14 Mikrosta makroon kansantalouden kuvausjärjestelmiä (Talous8eteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mi?aaminen 2. Bru?okansantuote ja bru?oarvonlisäys 3. Bru?okansantuo?een arvo ja määrä 4. Kansantalouden 8linpitojärjestelmästä 5. Elinkustannusten mi?aamisesta 6. Kansainväliset elintasovertailut 1
1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mi?aaminen Mikrotalous8ede tutkii sitä, miten yksi?äiset ko8taloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotalous8ede tutkii kansantalou?a kokonaisuutena - Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? - Miksi hintojen nousuvauh8 vaihtelee? Mikä aiheu?aa inflaa8on? - Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työ?ömyys johtuu? Ote?aessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska - jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä - ostajan menot ovat tuloa jollekin Bru?okansantuote (BKT) (gross domes8c product, GDP) mi?aa kansantalouden tuloja ja menoja - tämä käy myös ilmi kansantalouden kiertokulkukaaviosta (kuvio 1) 2
Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular-flow diagram) Tulot tuo?eiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuo?eiden hinnat Menot tuo?eisiin (bkt:n käy?ö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuo?eiden tarjonta Myydyt tuo?eet Ostetut tuo?eet Kulu8ajat - tarpeet ja hyvinvoin8 - tuotantopanosten tarjonta - tuo?eiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotantokustannukset Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotannontekijätulot (bru?okansantulo) 3
Yksi?äisen tuo?een markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaa?eessa kolmella tapaa: 1) laskemalla tuotannon arvo = hinta tuote?u määrä 2) laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot = palkkatulot + yri?äjätulot + omaisuustulot 3) laskemalla kulu?ajien tuo?eeseen käy?ämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaa?eessa samalla tavalla, sillä kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käy?ö 1) bru?okansantuote BKT mi?aa kokonaistuotannon arvoa 2) bru?okansantulo BKTL kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja 3) bru?okansantuo?een käy?ö esi?ää kokonaiskysyntää eli sitä mihin tulot käytetään (suljetussa kansantaloudessa = kulutus + investoinnit) 4
Emme pysty mi?aamaan kansantalouden tuotannon määrää kappaleina, kiloina, litroina yms., mu?a saamme sen sijaan rahamääräistä 8etoa myynneistä ja ostoista, joten voimme mitata kokonaistuotannon arvon Edellä esitetystä seuraa, e?ä kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa: 1) arvonlisäysmenetelmällä - laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käyte?yjen välituo?eiden arvo, jo?a kaksinkertainen laskenta välte?äisiin 2) tulomenetelmällä - laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen 3) loppukäy?ömenetelmällä - laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuo?eita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Talous'eteen oppikirjan luvussa 8 on menetelmien ja käsi?eiden tarkempi kuvaus 5
Esimerkki 1 (Talous8eteen oppikirja) Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on ainoa lopputuote, jonka valmistuksessa jauhoja käytetään välituo?eena. Vehnä on puolestaan jauhojen tuotannon välituote. Näiden kolmen toimialan menot ja tulot euroina ovat seuraavat: Vehnä Jauhot Leipä Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Kokonaistuotos 20 50 100 Välituotekäy?ö - 20 50 Palkat 16 20 30 Korot ja osingot 4 10 20 a) Loppukäy?ömenetelmän mukaan leipä on ainoa lopputuote, joten BKT on leivän tuotannon arvo eli 100 euroa. b) Arvonlisäys lasketaan toimialoi?ain vähentämällä kokonaistuotoksesta välituotekäy?ö ja summaamalla yhteen: 20 + (50-20) + (100-50) = 100 euroa. c) Tulomenetelmässä lasketaan tuotannontekijätulot yhteen: (16+4) + (20+10) + (30+20) = 100 euroa 6
Esimerkki 2: ravintolan BKT-kontribuu8o (mi?aa epäsuoras8 teknologian eli tässä resep8n arvoa) Ainekset 400 g kypsää lihaa, kinkkua tai makkaraa 6 kypsää perunaa 2 isoa sipulia 2 rkl voita suolaa mustapippuria myllystä 1 kananmuna jokaiselle ruokailijalle Lisäkkeeksi: maustekurkkua e8kkapunajuuria Resep< Kuu8oi liha ja perunat. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja hauduta sipulisilppu kauniin läpikuultavaksi. Lisää kuu8oitu liha tai makkara ja peruna. Kuumenna kunnolla, mu?a älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista jokaisen annoksen päälle vielä kananmuna. Tarjoa py`pannun kanssa maustekurkkua ja e8kkapunajuuria Py>pannuateria Ravintolan myymän yhden py`pannuaterian BKT-kontribuu8o = py`pannuaterian hinta aineksien arvo h?p://100parastaruokaa.ning.com/profiles/blogs/38-py`pannu 7
Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Ko8mainen tuotanto eli bru?okansantuote, Y + = + + Tuon8, M Kulutus, C + G Investoinnit, I Vien8, X Taloudellinen hyvinvoin8 syntyy kulutuksesta Vien8 on keino maksaa tuon8 Bru?okansantuote tuotetaan Suomessa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käy?ämällä työtä ja pääomaa
Kansantalouden 8linpidon järjestelmä Bru?oarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bru?oarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bru?okansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vien8 - tuon8 Tuotanto- ja tulonmuodostus'lit Bru5okansantuote ja tulo; huoltotase h?p://stat.fi/8l/vtp/index.html 9
2. Bru?okansantuote ja bru?oarvonlisäys Bru?okansantuote on ko8maassa toimivien tuotantoyksiköiden 8e?ynä aikana (tavallises8 vuoden kuluessa) tuo?amien lopputuo?eiden (tavaroiden ja palvelujen) markkina-arvo Suomen BKT:ssa on mukana kaikkien Suomessa toimivien tuotantoyksiköiden tuotanto, mu?a ei siis ulkomailla toimivien suomalaisten yksiköiden tuotanto välituo?eiden tuotantoa ei lasketa mukaan jolloin BKT mi?aa arvonlisäystä Bru?okansantuo?eeseen ei lasketa ko8työn arvoa (vaan sille on oma satellii`8linpitonsa ) eikä ympäristöhai?oja (joita varten kehitetään vihreää 8linpitoa ) mu?a virallisen talouden ulkopuolella tapahtuva toiminta (harmaa talous, rikollisuus) lasketaan arvioimalla 10
Loppukäy?ömenetelmän kau?a tarkastellen bru?okansantuo?een Y komponen8t ovat kulutus C (consump8on) ko8talouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois lue?una) investoinnit (eli kiinteän pääoman bru?omuodostus) I (investment) koneet, lai?eet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G (government consump8on) val8on ja kun8en ostamat tavarat ja palvelut ne?ovien8 NX eli vien8 tuon8, X M (export import) Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuo?eiden kulutus lisää kulutusta, mu?a vähentää ne?ovien8ä, joten bkt ei muutu. 11
Taulukko 1. Suomen BKT vuonna 2016 (huoltotase) Yhteensä Asukasta BKT- Bruttokansantuote mrd. kohti, suhde, % 1 Kulutusmenot 170,8 79,2 Yksityiset kulutusmenot 119,1 55,2 Julkiset kulutusmenot 51,7 24,0 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 46,4 21,5 Yksityinen 37,8 17,5 Julkinen 8,6 4,0 3 Varastojen muutokset 0,6 0,2 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti -2,6-1,2 Tavaroiden ja palvelujen vienti 76,0 35,3 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 78,6 36,5 5 Tilastollinen ero 0,4 0,2 Bruttokansantuote markkinahintaan (= 1+2+3+4+5) 215,6 39 236 100,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden 8linpito 12
Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet 1975-2016, % 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Ne;ovien< Kulutus (yksityinen + julkinen) on 80 % bkt:sta Investoin8en bkt-osuuden aleneminen voi olla huolen aihe, jos se merkitsee sitä, e?ä kansantalouden tuotantokapasitee` ei kasva Ne?oviennin (vien8 tuon8) kääntyminen nega8iviseksi on myös asia, josta meillä on kanne?u huolta Pitkällä aikavälillä ne?oviennin voi odo?aa olevan nolla, sillä vien8 on vain keino maksaa tuon8 13
Bru?okansantuo?een hintakäsi?eet ja bru?oarvonlisäys Perushinta = hinta, joka maksetaan tuo?eesta tuo?ajalle (ei sisällä tuoteveroja, mu?a sisältää tuotetukipalkkiot) - käytetään silloin kun halutaan kuvata asioita tarjonnan (esim. yritysten ja toimialojen kannalta) laske?aessa vaikkapa toimialojen BKT-osuuksia, kuten seuraavassa taulukossa ja kuviossa Ostajanhinta (markkinahinta) = hinta, jonka ostaja tuo?eesta maksaa - käytetään kuva?aessa asioita BKT:n käytön kannalta esimerkiksi laske?aessa kulutuksen ja investoin8en BKT-osuuksia Perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot + kaupan ja kuljetuksen lisät = ostajanhinta Bru?oarvonlisäys eli bru?okansantuote perushintaan = tuotannon arvonlisäysten summa 14
Toimiala, vuosi 2016 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,7 4,2 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,7 0,4 20,0 C Tehdasteollisuus 31,4 16,9 1,8 D Energiahuolto 3,8 2,0-9,0 E Vesi- ja jätehuolto 1,8 1,0 4,7 F Rakentaminen 12,7 6,8 4,9 G Kauppa 17,2 9,3 2,8 H Kuljetus ja varastointi 8,9 4,8 0,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,2 1,7 1,4 J Informaatio ja viestintä 10,7 5,8 2,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 2,8-0,4 L Kiinteistöalan toiminta 23,9 12,9 1,8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 9,5 5,1 1,7 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6,4 3,4 6,0 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,1 6,0-1,4 P Koulutus 10,2 5,5 0,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 18,2 9,8 0,6 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,4 1,3 2.2 S Muu palvelutoiminta 3,1 1,7 0,5 T Kotitalouspalvelut 0,3 0,1 11,2 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 185,5 100,0 1,6 Tuoteverot 31,0 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 215,6 1,9 Keskiväkiluku, 1 000 henkeä 5 495,3 Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa 39 236 Huom. Määrän muutokseen palataan myöhemmin 15
Kuvio 2. Kansantalouden tuotantorakenne 1975-2016 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Osuus brudoarvonlisäyksestä, % Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostus kuin tehdasteollisuus Alkutuotanto Tehdasteollisuuden osuus on supistunut rajus8 10 viime vuoden aikana Yksityisten palvelujen osuus on vastaavas8 kasvanut Yksityisiä palveluja ovat sellaiset palvelut, jotka hinnoitellaan markkinoilla (edellisen taulukon toimialat G N) 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 16
Kansantalouden rakennemuutoksella tarkoitetaan sen toimialarakenteen muutosta: Tehdasteollisuuden merkitys vähenee nyt meillä ja muualla 30 Tehdasteollisuuden osuus bru?oarvonlisäyksestä, % 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 Saksa Suomi Ruotsi Yhdysvallat Euroalue Iso-Britannia Suomi uusteollistui 1990- luvun alussa, mu?a nyt osuus pudonnut euroalueen tasolla Ruotsi on Suomea palveluvaltaisempi 17 Lähde: Eurostat ja OECD.Stat
3. Bru?okansantuo?een arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 1) mi?aa lopputuo?eiden arvoa käyvin hinnoin vuoden 2016 BKT vuoden 2016 hinnoin arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mi?aamiseksi on erote?ava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mi?aa lopputuo?eiden arvoa 8etyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuo?eiden määrän kasvua esimerkiksi vuoden 2016 BKT esite?ynä vuoden 2010 hinnoin Kun käyte?ävissä on BKT-deflaa?ori eli hintaindeksi (esim. 2010 =100), joka kuvaa lopputuo?eiden hintojen kehitystä, voidaan nimellinen BKT muu?aa reaaliseksi eli kiinteähintaiseksi : Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaa?ori 2010 ) 100
Talous'eteen oppikirjasta (s. 140): Vuosi Perunoiden hinta, Hinnat ja määrät Perunoiden määrä, kg Kalan hinta, 1 1 100 2 50 Kalan määrä, kg 2 2 150 3 100 3 3 150 4 75 Vuosi Nimellinen eli käypähintainen brudokansantuote, 1 1 100 + 2 50 = 200 2 2 150 + 3 100 = 600 3 3 150 + 4 75 = 750 Vuosi Reaalinen eli kiinteähintainen brudokansantuote vuoden 1 hinnoin, 1 1 100 + 2 50 = 200 2 1 150 + 2 100 = 350 3 1 150 + 2 75 = 300 19
Suomen BKT 1975-2016 (mrd. euroa) Nimellinen eli käypiin hintoihin ilmaistu bkt 220 200 180 160 140 120 100 Reaalinen eli viitevuoden 2010 hintoihin ilmaistu bkt Vuosi 2016: nimellinen BKT = 215,1 mrd BKT-deflaa?ori = 113,4 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 => reaalinen BKT eli BKT vuoden 2010 hintaisena = (215,6/113,4) x 100 = 190,1 mrd Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden 8linpito 20
Kuvio 3. Kaksi yleistä tapaa kuvata BKT:n kasvua BKT:n volyymi-indeksi, 2010 = 100 BKT:n volyymin muutos, % vuodessa 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016-9 -8-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 7 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 21
4. Kansantalouden 8linpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantalous8eteen suurimpia saavutuksia Siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suori?amat taloustoimet Perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes ase` oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset Tilipitojärjestelmän avulla voidaan laa8a esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 1 edellä Richard Stone, 1913-1991 22
5. Elinkustannusten mi?aamisesta Kansantalouden inflaa8ovauh8 on sen hintatason muutosvauh8 8e?ynä periodina, tavallises8 vuoden kuluessa Hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaa?ori kulu?ajahintaindeksi tuo?ajahintaindeksi Kulu?ajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia Muodostetaan laskemalla samansisältöisen kulutuskorin hinta eri vuosina 23
Esimerkki kulu?ajahintaindeksin laskemisesta (maito ja leipä), Talous8eteen oppikirja s. 184 Hyödykekori: 2 maitoa ja 1 leipä Vuosi Maidon hinta, Leivän hinta, 1 1 2 2 2 3 3 3 4 Vuosi Hyödykekorin hinta, 1 1 2 + 2 1 = 4 2 2 2 + 3 1 = 7 3 3 2 + 4 1 = 10 Vuosi KuluFajahintaindeksi, vuosi 1 = 100 1 ( 4/ 4) 100 = 100 2 ( 7/ 4) 100 = 175 3 ( 10/ 4) 100 = 250 24
Suomen kulu?ajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien ko8talouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laske?u meillä vuodesta 1921 läh8en Kulu?ajahintaindeksi 2015 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2015) sisältää noin 500 tavaraa ja palvelua ja 51 000 hinta8etoa. Tietoja kerätään 2 600 liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 25
Kulu?ajahintaindeksien painorakennevertailu, prosen`a (Tilastokeskus) 26
Kuvio 4. Kulu?ajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, 1980-2016, prosen`a 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Hintojen nopea nousu oli ongelma vielä 1980- luvulla. Inflaa8o on sen jälkeen hidastunut voimakkaas8 ja ollut euroaika melko vakaa. Euroopan keskuspankin inflaa8otavoite on 2 % (tai vähän sen alle) Vuoden 2017 inflaa8ovauh8 oli 0,7 % Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Kulu?ajahintaindeksi 27
Inflaa8ovauh8 EU-maissa ja euroalueella Inflaa8ovauh8a mitataan tavallisimmin kulu?ajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kulu?ajahintaindeksejä, jotka on laske?u samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs, suomeksi YKHI) - sen ka?avuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin ko8maisen kulu?ajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaiste?u kulu?ajahintaindeksi kehi?yy hieman eri tavalla kuin kansallinen kulu?ajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaa8ota eri maissa Euroopan keskuspankin rahapoli8ikka perustuu tämän mi?arin seurantaan 28
h?ps://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/suomen-talouden-keskeisia-tunnuslukuja/hinnat-ja-kustannukset/ yhdenmukaiste?u_kulu?ajahintaindeksi/ 29
BKT-deflaa?ori ja kulu?ajahintaindeksi Inflaa8ota mitataan joskus myös BKT-deflaa?orin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaa?ori mi?aa kaikkien maassa tuote?ujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kulu?ajahintaindeksi mi?aa vain kulu?ajien ostamien hintatasoa Vien8- ja tuon8hintojen muutokset synny?ävät eroja BKT-deflaa?orin ja kulu?ajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehi?yvät kuitenkin likimain samalla tavoin 30
Inflaa8on mi?aamisen tarve ja ongelmia Hintatason ja inflaa8on mi?aaminen on tärkeää siksi, e?ä voitaisiin verrata rahamääräisiä mi?areita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja ja korkoja eri vuosina - reaalipalkka = nimellinen palkka/hintataso - reaalikorko = nimellinen korkokanta miinus inflaa8ovauh8 Ongelmia aiheu?avat uudet tuo?eet - indeksit eivät ota huomioon, e?ä kulu?ajat voivat saavu?aa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuo?eisiin, joita ei ole alkuperäisessä korissa - kulutuskoria uudistetaan siksi 5 vuoden välein Vaikeaa on myös tuo?eiden laadun muutoksen mi?aaminen - samalla rahalla parempia tuo?eita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kanne?avat 8etokoneet, yms.) 31
6. Kansainväliset elintasovertailut Opimme edellä kuinka muu?aa eri vuosien BKT:n arvot vertailukelpoisiksi, mitä tarvitaan talouskasvun kuvaamiseen Asukasta kohden laske?ua bru?okansantuote?a käytetään myös kansainvälisiin elintasovertailuihin ilman vertailuja emme 8edä, kuinka hyvin taloutemme menestyy eli onko Suomen bkt asukasta kohden suuri vai pieni kansantuo?eet on ilmaistava samoissa yksiköissä Nimelliset valuu?akurssit sopivat tehtävään kuitenkin huonos8, koska valuu?akursseihin vaiku?avat mm. pääomaliikkeet vertailu tehdään siksi ostovoimapariteetein, jotka o?avat maiden väliset hintatasoerot paremmin huomioon 32
Nimellinen vaihtokurssi on se, jolla ulkomaanvaluu?aa saa pankista. Esim. 1 = $ 1,2235 (kurssi 18.1.2018) h?ps://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuu?akurssit/taulukot/ Reaalinen vaihtokurssi mi?aa ko8maan hintatason suhde?a ulkomaan hintatasoon. Olkoon P = ko8maan hintaindeksi, P* = ulkomaan hintaindeksi ja e = nimellinen vaihtokurssi. Silloin reaalinen vaihtokurssi on ep/p* Talous'eteen oppikirja, luku 14 Reaalinen vaihtokurssi kertoo maan vien8- ja tuon8tuo?eiden suhteellisista hinnoista. 33
Ostovoimaparitee` (purchasing power parity, PPP) on teoria joka perustuu yhden hinnan lakiin valuutalla pitäisi pystyä ostamaan sama määrä tuote?a eri maissa... vaikkapa hampurilaisia Perustuu arbitraasin ajatukseen kansainvälisen kaupan piirissä olevilla tavaroilla ei pitäisi olla pysyviä hintaeroja Olkoon 8etyn hyödykekorin hintaindeksi ko8maassa P ja ulkomailla P*. Silloin ostovoimaparitee8sta seuraa e?ä ep = P* eli 1 = ep/p* siis e = P*/P. Ostovoimaparitee8n mukaisen valuu?akurssin pitäisi siten heijastella hintatasoeroja. 34
Suomen ja Yhdysvaltojen elintasovertailu virallisia valuu?akursseja käy?äen Vuonna 2016 Suomen BKT asukasta kohden oli 39 236 käyvin hinnoin ilmaistuna (taulukko 1) Euron ja dollarin virallinen vaihtokurssi oli vuonna 2016 keskimäärin 1 = $1,11 Virallisen vaihtokurssin avulla dollareiksi muute?u Suomen kansantuote asukasta kohden oli siten 39 236 1,11 $/ = $ 43 552 Vuonna 2016 Yhdysvaltain BKT/asukas oli $ 57 591 USA:n kansantalouden 8linpidon 8edot löytyvät Bureau of Economic Analysis viraston ko8sivulta: www.bea.gov Näin laskien Suomen elintaso oli 100 43 552/57 591 = 75,6 % amerikkalaisesta vuonna 2016 eli noin 25 prosen`a pienempi Tämä antaisi oikean kuvan elintasoeroista, jos euron ja dollarin valuu?akurssi kuvaisi maiden välisiä hintatasoeroja oikein sitä se ei kuitenkaan väl?ämä?ä tee siksi, e?ä valuu?akurssiin vaiku?avat monet muutkin tekijät kuin tuo?eiden hinnat, esimerkiksi korkotasojen erot sijoi?ajien siirrellessään varojaan maasta toiseen maksimoidakseen tuo?oaste?a Siksi tarvitaan vaihtokurssi, joka kuvaa paremmin hintatasojen eroa 35
Big Mac -indeksi Esimerkki ostovoimaparitee`vertailusta: verra?avana on vain yksi tuote eli Big Mac -hampurilainen Indeksiä julkaisee The Economist leh8: h?p://www.economist.com/content/big-mac-index Laskelma Suomelle Big Macin hinta Yhdysvalloissa oli vuonna 2016 keskimäärin $5,04, ja Suomessa se maksoi 4,60 Big Mac maksaisi siis saman molemmissa maissa, jos valuu?akurssi olisi 1 = $ 5,04/4,60 = $ 1,10 Tämä on nyt sa?umoisin melko lähellä virallista valuu?akurssia Ajatellaan e?ä sekä suomalaiset e?ä amerikkalaiset kulu?avat vain Big Macejä Lasketaan kuinka monta Big Maciä saa suomalaisella tulotasolla ja amerikkalaisella tulotasolla kummassakin maassa vallitsevin hinnoin Suomi: 39 236 / 4,60 = 8 530 Big Macia USA: $ 57 591 / $ 5,04 = 11 426 Big Macia Suomen suhteellinen elintaso vuonna 2015 oli siten Big Maceissä mita?una 100 8 530/11 426 = 74,6 % amerikkalaisesta 36
Elintasovertailu ostovoimapariteetein Big Mac -indeksi ei kuitenkaan ole hyvä hintatasoerojen kuvaaja, sillä hyödykekorissa on vain 1 tuote OECD:n ja muiden järjestöjen tekemissä ostovoimaparitee`vertailussa on mukana tuhansia tuo?eita Vuonna 2016 BKT asukasta kohden oli OECD:n ostovoimapariteetein laskien Suomessa $38 494 ja Yhdysvalloissa $52 322 Suomen elintaso oli siten noin 73,6 % amerikkalaisesta 37
Kuvio 5. Elintaso (BKT/asukas) eräissä maissa vuonna 2016 (ostovoimapariteetein käyvin hinnoin 2016, $) 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 h?ps://stats.oecd.org/index.aspx?datasetcode=pdb_lv Irlan. Norja Sveitsi Yhdysvallat Hollan. Ruotsi Tanska Australia Islan. Saksa Itävalta Kanada Belgia Iso-Britannia Suomi Euroalue Japani Ranska Euroopan unioni Korea Uusi-Seelan. Italia Espanja Israel Tsekki Slovakia Slonevia Portugali Viro Puola Unkari Kreikka Turkki Venäjä Chile Meksiko Kiina 38
Kuvio 6. Elintason (BKT/asukas) kehitys 1860-2016 (ostovoimapariteetein vuoden 2010 hinnoin,, suhdelukuasteikko) 64 000 32 000 16 000 8 000 4 000 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Elintasoa tarkastellaan tässä yli ajan ja eri maiden kesken: Suomessa talouskasvu alkoi 1860-luvulla. Eurooppalainen (= saksalainen) elintaso saavute`in 10 vuo?a si?en ensimmäisen kerran historiassamme nyt olemme jääneet taas jälkeen 2 000 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: Kansalliset 8lastokeskukset, OECD ja Maddison-projek8, h?p://www.ggdc.net/maddison/maddison-project/home.htm 39