissa ja 1995-2001 koko sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin työllisyys 350 000 kuntien sos terv henk sos terv henk - myös yksit sekt 321 500 308 000 296 000 300 000 285 000 289 000 276 000 257 000 232 300 240 900 237 600 225 500 228 100 232 300 235 300 233 700 232 800 237 300 241 400 244 800 250 000 224 600 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 StakesTieto 2003 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus
Finländsk yrkesutbildad hälso- och sjukvårdspersonal i arbetsför ålder - flyttrörelse till utlandet 1998-2006 600 500 Från Finland 400 300 200 100 0 600 500 400 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Tillbaka till Finland lääkärit sairhoitajat (tai vast) muut terv.huollon ammattilaiset 300 200 100 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 läkare sjuksköterska el. motsv. övriga Stakesinformation 2007 Källa: Rättsskyddscentralen för hälsovården
% 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 SHORTAGES OF PHYSICIANS IN HEALTH CENTRES IN 2000 2006 (n=239) 6,8 9,3 11,3 12,1 14,1 5,6 8,5 6,8 7,0 8,5 8,9 00 01 02 03 04 05 06 Shortage -2003 Shortage Bought 15,3 15,9 Julkaisuvapaa 14.12.2006 klo 9.00
yksityinen ja julkinen
Eri sektoreiden osuudet henkilöstöstä 1990, 1995, 2000 ja 2004 200 000 Sosiaalipalvelut 200 000 Terveyspalvelut 150 000 150 000 100 000 100 000 50 000 50 000 0 1990 1995 2000 2004 Julkiset Järjestöt Yritykset Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut % 1990 1995 2000 2004 % 1990 1995 2000 2004 Julkiset 87,9 86,6 79,3 73,3 Julkiset 85,7 85,2 83,4 82,8 Järjestöt 11,6 11,9 16,2 19,0 Järjestöt 5,1 5,5 5,2 4,7 Yritykset 0,5 1,6 4,5 7,7 Yritykset 9,2 9,2 11,4 12,6 Yksityinen yhteensä 12,1 13,4 20,7 Yksityinen 26,7 yhteensä 14,3 14,8 16,6 17,2 0 1990 1995 2000 2004 Julkiset Järjestöt Yritykset
Kustannukset?
Arvio terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenoista ja sairauspäivärahoista ikäryhmittäin 2002 250 200 MEUR yhteensä 150 100 50 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Ikäryhmä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Sv:n korvaama hoito Muu terveydenhuolto Sairauspäivärahat Markku Pekurinen 2004 Stakes
Social protection expenditure as a share of GDP in the EU countries, 2000-2005, % 35 30 25 20 15 10 Euro area Italy Austria Finland Sweden United Kingdom 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Source: Eurostat
Social protection expenditure per capita in the EU countries in 2005, PPP 6226 6833 6884 7005 8044 8268 8529 12946 Italy Finland Euro area EU 15 France Austria Sweden Luxemburg 0 5000 10000 15000 Source: Eurostat
Hospital productivity in Nordic countries in 2002 Efficiency score Denmark (54 hospitals) Sweden (49 hospitals) Finland (38 hospitals) Norway (43 hospitals)
Innovaatioita kohti!
innovaatioiden kehityksestä teknologisista sosiaalisiin innovaatioihin tietotekniikan käyttöönotosta palveluinnovaatioihin organisaatioiden sisäisestä kehittämisestä palvelujen kehittämiseen vaikuttavuutta ja tuotteistusta asiakkaiden osallisuutta uudenlaista työkulttuuria ja johtamista
Uudet palvelu-& teknologiainnovaaatiot esiin! tutusta ja hyväksytystä eteenpäin käyttöliittymät yksinkertaisiksi ja luotettaviksi teknologia pettää aina! asiakkaiden osallistaminen ja koulutus hyviksi, vaativiksi asiakkaiksi järjestöjen asiakaskenttä ja asiantunteva työntekijäjoukko mukaan ideoimaan ja testaamaan
suomalaisten suhtautuminen sosiaaliturvaan on muutoksessa? naiset ovat lisääntyvässä määrin kriittisiä sosiaalipalveluihin, sekä palvelujen käyttäjät että niitä käyttämättömät kaupungeissa kytee tyytymättömyys miehet suhtautuvat vakaasti ja naisia myönteisemmin
Innovaatiot kohtaavat hyvinvoinnin haasteet! tämänpäivän ongelmat eivät ratkea vanhoilla, vertikaalisilla toimilla ongelmakirjo muuttuu: mielenterveys, päihdeongelmat, ikääntymisen ilmiöt, kuntoutuksen tarve, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevan yhteiskunnan haasteita tulevaisuus on siis monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta, monitieteisyyttä vaativa
Tulevat palvelutarpeet Tulevaisuuden tarpeet menevät hallinnonalojen rajojen yli yksin ei selvitä Tarvitaan siis yhteistyötä moneen suuntaan entä kun pitää keskittyä olennaiseen?? Paikallisella tasolla on edellytyksiä horisontaaliseen työhön; kunnalla on hyvinvointivastuu
Koko Euroopan alueen arvostukset vievät laitoshoidosta avohoitoon ja kotihoitoon Ihmisten tarpeet nousevat keskeisiksi palvelun tarjonnan kehittämisessä!
Työn sisällön ja osaamis-vaatimusten muutoksia arvonluontiprosessin logiikasta käsin (Alasoini 2007) Työ muuttuu enemmän tietotyöksi. Työ muuttuu enemmän myös ajattelutyöksi. Työhön sisältyy enemmän horisontaalisen koordinaation tarvetta. Työntekijältä tarvitaan enemmän hybridiosaamista. Työntekijältä tarvitaan enemmän metakognitiivisia taitoja. Työntekijältä tarvitaan enemmän digitaalista lukutaitoa.
Tuotannollisen ja organisaatioajattelun muutos: tehokkuusedusta kohti innovaatioetua (Alasoini 2007) Keskeiset toiminnalliset vaatimukset Tehokkuus Tehokkuus + Laatu Tehokkuus + Laatu + Joustavuus Tehokkuus + Laatu + Joustavuus + Innovointikyky Rakenne Hierarkkinen Funktionaalisesti eriytyneitä yksiköitä Matriisimainen Horisontaalisia kehittämisryhmiä Prosessisuuntautunut Asiakasohjautuvia yksiköitä Verkostomainen Projektimaisia asiakastiimejä ja -soluja Ohjaus Yksityiskohtaiset säännöt Suora käskytys Laatujärjestelmät ja -standardit Tulosohjaus Prosessin loppupäästä tuleva imuohjaus Arvot ja visiot Tiedon ja osaamisen kehittäminen Johdon rooli Suunnittelee Päättää Käskee Valmentaa ja tukee ryhmiä ongelmanratkaisussa Huolehtii tiimien resursseista ja niiden kehittämisestä Rakentaa ja ohjaa verkostoja Luo kulttuurista yhteisymmärrystä Työtehtävien vaatimukset Kapeat tehtävät Rutiinityö Perustehtävään integroitu laadunvalvonta Ongelmanratkaisu Organisaation sisäinen ryhmätyö Monitaitoisuus Tiimityö Luovuus ja innovatiivisuus Jatkuva kehittyminen Kokonaisvaltainen sitoutuminen
Glokaali on todellisuutta Globaali ja paikallinen löytävät toisensa Alueiden voima on niiden omaleimaisuudessa Syntyy vereviä, eläviä talousalueita, joissa paikallisuuden voima lisääntyy Ympäristö velvoittaa lähiruokaan, kierrätykseen, paikallisen osaamisen käyttöön
Kansallinen innovaatiostrategia odottaa arvioitsijoitaan rakentuu myös alueiden varaan jää tyhjäksi kirjaimeksi, jollei siihen tartuta kriittisesti asiakkuuden ja käyttäjälähtöisyyden vaatimukset tulevat suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon ytimeen, kuten tarve palveluinnovaatioihin
Kiitos!