Kohti uutta luovaa myrskyä OPn suuryritystutkimus 2018
01 Vastaajat ja aineisto Moni tutkimus väsyy ikääntyessään ja menettää vastaajakohderyhmän mielenkiinnon. On osoitus halusta kantaa yhteiskunnallista vastuuta, että näin suuri joukko Suomen keskeisimpiä yrityspäättäjiä sitoutuu vuosi vuoden jälkeen käyttämään aikaansa varsin perusteelliseen kyselyyn. PEKKA MATTILA Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Vastaajat ja aineisto Syksyllä 2017 vastanneiden yritysten määrä on ennätyksellinen 127. Syksyllä 2016 vastaajia oli 126 yrityksestä ja syksyllä 2015 109 yrityksestä. Vuonna 2016 osallistuneista yrityksistä 73 kuului vastaajajoukkoon myös vuonna 2017. Tutkimus on vakiinnuttanut asemansa ja tullut osaksi monien avainpäättäjien syysohjelmaa. Miltei kaikki vastaajat tilaavat myös tulosraportin. 200 160 120 80 40 96 109 99 127 107 147 109 155 191 126 127 181 Kyselytutkimus Suomen 250 suurimman* yrityksen avainjohtajille 0 * 250 suurinta yritystä liikevaihdolla mitattuna 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vastanneet yritykset Vastanneet johtajat Vastaajat ja aineisto sivu 3
Vastaajat ja aineisto Neljännes (25 %) vastaajista on joko yrityksen toimitusjohtajia tai varatoimitusjohtajia (2016: 24 %). Vastaukset kattavat ennätykselliset 57 prosenttia (2016: 53 %) Suomen 250 suurimman yrityksen tuottamasta liikevaihdosta. Syksyllä 2017 vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 170 miljardia euroa. 19 % Vastanneita yrityksiä Vastaajien kokonaismäärä 25 % 127 54 % 181 7 % Tutkimuksen peitto kaikkein keskeisimmissä suuryrityksissä on vahva. 81 % Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt 13 % Toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Liiketoiminta-alueen tai -yksikön johtaja Muu johtoryhmän jäsen Vastaajat ja aineisto sivu 4
Juuriltaan suomalaisten suuryritysten liikevaihto kasvu-uralla Suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuoden aikana lähes 7,37 miljardia euroa (+2,5 %). Erityisesti juuriltaan suomalaiset suuryritykset onnistuivat kasvuloikassaan. Kumulatiivinen liikevaihto, milj. 350 000 300 000 250 000 319 285 324 972 317 348 48 087 45 496 43 851 307 080 51 001 295 804 47 476 303 178 42 098 200 000 Suuryritykset ovat palanneet kasvun polulle. Vuoden 2013 liikevaihtotasosta uupuu silti yli kaksikymmentä miljardia euroa. 150 000 10 000 5000 271 198 279 476 273 497 256 079 248 328 261 080 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosiluku viittaa tilanteeseen ko. vuoden alussa, eli esim. 2017 on tilikauden 2016 aikana raportoitu liikevaihto. Vastaajat ja aineisto sivu 5 Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt
Suuryritysten työllistäminen kääntyi nousuun Vuonna 2017 suuryritykset työllistävät yhteensä yli 28 000 työntekijää (+3,35 %) enemmän edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti juuriltaan suomalaiset suuryritykset työllistävät nyt selvästi vuosia 2015 ja 2016 enemmän. Kumulatiivinen henkilöstömäärä 1 000 000 800 000 931 380 921 844 900 913 106 643 118 314 115 453 860 271 839 693 122 279 107 276 867 803 87 633 600 000 Suuryritykset valmistautuvat kasvuponnistuksiin lisäämällä henkilöstöä. Tämä näkyy myös suomalaisissa pääkonttoritoiminnoissa. Myönteinen kehitys ei selity pelkästään jättiläisten fuusioilla, kuten Nokian ja Alcatel- Lucentin yhdistymisellä. Työllistämisen mediaani ja keskiarvo ovat molemmat kääntyneet positiivisiksi. 400 000 200 000 824 737 803 530 785 460 737 992 732 417 780 170 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosiluku viittaa tilanteeseen ko. vuoden alussa. Vastaajat ja aineisto sivu 6 Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt
02 Tutkimuksen mukaan maailmantalouden hyvä vire näkyy erityisesti kaikkein suurimpien yritysten menestyksenä. Suomen kannalta se keskeinen kysymys on, miten suuryritysten luoma hyvä jakautuu kansantalouteemme muun muassa uusien työpaikkojen muodossa. Työpaikkakato näyttäisi ainakin vaimenneen. Ainakin tämän tutkimuksen mukaan halua kasvattaa maltillisesti työvoimaa myös Suomessa näyttäisi löytyvän, vaikka kovin kasvu toteutunee Suomen ulkopuolella. Maisema LEENA MÖRTTINEN Ylijohtaja, rahoitusmarkkinaosasto Valtiovarainministeriö
Kaikkein suurimmat yritykset vahvistavat asemaansa Suomen 25 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuoden aikana yli 13,1 miljardia euroa (+9 %). Samalla 25 suurimman kärkijoukkoa pienempien suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski edellisvuodesta lähes 5,8 miljardia euroa (-3,9 %). Liikevaihto yhteensä, mrd. 350 300 319,285 324,972 317,348 307,080 295,804 303,178 250 200 141,1 146,0 149,9 147,3 149,8 144,0 Suomen ennestäänkin suuryritysvaltainen yrityskenttä polarisoituu entisestään. Kaikkein suurimmista kehkeytyy aiempaakin vahvempia. 150 100 50 178,2 2012 179,0 2013 167,4 2014 159,7 146,0 159,2 2015 2016 2017 Vuosiluku viittaa tilanteeseen ko. vuoden alussa. Maisema sivu 8 25 suurinta Top 25:n alle jäävät yritykset
Suuryritykset lisäävät työpaikkoja jopa ennakoitua enemmän Suuryritysten henkilöstömäärä on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2008 alkaen. Yhteensä suuryritykset ovat vähentäneet tällä ajanjaksolla yli 150 000 työntekijää. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi kuitenkin selvään nousuun vuoden 2017 syksyllä tehdyn mittauksen perusteella. Henkilöstömäärän kehitys 4 3 2 Henkilöstömäärä kasvoi 3,35 % vuodesta 2016 1 0,11 % 0 Trendin taittuminen on osoitus uskosta tulevaisuuteen. Odotus on selvästi plusmerkkinen ensi kertaa monen kuihtumisvuoden jälkeen. Viimeksi nollalinja ylitettiin niukasti vuonna 2012. -1-2 -3-4 -5-1,04 % -2,26% -2,39% -4,51% Vuosiluku viittaa tilanteeseen ko. vuoden alussa 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilöstömäärän kehitys edelliseen vuoteen verrattuna Maisema sivu 9
Suuryritysten tuloskunto on historiallisen hyvä Suuryritysten liikevaihto kääntyi lopulta takaisin kasvuuralle. Samalla liikevoittotaso jatkoi nousuaan yli kuuden prosentin keskiarvon tasolle. Suuryritysten kumulatiivinen nettotulos % liikevaihdosta 7 6 5 4,39 % 6,33 % Kumulatiivinen nettotulos liikevaihdosta 4 3,55 % Suuryritykset ovat menestyneet viime vuodet laihduttammalla ja kuntouttamalla. Nyt edessä on uusien lihasten kasvattaminen. 3 2 1,72 % 2,01 % 2,88 % 1 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosiluku viittaa tilanteeseen ko. vuoden alussa Maisema sivu 10 Kumulatiivinen nettotulos
Negatiivinen nettotulos rasittaa yhä harvempaa suuryritystä Suuryritysten keskimääräinen nettotulos kasvoi viisikymmentä miljoonaa euroa ja mediaaninettotulos kolme miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että kaikkein suurimpien yritysten tuloskunto kohosi eniten. Erityisesti merkittävästi negatiivisen (-5 % tai alle) nettotuloksen saavuttaneiden yritysten osuus on laskenut edellisvuosista. Suuryritysten nettotulosjakauma 2015-2017 60 Prosenttia suuryrityksistä 50 40 30 Säästäminen ei yksin ole strategia. Suuryritykset etsivät nyt uusia kasvun lähteitä. 20 10 0 Alle -10% -10%--5% -5% - 0 % 0 %-5% 5 %-10 % 10 %-20% Yli 20 % Vuosiluku viittaa tilanteeseen ko. vuoden alussa Maisema sivu 11 2017 2016 2015
Naistoimitusjohtajien määrä suuryrityksissä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa Lähes joka neljäs suuryritysten johtoryhmien jäsenistä on nainen naisten osuus johtoryhmistä on vakiintunut noin 23 prosentin tasolle. Naiset jakautuvat suuryritysten johtoryhmiin aikaisempaa monipuolisemmin, ja useampi kuin joka kymmenes suuryritys on valinnut toimitusjohtajakseen naisen. Naisten osuus toimitusjohtajista Naisten osuus johtoryhmien jäsenistä Naisten osuus HR-johtajista 74 % 72 % 66 % Vanhat sukupuolittuneet monopolit murtuvat. Samalla, kun toimitusjohtajan ja talousjohtajan tehtävät houkuttavat useampia naisia, henkilöstöjohtajista yhä useampi on mies. 6 % 9 % 11 % 19 % 24 % 23 %......... 2012 2016 2017 2012 2016 2017 2012 2016 2017 Maisema sivu 12
03 Kilpailu Suomen talous on kytkeytynyt yhä tiiviimmin globaaleihin markkinoihin, minkä seurauksena kilpailu kotimarkkinoilla alkaa olla yhtä tiukkaa kuin maailmalla. REIJO HEISKANEN Pääekonomisti OP
Kilpailu Suomen markkinoilla on ennätyksellisen kovaa Vuonna 2017 jopa puolet (50 %) suuryrityksistä koki kilpailijoiden pystyvän reagoimaan välittömästi mihin tahansa markkinatoimenpiteeseen kotimaassa. Osuus on korkein koko kuuden vuoden vertailujaksolla. Samalla epätietoisuus kilpailijoiden liikkeistä on vähentynyt. Kilpailijoiden reagointikyky on koettu vahvemmaksi kansainvälisillä markkinoilla kuin Suomen markkinoilla jokaisena kuutena vertailuvuotena peräkkäin. Kilpailijoiden reagointikyky Muut alan toimijat pystyvät vastaamaan välittömästi mihin tahansa yksittäisen kilpailijan toimenpiteeseen Suomen markkinat Kansainväliset markkinat 28 % 25 % 22 % 36 % 36 % 36 % 33 % 31 % 42 % 44 % 42 % 29 % Suomen kotimarkkinan kilpailu lähestyy vähitellen kansainvälisten markkinoiden raakuutta ja intensiteettiä. Suojasatamia on tarjolla yhä vähemmän. 9 % 48 % 8 % 48 % 17 % 47 % 24 % 40 % 19 % 45 % 22 % 50 % 10 % 48 % 15 % 52 % 7 % 63 % 14 % 62 % 31 % 47 % 15 % 56 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kilpailu sivu 14 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Hintakilpailu lisääntyy myös Suomen markkinoilla Hintakilpailu Suomen markkinoilla on taas lisääntymässä. Kansainvälisillä markkinoilla hintakilpailun korkea taso on ollut vakaa jo vuodesta 2015 lähtien. Hintakilpailu Hintakilpailu on toimialamme tunnusmerkki Suomen markkinat Kansainväliset markkinat 10 % 14 % 10 % 9 % 5 % 5 % 12 % 9 % 7 % 11 % 12 % 10 % 10 % 12 % 10 % 8 % 7 % 6 % 5 % 11 % 3 % 14 % 8 % 8 % Monella toimialalla konsolidoitumiskehitys on mahdollistanut hintakilpailun lisääntymisen, sillä isoilla pelureilla on usein puolellaan mittakaavaetuja. Toisaalta osaaminen halpakonseptien kehittelyssä ja operoinnissa on vahvistunut. 79 % 77 % 91 % 76 % 80 % 82 % 79 % 80 % 88 % 84 % 84 % 84 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kilpailu sivu 15 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
04 Investoinnit Investointien kasvu jatkuu, kun painopiste on siirtynyt kulujen johtamisesta liikevaihdon kasvattamiseen. Vahvoista digitalisoinnin ja tekoälyn investoinneista haetaan ratkaisuja sekä asiakaskokemuksen että tehokkuuden haasteisiin. HANNU JAATINEN Yrityspankkiliiketoiminnasta vastaava johtaja OP
Aineellisten investointien ennakoidaan kasvavan Suuryritysten aineellisten investointien arvioidaan ensi vuonna kasvavan kautta linjan. Yritykset aikovat panostaa erityisen voimakkaasti IT-järjestelmien hankintaan tai kehitykseen sekä tuotantokapasiteetin lisäykseen. Arvioitu aineellisten investointien suhteellinen muutos Tuotantokapasiteetin tai tuotantotilojen lisäys tai kehitys IT-/tietojärjestelmän hankinta tai kehitys 8,2 % Myyntitilojen lisäys tai kehitys Muiden työtilojen lisäys tai kehitys 3,9 % Investointipanostusten lisäys liiketoiminnan infrastruktuurin eri osa-alueilla vauhdittaa kasvua myös suuryrityskentän ulkopuolella. Käyttötavarakaupan digitalisoituminen näkyy siinä, ettei kauppapaikkoja rakenneta entiseen malliin. 5,5 % 6,0 % 2,5 % 1,9 % 0,2 % 1,6 % Investoinnit sivu 17 2017: Arvio vuodelle 2018 2016: Arvio vuodelle 2017
Tarjoomien kehittäminen ja digitalisointi ovat aineettomien investointien kärjessä Suuryritykset aikovat kohdentaa aineettomia investointeja erityisesti uusien tuotteiden tai palveluiden kehitykseen sekä digitalisointiin. Juuri digitalisointipanosten ennakoidaan lisääntyvän kaikkein eniten. Arvioitu aineettomien investointien suhteellinen muutos Tuote- tai palveluparannusprojektit Uusien tuotteiden tai palveluiden tutkimus ja kehitys Tuotteiden tai palveluiden digitalisointi Myyntitoiminta 15,1 % Pioneerien rohkaisevat esimerkit ovat lisänneet suuryritysten itsevarmuutta digi-investoinneissa. Mallisuoritukset innostavat aina kokonaisia toimialoja. 8,7 % 7,2 % 7,0 % 9,8 % 14,0 % 5,3 % 5,7 % Investoinnit sivu 18 2017: Arvio vuodelle 2018 2016: Arvio vuodelle 2017
Investoinnit tekoälyyn vahvassa kasvussa Henkilöstön kehittämiseen kanavoituvien investointien arvioidaan kasvavan vuonna 2018 keskimäärin 6,2 prosenttia. Arvio on selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Yritysjärjestelyihin kohdistuvien investointien arvioidaan kasvavan hieman yli 3,5 prosenttia. Sekä kyberturvallisuuteen että tekoälyratkaisuiden kehitykseen kanavoituvien investointien uskotaan nousevan merkittävästi. Arvioitu muiden aineettomien investointien suhteellinen muutos Yritysjärjestelyt Henkilöstökehittäminen Kyberturvallisuusratkaisujen hankinta ja kehitys* Tekoälyratkaisujen hankinta ja kehitys* Suuryritykset panostavat yhtäältä nousevien kyberriskien hallintaan ja toisaalta tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin asiakasrajapinnassa. 3,5 % 6,2 % 11,9 % 5,3 % 5,8 % 3,2 % *Kysymys lisätty vuonna 2017 Investoinnit sivu 19 2017: Arvio vuodelle 2018 2016: Arvio vuodelle 2017
05 Voimavarat Kansainvälisen toimintaympäristön murroksessa osaaminen on tärkein resurssi. Teknologian kehitys ja disruptiiviset liiketoimintamallit edellyttävät tiedon ja taidon jatkuvaa päivitystä. Ilman sitä jäämme auttamatta jalkoihin. JAAKKO ESKOLA Konsernijohtaja Wärtsilä
Alihankintaostot Suomesta kasvavat käsi kädessä kansantalouden kanssa Alihankintaostojen ennakoidaan kasvavan. Suomalaisille alihankkijoille arvioidaan 1,3 prosenttiyksikön lisäystä. Alihankintaostojen kehitys: vuodet 2016-2018 Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden alihankintaostojen kehitys vuonna 2018 6 6 6,0 % 5 5 Suuryritykset vaikuttavat talouteen merkittävästi myös alihankintojensa kautta. Ne kantavat ostoillaan suurta joukkoa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4 3 2 1 0 2,5 % 1,2 % 0,2 % Kehitys Suomessa 3,3 % 2,7 % 2,5 % Kehitys ulkomailla 4 3 2 1 0 2,3 % Kehitys Suomessa Kehitys ulkomailla 2017: Odotettu kehitys 2018 2016: Odotettu kehitys 2017 Voimavarat sivu 21 2015: Odotettu kehitys 2016
Kysynnän uskotaan kasvavan selvästi sekä Suomessa että ulkomailla Suuryritykset arvioivat kysynnän kasvavan sekä Suomessa että ulkomailla vuonna 2018. Suunta on nousussa verrattuna edelliseen vuoteen. Sekä juuriltaan suomalaiset yritykset että ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt odottavat kysynnän lisääntyvän enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Pääliiketoiminta-alueen kysynnän odotettu kehitys: vuodet 2016-2018 Juuriltaan suomalaisten yritysten pääliiketoiminta-alueen kysynnän odotettu kehitys vuonna 2018 Käytännössä yksikään suuryritys ei odota kansainvälisen markkinakysynnän vähenevän vuonna 2018. Vastoin joidenkin ekonomistien ennusteita, yritysjohtajat eivät usko kasvun tyrehtymiseen. 3 2 1 0 1,8 % 0,9 % 0,1 % Kehitys Suomessa 2,5 % 2,0 % 1,3 % Kehitys ulkomailla 3 2 1 0 1,7 % Kehitys Suomessa 2,4 % Kehitys ulkomailla 2017: Odotettu kehitys 2018 2016: Odotettu kehitys 2017 Voimavarat sivu 22 2015: Odotettu kehitys 2016
Henkilöstömäärän ennakoidaan kasvavan Keskimäärin suuryritykset odottavat lisäävänsä henkilöstöään sekä Suomessa että ulkomailla. Henkilöstömäärän odotetaan kasvavan varsinkin kansainvälisillä markkinoilla. Juuriltaan suomalaiset suuryritykset aikovat lisätä henkilöstöä ulkomailla enemmän kuin Suomessa. Henkilöstön määrän kehitys: vuodet 2016-2018 3 2 1 2,2 % 1,0 % 1,1 % 1,2 % 1,0 % 0,7 % 1 Juuriltaan suomalaisten yritysten henkilöstön määrän odotettu kehitys vuonna 2018 3 2 2,5 % 0 0 Vaikka työpaikkojen lisäys kanavoituukin pääosin ulkomaille, kasvaa työllistäminen myös Suomessa. On luontevaa, että juuriltaan suomalaiset vientiyritykset vahvistavat organisaatioitaan kohdemarkkinoilla. -1-2 -1,8% Kehitys Suomessa Kehitys ulkomailla Kehitys Suomessa Kehitys ulkomailla 2017: Odotettu kehitys 2018 2016: Odotettu kehitys 2017 Voimavarat sivu 23 2015: Odotettu kehitys 2016
06 Maantiede Tuotannon laajentamishalujen romahdus lähes 40 prosentilla Pohjois-Amerikan osalta on yllättävän raju muistutus poliittisten riskien merkityksestä. Samalla usko Suomeen ja euroalueeseen kertoo mahdollisuudesta, jota me emme saa yhteiskuntina nyt hukata. KAI MYKKÄNEN Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Tuotanto sijoittuu Suomen lisäksi euroalueelle Vain kaksi prosenttia suuryrityksistä uskoo tuotannon vähenevän Suomessa lähitulevaisuudessa. Samalla tuotanto sijoittuu yhä useammin muihin euroalueen maihin. Tuotannon maantieteellisen sijoittumisen odotettu kehitys Vuonna 2017 59 % Odotettu kehitys 2016-2017 2016 2017 2016 2017 36 % Euroalueen vetovoima on lisääntynyt samalla, kun Yhdysvaltain protektionistinen retoriikka on voinut saada suuryritykset varpailleen. 31 % 27 % 27 % 23 % 23 % 21 % 19 % 18 % 19 % 18 % 14 % 13 % 11 % 8 % 8 % 5 % 5 % 2 % 3 % 3 % 2 % 3 % 3 % 2 % 0 % Suomi Euroalue Yhdistynyt kuningaskunta Venäjä Pohjois- Amerikka Euroalue Pohjois- Amerikka Maantiede sivu 25 Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Ilmoitetut prosenttiyksiköt eri muutosten suunnille eivät välttämättä ole yhteenlaskettuna sata, koska vastauksia ei relevantti ei esitetä.
Myynnin lisäystä odotetaan erityisesti euroalueelta Aiempaa harvempi suuryritys arvioi asiakaskunnan laajenevan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Sen sijaan uutta asiakaspotentiaalia nähdään erityisesti Suomessa ja muualla euroalueella. Asiakkuuksien maantieteellisen sijoittumisen odotettu kehitys Vuonna 2017 Odotettu kehitys 2016-2017 52 % 2016 2017 2016 2017 43 % 39 % Kiinnostavaa on se, että peräti 12 prosenttia vastanneista suuryrityksistä pitää Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan Unionista liiketoimintamahdollisuutena. 4 % 23 % 24 % 24 % 24 % 23 % 24 % 24 % 22 % 22 % 19 % 19 % 17 % 12 % 12 % 13 % 4 % 4 % 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % Suomi Euroalue Yhdistynyt kuningaskunta Venäjä Pohjois- Amerikka Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois- Amerikka Maantiede sivu 26 Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Ilmoitetut prosenttiyksiköt eri muutosten suunnille eivät välttämättä ole yhteenlaskettuna sata, koska vastauksia ei relevantti ei esitetä.
07 Strategiset valinnat Kannattava kasvu uusilla markkinoilla ei ole mahdollista ilman jatkuvaa tuotteiston uusiutumista. Innovatiivisuus ja vahva panostus tuotekehitykseen on keskeinen strateginen valintamme, jolla erotumme kilpailijoista ja haemme parempaa kannattavuutta. RAUNO HILTUNEN Johtaja, strategia ja HR Valio
Suuryritykset tavoittelevat kasvua kilpailijoita monipuolisemmalla tarjoomalla Suuryritykset keskittyvät tuottamaan kokonaisvaltaisempia tarjoomia aiempaa tarkemmin rajatulle asiakasjoukolle. Sen sijaan halu rakentaa uusia vähän kilpailtuja markkinoita ei houkuttele aiempien vuosien tapaan. Asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvät kehityskohteet vuosina 2015-2017 Missä määrin yrityksenne aikoo keskittyä strategisesti Uusien vähän kilpailtujen markkinoiden luomiseen Kilpailijoitamme monipuolisemman asiakasjoukon palvelemiseen Kilpailijoitamme laajemman tuote- tai palveluvalikoiman luomiseen 23 % 24 % 25 % 19 % 18 % 18 % 18 % 22 % 17 % 21 % 11 % 24 % 19 % 15 % 25 % 20 % 14 % 10 % Nousevassa suhdanteessa on houkuttelevaa etsiä kasvumahdollisuuksia olemassa olevilta markkinoilta. Kokonaan uusien markkina-alueiden rakentaminen vaatisi etupainotteisia investointeja, joita on nyt kenties vaikeampi perustella. 56 % 65 % 51 % 61 % 67 % 57 % 62 % 64 % 73 % 2015 2016 2017 2015 2016 2017 2015 2016 2017 Strategiset valinnat sivu 28 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Juuriltaan suomalaiset suuryritykset hyökkäävät nousukaudella Juuriltaan suomalaiset suuryritykset panostavat keskimäärin enemmän monipuolisen asiakasjoukon palvelemiseen sekä kilpailijoitaan laajempaan tuotetai palvelutarjontaan kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Toisaalta samat juuriltaan suomalaiset suuryritykset panostavat uusien vähän kilpailtujen markkinoiden luomiseen keskimäärin harvemmin kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Juuriltaan suomalaisten suuryritysten taistelutahdon vahvistuminen näkyy myös aktiivisuudessa markkinoilla. Asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvät kehityskohteet vuonna 2017 Missä määrin yrityksenne aikoo keskittyä strategisesti Uusien vähän kilpailtujen markkinoiden luomiseen 26 % 25 % 48 % 21 % 17 % 63 % Kilpailijoitamme monipuolisemman asiakasjoukon palvelemiseen 19 % 20 % 62 % 17 % 46 % 38 % Kilpailijoitamme laajemman tuote- tai palveluvalikoiman luomiseen 16 % 7 % 77 % 25 % 21 % 54 % Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Strategiset valinnat sivu 29 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Asiakaskokemuksen kehittäminen houkuttelee erityisesti juuriltaan suomalaisia yrityksiä Juuriltaan suomalaiset suuryritykset panostavat hieman useammin tuote- tai palvelulaatuun sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät kehityskohteet vuonna 2017 Missä määrin yrityksenne aikoo keskittyä strategisesti Tarjoamaan tuotteita tai palveluita, joita kilpailijamme eivät tarjoa Tarjoamaan edullisia tuotteita tai palveluita 8 % 7 % 9 % 15 % 11 % 10 % 13 % 10 % 21 % 38 % Halu panostaa asiakaskokemukseen ei yllättäen heijastu uusien erottuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Juuriltaan suomalaiset suuryritykset panostavat aiempaa enemmän myös halpakonsepteihin kattaakseen koko markkinan. 77 % 82 % 81 % 78 % 2014 2015 2016 2017 56 % 33 % 22 % 29 % Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Strategiset valinnat sivu 30 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Juuriltaan suomalaiset suuryritykset panostavat strategiseen hinnoitteluun Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt eivät luota hinnoitteluun kilpailutyökaluna. Hintamuutosten määrä kilpailijoihin nähden vuosien 2012 ja 2017 välillä Kaikki yritykset 2012-2017 Vuonna 2017 19 % 11 % 11 % 9 % 13 % 9 % 7 % 17 % Hinnoittelu kilpailuaseena houkuttaa erityisesti juuriltaan suomalaisia suuryrityksiä. 48 % 37 % 57 % 50 % 41 % 50 % 49 % 45 % 26 % 57 % 33 % 53 % 32 % 41 % 46 % 41 % Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Strategiset valinnat sivu 31 Enemmän Yhtä paljon Vähemmän
Johtamisen kehittäminen jatkaa painopisteiden kärjessä Tänäkin vuonna johtamisen laadun parantaminen korostuu painopistealueena. Johtamiseen ja organisaatioon liittyvät kehityskohteet vuonna 2017 Missä määrin yrityksenne aikoo keskittyä strategisesti Johtamisen laadun parantamiseen Uusien johtamismenetelmien kehittämiseen kilpailijoihin verrattuna 3 % 2 % 20 % 21 % Suuryritykset, jotka panostavat johtamismenetelmien ja asiakaskokemuksen kehittämiseen sekä tuote- ja palveluuudistuksiin, ovat historiallisesti menestyneet verrokkejaan paremmin liikevaihdon kasvulla ja kannattavuudella mitattuna. 94 % 57 % 50 % 23 % 29 % Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Strategiset valinnat sivu 32 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
08 Tunnelma Vuosi 2017 sujui paremmin kuin oletin vuosi sitten. Talouselämä sopeutui epävarmuuteen ja muutoksiin hyvin. Niinpä vuoden 2018 alussa tunnelma on valoisampi kuin vuosi sitten. Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Epävarmuustekijöitä on paljon, ja yllätyksiin kannattaa varautua. PEKKA VÄHÄHYYPPÄ CFO Finnair
Maailmanpolitiikan tila huolestuttaa suuryrityksiä Valtaosa vastanneista suuryrityksistä kokee, että maailmanpolitiikkaan (76 %) ja Suomen poliittiseen johtamiseen (60 %) liittyy epävarmuustekijöitä. Suuryritysten näkemyksiä liiketoimintaympäristöön liittyvistä riskeistä Maailmanpolitiikkaan liittyy yrityksemme näkökulmasta epävarmuustekijöitä 76 % 17 % 7 % Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys on muuttanut strategisia painotuksiamme, esimerkiksi investointien kohdentamista tai ajoittamista 31 % 19 % 50 % Protektionismin kasvu maailmankaupassa on muuttanut strategisia painotuksiamme 17 % 35 % 48 % Suuryritysten huoli kohdistuu pikemminkin kansainväliseen politiikkaan kuin oman toimialan paineisiin. Uskon, että joukkorahoituksen eri muodot tulevat tärkeämmiksi liiketoiminnassamme lähivuosina (0-3v) Yrityksemme on muuttanut toimintaansa tai päätösten perusteita negatiivisen koron takia 15 % 23 % 62 % 27 % 27 % 47 % Keskuspankkien tukiostojen väheneminen on muuttanut strategisia painotuksiamme, esimerkiksi investointien kohdentamista tai ajoittamista 5 % 32 % 63 % Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yrityksemme näkökulmasta epävarmuustekijöitä 60 % 19 % 21 % Tunnelma sivu 34 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Suomen poliittinen johtaminen piinaa erityisesti juuriltaan suomalaisia suuryrityksiä Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt eivät ole yhtä huolissaan Suomen poliittisesta johtamisesta kuin juuriltaan suomalaiset suuryritykset, joista 62 prosenttia kokee johtamisen epävarmana (2016: 76 %). Venäjän tilanne vaikuttaa vastausten perusteella edelleen joka kolmannen suuryrityksen strategiaan. Suuryritysten näkemyksiä liiketoimintaympäristöön liittyvistä riskeistä Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Maailmanpolitiikkaan liittyy yrityksemme näkökulmasta epävarmuustekijöitä 76 % 17 % 7 % 75 % 17 % 8 % Juuriltaan suomalaiset suuryritykset ovat tottuneet kotimaan poliittiseen epävarmuuteen. Ne murehtivat sitä kuitenkin enemmän kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys on muuttanut strategisia painotuksiamme, esimerkiksi investointien kohdentamista tai ajoittamista Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yrityksemme näkökulmasta epävarmuustekijöitä 33 % 62 % 17 % 50 % 21 % 18 % 23 % 54 % 27 % 13 % 50 % 33 % Tunnelma sivu 35 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Protektionismin nousu aiheuttaa huolta suuryrityksissä Keskuspankkipolitiikan seuraaminen ei ole suuryritysten agendalla. Joukkorahoitus ei herätä vastaajayrityksissä merkittävää kiinnostusta. Suuryritysten näkemyksiä liiketoimintaympäristöön liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista 20 % 30 % 28 % 44 % 40 % 46 % Uhka Jopa yllättävän harva vastaaja kokee negatiivisen korkotilanteen mahdollisuutena. Investoinnit vaativat yhä vahvat liiketoimintaperustelut. Tämä heijastaa pitkäjänteisyyttä toiminnan kehittämisessä. 30 % 40 % 36 % 26 % 20 % 18 % 61 % 9 % 44 % 37 % 64 % 8 % Ei selkeästi kumpikaan Mahdollisuus Maailmanpolitiikan nykytilanne Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys Protektionismin kasvu maailmankaupassa Joukkorahoituksen eri muodot Negatiivinen korkotilanne Keskuspankkien tukiostojen väheneminen Tunnelma sivu 36
Valtaosa ulkomaisten konsernien tytäryhtiöstä kokee maailmanpolitiikan tilan liiketoiminnallisena mahdollisuutena Juuriltaan suomalaiset yritykset kavahtavat protektionismin nousua selvästi useammin kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä sen sijaan pitää valveilla yleisen maailmanpolitiikan kehitys. Suuryritysten näkemyksiä liiketoimintaympäristöön liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista Maailmanpolitiikan nykytilanne Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys Protektionismin kasvu maailmankaupassa 47 % 33 % 41 % 39 % 51 % 21 % Uhka Pienenä vientivetoisena taloutena on luontevaa, että ajatus paluusta tullimuurien ja kaupparajoitteiden aikaan painaa johdon mieltä erityisesti juuriltaan suomalaisissa suuryrityksissä. Pääkonttoreiden huolet ovat aina moninaisempia kuin alueyhtiöiden. 32 % 22 % Juuriltaan suomalaiset yhtiöt 25 % 54 % 42 % Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt 37 % 23 % Juuriltaan suomalaiset yhtiöt 52 % 9 % Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt 32 % 17 % Juuriltaan suomalaiset yhtiöt 25 % Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Ei selkeästi kumpikaan Mahdollisuus Tunnelma sivu 37
09 Murros Vastuullinen toimintatapa auttaa hallitsemaan riskejä ja avaa liiketoimintamahdollisuuksia. Se luo yhtiölle selvää kilpailuetua. RIITTA SAVONLAHTI Executive Vice President, HR UPM
Suuryritykset uskovat aloitteellisuuteen keskellä luovaa tuhoa Selvästi yli puolet suuryrityksistä kokee, että heillä on merkittävä rooli polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Suurin osa vastanneista suuryrityksistä uskoo, että tekoälyä soveltavat teknologiat korvaavat henkilötyötä seuraavan viiden vuoden sisällä. Useampi kuin kaksi kolmesta yrityksestä aikoo edistää luovaa tuhoa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä start up -yritysten kanssa. Suuryritysten näkemyksiä työelämän ja yhteiskunnan kehitykseen Tekoälyä soveltavat teknologiat tulevat korvaamaan yrityksessämme työtä, jota tällä hetkellä tehdään henkilöresurssein Yrityksemme aikoo edistää luovaa tuhoa 67 % 85 % 22 % 6 % 9 % 10 % Yrityksemme pyrkii ratkaisemaan lähivuosien osaamistarpeita oman henkilöstön kehittämisellä 98 % 2 % On huomattavaa, että samalla, kun vastanneet suuryritykset haluavat omaksua edelläkävijän roolin ja murtaa oman toimialansa käytänteitä, ne kokevat suurta vastuuta henkilöstöstään. Yrityksemme pyrkii ratkaisemaan lähivuosien osaamistarpeita rekrytoimalla uusia osaajia yrityksen ulkopuolelta Samaa mieltä Ei selkeästi kumpikaan Eri mieltä 96 % 3 % 1 % Murros sivu 39
Suuryritykset haluavat ottaa roolia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa Vastanneet yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota toimintansa vastuullisuuteen. Miltei kuusi kymmenestä mieltää tehtäväkseen osallistua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Suuryritysten näkemyksiä työelämän ja yhteiskunnan kehitykseen Yrityksemme tehtävänä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia (esim. ympäristötai talouskysymykset) Yrityksemme vastuullisuuteen (ympäristö, sosiaalinen, yhteiskunnallinen) liittyvät teot ovat kasvava kilpailuetutekijä Yrityksemme panostaa vastuullisuuteen liittyviin tekoihin lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän Vankka enemmistö suuryrityksistä ei koe vastuunsa rajoittuvan vain omistaja-arvoon. Ne haluavat ottaa roolin yhteiskunnallisten pulmien ratkaisemisessa. Kansainvälisten kyselytutkimusten mukaan tämä vastaa hyvin myös kansalaisten yrityksiin kohdistamia odotuksia. 26 % 17 % 3 % 2 % 6 % 2 % 57 % 94 % 92 % Murros sivu 40 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
10 Tekoäly Yritykset ovat kiitettävästi havainneet uudet mahdollisuudet - lisäksi tärkeää on kehitetäänkö uutta, mistä seuraa kasvua vai tyydytäänkö tehostamiseen. SAMUEL KASKI Akatemiaprofessori Aalto-yliopisto
Tekoälyn avulla haetaan vaikuttavuutta omasta big datasta Vastanneet suuryritykset aikovat hyödyntää tekoälyä erityisesti liiketoimintaa koskevan big datan analysoimiseen, markkinointiviestintään ja asiakaspalvelun automatisointiin. Vähiten ne luottavat tekoälyyn myynnin, hankinnan sekä tuotannon automatisoinnissa. Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan eri osa-alueilla 2018 Liiketoimintaa koskevan big datan analysointi 85 % 10 % 6 % Markkinointiviestintä 71 % 18 % 11 % Myynti 52 % 35 % 13 % Kiinnostavaa on nähdä, missä määrin suuremmat analyysivalmiudet johtavat lopulta parempiin liiketoimintapäätöksiin. Aidosti tietopohjainen päätöksenteko on usein haaste suurimmillekin yrityksille. Hankinnan/ostotoiminnan automatisointi Tuotannon automatisointi 62 % 20 % 18 % 56 % 31 % 13 % Asiakaspalvelun automatisointi 64 % 25 % 11 % Tekoäly sivu 42 Hyödynnetään paljon Ei kumpikaan Ei hyödynnetä lainkaan
Juuriltaan suomalaiset suuryritykset vahvistavat markkinointiaan tekoälyn avulla Juuriltaan suomalaiset suuryritykset aikovat hyödyntää tekoälyä markkinointiviestinnässä ja asiakaspalvelun automatisoinnissa useammin kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Vastaavasti tytäryhtiöt käyttävät tekoälyä myynnissä sekä hankinnan ja ostotoiminnan automatisoinnissa. Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan eri osa-alueilla 2018 Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Markkinointiviestintä 74 % 17 % 9 % 61 % 22 % 17 % Asiakaspalvelun automatisointi 65 % 26 % 9 % 58 % 21 % 21 % Insinöörikansana suomalaiset yritykset innostuvat teknologian mahdollisuuksista myös markkinoinnissa ja asiakastyössä. Myynti 50 % 39 % 11 % 58 % 21 % Hankinnan/ostotoiminnan 59 % 23 % 18 % 71 % 8 % 21 % automatisointi 21 % Tekoäly sivu 43 Hyödynnetään paljon Ei kumpikaan Ei hyödynnetä lainkaan
Tekoälyn hyödyntämisen tavoitteena halpa mutta laadukas asiakaskokemus Vastaajien mukaan tekoälyn hyödyntämisen keskeisimpiä tavoitteita ovat kustannusten säästäminen ja asiakaskokemuksen parantaminen. Käyttöpääoman vähentäminen ja monikanavaisten ratkaisujen kehittäminen eivät ole odotuksina keskeisiä. Tekoälyn hyödyntämisen tavoitteet 2018 Asiakaskokemuksen parantaminen 84 % 9 % 7 % Kustannuksissa säästäminen 84 % 10 % 7 % Uusien kohderyhmien saavuttaminen 76 % 13 % 11 % Lisämyynnin saaminen nykyisiltä kohdeasiakkailta 74 % 16 % 11 % Tekoäly näyttäytyy hopealuotina aivan kuin digitalisointi muutamia vuosia sitten. On ymmärrettävää, että ajatus paremman asiakaskokemuksen ja kustannussäästöjen yhdistelmästä houkuttaa. Tuotteiden ja/tai palvelujen laadun parantaminen 73 % 17 % 11 % Markkinointitoimenpiteiden kohdentaminen ja ajoittaminen 71 % 18 % 12 % Uusien liiketoimintamallien kehittäminen 70 % 17 % 13 % Monikanavaisten (eli omnichannel) ratkaisujen kehittäminen 65 % 18 % 18 % Käyttöpääoman (esim. varastojen) vähentäminen 53 % 23 % 24 % Tekoäly sivu 44 Erittäin keskeinen Ei kumpikaan Ei lainkaan keskeinen
11 Uhka verkosta Vastuullisuus on yksi K-ryhmän menestystekijä, mikä ilmenee asiakkaiden luottamuksena toimintatapoihimme ja tuotteisiimme. Vastuullisuus kytkeytyy vahvasti myös tietoturvaan: me, kuten muutkin yritykset, olemme velvollisia huolehtimaan tietoturvasta niin teknisesti kuin prosessienkin näkökulmasta. ANNI RONKAINEN Chief Digital Officer Kesko
Kyberturvallisuusriskien painoarvo lisääntyy toiminnan digitalisoituessa Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit koetaan aiempaa merkittävämpinä. Tästä huolimatta joka kymmenes vastanneista suuryrityksistä ei luota olevansa niihin riittävän varautunut. Suuryritykset raportoivat kyberturvallisuuteen liittyviksi keskeisiksi riskeiksi muun muassa murtautumisen henkilötietoihin, palvelunestohyökkäykset sekä tietojen kalastelun. Suuryritysten näkemyksiä kyberturvallisuuteen liittyvistä riskeistä Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat tällä hetkellä merkittäviä 18 % 25 % 8 % 5 % 4 % 8 % 8 % 17 % Olemme varautuneet tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin 2017 3 % 7 % Varoittavat kansainväliset esimerkit lisäävät suuryritysten riskitietoisuutta. Varautuminen on parantunut nopeasti. 57 % 84 % 78 % 88 % 90 % 2014 2015 2016 2017 Uhka verkosta sivu 46 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
Joka kymmenes juuriltaan suomalainen suuryritys on varautunut kyberturvallisuusriskeihin heikosti Juuriltaan suomalaiset yritykset kokevat ulkomaisten konsernien tytäryhtiöitä useammin, että kyberturvallisuusriskit ovat tällä hetkellä merkittäviä. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt ovat silti varautuneet riskeihin paremmin kuin juuriltaan suomalaiset yritykset. Suuryritysten näkemyksiä kyberturvallisuuteen liittyvistä riskeistä Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat tällä hetkellä merkittäviä Olemme varautuneet tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin 3 % 4 % 4 % 7 % 7 % 13 % 8 % Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt voivat kyberturvan rakentamisessa luottaa pitkälti pääkonttoreidensa voimavaroihin ja osaamiseen. 90 % 83 % 89 % 92 % Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Uhka verkosta sivu 47 Samaa mieltä Ei samaa tai eri mieltä Eri mieltä
12 Taistelutahto 220-vuotisen historiamme aikana meille on aina ollut tärkeää katsoa eteenpäin ja luoda uusia, tulevaisuutta rakentavia polkuja. Globaali läsnäolomme antaa vahvat lähtökohdat kannattavalle kasvulle. PASI LAINE Toimitusjohtaja Valmet
Suuryritykset siirtyvät kasvuhyökkäykseen Ensisijaisesti toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen keskittyviä suuryrityksiä on merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina. Vahvasti kasvu-uralle pyrkivien yritysten osuus on säilynyt vakaalla 30 prosentin tasolla. Suuryritysten strategiset valinnat 39 % 30 % 45 % 31 % 45 % 13 % Yhä useampi suuryritys on todennut, ettei säästäminen ole pitkän aikavälin strategia. Nousukausi ja kilpailijoiden aktiivisuus ruokkivat kasvuajattelua. 31 % 24 % Vuodelle 2018 Vuodelle 2017 Vuodelle 2016 42 % Taistelutahto sivu 49 Pääsääntöisesti toiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen Yhtä lailla toiminnan tehostamiseen ja edelleen kehittämiseen/laajentamiseen Pääsääntöisesti toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen
Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt keskittyvät tehostamiseen Juuriltaan suomalaiset suuryritykset korostavat aiempaa enemmän toiminnan laajentamista ja edelleen kehittämistä. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt painottavat useammin toiminnan tehostamista ja tuottavuuden lisäämistä. Juuriltaan suomalaisten suuryritysten joukossa kasvuun keskittyvien yritysten osuus on hypännyt vuoden 2016 13 prosentista vuoden 2018 33 prosenttiin. Suuryritysten strategiset valinnat Juuriltaan suomalaiset yritykset 39 % 36 % 43 % Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt 54 % 50 % 68 % Erityisesti juuriltaan suomalaisten suuryritysten taistelutahdon lisääntyminen on hyvä uutinen koko kansantaloudelle. Kiinnostavaa on se, että samalla tytäryhtiöiden kasvuorientaatio on vähentynyt selvästi. 48 % 13 % 26 % 31 % 31 % 33 % 18 % 14 % 17 % 29 % 33 % 17 % 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Pääsääntöisesti toiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen Yhtä lailla toiminnan tehostamiseen ja edelleen kehittämiseen/laajentamiseen Taistelutahto sivu 50 Pääsääntöisesti toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen
13 Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen toteutus Tekijät Nordic Institute of Business & Society NIBS Pekka Mattila, käytäntöön suuntautunut professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Henrikki Tikkanen, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Juho-Petteri Huhtala, tutkijatohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu OP Ryhmä Miltton Raportin graafeissa esitetään pyöristetyt prosenttiluvut, minkä takia niiden summa ei aina ole tasan sata prosenttia. Tutkimuksen toteutus sivu 52