Pöytäkirja 4/2011 1(12) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Tiistai 26.4.2011 klo 12:30-15:40 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kokoustila Monitoimi A, 1. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (-) ei sijaista Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (-) ei sijaista Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Junttila Kristiina Sijainen Anne Vinkanharju (x) sijainen Kopra Kyösti HUS (x) Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) Laatikainen Tiina THL (x) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (-) este, ei sijaista Lindgren Marina Kela (x) Porrasmaa Jari/A-K Iivari STM (-) ei sijaista Ripatti Sinikka Sijainen Tellervo Alanärä (x) Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (x) Sahala Heli Tikesos-hanke (x) Tarhonen Timo HL7 Finland ry. (x) Toiviainen Hanna Valvira (x) Tuomola Pirjo THL, Tilastot (-) este, ei sijaista Virtanen Martti Nordic Casemix Center (x) OPER Virkkunen Heikki THL (-) TILU Palotie-Heino Tiina, siht. THL (x) Koodistopalvelu- Honkio Terhi THL (x) tiimi Komulainen Jorma THL (-) Kajander Ani THL (-) Lehtonen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (x) Mäkelä Matti THL (x) Palojoki Sari THL (-) Peltonen Veli-Pekka THL (-) Esittelijät Ailio Erja Itä-Suomen yliopisto (x) Asiakohta 2 Mäkelä Matti THL (x) Asiakohta 3 Möttönen Teemu THL (x) Asiakohta 4 Nevalainen Marjukka Suomen Kuntaliitto (x) Asiakohta 4 Marina Lindgren Kela (x) Asiakohta 5
Pöytäkirja 4/2011 2(12) 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Asiakohtien 3 ja 4 esitysjärjestys päätettiin vaihtaa. Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Se julkaistaan Koodistopalvelun verkkosivuilla. 2 Tikesos: Sosiaalihuollossa tunnistetut koodirakenteet, valmisteluhankkeen avaus Erja Ailio (Sosiaalihuollon tietoteknologiahanke) esitteli neljän sosiaalihuollon koodiston valmisteluhankeen avausta. Ennakkoon oli toimitettu asiaan liittyvä esittelymuistio. Sosiaalihuollon tiedonhallintaa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön organisoimassa Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (josta käytetään jatkossa nimeä Tikesos-hanke). Työ toteutetaan Itä-Suomen yliopiston, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kuntaliiton ja Sanastokeskus TSK:n moniammatillisena yhteistyönä. Vuonna 2008 Tikesos-hankkeessa aloitettiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjen yhtenäistäminen. Tuotoksena syntyy sosiaalihuollon asiakastietomalli, jolla esitetään sosiaalihuollon asiakastyössä tarvittavien tietojen yhtenäistä käsitteellistä sisältöä kuvaavien tietokomponenttien määrittelyt. Sen lisäksi Tikesos-hankkeessa mallinnetaan sosiaalihuollon palvelutehtävissä tarvittavien asiakasasiakirjojen sisällöt ja rakenteet. Tuotoksena syntyvät sisällölliset asiakirjarakenteet ja tekniset asiakirjarakenteet. Tikesos-hankkeen ja sen tulevien sosiaalihuollon koodistotarpeiden esittely on hyväksytty Koodistopalvelun johtoryhmässä 28.8.2009. Tikesos-hankkeen luokitusesityksiä on käsitelty johtoryhmän kokouksissa 7.6.2010, 1.10.2010, 1.11.2010, 30.11.2010, 15.12.2010 ja 29.3.2011. Nyt esiteltiin seuraavat sosiaalihuollon kansalliset luokitukset: 1. Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen ala 2. Sopimuksen laji 3. Lapsen huolto 4. Isyyden toteennäyttäminen Yleisesittely: 1. Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen ala Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään asiakirjassa "Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta". Asiakirjalla voidaan sopia pelkästään yhdestä asiasta kuten lapsen huollosta tai useammasta asiasta samalla kertaa. Tämän vuoksi luokitusta käyttävä kenttä on asiakirjassa toistuva. Luokitus kuvaa lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen vaikutusalaa. THL kerää kunnilta tilastotiedot lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Pöytäkirja 4/2011 3(12) Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että vanhempien välisiä suhteita ei säädellä sopimuksilla, tässä on kyse vain lapseen liittyvistä asioista. - Tämä luokitus liittyy yhteen asiakirjaan, jossa voidaan sopia useammasta asiasta samalla kertaa. Sopimuksen laji luokitus liittyy kahteen asiakirjaan. 2. Sopimuksen laji Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään asiakirjoissa Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta ja Lapsen elatussopimus. Luokitusta käytetään kuvaamaan lasta koskevien sopimusten järjestystä ja sisältöä kuvaavaa lajia. THL kerää kunnilta tilastotiedot lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että luokitusta käytetään jo kentällä 3. Lapsen huolto Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään asiakirjassa "Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta". Luokitusta käytetään kuvaamaan vanhempien sopimusta lapsen huoltoon kuuluvien tehtävien järjestämisestä ja lasta koskevien päätöksien tekemisestä. THL kerää kunnilta tilastotiedot lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tiedot päivitetään vuosittain. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskien kerätään mm. seuraavat tiedot: - yhteisestä huollosta - huollosta yksin äidille - huollosta yksin isälle - sopimuksia yhteensä Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Keskusteltiin siitä, ettei tämä luokitus sovellu kuvaamaan uusia perhesuhteita, kuten perheen sisäisiä adoptioita, samaa sukupuolta olevien vanhempien lasten huoltajuuksiin jne. Todettiin, että nämä luokitukset ovat sidoksissa nykyiseen lainsäädäntöön, josta OM on vastuussa. Tiedossa ei ole, että lainsäädäntö muuttuisi tältä osin lähiaikoina. - Koodien nimet voisivat olla toisessa järjestyksessä: ensin molemmat vanhemmat, sitten äiti ja isä. Tämä olisi loogista myös käytännön kannalta, koska suositaan yhteishuoltajuutta. - Koodien nimien tulisi olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä ilman asiayhteyttäkin. 4. Isyyden toteennäyttäminen
Pöytäkirja 4/2011 4(12) Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitus kuvaa lastenvalvojan näkemystä isyyden toteennäyttämisen asteesta. Luokitusta käytetään asiakirjassa Isyyden selvittämispöytäkirja. Isyyden selvittämispöytäkirjan laatii sen kunnan lastenvalvoja, missä äidillä on kotipaikka. Pöytäkirjaan merkitään kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä isyyttä vahvistettaessa. Asiakirja lähetetään maistraatille, joka tekee päätöksen isyyden vahvistamisesta, tai haastehakemuksen kanssa tuomioistuimelle. Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta 1976/673 13 mukaan oikeusministeriö on vahvistanut kaavan isyyden selvittämisestä laadittavasta pöytäkirjasta. Luokitus on käytössä oikeusministeriön vahvistamassa kaavassa. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että nämä luokitukset ovat sidoksissa nykyiseen lainsäädäntöön, josta OM on vastuussa. Näin ollen niissä ei ole laajaa liikkumavaraa ja tämä luokitus voidaan valmisteluhankkeen avaamisen lisäksi hyväksyä jo suoraan julkaistavaksi ilman uutta käsittelyä Koodistopalvelun johtoryhmässä. - Todettiin. että lainsäädäntö on pitkälti 70-luvulta, mikä näkyy lomakkeilla käytettävien termien vanhanaikaisuutena. Yhteenveto: - Kaikissa luokituksissa tulee mainita, että käyttötarkoitus selvästi, esim. lomakkeiden käyttö em. asioiden hoitamisessa - Määritelmien tulee olla myös kooditasolla mahdollisimman selvät. Päätösesitys: Tikesos-hanke ehdottaa kaikkien luokitusten hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Päätös: Luokitusten 1-3 osalta hyväksyttiin valmisteluhankeen avaus. Luokitus 4 hyväksyttiin suoraan julkaistavaksi tavanomaisen viimeistelyn ja julkaisutoimikuntakäsittelyn jälkeen. Luokitusten 1-3 valmistelussa ja luokituksen 4 viimeistelyssä tulee huomioida käsittelyssä esiin nostetut seikat. 3 Terveysongelmaan kohdistettu SPAT-toimenpideryhmittely, päätettäväksi Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esitteli ratkaisun, jolla SPAT-luokat voitaisiin rajata ja ryhmitellä käynnillä käsiteltävän terveysongelman mukaan. Yleisesittely: Perusterveydenhuollon avohoidon potilaskertomuksiin perustuu useita kansallisesti merkittäviä hoidon laatuun, vaikuttavuuteen, taloudellisuuteen, turvallisuuteen, saatavuuteen ja muihin tavoitteisiin pyrkiviä kehittämisprosesseja. Koodistopalvelun johtoryhmä on kokouksessaan 18.5.2010 käsitellyt SPAT-luokituksen päivitystä, ja siinä
Pöytäkirja 4/2011 5(12) yhteydessä hyväksynyt jatkokehitettäväksi ratkaisun, jolla SPAT-luokat voitaisiin rajata ja ryhmitellä käynnillä käsiteltävän terveysongelman mukaan. AvoHILMO-tiedonkeruun yhteydessä on jo varhain huomattu, että avohoidon potilaskertomustiedoissa sekä terveysongelman (käynnin syy, diagnoosi) että tehtyjen toimintojen kirjaamiskäytännöissä on suurta vaihtelua. PTHAVO-SPAT-luokitus on yritys yhtenäistää avohoidon toimintojen kirjaamiskäytäntöjä, mutta sen haasteeksi on todettu toimintoluokkien suurehkosta määrästä (n. 300) seuraava vaikeus ammattihenkilön löytää oikeat luokat tekemilleen toiminnoille. Potilaskertomustiedon kirjaamisen prosessia on mahdollista kehittää nykyistä sujuvammaksi, ja hyvin suunnitellut tietorakenteet ovat tärkeä keino tukea sujuvan kirjaamisen käytäntöjä. Jos käsiteltävät terveysongelmat on tunnistettu ja kirjattu jo käynnin alkupuolella, voi terveysongelmatietoa (ja muuta käynnin kontekstitietoa) käyttää rajaamaan ja ryhmittelemään toimintoja, joita tietojärjestelmä arvaa ammattihenkilön todennäköisimmin käynnillä tekevän. Perusterveydenhuollon avohoidossa käynnin syyn kirjaamiseen käytetään ICD-10- luokitusta tai ICPC-2 luokitusta. ICPC-2 luokitukseen sisältyy tieto siitä, mitkä ICD-10 luokat vastaavat kutakin (sairauskohtaista) ICPC-2-luokkaa. LT Outi Elonheimo ja Akateemisen terveyskeskuksen tohtorikoulutettavat ovat THL:n tietorakenteet ja luokitukset yksikön toimeksiannosta laatineet vastaavuustaulukon, joka koostuu useista elementeistä. 1. Toimintoryhmät ja niiden nimet. Näitä ryhmiä on tarkoitus käyttää järjestämään SPATtoimintoja lyhyiksi listoiksi, joista ammattihenkilön olisi helppo poimia kulloinkin tekemänsä toiminnot. SPAT-toimintojen ryhmittelyssä esitetään käytettäväksi 20 ryhmää, joista viisi liittyy SPAT-toimintoluokkiin riippumatta käyttökontekstista (mm. yleiset kuntoutustoiminnot, jatkohoidon suunnittelu). Loput viisitoista ryhmää on sellaisia, joihin kussakin kontekstissa (mm. käsiteltävässä terveysongelmassa) liittyy vain pieni määrä tyypillisiä SPAT-toimintoja. 2. Terveysongelmaryhmät. ICD-10 tauti- ja terveysongelmaluokkia on paljon, ja jotta terveysongelmaan kohdistettu toimenpideryhmittely olisi ylläpidettävissä, on luokkia yhdistettävä terveysongelmaryhmiksi. Terveysongelmaryhmien on oltava niin suppeita, että niihin niihin kohdennettavien toimintojen ryhmä ei muodostu liian suureksi ja heterogeeniseksi. Mikään ICD-10 luokitukseen sisältyvä ryhmitttely ei ole tästä näkökulmasta käyttökelpoinen. Terveysongelman mukaisen toimintoryhmittelyn ylläpitoa varten laadittu terveysongelmaryhmittely on osa terveysongelmatoimintoryhmittelytaulukkoa, ja siihen kuuluu 251 terveysongelmaryhmää.
Pöytäkirja 4/2011 6(12) 3. Terveysongelma toiminto ryhmittelytaulukko. Koska osa SPAT-toiminnoista on sellaisia, että ne eri terveysongelmissa kuuluvat eri toimintoryhmiin, on ryhmittelytaulukko julkaistava erillisenä luokituksena. Käyttöprosessissa järjestelmän tulee tunnistaa, mitä terveysongelmaa kulloinkin käsitellään. Tämän perusteella haetaan ryhmittelytaulukosta, mitkä SPAT-toiminnot ovat tämän terveysongelman kohdalla todennäköisiä, ja millä tavoin ne on ryhmiteltävä käyttäjälle poimittaviksi (esim. välilehdille). Ryhmittelytaulukkoon kuuluu 40439 terveysongelma-spattoimintoyhdistelmää. Luokituksen ylläpito on alkuvaiheessa tarkoitus pitää perusterveydenhuollon avohoidon asiantuntijaryhmän valvonnassa. Jatkossa, kun AvoHilmo-tietovarantoon kertyy tietoa eri palvelutapahtumissa käsitellyistä terveysongelmista ja niiden yhteydessä tehdyistä toiminnoista, on vastaavuustaulukko yksi AvoHilmotietovarantoon liittyvistä tietotuotteista. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Rakenteinen kirjaaminen puuttuu nyt terveydenhuollosta, poikkeuksena suun terveydenhuolto sekä eräät lääkärin tekemät toimenpiteet, jotka liittyvät toimenpidepalkkioihn sekä vakuutuskorvauksissa tarvittavat tiedot. Myös hoitotyössä on tulossa rakenteinen kirjaaminen. - Kirjaaminen ei nyt toimi potilastyössä: eri ammattiryhmillä on omat tarpeensa ja käytännöt. - Esitettyä toimenpideryhmittelyä tulee pilotoida ja tähän tarvitaan kumppaneita - Jos on olemassa jo spesiftieto taudista, niin miten tämä ehdotettu luokitus toimii, kumpaa käytetään tässä vai ICD-10:tä? - Kirjaaminen on hankalaa, kun toisinaan toimenpide liittyy suoraan diagnostiikkaan - Todettiin, että IT-talot/toimittajat eivät mielellään aloita epävirallisten/tilapäisten luokitusten valmistelua. Päätösesitys: PTHAVO - Terveysongelmaan kohdistettu toimenpideryhmittely julkaistaan koodistopalvelimella testistatuksella tukemaan AvoHilmo tiedonkeruuta ja perusterveydenhuollon avohoidossa tehtävää toimintojen kirjaamista koskevaa kehittämistyötä. Samalla päivitetään PTHAVO-SPAT luokitus siten, että toimintoryhmiin G015-G019 kuuluviin toimintoihin lisätään toimintoryhmän ilmaiseva lisätieto. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Tarvitaan kumppaneita kokeilua varten. Jorylle raportoidaan käyttökokemuksista. 4 Mikrobiluettelo, valmisteluhankeen avaus
Pöytäkirja 4/2011 7(12) Teemu Möttönen (THL) ja Marjukka Nevalainen (Suomen Kuntaliitto) esittelivät asian. Yleisesittely: Mikrobiluettelo on tartuntatautien lakisääteistä ilmoittamista varten alunperin 1990- luvulla laadittu taksonominen listaus kliinisesti merkitsevistä bakteereista, viruksista, sienistä ja parasiiteista. Tässä tartuntatautirekisteriin liittyvässä mikrobiluettelossa on jokaiselle mikrobi- tai parasiittinimikkeelle annettu muiden määreiden lisäksi oma, yksiselitteinen numerotunnus eli koodi. THL ylläpitää laajaa mikrobiluetteloa, jonka hierarkia perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn taksonomiseen mikrobien luokitukseen. THL:n ylläpitämää mikrobiluetteloa käytetään tällä hetkellä tartuntatautiilmoittamisessa. Lääkärit ja laboratoriot tekevät tartuntatautilain velvoittamina tartuntatauti-ilmoituksia ja laboratoriot käyttävät THL:n mikrobiluetteloa tartuntatautilain piiriin kuuluvien mikrobien ilmoittamisessa. Mikrobiluettelon jakelu on tällä hetkellä toteutettu tekstimuotoisina jakelutiedostoina, joita päivitetään aika ajoin ja päivityksestä tiedotetaan laboratoriojärjestelmien toimittajille. Tämän jakelutavan sijaan olisi hyödyllistä siirtyä erilaisia standardeja tiedostomuotoja ja rajapintoja tarjoavan koodistopalvelun käyttöön. Tällä hetkellä kliiniset laboratoriot käyttävät ja ylläpitävät laboratoriokohtaisia mikrobiluetteloita. Vuonna 2010 tartuntatautirekisteriin tuli lähes 60.000 ilmoitusta noin 500:sta eri mikrobista. Mikrobiluettelossa on tällä hetkellä käytössä lähes 1.700 nimikettä. Koodistopalvelussa ylläpidettävää mikrobiluetteloa voitaisiin käyttää kliinisen mikrobiologian laboratoriossa paikkakohtaisesti ylläpidettävien mikrobiluetteloiden sijaan. Vaihtoehtoisesti THL:n mikrobiluettelo voisi olla käytössä laboratoriotietojärjestelmässä siten, että järjestelmä muuttaisi mikrobin primäärikoodin THL:n mikrobiluettelon koodiksi ennen laboratoriovastauksen lähettämistä sähköiseen potilastiedon arkistoon. Kliinisellä laboratoriolla olisi mahdollisuus valita, ottaako se käyttöönsä THL:n mikrobiluettelon käyttöönsä varsinaiseksi mikrobiluetteloksi. Sähköiseen potilastiedon arkistoon lähetettävät laboratoriovastaukset kuitenkin määritettäisiin toimimaan THL:n mikrobiluettelon koodien mukaan. THL:n mikrobiluettelossa mikrobeilla on kuusinumeroinen koodi (muoto xxxx-xx, jossa kaksi viimeistä numeroa on tarkistusnumeroita). Kuitenkin neljä ensimmäistä numeroa riittävät yksilöimään löydöksen, jolloin koodisto soveltuisi käytettäväksi erilaisissa laboratoriotietojärjestelmissä. Laboratoriovastausten liittäminen sähköiseen potilastiedon arkistoon (Kansallinen terveysarkisto KanTa) vaatii laboratoriovastausten määrittämistä tiettyyn muotoon. Tätä varten on kehitetty määritys "Laboratoriovastauksien CDA R2-rakenne" (RTF), jossa jo nyt viitataan THL:n tartuntatautirekisterin mikrobikoodiin. Laboratoriotutkimukset tilataan laboratoriosta käyttämällä valtakunnallista Kuntaliiton ylläpitämää
Pöytäkirja 4/2011 8(12) laboratoriotutkimusnimikkeistöä, joka on omana koodistonaan koodistopalvelussa. Laboratoriotutkimusten vastaamiseen sen sijaan ei ole olemassa yhtä yhtenäistä kansallista koodistoa, vaan useita erilaisia, laboratorion omasta tietojärjestelmästä riippuvia nimikkeitä ja tunnuksia. Jotta tartuntatautien ilmoittaminen onnistuisi sähköisesti, on nämä paikallisissa laboratorioissa käytettävät tietojärjestelmien tunnukset yhdistetty THL:n mikrobiluettelon tunnusten kanssa yhteensopiviksi. Kansallinen mikrobiluettelo yhtenäistäisi laboratoriovastauksia sähköisessä potilastiedon arkistossa ja vähentäisi eri järjestelmien yhteensovittamisen tarvetta tulevaisuudessa. Mikrobiluettelo on laaja ja infektiotautien diagnostiikan käytännön tarpeet kattava. Ennen mikrobiluettelon käyttöönottoa kansallisessa terveysarkistossa tulee harkita nykyisen mikrobiluettelon mikrobin ominaisuuteen liitettyjen koodien käyttökelpoisuus. Mikrobin tulee olla vastattavissa pelkästään nimellä, ilman mikrobiin sidottua ominaisuustietoa, mutta toisaalta tarvitaan mahdollisuus ominaistiedon vastaamiseen ja ilmoittamiseen. Vastuutaho mikrobiluettelon ylläpitäjäksi tulee nimetä. Laboratoriotietojärjestelmien tuottajilta tulee varmistaa mikrobiluettelon soveltuvuus erilaisiin laboratoriotietojärjestelmiin. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Ei ole olemassa kansainvälistä mikrobiluokitusta -Mikrobit ja luokittelut muuttuvat koko ajan. Uusia löydetään kokoajan (noin 10 vuodessa) ja vanhojen luokitus saattaa muuttua, kun tietämys mikrobeista lisääntyy. Mikrobin luokituksen historiatieto täytyy löytyä. Tietojen muutosten vuoksi hyvän tietomallin luominen tulee olemaan vaativa tehtävä. - Kuntaliiton laboratorionimiketyöryhmä puoltaa esitystä Päätösesitys: THL:n ylläpitämä mikrobiluettelo hyväksytään valmisteluhankkeeksi koodistopalvelussa julkaisemista varten. Päätös: Hyväksyttiin valmisteluhankkeeksi. Tietorakenteet ja termit/nimikkeet on valmistelun aikana suunniteltava huolella. 5 Kela: Suostumuksenhallinnan lomakkeet: valmistelun avausesitys Marina Lindgren (Kela) esitteli asian. Kansaneläkelaitos (Kela) on aloittanut suostumuslomakkeiden valmistelutyön kansallisen koodistopalvelun latausmuotoon. Työn taustalla ovat lait ja niiden muutokset: Terveydenhuoltolaki ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Suostumuslomakkeilla tarkoitetaan tässä fyysisesti kolmea eri
Pöytäkirja 4/2011 9(12) lomaketta kokonaisuutena: suostumus-, suostumuksen peruutus- ja kieltolomaketta. Lomakkeita tarvitaan valtakunnallisten palvelujen (KanTa - earkisto) tietojen luovuttamisen ja tietojen luovuttamisen kieltojen kontrolloinnissa em. lakien mukaisesti. Suostumuslomakkeet toteutetaan lomakerakenteisina HL7 - CDA R2 asiakirjoina. Potilas tai potilaan laillinen edustaja voi antaa suostumuksen joko Terveydenhuollon palvelujen antajalla tai tiedonhallintapalvelussa KanTa:n Omien tietojen katselu - liittymästä. Palvelujen antajalla suostumus tulostetaan, allekirjoitetaan, paperiversio arkistoidaan ja suostumuksesta lähetetään tieto KanTa:an. Potilas voi perua antamansa suostumuksen terveydenhuollon palvelujen antajalla tai tiedonhallintapalvelussa. Potilas voi tehdä myös kiellon terveydenhuollon palvelujen antajalla tai tiedonhallintapalvelussa. Potilaan laillinen edustaja voi perua voimassa olevia kieltoja, muttei tehdä uusia. Kielto kohdistuu joko yksittäiseen palvelutapahtumaan tai laajemmin tiettyyn palvelujen antajaan tai sen rekisteriin (esimerkiksi tietyn palvelujen antajan työterveyden potilasrekisteriin). Kieltojen osalta potilaan kanssa päivitetään aina voimassa olevien kieltojen kokonaistilanne, täten erillistä kieltojen perumislomaketta ei tarvita. Paperiversio tulostetaan ja allekirjoitetaan, sekä kieltotiedot lähetetään KanTa:an. Lomakkeiden tietosisältöjä ja käyttötapauksia on työstetty yhdessä Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden kanssa, lisäksi kommentteja on saatu Kuopion kaupungin terveydenhuollon edustajilta. Lomaketyön tekninen osuus tehdään Salivirta Oy:n konsulttiavun ja Kelan voimin. Lomakkeet pyritään saamaan valmiiksi (tietosisältö & latausmuoto) kesäkuun 2011 alkuun mennessä, jonka jälkeen lomakesisällöt tuodaan Koodistopalvelun johtoryhmän käsiteltäviksi. Lisäksi tekninen määritys tullaan käymään läpi HL7 teknisessä komiteassa. Lomakkeiden ylläpidosta vastaa Kelan IT-osaston KanTa-ryhmän asiantuntijat. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Kyse on vain lomakerakenteista, ei erillisistä luokituksista - Kentällä joudutaan jo nyt käsittelemään suostumuksen hallinnan dokumentteja - Suostumuksenhallinnan prosessista on tulossa THL:lta dokumentti, joka valmistuu toukokuussa 2011 ja se viedään KanTan sivuille. Päätösesitys: Avataan Koodistopalveluun valmisteluhankkeeksi. Päätös: Hyväksyttiin valmisteluhankkeeksi. Asian kiireellisyyden vuoksi Koodistopalvelun johtoryhmä varautuu ottamaan asian hyväksymiskäsittelyyn jo toukokuussa, jos esitys on saatu valmisteltua riittävästi.
Pöytäkirja 4/2011 10(12) 6 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli Koodistopalvelussa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneet ajankohtaiset asiat. Kooste julkaistaan verkkosivuilla yhdessä hyväksytyn pöytäkirjan kanssa. 7 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Puheenjohtaja esitteli listan asioista, joita valmistellaan käsiteltäväksi seuraavassa johtoryhmän kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa käsiteltäväksi valmistellaan seuraavia asioita: - Tikesos: Sosiaalihuollossa tunnistettuja koodirakenteita, julkaisuesityksiä päätettäväksi - Tilannekatsaus; Valviran VALVERI-rekisterin (rekisteri yksityistä palveluntuottajista) yhteys SOTE-rekisteriin - suostumuksenhallinta jos koodistopalvelumuodon määritykset ehtivät valmistua. Johtoryhmä varautuu lisäksi ottamaan käsiteltäväksi Kelan KanTa-palvelut-/ earkisto- / eresepti -valmisteluihin liittyvää aineistoa ja muuta kokoukseen mennessä esiteltäväksi valmistuvaa aineistoa. 8. Muut asiat Puheenjohtaja esitteli tämänhetkisen valmistelutilanteen koodistopalvelun johtoryhmän hyväksymistä asioista, jotka eivät vielä ole koodistopalvelujakelussa ja jo jakelussa olevien koodistojen päivitystilanteesta. Koodistoja on koodistopalvelimella jakelussa erilaisia 230 kpl. Koodistopalvelun johtoryhmän hyväksymiä uusia koodistoja, joita ei vielä ole viimeistelty julkaistuiksi on tällä hetkellä n. 35 kpl. Näistä 14 kpl on uusia TikeSos koodistoja, 3 kpl Kelan lomakkeita, muut erilaisia muita koodistoja, joista vain yksi, Valviran koulutusluokitus Terhikistä, liittyy välittömästi KanTa-järjestelmän pystytykseen. Koodistoja, jotka Koodistopalvelun johtoryhmä on hyväksynyt avattaviksi valmisteluhankkeina, on valmistelussa 33 kpl, joista 16 kpl liittyy TikeSos-hankkeeseen ja 17 on terveydenhuoltotaustaisia. Niistä on 3 kpl:lla suoraa yhteyttä KanTa-kokonisuuden pystytykseen (+ nyt 26.4. hyväksytty suostumuslomake). Käynnissä olevia päivitysprosesseja liittyy tällä hetkellä n. 30 kpl koodistoja. Koodistopalvelun johtoryhmä voi omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti hyväksyä koodistoja erilaisiin käyttötarkoituksiin kun niiden käyttö on riittävän laajaa ja luokitus on sisällöltään ja rakenteeltaan laadukas. Luonnollisesti on tärkeää, että koodiston käyttöönotto ei aiheuta haittaa terveydenhuollon ammattilaille tai potilaille, tai
Pöytäkirja 4/2011 11(12) mahdollinen haitta arvioidaan merkittävästi hyötyjä pienemmäksi. Luokitusta tulee olla myös mahdollista hyödyntää asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ja KanTaarkistossa. Luokituksen ylläpidon tulee olla uskottavasti sovittu ja siten että ylläpito on mahdollista kustantaa joko THL:n koodistopalvelun tai sovitun ylläpitäjätahon budjetista. Koodistopalvelun johtoryhmä arvioi päätöstä tehdessään, että luokituksen käyttöönotosta on odotettavissa merkittävää lisäarvoa ainakin yhtä tarkoitusta ajatellen seuraavista: Sote-rekisterit (organisaatiokoodistot), joita tarvitaan, jotta tieto voi liikkua organisaatioiden välillä KanTa-arkkitehtuurissa, voidaan hyödyntää myös moniin muihin käyttötarkoituksiin kuten palveluhakemistot jne KanTa, earkisto ja eresepti ja Valvira-koodistot: näitä tarvitaan kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja varmennetoiminnan teknisten ratkaisujen rakentamisessa ja ylläpidossa Potilastietojärjestelmien yhdenmukaistamisessa tarvittavat koodistot, jotta potilastietojärjestelmät voivat liittyä kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiksi (Kansallisesti yhdenmukaiset (pakolliset) potilaskertomusrakenteet ) Yleiset rakenteisen potilaskertomuksen tietorakenteet. Näiden avulla potilaskertomuksia voidaan saada yhteensopiviksi erilaisten innoatiivisten sovellusten kanssa kuten päätöksenteon tuki, varoitukset jne jne. Tämä on kasvava joukko kansallisesti määriteltyjä tietorakenteita, joiden käyttö on vapaaehtoista. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien yhdenmukaistamisessa tarvittavat koodistot Tilasto- ja rekisteritiedonkeruussa ja tiedonkäsittelyssä tarvittavat luokitukset ja muut koodistot. Näitä määrittelee tilastoviranomainen Terveydenhuollon toiminnan(ohjauksen) klassiset luokitukset, joilla on käsitekäyttö myös ilman tietojärjestelmiä Hallinnollisten prosessien tueksi tarpeelliset tietorakenteet (lomakkeet, hallinnon tietojärjestelmät, paikallinen toiminnan mittarointi, laadunarviointi, työajan käytön kohdentaminen ja seuranta jne) Yleiset terveydenhuollon sähköisten järjestelmien tekniset koodistot, jotka eivät liity KanTa-arkkitehtuuriin, mutta ovat muuten yleisessä käytössä ja hyödyllisiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuut kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen toteuttamisen ohjauksessa ja niissä tarvittavien tietorakenteiden määrittelyssä ovat 1.1. 2011 voimaan astuneiden lakimuutosten myötä kasvaneet. (Asiakastietolakiin 159/2007). Potilasasiakirja-asetuksessa THL saa tehtävän ilmaista mitkä koodistot ovat KanTa-yhteensopivuuden saavuttamiseksi velvoittavia. Lisäksi laitos tilastoviranomaisena vastaa tilasto- ja rekisteritiedonkeruussa tarvittavien tietorakenteiden ohjaamisesta. Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta antaa näiden asioiden lisäksi laitokselle yleisen tehtävän, jonka mukaan THL kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalankeskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia" (Laki THL:sta (668/2008)
Pöytäkirja 4/2011 12(12) Koodistopalvelun johtoryhmälle tuotiin keskusteltavaksi koodistojen valmisteluprosessiin liittyvät pirorisointinäkökulmat, joista käytiin lähetekeskustelua. THL alkaa seuraavien uusien valmisteluhankkeiden ja julkaistavaksi hyväksymisien yhteydessä pyytää sekä esittelijöiltä, että käsittelyn yhteydessä myös johtoryhmältä kannanottoa kyseisen koodiston valmistelun kiireellisyyteen huomioiden kansalliset tarpeet. Samoin vastuutahoja aletaan velvoittaa ilmoittamaan koodiston päivitysprosessin käynnistyminen ja sen aikataulutarpeet. Säännönmukaisesti vuosittain päivitettävistä koodistoista aletaan pitää yleisesti nähtävillä olevaa vuosikelloa, jossa on kuukauden tarkkuudella ilmoitettu julkaisuajankohta. 9. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään klo 31.5. klo 12.30-16.00 Seuraavan kokouksen yhteydessä hyväksytään syyskauden kokousten aikataulu. Ehdotus kokousaikataulusta valmistellaan sähköpostikäsittelyyn mahdollisimman pian. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:40. Osastojohtaja Puheenjohtaja Kehittämispäällikkö, yksikön päällikkö Sihteeri Päivi Hämäläinen Tiina Palotie-Heino