Teknologian tutkimuskeskus VTT. Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014



Samankaltaiset tiedostot
AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

Energian tuotanto ja käyttö

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista

Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu )

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Kestävä liikenne ja matkailu

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

Energiatuki Kati Veijonen

Iltapäivän teeman rajaus

Jyväskylän energiatase 2014

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Keski-Suomen energiatase 2016

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Jyväskylän energiatase 2014

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Tutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018)

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

KULUTTAJATUTKIMUS 2018 Turku Energia. Tuomas Liukkala

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Transkriptio:

Teknologian tutkimuskeskus VTT Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuluttajien arvoja, asenteita, valmiuksia, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18-84 vuotias väestö. Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto kerättiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet paneelin yhdistelmänä. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2014. Otos painotettiin vastaamaan tutkimusalueen väestöä. Tutkimuksen otoskoko oli 1000 vastausta. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan 3.1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen eri vaiheiden (suunnittelu/tiedonkeruu/analysointi) laadunhallinta noudattaa SFS- ISO 20252:2008 laatustandardia.

Aineiston rakenne (1/2)

Aineiston rakenne (2/2)

Tutkimusraportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Tutkimuksen tuloksia voi esitellä ja kertoa omille asiakasyrityksille. Raporttia tai osia siitä ei saa kuitenkaan edelleen luovuttaa, kopioida tai julkaista ilman Tietoykkönen Oy:n lupaa. Markkinoinnissa ja mainonnassa voidaan mainita toimeksiantajan luvut ja sijoitus vertailussa. Muiden yritysten lukuja tai sijoituksia ei ole lupa julkaista nimeltä mainittuna. Muutoin toimeksiantaja voi käyttää tutkimustuloksia soveltuvin osin omassa toiminnassaan ja markkinointiviestinnässään siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa markkinointi- ja yhteiskuntatutkimuksen kansainvälisten perussääntöjen* kanssa. *) ICC/ESOMAR, International Code of Marketing and Social Research Practice 1994

PÄÄTÖKSENTEKOON PERUSTEET VÄHÄHIILISYYTEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Esitän aluksi joukon väittämiä, jotka koskevat kuluttajien päätöksenteon perusteita vähähiilisyyteen liittyvissä asioissa. Vastaa asteikolla 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖ- /ILMASTOKUORMITUKSEN MÄÄRÄTIETOINEN VÄHENTÄMINEN -Oletko pyrkinyt vähentämään kasvihuonekaasupäästö-/ilmastokuormitustasi määrätietoisesti?

MERKITTÄVIMMÄT ESTEET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ JA ILMASTONKUORMITUSTA VÄHENTÄVIEN RATKAISUJEN KÄYTTÖÖNOTOLLE KYSYMYS: Mitkä seuraavista syistä ovat omalla kohdallasi merkittäviä esteitä sellaisten ratkaisujen käyttöönotolle, jotka vähentävät kasvihuonekaasu-päästöjä ja ilmastokuormitusta? Voi valita useita syitä. (Kysyttiin vastaajilta, jotka eivät ole pyrkineet vähentämään kasvihuonepäästö- /ilmastokuormitustaan määrätietoisesti)

MIELUISIN ASUINYMPÄRISTÖ KYSYMYS: Esitän seuraavaksi kaksi väittämää, jotka koskevat yhdyskuntarakennetta. Vastaa asteikolla 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

ASUMINEN, UUSIUTUVA ENERGIA JA ENERGIATEHOKKUUS KYSYMYS: Seuraavaksi esitän väittämiä, jotka koskevat asumista, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Asteikko edelleen 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

RUOKAVALIO JA LIIKENNE KYSYMYS: Vielä muutama väittämä koskien ruokavaliota ja liikennettä. Asteikko edelleen 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

AVOIMET KOMMENTIT KYSYMYS: Tuliko teille vielä mieleen jotain sellaista tähän tutkimusaiheeseen liittyvää, josta haluaisitte kertoa omin sanoin?

Avoimet kommentit tutkimusaiheeseen liittyen Afrikka täyteen aurinkokennoja, ilmaista sähköä koko maapallolle. Aurinkovoima ainoa paras keino, ei lopu ikinä kesken. Tuulivoimakin olisi hyvä, mutta siitä on haittaa eläimille ja rannikot olisivat täynnä. Aihe on tärkeä Aina toivoisi, että uusia tapoja keksittäisiin ja saataisiin ihmiset uskomaan, ettei uusia laitteita aina tarvita ainakaan lisää. Asennekasvatusta pitäisi lisätä kouluissa, että asenne miellettäisiin jo pienenä. Lapsiin panostettava, sillä he voivat opettaa myös vanhempiaan (lajittelu ym.). Asenteet ja tietoisuus koko maailmassa. Asumme pienellä paikkakunnalla ja n. 12 kilometrin päässä taajamasta. Hoidamme omaa kasvi- ja perunamaata, marjapensaita, omenapuita. Lähimetsistä kerätään marjoja, sieniä. Eletään suht. vaatimattomasti. Energiatehokkuutta lisättäisiin mutta varat riittävät vain asumiseen ja elämiseen, ei suuriin remontteihin. Mitenkähän selvitään edes viemäröinnin järjestämisestä...? Asumme syrjäseudulla, jossa julkisten välineiden käyttö on mahdotonta. Ihmisten liikkumisesta ei pitäisi joutua maksamaan haja-asutusaluilla asuvien ihmisten kustannuksella. Aurinkoenergian hyödyntäminen tavallisessa arjessa. Aurinkokennoja voisi hyödyntää enemmän. Ne eivät ole pahan näkoisiä vaan asiallisia. Ne ei aiheuta hurinaa kuten tuulivoima. Aurinkopaneeleita voitaisiin käyttää enemmän esim. Helsingin kaupungin kerrostaloissa, helppo asentaa Autoilun rajoittaminen määrättyinä päivinä kuten joissakin muissa maissa. Auton hinnat ja vero on este ettei voi hankkia vähäpäästöistä autoa. Bioenergian ja hakkeen käyttöön resursseja enemmän. Tuulihommaa pitäis tarkemmin miettiä. Edullisemmaksi pientaloille aurinkokennot ym. uusiutuvan energian ratkaisut omakotitalo asukkaille. ALVi voisi olla pienempi aurinkoenergia ratkaisuissa ym. Ei lisää lakeja yksityisille ihmisille. (jatkuu )

Ei ole pysynyt mukana uusissa sanoissa - hiilijalanjälki, uusiutuva energia, aurinkopaneelit... Sähkölaskusta: otettu yhteyttä sähköyhtiöön sähkölaskun vuoksi, eikä edelleenkään tiedä mistä se koostuu. Mielenkiintoisia nämä asiat ovat. 50-luvulla syntyneen pihi kasvatus (säästäväisyys sähkön käytössä) onkin yllättäen kääntynyt plussaksi. Ei vouhota kovin paljon maailma pyörii pyörimistään. Ei ymmärrä vieläkään jatkuvaa keskustelua ydinvoiman ja uusiutuvan energian vaihtoehdoista, koska kerta yhtäkään ydinvoimalaa ei saisi enää rakentaa. Ihmisille pitäisi antaa mahdollisuus käyttää halvemmalla muilla kuin bensalla ja dieselillä toimivia autoja. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä pitäisi tukea. Eikö muka kaupunkimaisessa asumistavassa voi olla luontoa lähellä? Kaavoituksessa tulisi huomioida, että jokaisen tiiviisti rakennetun alueen lähistöllä olisi riittävät puisto- tai metsäalueet, ettei ihmisten pidä mennä omalla autolla tai julkisella kulkuneuvolla ulkoilemaan. Erityisesti useiden vanhempien ihmisten luontoon siirtymisvaihtoehtona ei ole pyöräily tai pitkä kävelymatka. En huomannut kysymyksiä ydinvoimasta. Mihin ryhmään se lasketaan? Sitä ei voi puolustella uusiutuvana eikä ympäristöystävällisenä ratkaisuna. En ole koskaan törmännyt tutkimuksiin jossa olisi verrattu asumisen päästöjä tiiviin kaupunkiasumisen (kaukolämpö) ja haja-asutusalueella/ympäristökunnissa suorasähkölämmitteisen asumisen välillä, huomioiden sähkön tuotantomuoto. En osaa sanoa jos ei ole faktoja ja lisää tukia vankiloihin, mamuille, ja muille neekereille. En pysty antamaan painoarvoa asunnon energiamuodolle, vaikka haluaisin, koska joudun valitsemaan vuokraasuntoni lähinnä hinnan ja sijainnin perusteella. en vastusta sähkö- yms autoja sinänsä, vaan kannatan niitä vaihtoehtona bensa-autoille, mutta en koe tarvetta omistaa minkäänlaista henkilöautoa vaan yritän etsiä muita keinoja liikkumiseen. Energia hinta on korkea, esim. sähkö itsessään ei maksa paljon mutta sähkönsiirtohinta on yhtä suuri kun sähkön hinta. Energiahuolto Suomessa ei voisi toimia 100 % uusiutuvalla energialla nykyisellä tekniikalla. Uusiutuvat ovat kuitenkin hyvä lisä. Energiajätteen keräämistä tehostettava. (jatkuu )

Energian säästämisessä ei ole relevanttia seurata Suomen omaa tilannetta, koska Suomi on toisinaan energian netto-ostaja ja toisinaan taas myyjä. Pitäisi tietää, milloin Fortum jakaa osinkoja ja milloin ei, jotta nähtäisiin, mihin sähkösäästöt menevät. Siirrossa säästäminen ei välttämättä säästä sähkössä. Systeemi ohjaa tuhlaamaan sähköä. Aurinkoenergiaan satsaaminen Lapissa on mahdotonta. Energiankulutuksen muuttaminen uusiutuviin lähteisiin tärkeää, mutta se ei saisi johtaa energian enempään kulutukseen. Kokonaisenergian kulutuksen pitää siis kiinnittää huomiota. Energiatehokkuus menty joissakin asioissa liian pitkälle, rakennusmateriaali valmistuksessa hiilijalanjälki on sen verran suuri ettei siitä ole mitään hyötyä. Asuntojen ikä sitä kautta lyhenee. Energiatehokkuus on tärkeä juttu, joka pitäisi ottaa ja otetaankin huomioon. Se pitäisi olla huomioon koko ajan kaikessa päätöksenteossa. Liikenteen osalta Helsingin keskustassa voisi satsata edelleen joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteenväyliin. Ylipäätään isojen kaupunkien keskustoissa sama. Energiatodistukset järkeviksi. Nyt ne eivät anna oikeaa kuvaa. Esimerkiksi nyt iso talo, jossa asuu yksi henkilö, on erinomainen energialuokaltaan, mutta eihän se kerro itse talosta mitään. Autot tupruttavat pakokaasuja suoraan ilmaan. Autoverotuksella voisi kannustaa sähköautojen käyttöön. Uusi tekoallas Lappiin, valjastettaisiin vesivoimaa sieltä saatavaksi. Erittäin tärkeää olisi saada lopetettua lietelannan käyttö ja levittäminen pellolle, vaan olisi siirryttävä lannan kompostointiin. EU määrää kuinka kauaksi ojan reunasta saa levittää, mutta ne levitetään ihan ojan reunaan asti. Päästöt ovat sanoinkuvaamattomat. Lietelanta on ilmaston ja vesistöjen kannalta erittäin huono asia. EU:n määräysten tulisi olla sellaisia, etteivät saasteet siirry toimenpiteiden myötä alueelta toiselle. On epäoikeudenmukaista, jos toisaalla kärsitään taloudellisesti ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi samaan aikaan kun ongelma vain siirtyy toiselle alueelle. Euroopan Unionin tulisi pyrkiä pysymään omissa tavoitteissa. Hiiltä käytetään joka paikassa, koska se on halvempaa kuin esim. maakaasu verojen takia. Fiksu tutkimusaihe, erittäin ajankohtainen Haka-asutusalueen asukkaille aika hassuja kysymyksiä Hakelämmitys laiteet jos hankkii, niin polttoaineen hinta on niin korkea ettei sitä voi käyttää. (jatkuu )

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jos samalla lisätään pienhiukkasia, esim. biodieselin käytöllä, on pähkähullua. Hiilidioksidi ei ole elämälle vahingollinen kaasu, sitä on ihmisissäkin, kun taas ns. pienhiukkaset ovat elolliselle luonnolle vahingollisia. Hiljattain julkaistiin tutkimus, jossa kerrottiin, että vaikka autojen hiilidioksidipäästöt vähenevät, niin pienhiukkaspäästöt lisääntyvät. Se on hyvin huolestuttavaa kehitystä. Huolestunut ennen kaikkea maailmalla tapahtuviin päästöihin, Suomi hoitanut hyvin asiansa siihen verrattuna, sanktioita maihin, jotka saastuttavat enemmän Huonojalkaiselle yleiset kulkuneuvot eivät ole oikea ratkaisu. Hyvä että tätä tutkimusta tehdään, on tärkeä aihe. Kaikki ehdotukset tosi hyviä, mutta käytännössä toteuttaminen vaikeaa (perhe, arki). Moni hyvä idea tulee kuitenkin mahdottomaksi arkirealiteettien vuoksi. Hyvä, että joku muukin panostaa. Itse mm. pyöräilee, käyttää julkisia ja syö kasviksia. Ihan mielenkiintoista olisi kuulla kaikkea uutta asiaan liittyvää. Tiedottamista lisää. Ihannemaailmassa kaikki ajattelisivat ja toimisivat edellä mainituilla tavoilla, mutta todellisuudessa toteuttaminen on vaivalloisempaa ja kalliimpaa. Ihmettelee, miksi Porvoossa kaikki uudet asuinalueet pakotetaan kaukolämpöön, ei saa käyttää maalämpöä. Ihmiset itsekkäitä, mutta iso rahapala/tarpeeksi kannustinta, niin ihminen keksii vaikka mitä. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia hyödyntää tutkimuksen asioita, joten olisi pitänyt voida antaa tarkempia perusteluja kuin pelkkä numero. Raha ratkaisee paljon asioissa. Luontoa pitää säästää ja maailmaa pelastaa, mutta miten se tehdään on toinen kysymys. Ihmisten pitäisi satsata enemmän puulämmitykseen, Suomessa on energiapuuta vaikka kuinka paljon. Ilmansaasteita pitäisi saada pienennettyä, hiukkassuodattimet autoihin Ilmastonmuutos on korkeammassa kädessä, tässä pannaan meidät vain maksumieheksi kaikkien uusien laitteiden suhteen. Kaikki nämä vesijutut mökeillä on pelkkää rahastusta. Kaikki on aina elänyt aivan hyvin ilman tällaista vouhotusta. Ilmoitusmuutos on turhaa vouhotusta, sananlasku 'vuodet ei ole veljeksiä' ei mitään tietoa mikä on ilmastonmuutos ensi vuonna. Itselläni on jo käytössä aurinkopaneelit. Pyrin jatkuvasti vähentämään hiilidioksidipäästöjä. (jatkuu )

Jo valittujen lämmitysjärjestelmien ( kaupunki on määrännyt alueelle) sähkölämmitys verojen nostaminen( lue sakottaminen sähkölämmittämisestä) on mielestäni väärin. Ohjattiin sähkölämmitykseen ja nyt siitä sakotetaan? Energiatodistus on samanlainen sähköstä sakotetaan. Todistuksella ei ole mitään arvoa. Joka paikkaan samat jutut, ympäri maailmaa (Kiina ynnä muut). Kaikki valtiot pitää saada tasapuolisesti mukaan, sakot päälle jos ei pysty. Jos isot valtiot (esim. Yhdysvallat) eivät vähennä päästöjä, ei pienen Suomen tekemisillä ole mitään merkitystä. Jos halutaan vähentää päästöjä, niin se täytyy tehdä taloudellisesti mahdolliseksi. Julkista liikennettä tarvitsisi parantaa, koska nyt sillä ei pääse lähellekään joka paikkaan. Jos ihmisten elinkeinoja ei rajoiteta liikaa, päästötavoitteet ovat hyviä, yleensä ei olla tietoisia miten tavoitteet vaikuttavat esim. maataloustuottajien elinkeinoihin Jos kaavassa määrätään lämmitysmuoto, etenkin Kaukolämpö nostaa kustannuksia merkittävästi, koska sitä tuottavat ulkomaiset firmat, Tuulivoimaa subventoidaan kaksi kertaa mitä normaalisähkö maksaa ja tarvitaan toinen voimalaitos, Tuulivoimaa ei tarvittaisi, mutta muuta bioenergiaa kyllä Jos palmuöljyä lisätään mukaan biopolttoaineisiin, niin se on pahinta, mitä voi tehdä maapallolle. Ihmisten suurin huijaus. Jos rahaa olisi rajattomasti käytössäni, voisin ottaa käyttöön enemmän uusiutuvaa energiaa ja voisin tehdä valintoja ylipäätään ympäristöystävällisyyden mukaan. Jotkut uusiutuvat energia muodot niillä saattaa pitkällä ajalla olla hyvinkin suuri hiilijalanjälki kuten tuulivoima. valmistus ylläpito ym. Joukkoliikenne ei toimi täälläpäin Joukkoliikenne on ihan ok, autoilua on ihan liikaa. Monilla perheillä montakin autoa. Joukkoliikenneyhteyksiä olisi parannettava. Joukkoliikenteen aikataulut tulisi olla (etenkin ruuhka-aikoihin) niin tiheitä, että oikeasti olisi vaihtoehto kulkea bussilla. Kahdeksan tunnin työpäivän päälle tällä hetkellä bussilla matkat lisäisi lasten hoitoaikaa jopa 110 minuuttia, eihän päiväkoti enää ole edes auki puoli kuudelta... toki hinnatkaan eivät saisi kovasti muutoksen myötä nousta (esimerkki Jyväskylästä) Joukkoliikenteen rajallisen reitit pakottavat oman auton käyttöön. (jatkuu )

Joutopuuta on maaseudulla valtavasti. Sen hyödyntäminen ja puulämmitteisten tulisijojen kehittäminen olisi tärkeää. Asiaa voisi hoitaa esim. metsänomistajien verotuksella tai valtion tuella. Puuta makaa pitkin pituuttaan pitkin metsiä. Puulämmityksen hiilipäästöistä on puhuttu, joten suodatinasia on myös tärkeä. Pienhakepolttimoiden kehittäminen sellaiseksi, että ne olisi helppo asentaa taloihin, oli keskeistä myös. Julkinen liikenne ei toimi harvaan asutuilla alueilla, kimppakyyteihin pätee sama asia Julkinen liikenne ei toimi muualla kuin pääkaupunkiseudulla oman kokemukseni mukaan. jätemaksussa ja kertoja ei ole mahdollisuus minimoida lain tai firman vuoksi, kun tyhjennysauto käy tietyin välein tyhjentämässä roskiksen, vaikka se on vajaa, eikä siitä hyvitetä, vaikka elämäntapa on säästävä, ettei kaatopaikkajätettä tule toisin kuin oletetaan ja roskiksen vois käydä harvemminkin tyhjentämässä. Tavarat ja ruokakin pakataan turhan kuluttavasti moneen kääröön. Taloudellisesti ei ainakaan kuluttajalle siis kannattavaa?! Jätteiden lajittelu on tärkeää! Jätteiden lajittelu pitäisi olla tarkempaa sekä siitä informointi ihmisille pitäisi olla tarkempaa ja opettavaisempaa, energia- ja kaatopaikkajäte pitäisi olla erillisiä Jätteiden tehokas käyttö, kierrätys Kaikenmoisten uusien hienojen vähäpäästöisten autojen valmistuksesta tulee niin paljon päästöjä, ettei niiden käyttöönotossa ole järkeä siihen verrattuna, että käyttää vanhoja autoja. Kaikilla tasoilla säästäen päästään tavoitteisiin. Kaikki lupaavat tekevänsä hyvää, mutta kuka oikeasti tekee? Kulutustottumuksia ohjaa hinta ja helppous. Tämä ei tarkoita sitä, että verojen korotus automaattisesti parantaa asiaa. Kaikki nämä ovat hyviä asioita, kunhan niitä voidaan toteuttaa uusilla teknisillä ratkaisuilla. Kallista kuluttajille: haluja olisi, mutta hinta on este. Kannattaa aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. Kannattaa aurinkopaneeleita ja maalämpöä. Kannattaa joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Kannattaa kevyttä liikennettä kaupunkialueella pitäisi käyttää ennemmin sitä kuin autoa. Kannattaa tuulivoimaenergiaa yms, mutta pitäisi katsoa, ettei tuulivoimaloita pystytetä kulttuuripaikoille. Kannattais ajatella miten on ennen vanhaan rakennuttu ei ollut home ongelmia. Nykyisin pullotetaan talot tulee home ja ilmastointi ongelmia paljon. (jatkuu )

Kasvatan suuren osan elintarvikkeista itselleni, jolloin säästyy,,, Pyydän lihan ja kalan itse, jolloin säästyy,,, Pidän sähkömonopolia suurena vääryytenä, haluaisin edullista sähköenergiaa ilman siirtokustannuksia, vaikka omana tuotantona tuuli,aurinko ym. Kasvihuonepäästöjen vähentämisessä suurin osa tulee teollisuudesta. Kehysriihessä ympäristöasiat liian pienellä huomiolla. Valtion pitäisi ohjata enemmän. Käytännöstä: kuntien pitäisi tehdä paljon enemmän, jotta asukkaat ajattelisivat kestävää kehitystä kaikessa. Kerrostalo ja omakotiasuminen eri asia, aiheet eivät liippaa arkielämää Keskityttävä kaupunkien ongelmiin ja kerskakulutukseen. Ei saa puuttua liian innokkaasti maaseudun pienasujien oloihin eikä heidän elämäänsä saa hankaloittaa entisestään. Kesämökin ja saunan lämmitykseen joutuu kyllä puuta käyttämään, vaikka nyt on kuullut, että puun polttoakin pitäisi rajoittaa. Kevyttä liikennettä voisi lisätä ja talvella hiihdellä enemmän Kierrätyksen tehostaminen. Lähiruuan lisääminen. Kivihiilen käyttö lopetettava ja metsähakkeelta vero pois. Kivihiilen tuominen Suomeen on aivan älytöntä ja turvetuotanto voitaisiin ottaa käyttöön ja säästää silloin kuljetuskustannuksissa. Etelä-Afrikan kivihiilen käyttö pitäisi lopettaa ja tuottaa siellä aurinkoenergiaa. Suomalaisia on vain 6 miljoonaa, joten koko maapallon väestöön tai Kiinaan tai Intiaan verrattuna merkitys on aika pieni. Pieni myös verrattuna Eurooppaan kokonaiskulutukseen tai Pariisiin, jossa sama määrä asukkaita kuin Suomessa. Kokee asian aika tärkeäksi nykytiedon valossa. Kokee voivansa vaikuttaa lähinnä käyttämällä joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Se missä asuu, vaikuttaa paljon. Pintaan puskee skeptinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen: se tuntuu bisnekseltäkin tällä hetkellä, sillä päästökaupoissa ym. pyörii niin isot rahat. Ei varmaa, onko ilmastonmuutos totta. Öljystä ja ydinvoimasta olisi hyvä päästä eroon. Koko ilmastonmuutos pitäis olla enemmän tieteellistä pohjaa, nykyisellään poliittista. Puolueetonta tutkimustietoa pitäisi saada. Poliittisia päätöksiä mistä voi olla puolesta tai vastaa. Kommenttina tutkimuksen toteutukseen: Tiedonpuute haittasi mielipiteen kertomista. Taustatietoa pitäisi olla enemmän. (jatkuu )

Kotimaisen energian käyttöä pitäisi tukea enemmän Kotitalouksille on turha pistää rajoitteita tai rasituksia energian suhteen, pitäisi kiinnittää huomio etenkin teollisuuteen ja sen rajoittamiseen sekä verottamiseen Kuluttajan näkökulmasta ja perheellisenä ihmisenä voi sanoa, että ympäristöystävälliset valinnat ovat aivan liian kalliita ja niitä yleensä lähestytään verotuksen kautta, mikä ei ole käytännön läheistä. Jos tätä järkeistettäisiin, useat valitsisivat mieluummin ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Kuluttajien tietoutta käytännön valinnoista parannettava. Luontoa säästävien ratkaisujen taloudellinen Kuluttajilla ei saa maksattaa väärien päätösten kuluja. Maaseudulle ei saa määrätä käytettäviksi kalliita laitteita, jotka eivät toimi. Kun asuu metsän keskellä, joukkoliikennettä ei ole ja työmatkat ovat pitkät, niin kyllä se karsii joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ym. vaihtoehtojen käyttöä. Kun on vähän rahaa, ei voi tehdä niin ympäristötietoisia ratkaisuja kuin haluaisi, siksi mieluummin porkkanaa ja kannustinta kuin maksuja ja määräyksiä, niin minunkinlaiset ihmiset voisivat ottaa enemmän osaa talkoisiin. Myös täällä maalla itäsuomessa esim. joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttö ei useinkaan ole käytännössä mahdollista (kerran päivässä kulkevat autot), myös kevyenliikenteen käyttöön ei ole satsattu täällä, ei tehdä pyöräteitä, vaan kaikkien on kuljettava samalla kapealla valtatiellä missä piennar on 10 cm leveä ja rekat paahtava ohitse. Kustannus kokonaisuudessaan ratkaisee. On käsittämätöntä että mitä tahansa kuljetetaan sinne ja tänne miettimättä onko se järkevää. Kun ajaa kohti pohjoista tukkirekat ajavat molempiin suuntiin, samoin jakeluautot. Siinä ei juurikaan ajatella päästöjä... hinta ratkaisee. Kysymyksiin on vaikeaa vastata iän vuoksi Kysymysten asettelu ei ole aina relevanttia Käyttäisi mielellään joukkoliikennettä, mutta asuu maaseudulla eikä siellä joukkoliikennettä ole riittävästi. lapsille täytyy opettaa jo esikoulusta lähtien energian säästämisestä LED-valot on yleistyneet meidän taloudessa. Eli sitä mukaa, kun on perinteisiä lamppuja menny rikki, niin niitä on vaihdettu LED-lampuiksi. Lentoliikennettä ja ralliautoilua voisi rajoittaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös. Ja ihmisten pitäisi mennä elintasossaan taaksepäin. (jatkuu )

Liian vaikeita kysymyksiä Liikenneverojen toimiminen ja lisääminen, biopolttoaineiden saaminen todella ekologisiksi vaihtoehdoiksi. Ei saa olla pelkkä viherleima yhtiöiden imagossa. Lisää joukkoliikennettä ja kilometriraja siihen, milloin saa käyttää omaa autoa. Esimerkiksi alle kolmen kilometrin työmatkat olisi kuljettava kävellen tai polkupyörällä. Suurissa kaupungeissa ei oman auton käyttöä lainkaan, vaan kulkeminen joukkoliikenteellä. Luonto elää omaa elämäänsä, ei siihen auta 5 miljoonaisen kansan ympäristön yliaktiivinen luonnonsuojelu, kilpailukyvyn kustannuksella. Samaan aikaan ympäri maailmaa useampi miljardi ihmistä viis veisaa luontoarvoista. Eli jos luontoa suojellaan niin edetään samalla tavalla kaikki. Luontoa ajatellen Suomi on globaalissa mittakaavassa tupruttelijoista pienimpiä pahiksia. Suomen ei pitäisi hurahtaa mihinkään ilmastohömpötykseen, mikäli siitä ei ole käärittävissä kunnon voittoja. Lämpimiä ostostiloja rakennetaan Helsinkiin, samoin hiihtotunneleissa ei ole mitään järkeä Maalla asuvana tuntuu olevan turha saada suurempia vaikutuksia aikaan. On melkein pakko olla oma auto, jotta pääsee liikkumaan. Ristiriitaista on se, että vaaditaan uusia, vähäpäästöisiä autoja, mutta teiden kunnosta ei pidetä huolta. Maalla palveluista kaukana ja työmatkan ollessa pitkä kaikki ei vain onnistu. Maalämpöön pitäisi panostaa valtiovallan taholta, ilmastokuormitusta vähentävät systeemit maksavat liikaa ja alkuinvestoinnit ovat kalliita, valtio voisi auttaa tässä Maapallo pitää asiasta huolta: tehdään me ihmiset mitä tahansa, niin luonto toimii kuin toimii. Rahaa vain hukkaan menee tällä keinolla. Säästösyistä lopettaisin vouhottamisen ympäristöasioista. Maaseutuasujalle ristiriitainen tutkimus: ihan eri asia jos asuisi kaupungissa. Maalla joutuu rakentamaan yksi, eikä esim. joukkoliikennettä ole. Maaseutumainen pikkukaupunki toimii eri tavoin kuin ison kaupungin ydinkeskusta, ei voi käyttää samoja rakenteita. Maksajiksi ne, jotka eniten tuhoavat. (jatkuu )

Mielenkiintoinen aihe. Rakennusala ei ole vielä valmis mihinkään monimutkaisiin asioihin. Tällä alalla rakennusfirmoissa on suuri osaamisvaje, juuri rakentajilla osaamisvajetta, suunnittelupuolella tietoa voi jo ollakin. Liikenteen osalta pitäisi olla ratkaisu, joka toimii Suomen olosuhteissa (sähköauton akku vs. Suomen talvi) Mies huolehtii talouden lämmitysjutuista, minkä vuoksi osaaminen niiden suhteen oli vastauksissa vaillinaista. Miksi sähköstä pitää tehdä tavalliselle kuluttajalle niin kallista? Mieluummin porkkanoilla kuin kepillä. Missä turvetuotanto uudella tekniikalla saisi vaikka kaikki kaupungit lämpimäksi mutta poliittinen uhka menee järjen ohi Miten eri rakennusmateriaalit vaikuttavat ilmastoon ja energian käyttöön Monet asiat ovat kesken ja asioita pitää vielä kehittää. Suurimmat saastuttajat ovat Intia ja Kiina. Siellä pitäisi saada säästöjä aikaan. Maapallo on yhteinen ja siellä asenteet ovat vanhanaikaisia. Moniakin asioita voisin tehdä toisin jos kustannukset eivät paljon nousisi. Monikansalliset yhtiöt pitäisi saada aisoihin (Kanada, Kiina, Intia, Afrikka, Etelä-Amerikka). Ilmastonmuutoksen hillintä on mahdotonta niin kauan kuin ne saavat toimia mielensä mukaan. moottorikelkat, mönkijät, vesiskootterit ja ym. voisi kieltää turhina energian kuluttajina ja ympäristön häiriötekijöinä Muistutus ruoankulutuksesta ja hukkaanmenosta tähän. Mitä voisi tehdä sen hyväksi? Ruokaa tuhlataan paljon! Ruokaa tulisi ostaa/valmistaa tarpeen mukaan, jotta ruokajätettä tulisi mahdollisimman vähän. Museoidussa rakennuksessa ei voi itse valita muutoksia. Muutosten pitäisi olla aina laajemmalla kaavalla, teollisuushan aina määrää, mitä energiaa käytetään. Kuluttajien mielipiteillä on aika vähän merkitystä verrattuna teollisuuteen. Siksi tarvitaan ydinvoimaa. Teollisuudelle korkeampi hinta sähköön, niin voitaisiin saada aikaan muutoksia. Määräykset eivät auta. Ei auta mitään, vaikka kuinka pyrkii käyttämään mainittuja keinoja. Isommat tahot vaikuttavat. Nettisivusto, josta löytyy keskitetysti aiheeseen liittyvää tietoa. (jatkuu )

Niin kauan kuin päättäjät lentävät ja kulkevat ylipäätään millään kulkuneuvolla ympäri maailmaa satojen jopa tuhansien henkilöiden voimalla näissä merkeissä ja jättävät hiilijalanjälkiään ns. kokouksiinsa, syövät, juovat ja kuluttavat oikein koko klaanin voimalla, en nosta sormeanikaan asian hyväksi. Ihan naurettavaa viherpiiperöiden tai päättäjien touhua, kumpiko on ensin, muna vai kana? Nollaenergiatalot johtavat homevaurioihin. Ns. täydennysrakentaminen ja sen rajoittaminen maaseudulla on huonosti perusteltu - haittavaikutukset suurempia kuin hyödyt - tilaahan meillä on - pelkillä euroilla perusteleminen ei vakuuta... Nykypäivänä asuntoihin rakennetaan takkoja ym. näissä rakennuslupaehdoissa ei vaadita tilaa polttoaineen säilyttämiseen. Nykyään ihmiset eivät vielä osaa jätteiden kierrätystä. Sekajätteeseen menee kauhean paljon biojätettä, ihmiset eivät lajittelusta/kierrätyksestä. Näistä puhutaan ja kohkataan hienoilla termeillä, mutta asioista pitäisi puhua yleiskielellä. Asioista pitäisi kertoa yksinkertaisemmin. Pitäisi kertoa, miten yksittäinen ihminen voi itse käytännössä ja arjessa edesauttaa näitä asioita. Konkreettisia ohjeita, miten voi toimia ja mitä tehdä. Nämä taivaisiin kurottelevat, haihattelevat tavoitteet tulevat liian kalliiksi tavallisille ihmisille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta tehdä kaikkea elämässään uudelleen (esim. rakentaa uusi talo). Keskiluokka laitetaan hirvittävän taakan alle maailmanparantajien toimesta. Olemme säästäneet 10 vuoden aikana energiaa taloudessamme n. 30%/vuosi.Tarkat luvut ylhäällä. Turhaa autoilua ei ole, asiat hoidetaan ns. yhdellä kertaa. Aurinkoenergiaa käytetään mökillä. Lisäenergiaa varaavasta takasta, jota käytetään talviaikana joka päivä. Yläpohja talosta lisäeristettiin vuosi sitten. Kaikki sähköt poissa päältä kokonaan, kun laitteet eivät käytössä. Olen eläkkeellä oleva ja olen hankkinut asunnon ja kesämökin eikä eläkkeellä olevalla ole varallisuutta tehdä kovin kalliita ratkaisuita ( PIENI ELÄKE) ASUMISEEN JA OLEMISEEN? Oli puhetta uusiutuvasta energia, mutta ydinvoima lienee kriittinen päästövähennyskeino. Olisi halunnut monessa kohtaa tutkimusta tarkentaa ja ottaa kantaa, sillä monet näihin asioihin liittyvät päätökset ja mielipiteet ovat kytköksissä rahaan. Tavallinen ihminen on tiukoilla näiden vaatimusten edessä. Maapalloa tukevat ratkaisu ovat niin kalliita. (jatkuu )

Olisi tärkeää levittää julkisuudessa vielä enemmän tietoa siitä, miten omat ratkaisut vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Voisi olla uudisrakentamista koskevia pakottavia säädöksiä, mutta vanhempaan rakennuskantaan on vaikea vaikuttaa. Päästötavoite on erittäin korkea ja se vaatii tehokkaita toimia valtiovallan osalta. Olisin valmis muuttamaan ruokailutottumuksiani eettisyyden vuoksi, mutta en kasvihuonepäästöjen vuoksi. Lisäksi olen valmis käyttämään bioenergiaa, mikäli se on hinnaltaan kilpailukykyistä. Oma säästökeinoni on ostaa ekologisesti tuotettua sähköä talouteeni Oman henkilöauton käytölle ei ole vaihtoehtoja kuin isoimmissa kaupungeissa, ei varsinkaan muuna kuin virastoaikana. Yksittäisellä kerrostaloasukkaalla ei ole paljoakaan vaihtoehtoja energiankäyttömuotojaan valitessaan. oman liikkumisen vaikeudet hankaloittavat monien ympäristö-ystävällisempien liikkumistapojen käyttöä, ainakin pitkillä matkoilla. On aivan järkyttävää, että nuoret ihmiset menevät kilometrin päähän autolla urheilemaan, voisi alkaa verrytellä jo kotoa lähtiessä. Tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa isoihin asioihin, niin sitten voisi tehdä omassa elämässä pieniä oikeita valintoja. Isoihin asioihin vaikuttavat henkilöt voisivat tehdä parempia päätöksiä. On jo tehnyt paljon - aurinkopaneelit on, pyöräilee työmatkat. Kaikkensa on yrittänyt. On väärin, että oma kansantalous tapetaan sillä, että ollaan menossa joka asiassa (vaatimukset, tavoitteet) ykkösenä. Muut tuhlaa ja tuhoaa, mutta Suomi yrittää pelastaa. On kiinnostunut lämpöpumpuista ja pientuulivoimasta. On opiskellut ympäristötaloutta ja tiedostaa nämä asiat sen perusteella. Tieto ja valistus on tässä olennaisen tärkeää. Pitää miettiä jokapäiväisissä asioissa. On tutkinut aurinkolämpöä viime aikoina normaalin lämmityksen lisäksi. Sen tuki on ilmeisesti loppunut (2009) joskus on ilmeisesti tällainen tuki ollut. Jos edelleen olisi, henkilö ei miettisi aurinkoenergian lisäämistä. Tällä hetkellä henkilö kuitenkin on kallistumassa aurinkoenergiaan. Takassa on vesikiertojärjestelmä, ja naapureihin verrattuna sähkölasku on 1/3. On tärkeää kehittää uusia systeemiä. On vaihtanut juuri puulämmityksen maalämpöön. Se on energiatehokas ja sähköä kuluu vähemmän. Lämmittää edelleen myös puulla. Onko aurinkokenno autoja? (jatkuu )

Onko kukaan koskaan laskenut kuinka paljon yhä lisääntyvä energian käyttö lämmittää ilmastoa. Kaikkihan muuttuu lopulta lämmöksi. Nyt puhutaan vain kasvihuonekaasuista. Opiskelee LVI-insinööriksi, asiat ovat tuttuja. Jatkossa panostaa siihen, ettei kuormiteta luontoa ja saadaan säästöä. Opiskelen ympäristöteknologiaa, joten oli aikamoisen sopiva tutkimusaihe. Osa näistä ratkaisuista ei toimisi, esim. sähköauto, toisaalta kuluttaisi energiaa. Osaan kysymyksistä vaikea vastata niiden harkinnanvaraisuuden vuoksi. Paljon asioita uusiutuvaan energiaan liittyen voisi toteuttaa, mutta toteuttaminen on yleensä kallista yksityishenkilölle Paljon kiinni kaupunkien politiikasta energiaratkaisujen suhteen, Porvoossa voitaisiin lisätä tuulivoimaa esim. Palvelutaloissa ihmiset kuluttavat eri lailla, mutta asukkaat eivät kykene itse vaikuttamaan energian käyttöön Perheellisen vähän vaikea vastata siihen, että tarkoittaako joku tutkimus itseä vai koko perhettä. Pienellä yksilöllä on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Pienipalkkaisella hinta tulee olemaan suuri este monien uusien omasta mielestäni hyvien ja eettisten tuotteiden käyttöön ottamisessa ( aurinkokennot / sähköauto tms.) Niiden hinnat yritysten verotuksella alas, niin ei tarvitse olla johtaja voidakseen valita ekologisia vaihtoehtoja. Pientuuli voimalat on suuri katastrofi, perustukset jää luontoon tuhansiksi vuosiksi, sähkön hinta tuplaantuu. Kivihiilen tuonti lopetettava kokonaan. Pientä skeptisyyttä on tähän maailman pelastamiseen: hienoja ideoita, joiden vaikutus voikin olla loppujen lopuksi negatiivinen. Pitäisi ottaa huomioon verohelpotusten ja tukien tarve. Se jää nyt mietityttämään, että toteutuvatko tällaiset asiat kansalaisten verojen kautta, niin että uusiutuvan energian verotus olisi kalliimpi tulevaisuudessakin. Pitäisi paremmin informoida, miten ihmiset voisivat itse vähentää kasvihuonepäästöjä. Joka talouteen voisi jakaa pienen ohjekirjasen. Pitää tärkeänä sähkön säästämistä ja energiatehokkaiden lamppujen käyttämistä. Polttoaineverojen vuoksi uusiutuvan energian käyttö Suomessa on mahdotonta laaja-alaisesti, etenkin liikennettä koskien, verot, joita kerätään uusiutuvaan energiaan pitäisi mennä itse kohteeseen, ei herrojen taskuihin (jatkuu )