Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma Yhteistyöryhmä 8.1.2014
SISÄLLYS 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet... 1 2 Suunniteltu aikataulu... 2 3 Neuvottelussa noudatettavat menettelytavat... 3 4 Vaikutukset... 3 5 Työnhaun ja koulutuksen periaatteet... 5 5.1 Sijoittuminen Kouvolan kaupungilla muihin tehtäviin... 5 5.2 Julkisten työvoimapalvelujen käyttö... 5 6 Muutosturva ja työllistymisvapaa... 6 7 Uudelleensijoitusvalmennus... 7 8 Palvelussuhdeasiat... 7 9 Muutostuki... 8
1 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Talouden näkymät ovat Kouvolan kaupungin osalta erittäin vaikeat. Tuloperusteiden eli verotulojen ja valtionosuuksien kehittyminen ei ole riittävä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Tulojen heikko kehittyminen johtuu väestön muutoksesta ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamista suorista ja välillisistä työpaikkamenetyksistä. Negatiivisen työpaikkakehityksen takia työmarkkinoille tulevan nuoren aktiiviväestön poismuutto on lisääntynyt. Kaupungin palveluja käyttävien asukkaiden määrä on laskenut ja asukasmäärän mukaan maksettavat valtionosuudet ovat vähentyneet. Tällä hallituskaudella toteutetut ja tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset heikentävät edelleen kaupungin mahdollisuuksia ylläpitää nykyisen tasoisia palveluita. Samanaikaisesti valtion kunnille säätämät uudet velvoitteet lisääntyvät ja väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvat sosiaali- ja terveystoimen menopaineet kasvavat. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kaupunginhallitus päätti 9.9.2013 303 henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj.. Yt-lain 9 :n mukaan tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksenaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava henkilöstön edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon, mitä työvoiman vähentämisestä on säädetty tai työ- taikka virkaehtosopimuksin sovittu, tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämisessä. Lopullinen toimintasuunnitelma valmistuu yhteistoiminnassa yhteistoimintamenettelyn aikana.
2 2 Suunniteltu aikataulu Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 17.10.2013 kaupungin yhteistyöryhmässä, joka on yt-lain 14 :n mukainen toimielin. Yhteistoimintaneuvottelut päättyvät yt-lain 13 :n mukaisesti aikaisintaan kuuden (6) viikon kuluttua neuvottelujen alkamisesta lukien. Yhteistoimintamenettelyn aikataulu on seuraava: 17.10.2013 yhteistoimintaneuvottelut alkavat (ns. I vaihe) 6.11.2013 sovittu kokous 21.11.2013 sovittu kokous 2.12.2013 sovittu kokous 18.12.2013 sovittu kokous 8.1.2014 sovittu kokous ja yhteistoimintaneuvottelujen päättäminen (ns. I vaihe). Henkilöstö- ja organisaatiomuutosten alustava työohjelma on seuraava:
3 3 Neuvottelussa noudatettavat menettelytavat Yhteistoimintaneuvotteluissa toteutetaan yt-laissa edellytettyjä menettelytapoja. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään henkilöstövähennysten ja mahdollisten irtisanomisten kohdentumista sekä vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöstöpiirin rajoittamiseksi ja toimenpiteitä, joilla vähennetään henkilöstölle aiheutuvia seurauksia. Neuvottelun kohteena ovat kaikki henkilöstön vähentämistoimia korvaavat tai supistavat vaihtoehdot, jotka voivat liittyä esimerkiksi työ- ja työaikajärjestelyihin tai erilaisiin henkilöstöetuuksiin. Viestintään kiinnitetään erityistä huomiota yhteistoimintamenettelyn ja muutosprosessin aikana. Tiedottamisen osalta on laadittu erillinen viestintäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. 4 Vaikutukset Henkilöstön vähentämistavoitteeksi on asetettu kaupunginhallituksen päätöksessä 9.9.2013 303 yhteensä 600 henkilöä vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Alkusyksystä valmistuneet kaupungin organisaatio- ja henkilöstöselvitykset toimivat lähtökohtana ja taustamateriaalina alkavassa yhteistoimintamenettelyssä. Myös kaupunginhallituksen asettama vähennystavoite perustuu näihin henkilöstöselvityksiin. Alustava arvio henkilöstövähennysten kohdentumisesta toimialoittain on seuraava: - Konsernipalvelut 21 - Hyvinvointipalvelut 442 - Kaupunkikehitys 137 - Yhteensä 600 Hallinto- ja tukipalvelujen osalta on tarkoituksena vähentää tehtäviä ja tuottaa niitä jatkossa pienemmällä henkilöstömäärällä. Henkilöstövähennykset toteutetaan ensisijaisesti hyödyntämällä eläkepoistumaa mahdollisimman täysimääräisesti ja vähentämällä määräaikaista henkilöstöä. Vähennystavoitetta ei ole kuitenkaan mahdollista saavuttaa pelkästään edellä mainituilla keinoilla vuoden 2014 loppuun mennessä, joten virka- ja työsuhteiden irtisanomiset tulevat olemaan myös todennäköisiä. Mahdollisissa irtisanomisissa tulee ottaa huomioon työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä ja kunnallisen viranhaltijalain 8 luvun 37 :ssä säädetyt edellytykset taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuville irtisanomisille. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) VIII luvun 4 :ssä määrätään työvoiman vähentämisjärjestyksestä (taloudelliset ja tuotannolliset syyt). Määräyksen mukaan taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan.
Edellä mainittu KVTES:n työvoiman vähentämistä koskeva määräys ei kuitenkaan koske viranhaltijoita. Mahdolliset henkilöstövähennykset on tarkoitus toteuttaa 10.2. 14.2.2014, mutta kuitenkin siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään 31.12.2014. Palveluksessa olevan henkilöstön määrä (ns. kirjavahvuus kuukauden lopussa) on ollut vuoden 2013 aikana seuraava: 4 12/12 2/13 3/13 4/13 6/13 7/13 8/13 9/13 10/13 11/13 Vakinaiset 5 040 5 040 5 034 5 026 5 003 4 988 4 998 4 973 4 975 4 967 Määräaik. (ml. oppis.) 1 411 1 347 1 397 1 431 1 414 1 315 1 284 1 219 1 246 1 294 Työllistetyt 156 154 130 119 100 96 89 110 123 117 Yhteensä 6 607 6 541 6 561 6 576 6 517 6 399 6 371 6 302 6 344 6 378 Yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa on todettu, että yhteistoimintamenettely jaetaan eri vaiheisiin. I vaiheessa voidaan käsitellä mahdollisia henkilöstövähennyksiä nykyisen palvelurakenteen ja -verkon sekä uuden palveluorganisaation näkökulmasta. Kaupunginvaltuusto päätti uuden organisaation ylärakenteesta 9.12.2013, jonka jälkeen organisaation valmistelu jatkuu seuraaville tasoille ja päästään tarkastelemaan näitä vaikutuksia. Palveluverkon nykytilaa on kuvattu syksyn 2013 aikana. Tämän työn on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2014. Esityksiä palveluverkoista sekä mahdollisista toimintojen ulkoistuksista ja lakkautuksista käsitellään vasta yhteistoimintamenettelyn II vaiheessa, joka käynnistyy kevään aikana. Yhteistoimintamenettelyn I vaiheessa tarkastelu ei ole vielä edennyt merkittävästi palvelu- ja toimintayksiköiden johtamisen resursseihin tai toimistohenkilöstöön. Eläkepoistuman hyödyntämistä on jo alustavasti tarkasteltu, mutta kokonaisvaltainen tarkastelu on kuitenkin vielä tekemättä. Näitä vaikutuksia tarkastellaan organisaatiouudistuksen jatkovalmistelun edetessä vuoden 2014 aikana. Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä on todettu, että eläkepoistuman hyödyntämisellä ja määräaikaista henkilöstöä vähentämällä on mahdollista toteuttaa huomattavia henkilöstövähennyksiä. Suunnitelma henkilöstövähennysten toteutumisesta on seuraava: Toimiala Tavoite Eläke- ja muu poistuma Yhteensä Irtisanottavia Erotus 2013 2014 Konsernipalvelut 21 6 3 9 13-1 Hyvinvointipalvelut 442 85 77 162 24 256 Kaupunkikehitys 137 65 44 109 0 28 Yhteensä 600 156 124 280 37 283 Eläkepoistumaa ja määräaikaisten vähentämistä hyödynnetään kaikissa henkilöryhmissä siinä määrin kuin sen on katsottu olevan mahdollista nykyisellä palvelurakenteella ja -verkolla. Henkilöstövähennyksistä yhteensä 280 voidaan toteuttaa vuosina 2013 2014 muulla tavoin kuin irtisanomalla henkilöstöä taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Henkilöstömenojen säästöt ovat vuositasolla yhteensä noin 11,1 milj. euroa.
Tässä samassa yhteydessä on tarkasteltu, että lisäksi vuonna 2015 on mahdollista vähentää noin 50 henkilöä muulla tavoin kuin irtisanomalla. Tätä kautta voidaan saavuttaa henkilöstömenojen säästöjä vuositasolla noin 1,9 milj. euroa. Vakinaista henkilöstöä vähennetään eläköitymisen tai muun viran/tehtävän vapautumisen seurauksena vuosina 2013 2014 yhteensä noin 228. Eläkepoistuman hyödyntämisen osuus on tästä hieman yli puolet. Määräaikainen henkilöstö vähenee vuosina 2013 2014 yhteensä 52:lla. Esimiesten määrä vähenee vuosina 2013 2014 runsaalla 50:llä. Tämän lisäksi yhteensä 13 esimiestehtävissä toimivaa siirretään muihin tehtäviin 1.1.2015 alkaen. Hallinto- ja toimistohenkilöstön määrä vähenee vuosina 2013 2014 runsaalla 70:llä. Lisäksi vuoden 2014 talousarvioon sisältyy henkilöstömenojen vähennyksiä koskevia toimenpiteitä yhteensä noin 17 henkilötyövuoden ja 0,67 milj. euron verran. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottavien määräksi yhteistoimintamenettelyn I vaiheessa on tarkentunut yhteensä enintään 37 henkilöä, jotka kohdentuvat toimialoittain seuraavasti: - Konsernipalvelut 13 (sis. yhteispalvelupisteiden lakkauttamisen) - Hyvinvointipalvelut 24 - Kaupunkikehitys - Taloudellisista ja tuotannollisista syistä toteutettavista irtisanomisista kertyy henkilöstömenojen säästöjä yhteensä lähes 1,5 milj. euroa. Kokonaissäästö I vaiheen yhteistoimintaneuvotteluista on vuositasolla noin 13 milj. euroa, joka toteutuu ensimmäisen kerran täysimääräisenä vuonna 2015. 5 5 Työnhaun ja koulutuksen periaatteet 5.1 Sijoittuminen Kouvolan kaupungilla muihin tehtäviin Työnantaja kartoittaa yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa ja irtisanomisprosessin aikana työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 4 :n sekä viranhaltijalain (304/2003) 8 luvun 37 :n mukaisesti mahdollisuudet työllistää henkilö Kouvolan kaupungilla. Työnantaja kartoittaa neuvottelujen kuluessa ja irtisanomisprosessin aikana mahdollisuudet järjestää sellaista mahdollisten uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyy ns. takaisinottovelvollisuus, mikäli yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tarvitaan työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt (TSL 6 luku 6 ) tai viranhaltijan irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen (KVhL 8 luku 46 ). 5.2 Julkisten työvoimapalvelujen käyttö Työnantaja pyytää TE-toimiston edustajan kertomaan yhteistyöryhmälle 21.11.2013 TE-toimiston palveluista muutosturva- ja irtisanomistilanteissa. TE-toimiston edustaja
tulee myöhemmin kertomaan näistä palveluista myös henkilöstölle erikseen järjestettävässä infotilaisuudessa. TE-toimiston työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ovat - työnvälityspalvelut - tieto- ja neuvontapalvelut - osaamisen kehittämispalvelut - yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut - henkilöasiakkaan palveluun liittyvät asiantuntija-arvioinnit - erilaiset tuet ja korvaukset. Irtisanottaville työntekijöille tehdään erillinen osaamis-/palvelutarvekartoitus. TE-toimiston yhteyshenkilöt Kouvolan kaupungin osalta ovat - Marjukka Matikka, muutosturva-asiantuntija, marjukka.matikka(a)te-toimisto.fi, puh. 0295 042 137 - Timo Valtonen, asiantuntija, timo.valtonen(a)te-toimisto.fi, puh. 0295 042 241. TE-toimiston palveluista löytyy lisätietoja osoitteesta www.te-palvelut.fi. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueella työ- ja elinkeinopalveluja (TEpalveluja) tarjoaa Kaakkois-Suomen TE-toimisto. Lisätietoja: www.te-palvelut.fi/ kaakkois-suomi. 6 6 Muutosturva ja työllistymisvapaa Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli lisää työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteissa ja pitkäkestoisissa lomautuksissa, antaa tukea työnhaussa sekä auttaa työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen. Muutosturvan toimintamalli lisää mahdollisuuksia osallistua työllistymistä edistäviin toimiin sekä parantaa ja ylläpitää työnhakijoiden ammatillista osaamista. Työnantaja tekee työsopimuslain 9 luvun 3 a :n sekä viranhaltijalain 8 luvun 37 a :n mukaiset ilmoitukset TE-toimistoon henkilöiden uudelleentyöllistymisen edistämiseksi. Ilmoitukseen merkitään irtisanottavien viranhaltijoiden/työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat. Tämän lisäksi yksilöidympää palvelujen suunnittelua varten työnantaja antaa TE-toimistolle irtisanottujen nimet, ammatit, syntymäajat ja yhteystiedot. Työnantaja tiedottaa erillisessä infotilaisuudessa muutosturvan piirissä oleville viranhaltijoille/työntekijöille heidän oikeudestaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan. Työllistymissuunnitelma Työllistymissuunnitelmalla parannetaan työntekijän mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi koulutuksen avulla. Työllistymissuunnitelma tehdään yhdessä TE-toimiston virkailijan kanssa. Se sisältää kartoituksen työnhakijan tilanteeseen sekä suunnitelman, jossa sovitaan omatoimisesta työnhausta ja työnhaun tukemisesta sekä TEpalveluista, joilla edistetään työnhakijan nopeaa ja pysyvää työllistymistä uuteen työpaikkaan. Työnantaja osallistuu tarpeen mukaan muutosturva- ja irtisanomistilanteissa olevien henkilöiden henkilökohtaisten työllistymissuunnitelmien tekoon TE-toimiston kanssa.
7 Työllistymisvapaa Työnantaja antaa taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle viranhaltijalle ja työntekijälle tämän pyynnöstä työllistymisvapaata irtisanomisaikana yhteensä enintään 5 20 työpäivää riippuen irtisanomisajan pituudesta työsopimuslain 7 luvun 12 :ssä säädetyin edellytyksin (KVhL 8 luku 37 a ). Työllistymisvapaan pituudet ovat seuraavat: Työllistymisvapaan pituus Irtisanomisaika Palvelussuhteen kesto yhteensä enintään 5 työpäivää enintään 1 kuukausi enintään 4 vuotta 10 työpäivää yli 1 kuukausi, mutta enintään 4 kuukautta yli 4 vuotta, mutta enintään 12 vuotta 20 työpäivää yli 4 kuukautta yli 12 vuotta Työntekijällä on oikeus työllistymisvapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssä oppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. 7 Uudelleensijoitusvalmennus Työnantaja järjestää taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottaville viranhaltijoille/työntekijöille uudelleensijoitusvalmennusta. Keskeisiä teemoja uudelleensijoittumisvalmennuksessa ovat muun muassa työnhakijan tilanteen ja tarpeiden kartoitus, muutostilanteen hallinta, omien kykyjen ja voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, työnhakuvalmennus, henkilökohtaisten suunnitelmien laadinta, työ- ja koulutusvaihtoehtojen tarkastelu sekä työhakemusten laadinnan harjoittelu. Uudelleensijoitusvalmennuksen yksityiskohtaisempi sisältö määritellään sen jälkeen, kun palvelujen tuottaja on valittu. 8 Palvelussuhdeasiat Työterveyshuollon tuki Tukitoimet muutoksissa on sovittu yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuollolle odotettavissa olevista muutoksista työterveyshuollon tuen takaamiseksi. Käytössä ovat mm. seuraavat tukitoimet:
- Työterveyshuolto on henkilöstön saatavilla tarvittaessa keskustelua varten: työterveyshoitajan puhelinnumero on 0400-453189. - Tilaisuuksia järjestetään tarvittaessa työpaikoilla. - Työterveyshoitajan akuutti vastaanotto klo 8 15. - Lääkärin vastaanotto ajantilauksella - Terveystarkastus työn päättyessä - Työterveyspsykologin palvelut työterveyshoitajan tai lääkärin kautta - Psykologin vetämiä ryhmätilaisuuksia - Ohjaus tarvittaessa kuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen Työterveyshuollon palvelut ovat irtisanottavien käytettävissä samoin edellytyksin kuin yleensäkin henkilöstöllä palvelussuhteen päättymiseen saakka. Eläkeasiat ja työttömyysturva Työnantaja pyytää tarvittaessa Kevan ja työttömyyskassojen edustajat kertomaan eläkeasioista ja työttömyysturvasta erillisessä infotilaisuudessa. Muut palvelussuhdeasiat Irtisanomisajat määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Irtisanomisaikana on työssäolovelvoite paitsi silloin, jos saa irtisanomisaikana uuden työn tai lähtee TE-palvelujen aktiivitoimenpiteisiin (esim. koulutus). Henkilöstöetuudet ja mahdolliset luontoisedut ovat pääsääntöisesti voimassa palvelussuhteen päättymiseen saakka lukuun ottamatta tilannetta, jossa henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Matkapuhelin, avaimet sekä muut viranhaltijan/työntekijän käytössä olevat työnantajan työvälineet luovutetaan viimeistään palvelussuhteen päättymispäivänä. Työvuorosuunnitelmat ja liukuvan työajan käyttö tulee suunnitella siten, että työaika tasoittuu säännölliseen työaikaan palvelussuhteen päättymiseen mennessä. Vuosilomien ja säästövapaiden osalta noudatetaan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Palkka maksetaan palvelussuhteen päättyessä samoina säännönmukaisina palkanmaksupäivänä kuin virka-/työsuhteen kestäessä. 8 9 Muutostuki Esimiesten muutosvalmennus Muutoksen johtamisen ja hallinnan tueksi järjestetään esimiesten muutosvalmennus, jonka tavoitteena on tukea muutosta työyhteisöissä sekä antaa konkreettisia työvälineitä ja keinoja esimiestyöhön muutostilanteessa. Esimiesten muutosvalmennus koostuu kahdesta eri osiosta ja se toteutetaan viikoilla 46 49. Koulutuksen kesto on jokaista esimiestä kohden 2 x 0,5 päivää (osiot I ja II). Valmennuksen toteuttaa Humap Oy. Henkilöstön muutosvalmennus Henkilöstölle järjestettävän muutosvalmennuksen tarkempi sisältö määritellään myöhemmin.