Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2010 Ympäristölautakunta

Nurmijärvi 2011 Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2010 Ympäristölautakunta

Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2011 1

Sisällysluettelo 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 3 1.1. Laskentaperiaatteet ja rajaukset... 4 2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit... 5 2.1. Ympäristötuotot... 6 2.2. Ympäristökulut... 7 2.3. Ympäristöinvestoinnit... 8 3. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka... 9 4. Ympäristötalouden tunnusluvut... 10 5. Ympäristötalouden jakautuminen aihealueittain... 11 5.1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu... 11 5.2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely... 11 5.3. Jätehuolto ja roskaantuminen... 11 5.4. Maaperän ja pohjaveden suojelu... 11 5.5. Melun ja tärinän torjunta... 11 5.6. Luonnon- ja maisemansuojelu... 12 5.7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät... 12 5.8. Ympäristönsuojelun edistäminen... 12 5.9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut... 12 6. Hyviä käytäntöjä... 12 7. Jatkotoimenpiteet... 13 2

1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristötilinpäätös kertoo, kuinka paljon ympäristöasioiden hoitoon on kuntaorganisaatiossa panostettu rahallisesti. Ympäristötilinpäätös myös havainnollistaa, paljonko ympäristön kunnostaminen ihmisen toiminnan jäljiltä maksaa ja antaa näin lisäarvoa ympäristöä säästäville ratkaisuille. Tämä on Nurmijärven kunnan kolmas ympäristötilinpäätös. Tavoitteena on kerätä ympäristötaloustiedot vuosittain ja julkaista kunnan ympäristötilinpäätösraportti joka toinen vuosi. Ympäristötilinpäätös voidaan raportoida omana julkaisunaan tai osana ympäristöraporttia. Keskeisimpiä ympäristötaloustietoja on mahdollista liittää myös kunnan tilinpäätökseen. Koko raportin liittäminen kunnan tilinpäätökseen on hankalaa, koska tietoja päästään kokoamaan ja raporttia kirjoittamaan vasta tilinpäätöstietojen valmistuttua. Tämän raportin on laatinut ympäristötarkastaja Liisa Garcia. Ympäristökustannusten selvittäminen ja ympäristöasioiden raportointi on ajankohtaista ja hyvän kirjanpitokäytännön mukaista. Lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä velvoita kuntia seuraamaan toimintansa ympäristökustannuksia. Ainoastaan ympäristöä koskevat rahalliset varaukset on lain mukaan pakko kirjata tilinpäätökseen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuonna 2009 yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä, joka korvaa aiemman, vuonna 2003 annetun vastaavan yleisohjeen. Tässä Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu niin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kuin Ympäristökustannukset ja -tulokset hankkeessa sekä Ympäristönsuojelun kustannukset ja vaikuttavuus hankkeessa tuotettuja ohjeita. Kunnan ympäristötilinpito on vasta kehittymässä, joten kaikki tiedot eivät vielä välttämättä ole mukana tai ovat arvioita. Ympäristötaloustiedon tarkoituksena on tässä vaiheessa havainnollistaa ympäristötuottojen ja -kulujen jakautumista sekä toimia keskustelun herättäjänä ja kehitystyön pohjana. Tulevaisuudessa ympäristötilinpäätöksen avulla voidaan esimerkiksi arvioida ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjen resurssien riittävyyttä ja tuottavuutta. 3

1.1. Laskentaperiaatteet ja rajaukset Ympäristötilinpäätöstiedot on koonnut suurimmaksi osaksi taloussihteeri Tarja Luomanpää erilliskeräyksellä. Tiedot on kerätty Ympäristökustannukset ja -tulokset hankkeessa laaditulle ja jatkohankkeessa hieman muokatulle lomakkeelle. Lomakkeen pääotsikkojaottelu perustuu pitkälti yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitukseen. Osa tiedoista on saatu suoraan kunnan tilinpäätöksestä. Osa tiedoista on arvioita, jos haluttua ympäristökustannusta ei ole pystytty esimerkiksi irrottamaan kokonaissummasta. Ympäristöperusteiset verot on laskettu kulutuksen sekä veron perusteen mukaan. Jotkut ympäristökustannukset saattavat puuttua ympäristötilinpäätöksestä, mutta puutokset eivät kokonaisuuden kannalta ole kovin merkittäviä. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todellisuudessa todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoiduista luvuista ilmenee. Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöksessä ovat mukana kuntaorganisaatioon kuuluvat toimintayksiköt. Tilinpäätöksestä on täten rajattu pois kuntaorganisaation ulkopuoliset yksiköt, kuten yhtiöt (esimerkiksi Nurmijärven Sähkö Oy). Mukaan ei lueta ympäristönhoitotoimenpiteitä, joissa raha ei konkreettisesti liiku kunnan kautta, vaikka toimenpiteet suoritettaisiin kunnan alueella (esimerkiksi SOILI-kohteet). Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään ympäristönsuojelun ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Näin ollen esimerkiksi uimavesinäytteet ja kunnan kaavoituskulut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Edellinen kunnan ympäristötilinpäätös on julkaistu vuodelta 2008. Ympäristötaloustiedot on kerätty myös vuodelta 2009, mutta niitä ei ole erikseen julkaistu. Tässä raportissa tarkastellaan hieman eri vuosien (2005 2010) välisiä eroja ympäristötaloustiedoissa. Ympäristötaloustiedot on kerätty varsin samalla tavalla eri vuosien osalta. 4

2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuonna 2010 on esitetty taulukossa 1. Ympäristötuottoja kertyi vuonna 2010 yhteensä 5,18 miljoonaa euroa, ympäristökuluja (verot ja poistot mukaan lukien) 6,62 miljoonaa euroa ja ympäristöinvestointeja 1,50 miljoonaa euroa. Ympäristötaloustietoja on kerätty Nurmijärvellä vuosilta 2005 2010 (Taulukko 2). Vuosi 2005 oli hieman poikkeava muihin vuosiin verrattuna, etenkin ympäristöinvestointien osalta. Tämä johtuu Klaukkalan jätevedenpuhdistamon investointikulujen keskittymisestä vuoteen 2005. Vuosien 2006 2010 luvut ovat pysyneet varsin samansuuruisina. Tuotot ja kulut ovat vuotta 2008 lukuun ottamatta hieman nousseet joka vuosi. Taulukko 1. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuonna 2010. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuonna 2010 (1000 ) Tuotot Kulut Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 18 422 0 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 2910 1384 948 Jätehuolto ja roskaantuminen 2202 2084 28 Maaperän ja pohjaveden suojelu 22 142 0 Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 Luonnon- ja maisemansuojelu 15 17 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 15 194 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 0 3 528 Yhteensä 1000 5182 4246 1504 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut -Jätevero 493 -Polttoainevero 52 -Sähkövero 264 Ympäristötoimintakulut yhteensä 1000 5055 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot -Viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamojen poistot 1253 -Jätehuollon poistot 316 Poistot yhteensä 1569 Kaikki yhteensä 5182 6624 1504 Taulukko 2. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuosina 2005 2010. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuosina 2005-2010 (1000 ) Vuosi Tuotot Kulut (verot ja poistot mukaan lukien) Investoinnit 2005 4168 4516 7795 2006 4837 5564 1631 2007 4852 6108 905 2008 4832 5807 1714 2009 4904 6394 1897 2010 5182 6624 1504 5

2.1. Ympäristötuotot Ympäristötuotot ovat toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Ympäristötuottoja ovat muun muassa lupamaksut, jätehuoltomaksut, jätevesimaksut, ympäristövalistuksesta saadut tuotot, uusiokäytöstä koituvat kustannussäästöt sekä ekotehokkaalla toiminnalla ja hyvien käytäntöjen kautta saavutetut kustannussäästöt. Myös ulkopuolisilta ympäristötoimintaan saadut tuet ja avustukset ovat tuloa kunnalle. Nurmijärven kunnan yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2010 olivat 5,18 miljoonaa euroa, joka on 16,4 % kunnan kaikista toimintatuotoista (31,6 miljoonaa euroa). Asukasta kohden laskettuna ympäristötuottoja kertyi 130 euroa. Lähes kaikki tuotot tulivat jätevesija jätehuoltomaksuista (Kuva 1), mitkä yhdessä muodostivat 98,7 % kaikista ympäristötuotoista. Ympäristöluvista ja melupäätöksistä saatiin tuloina 15 120 euroa, maaainesoton lupa-, valvonta- ja tarkastusmaksuista 14 667 euroa. Kuva 1. Ympäristötuottojen jakautuminen vuonna 2010. 6

2.2. Ympäristökulut Ympäristökuluja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristökuluja ovat esimerkiksi jätteenkäsittely ja jätteen synnyn ehkäisy, maaperän- ja vesiensuojelu, ilmansuojelu ja melun torjunta. Nurmijärven kunnan yhteenlasketut ympäristökulut (verot ja poistot mukaan lukien) vuonna 2010 olivat 6,62 miljoonaa euroa, joka on 3,4 % kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista (196 miljoonaa euroa). Asukasta kohden ympäristökuluja (verot ja poistot mukaan lukien) kertyi 166 euroa. Jätevesien puhdistuksesta (ja vesiensuojelusta) ja jätehuollosta aiheutui suurin osa kuluista (Kuva 2). Yhdessä ne muodostivat 76,0 % kaikista ympäristökuluista. Seuraavaksi suurimmat kulut aiheutuivat ympäristöperusteisista veroista, joita maksettiin polttoaineen käytöstä, kunnan kiinteistöjen sähkön kulutuksesta sekä jätteistä. Kaikkiaan näitä veroja maksettiin 809 000 euroa vuonna 2010. Kunnan ympäristönsuojeluyksikön kaikki kulut (229 000 euroa) muodostivat vain 3,5 % kunnan kaikista ympäristökuluista (mukaan lukien poistot ja verot). Ympäristönsuojeluyksikössä oli vuonna 2010 yhteensä kolme vakituista työntekijää. Ympäristönsuojeluyksikön henkilöstön määrä oli 0,1 % kunnan koko henkilöstön määrästä. Kuva 2. Ympäristökulujen jakautuminen vuonna 2010. 7

2.3. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai organisaation ympäristösuorituskyvylle. Ympäristöinvestointeja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelua varten hankitut koneet ja laitteet sekä ympäristölainsäädännön noudattamiseksi tarvittavat tekniset laitteet, joita käytetään ympäristön valvontaan tai pilaantumisen ehkäisemiseen. Nurmijärven kunnan vuoden 2010 ympäristöinvestoinnit olivat 1,50 miljoonaa euroa, joka oli 7,9 % kunnan kokonaisinvestoinneista (19,1 miljoonaa euroa). Asukasta kohti ympäristöinvestointeja kertyi 38 euroa. Suurimmat investoinnit liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen ja saneeraukseen sekä tievalaistuksen saneeraukseen. Investointikuluja aiheutui jonkin verran myös jätevesipumppaamoista, jätehuollosta sekä Tilakeskuksen energiansäästöhankkeesta (Kuva 3). Kuva 3. Ympäristöinvestointien jakautuminen vuonna 2010. Viemäriverkoston saneerausten tarkoituksena on verkoston pitäminen toimintakuntoisena ja vuotovesien määrän pienentäminen viemäriverkostoissa. Suuret vuotovesimäärät saattavat aiheuttaa jätevesienkäsittelylaitoksilla ongelmia, lisäävät energiakustannuksia ja niin edelleen. Viemäriverkoston saneeraaminen ehkäisee myös jätevesien pääsyn vanhoista viemäreistä maaperään ja pohjaveteen. 8

3. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä, olemassa oleva velvoite. Se on syntynyt kunnan aikaisemman toiminnan seurauksena, mutta aiheuttaa menoja tulevaisuudessa. Ympäristövastuita voivat olla esimerkiksi maaperän puhdistamisvastuut tai kaatopaikkojen ja soranottoalueiden maisemointivastuut. Kunnan on varauduttava vastuisiinsa rahallisesti ja syntynyt ympäristövaraus kirjataan siirtovelaksi tai pakolliseksi varaukseksi kunnan taseeseen. Ehdollinen ympäristövelka on velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena. Ympäristövastuista velka eroaa siinä, että se toteutuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta. Tällaiset tapahtumat eivät yleensä ole kokonaan kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa (esimerkiksi lainsäädännön muutokset). Ehdollista ympäristövelkaa on käsiteltävä mahdollisena, mutta epävarmana tapahtumana ja se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Nurmijärven kunnassa tilinpäätökseen on vuonna 2010 kirjattu pakollisena varauksena 2,1 miljoonaa euroa Metsä-Tuomelan jäteaseman jälkihoitoon (Taulukko 3). Pakollinen varaus kasvoi 939 000 eurolla vuoteen 2009 verrattuna. Ehdollista ympäristövelkaa ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Taulukko 3. Nurmijärven pakolliset ympäristövaraukset vuonna 2010. Nurmijärven pakolliset ympäristövaraukset vuonna 2010 (1000 ) Metsä-Tuomelan jäteaseman jälkihoitovaraus 2095 Yhteensä 1000 2095 9

4. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristötilinpäätösluvuista on laskettu muutamia tunnuslukuja (Taulukko 4). Tunnusluvuista voidaan havaita, että vuonna 2010 ympäristötuotot muodostivat 16,4 % kunnan kaikista toimintatuotoista, mutta ympäristökulut vain 3,4 % kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista. Vuonna 2010 ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista oli 7,9 %. Kunnan ympäristönsuojeluyksikön tuotot muodostivat 0,6 % kaikista ympäristötuotoista ja kulut 3,5 % ympäristökuluista. Ympäristötuotot olivat hieman suuremmat kuin ympäristötoimintakulut (102,5 %). Kuluihin laskettiin mukaan verot, mutta ei poistoja. Tunnusluvut ovat pysyneet melko samankaltaisina vuosina 2006 2010 (Taulukko 4). Vuoden 2005 investointien tunnusluvut poikkeavat huomattavasti muista vuosista, johtuen vuodelle 2005 keskittyneistä Klaukkalan jätevedenpuhdistamon investointikustannuksista. Taulukko 4. Nurmijärven ympäristötalouden tunnusluvut vuosina 2005 2010. Nurmijärven ympäristötalouden tunnusluvut vuosina 2005-2010 Tuotot 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ympäristötuotot/kunnan kaikki toimintatuotot 17,6 % 17,5 % 16,8 % 16,0 % 17,8 % 16,4 % Ympäristötuotot/asukas 112 127 126 124 124 130 Kunnan ympäristötoimen tuotot/kaikki ympäristötuotot 0,4 % 0,5 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,6 % Kulut Ympäristökulut (sis. poistot ja verot)/kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 2,9 % 3,5 % 3,6 % 3,1 % 3,3 % 3,4 % Ympäristökulut (sis. poistot ja verot)/asukas 121 146 158 149 161 166 Kunnan ympäristötoimen kulut/kaikki ympäristökulut (sis. poistot ja verot) 5,2 % 4,2 % 4,2 % 4,1 % 4,0 % 3,5 % Ympäristötuotot %:na ympäristötoimintakuluista 112,7 % 112,0 % 102,8 % 109,2 % 100,1 % 102,5 % Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/kunnan kokonaisinvestoinnit 28,7 % 6,8 % 5,9 % 8,4 % 9,7 % 7,9 % Ympäristöinvestoinnit/asukas 209 43 23 44 48 38 10

5. Ympäristötalouden jakautuminen aihealueittain 5.1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Ulkoilman- ja ilmastonsuojelukulut vuonna 2010 olivat 422 000 euroa. Kuluja kertyi muun muassa Nurmijärvi- ja seutulipun tukiosuuksista, joilla pyritään edistämään joukkoliikenteen käyttöä (262 000 euroa), hiekoitushiekan poistosta (79 000 euroa), katupölyn sidonnasta (47 000 euroa) sekä biokaasun keräyksestä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla (27 000 euroa). Biokaasun myynnistä saatiin tuloja 16 000 euroa. Investointeja ei ollut. 5.2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Nurmijärven kunnan suurimmat ympäristötuotot olivat Nurmijärven Veden keräämät jätevesimaksut, jotka olivat 2,91 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittelykuluja aiheutui muun muassa jätevesien puhdistuksesta (712 000 euroa), viemäriverkoston käytöstä ja kunnossapidosta (363 000 euroa), jäteveden puhdistamo- ja vesistötarkkailuista (62 000 euroa) sekä kunnan pienpuhdistamojen ym. hoidosta ja huollosta (25 000 euroa). Lisäksi haja-asutuksen vesihuollon kehittämiseen käytettiin 191 000 euroa. Kuluja aiheutui myös viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamojen poistoista (1,25 miljoonaa euroa). Vesiensuojelukuluja aiheutui muun muassa erilaisista tutkimuksista (15 000 euroa) ja vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmaksusta (9 000 euroa). Vuonna 2010 jätevesien käsittelyn investointeja tehtiin 948 000 eurolla. 5.3. Jätehuolto ja roskaantuminen Jätehuoltotuloja kertyi ennen kaikkea jätteiden käsittelystä perityistä maksuista (2,195 miljoonaa euroa). Kuluja aiheutui muun muassa jätteiden käsittelystä ja sijoittamisesta (1,67 miljoonaa euroa), kunnan toiminnoissa syntyvien jätteiden keräilystä, kuljetuksesta ja käsittelystä (232 000 euroa) sekä jätehuollon ympäristövaikutusselvityksistä (65 000 euroa). Kuluja aiheutui myös jätehuollon poistoista (316 000 euroa). Vuonna 2010 jätehuollon investointeja tehtiin 28 000 eurolla. 5.4. Maaperän ja pohjaveden suojelu Maaperän ja pohjaveden suojelutuloja saatiin pilaantuneiden maiden vastaanottomaksuista (22 000 euroa). Kuluja aiheutui ennen kaikkea pilaantuneen maaperän puhdistustöistä (129 000 euroa) ja Teilinummen tekopohjavesitutkimuksesta (11 000 euroa). Investointeja ei ollut. 5.5. Melun ja tärinän torjunta Melun ja tärinän torjunnasta ei aiheutunut vuonna 2010 kuluja eikä investointeja. 11

5.6. Luonnon- ja maisemansuojelu Luonnon- ja maisemansuojelutuloja saatiin maa-ainesoton lupa-, valvonta- ja tarkastusmaksuista (15 000 euroa). Kuluja aiheutui kaavoihin tehtävistä lajisto- ja luontoselvityksistä (17 000 euroa). Investointeja ei ollut. 5.7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Tuloja kertyi yhteensä 15 000 euroa ympäristölupa- ja melupäätösmaksuista. Ympäristöviranomaistoiminnasta aiheutui kuluja 194 000 euroa. Investointeja ei ollut. 5.8. Ympäristönsuojelun edistäminen Ympäristönsuojelun edistämisestä ei pystytty erittelemään euromääräisiä tuloja. Kuluja aiheutui erilaisesta ympäristönsuojelun edistämisestä 3 000 euroa. Vuonna 2010 ekotehokkuutta parantavia investointeja tehtiin 528 000 eurolla. Investoinnit liittyivät tievalaistuksen saneeraukseen (430 000 euroa) ja Tilakeskuksen energiansäästöhankkeeseen (98 000 euroa). 5.9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroa peritään tietystä luonnonvarojen käytöstä tai haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta. Ympäristövero on taloudellinen ohjauskeino, jolla valtion verotulojen lisäksi pyritään ohjaamaan toimijoita valitsemaan ympäristölle vähemmän haitallisia aineita, tuotteita ja menetelmiä. Ympäristöveroja ovat polttoaine-, sähkö- ja jätevero. Nurmijärven kunta maksoi vuonna 2010 jäteveroa 493 000 euroa, polttoaineveroa 52 000 euroa ja sähköveroa 264 000 euroa. Polttoainevero on laskettu polttoaineenkulutuksen mukaan ja sähköveron määrä on saatu sähkölaitokselta. 6. Hyviä käytäntöjä Energiatehokkuutta parantamalla on usein mahdollista saada rahallista hyötyä. Vuonna 2010 investoitiin tievalaistuksen saneeraukseen muuttamalla vanha ja elohopealamppuihin perustunut valaistus energiaa säästävämmäksi ja uudenaikaisiin valaisimiin perustuvaksi (suurpainenatriumlamput). Tilakeskuksen kiinteistöjen energiansäästöä edistävät toimet olivat merkittävä toimintaalue vuoden 2010 aikana ja niitä jatketaan edelleen vuosittain. Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus laski (lämpö -5 % ja sähkö -2,5 %). Vuonna 2010 tehtyjä energiansäästötoimia olivat mm. kiinteistöjen ilmanvaihdon käyntiaikojen rajoittaminen ja valaistusaikojen lyhentäminen, kiinteistöjen energiaseurantaohjelman asteittainen 12

käyttöönotto sekä Mäntysalon koulun ja päiväkodin sekä Havumäen päiväkodin kytkeminen Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpöön. Säästöohjelmaa toteutetaan jatkossa ohjelmoidusti puitesopimuksilla asiantuntevien suunnittelijoiden ja yhteistyössä Aleksia kiinteistöpalvelujen kanssa. 7. Jatkotoimenpiteet Ympäristötilinpäätöksen onnistumisen ja vaikuttavuuden avain on se, että kunnassa asetetaan ympäristöä koskevia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Nämä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johdetaan kunnan ympäristöstrategiasta. Lisäksi pitää linjata koko kunnan suuremman tason tavoitteet ja päämäärät, joihin ympäristön tilassa tai resurssien käytössä pyritään. Vaikuttavuus ympäristötoiminnassa ei synny ainoastaan ympäristökustannusten seuraamisesta, vaan siihen tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja niiden mukaisia toimia sekä johdon sitoutumista. Ympäristöasiat pitää saada osaksi kaikkien hallintokuntien toimintaa. Kunnan ympäristönsuojelu liittyy vuoden 2013 alusta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Jatkossa on pohdittava miten ympäristötaloustiedot kerätään ja raportoidaan. Mahdollisia raportointivaihtoehtoja ovat KUUMA-kuntien yhteinen ympäristötilinpäätös tai ympäristöraportti tai keskeisimpien ympäristötaloustietojen liittäminen kunnan tilinpäätökseen. 13