Kenelle kuntoutusta -lääkinnällisen kuntoutuksen keinot



Samankaltaiset tiedostot
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kela kuntouttaja 2009

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

8 Psykiatrisen kuntoutuksen tukeminen harkinnanvaraisena kuntoutuksena (KKL 4 ) vuonna 2004

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan TYP-toiminta KELA

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

KELAn tukema kuntoutus

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Transkriptio:

Kenelle kuntoutusta -lääkinnällisen kuntoutuksen keinot Masennuksen hyvähoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin välisenä yhteistyönä, Oulu 3.12.2008 Psyk el, LT Katinka Tuisku, tth el Helena Rossi ja professori Jyrki Korkeila

Työterveys ja kuntoutus, STM 2008 Lääkinnällinen kuntoutus pyrkii parantamaan tai ylläpitämäänkuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä Ammatillinen kuntoutus pyrkii parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia vaikuttamalla kuntoutujan ammatillisiin valmiuksiin ja työhön Sosiaalinen kuntoutus pyrkii estämään syrjäytymistä siihen kuuluvat päihdekuntoutus ja työttömien kuntouttava työtoiminta Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 2

Masennus hoidon ja kuntoutuksen raja? hoito perusterveydenhuolto, työterveyshuolto (Kela korvaa luokka 2), psykiatrinen erikoissairaanhoito ja yksityissektori (Kela korvaa osan lääkärin antamasta hoidosta) lääkinnällinen kuntoutus psykiatrinen erikoissairaanhoito, kuntien kuntoutus, Kela, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät kuntoutuksen palveluntuottajia esim: -kuntoutuslaitokset (Petrea, Kuntoutussäätiö, Verve, ODL), järjestöt (Ray:n tuki) -MTKL (Ray:n ja Kelan tuki) -yksityiset ammatinharjoittajat, psykoterapeutit (TEO/Kela) ammatillinen kuntoutus työeläkelaitokset, työhallinto, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, työterveyshuolto ja muu terveydenhuolto, kunnan kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät, työpaikka Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 3

Työterveyshuollon rooli kuntoutuksessa kuntoutustarpeen selvittäminen ohjaus kuntoutukseen työhön paluun suunnitteluun liittyvät neuvottelut yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa työssä selviytymisen seuranta Lähde: Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=tyt -Kela selvittää kuntoutustarvetta viimeistään 60 sairauspäivärahapäivän jälkeen (tarvittaessa kuntoutustarpeen arviointi tai kuntoutustutkimus kuntoutuslaitoksessa) Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 4

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSA-ALUEET TERVEYDENHUOLLOSSA 1. Laitoskuntoutus 2. Kuntoutusohjaus 3. Kuntoutustutkimus 4. Sopeutumisvalmennus 5. Apuvälinehuolto 6. Terapiat Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 5

1. Laitoskuntoutus kuntoutuslaitoksissa toteutetaan laaja-alaista, monipuolista, moniammatillista, intensiivistä kuntoutusta laitoskuntoutukseen on mahdollisuus, kun perusdiagnostiset selvitykset asiakkaan tilanteesta on tehty ja ennuste on alustavasti arvioitu Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 6

2. Kuntoutusohjaus kuntoutujan, hänen perheensä ja lähiympäristönsä ohjaamista ja kuntoutujan toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottamista neuvontaa, joka on tasaveroista vuorovaikutusta kuntoutujan ja kuntoutusohjaajan välillä kuntoutusohjaajan palvelut kohdistuvat henkilön itsenäisen selviytymisen tukemiseen Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 7

3. Kuntoutustutkimus määritellään perusteelliseksi kuntoutujan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arvioimiseksi kuntoutustutkimusta harkitaan silloin, kun: kuntoutujalla on useita toiminnanvajavuutta aiheuttavia vammoja tai sairauksia, joita ei ole riittävästi selvitelty ammatinvalinnanohjauksessa ei pystytä laatimaan koulutussuunnitelmaa sosiaaliset tai suoriutumisessa ilmenevät ongelmat vaikeuttavat kuntoutussuunnitelman tekoa kuntoutustutkimus muodostuu lääketieteellisestä, psykologisesta ja sosiaalisesta tutkimuksesta sekä työkokeilusta Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 8

4. Sopeutumisvalmennus ohjausta ja neuvontaa, jossa kuntoutujaa ja hänen lähiyhteisöään informoidaan kuntoutumista edistävistä valmiuksista, toiminnoista ja palveluista toteutetaan yksilö- ja ryhmäohjauksena, tarvittaessa voi olla myös toistuvaa lääkäriltä asiakas saa ensitietoa, jolla sopeutumisvalmennus käynnistyy Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 9

6. Terapiat lääkinnällisen kuntoutuksen käytetyimpiä muotoja ovat toimintaterapia fysioterapia psykoterapia puheterapia ravitsemusterapia neuropsykologinen kuntoutus Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 10

Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologista kuntoutusta käytetään henkilöillä, joilla on häiriöitä korkeimmissa aivotoiminnoissa (näkö, muisti, tunne-elämä). Kuntoutuksen tarvetta aiheuttavat aivosairaudet ja -vammat, kognitiivisen kehityksen poikkeamat, oppimisvaikeudet ja lukihäiriöt. Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 11

Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, josta mielenterveyskuntoutujia 5 050 Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, josta psykoterapia 450 mielenterveyskurssit 660 Harkinnanvarainen kuntoutus, josta psykoterapia 12 550 - aikuiset 8 550 - nuoret 4 000 mielenterveyskuntoutujia - kursseilla 3 120 Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 12

Kuntoutujien lukumäärän kehitys eräissä sairauspääryhmissä Indeksi 260 240 1996-2007 (1996=100) 220 200 180 160 140 120 Sairaudet yhteensä Mielenterveyden häiriöt 1) Hermoston sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sair. Verenkiertoel. sairaudet 100 100 80 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Terveys- ja toimeentuloturvaosasto 1) Ei sisällä älyllistä kehitysvammaisuutta. AT/Tilastoryhmä 18.1.2008 Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 13

Kelan lääkinnällinen kuntoutus työikäisille 1. vaikeavammaisen kuntoutus kuntoutusjaksot laitoksissa ja avoterapia -sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssit 2. harkinnanvarainen kuntoutus -sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssit (masennus- ja mielialaryhmät, paniikkihäiriöryhmät, työuupumusryhmät) -psykoterapia -neuropsykologinen kuntoutus -Aslak, Tyk-ryhmät (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus) Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 14

Psykoterapiakuntoutus Psykoterapian avulla lisätään kuntoutujan psyykkistä toimintakykyä Kuntoutus kohdistuu lähinnä ihmisen ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan sekä niiden välisiin yhteyksiin Psykoterapia pyrkii siihen, että ihminen kykenee itse muuttamaan sellaisia asioita itsessään ja elämässään, jotka johtavat toistuvasti ongelmiin ja hankaliin oireisiin Psykoterapiakuntoutuksessa vuosittain n 2.5% ajankohtaisesti masennusta sairastavista Suurimmalle osalle masennuspotilaista riittää terveydenhuollon tarjoamat psykoterapeuttiset interventiot Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 15

Harkinnanvarainen psykoterapiakuntoutus (Lähde: Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä) Kelan psykoterapiaa korvataan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista (= eduskunnan vuosittain vahvistama rahamäärä) > resurssien rajallisuuden vuoksi kaikki psykoterapiaa tarvitsevat eivät pääse Kelan palvelujen piiriin > yhdenvertaisuus kuntoutuksen myöntämisessä ei toteudu (esim. huomattava alueellinen vaihtelu hylkäysprosenteissa) Kelan harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia täydentää kuntien lakisääteistä velvollisuutta järjestää tarpeenmukaiset mielenterveyspalvelut Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 16

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuspsykoterapian saajat Psykoterapiaa tuetaan 16 67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna Psykiatrin erikoislääkärin lausunnon perusteella Psykoterapiana tuetaan pidempikestoista psykoterapiaa enintään 3 vuotta ja lyhytkestoista psykoterapiaa enintään 25 kertaa vuoden aikana Psykoterapiana tuetaan yksilö-, ryhmä- ja perheterapiaa sekä vanhempien ohjauskäyntejä Hakijat pyritään haastattelemaan Terapeutilla TEO:n hyväksymä psykoterapeutin koulutus (lähde: Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä) Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 17

Kela korvaa psykoterapiaa (Lähde: Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä) Nuoret (16 25-vuotiaat) Nuorille psykoterapiaa myönnetään yksilö-, ryhmä-, perhe- tai kuva taideterapiana. Lisäksi myönnetään musiikkiterapiaa yksilö- tai ryhmäterapiana ja tuetaan nuorten terapiaan liittyviä vanhempien ohjauskäyntejä. Aikuiset (26 67-vuotiaat) Aikuisille psykoterapiaa myönnetään joko yksilö- tai ryhmäterapiana. Lisäksi voidaan tukea kuvataideterapiaa yksilö- tai ryhmämuotoisena terapiana. Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 18

Psykoterapiaa saaneiden tarkempi sairauspääryhmän mukainen diagnoosi vuonna 2007 Kuntoutujat %-osuus Masennus 6 770 53,9 Muut mielialahäiriöt 1 202 9,6 Neuroosit 3 479 27,7 Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 430 3,4 Psykoosit 196 1,6 Muut mielenterveyden häiriöt 308 2,5 Somaattinen sairaus ja mielenterveyden häiriö 167 1,3 Yhteensä 12 553 100,0 (Lähde: Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä) Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 19

Ohjaus psykoterapiaan (lähde: Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä) Lähde: Kela Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 20

Psykoterapiakuntoutuksen edellytykset Kuntoutustavoitteen tulee olla saavutettavissa psykoterapialla Uhka työkyvylle (sairaus haittaa työssä/opiskelussa selviytymistä) ja työkyvyn hyvä ennuste 3 kuukautta asianmukaista psykiatrista hoitoa -ei välttämättä psykiatrin antamaa Muun psykiatrisen hoidon mahdollisuudet on arvioitu ja riittävästi kokeiltu optimaalinen hoitotasapaino tavanomaisen hoidon keinoin saavutettu -akuutti oireilu saatu hallintaan, pt selviytyy arkielämästään Potilas kykenee sitoutumaan terapiaan ja hyötymään siitä Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 21

Psykoterapiakuntoutus ei ole indisoitu, jos potilaalla on 1) primaari psykoosisairaus 2) antisosiaalinen häiriö 3) ajankohtainen päihdeongelma 4) syömishäiriö akuuttivaiheessa tai BMI <16 5) akuutti, vakava itsemurhavaara 6) sairaalahoidon välitön tarve Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 22

milloin/kenelle psykoterapiakuntoutusta? kun akuutti kriisi tai suru on työstetty siihen soveliain keinoin kun ulkoisiin stressitekijöihin on puututtu ja korjattu siinä määrin kuin mahdollista (esim perheneuvonta, sosiaalineuvonta, työoloihin vaikuttaminen) kun jäljellä ovat olosuhteet/menetykset, joihin on sopeuduttava kuntoutujalle, joka näkee jotain työstämisen mahdollisuutta omassa itsessään psykoterapian tavoitteena on sisäinen muutos, sen keinoin ei voida ulkoista todellisuutta suoraan muokata kuntoutujalle, jolla on riittävästi motivaatiota ja pitkäjännitteisyyttä terapian loppuun saattamiseen kuntoutujalle, jolla on peruselämänhallintaa Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 23

Lyhyet ja pitkät psykoterapiat Huomattavan suuri osa hyötyisi aikarajoitteisista psykoterapioista huom. riittävän ajoissa! <10% Kelan terapiahakemuksista lyhyisiin terapioihin (25x) terveydenhuollon rooli keskeinen akuuttivaiheen oikeaaikaisen psykososiaalisen hoidon tarjoajana, Kela korvaa vasta kuntoutuksena Pitkä psykoterapia aiheellinen kun oireilu ja häiriö ovat jatkuneet pitkään kuormitustekijöitä on kasautunut jo pitkältä ajanjaksolta pitkäaikainen työssä kuormittuminen varhainen traumatisoituminen pahentaa ajankohtaista oireilua persoonallisuushäiriö altistaa masennukselle tai vaikeuttaa työelämän haasteisiin sopeutumista merkittäviä vaikeuksia stressinsäätelyssä Kela korvaa 1-3 vuotta Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 24

Psykiatrin B-lausunto työterveyshuollossa psykiatrille konsultaatiopyyntö, jossa pyydetään selvittämään psykoterapiakuntoutuksen tarvetta potilaalle ei voi luvata mitään psykiatrin/kelan/tuloksien puolesta 1. arvioiko psykiatri psykoterapian aiheelliseksi/soveliaaksi, ja minkä terapiamuodon? 2. myöntääkö Kela siihen rahoitusta? uusista aikuisten hakemuksista 31% hylätään 3. minkä verran muutosta terapia tuo? tulos vaatii kovaa työtä. Psykoterapiakuntoutusarvio edellyttää 1-3 konsultaatiokäyntiä psykiatrilla Jos käytettävissä, liitetään työterveyspsykologin arvio terapian tarpeesta ja soveltuvuudesta liitteeksi psykiatrin konsultaatiopyyntöön Arvioinnin nopeuttamiseksi työterveyshuolto voi tilata psykiatrille etukäteen aiemmat psykiatriset sairauskertomukset ja B-lausunnot Tuisku, Rossi, Korkeila / 3.12.2008 25

Kelan ohjeet psykoterapiakuntoutus B-lausuntoa varten: Hakemuksen tueksi voidaan liittää myös terapeutin lausunto, jos terapia on jo alkanut. Terapian tarpeen tulee perustua hyvän hoidon ja kuntoutuksen tarpeen kuvaavaan arviointilausuntoon. Lausunnosta tulee ilmetä: diagnoosi(t) mielenterveyden häiriön alkuvaiheet, kehitys ja nykytilanne tutkimushavainnot ja käytettyjen toiminta- ja työkykymittausten tulokset miten sairaus ja oireet vaikeuttavat hakijan työtä, opiskelua ja jokapäiväistä elämää nykyisen ja aikaisemman hoidon (kuten lääkehoidon) sekä kuntoutuksen (esim. psykoterapia, kuntoutuskurssit, työkokeilut) tuloksellisuus sairauden aiheuttamat työkyvyttömyysjaksot, sairaalahoitovaiheet, lääkkeiden ja päihteiden käyttö sekä muut sairaudet ja elämäntilanteen vaikeudet hoidon kokonaissuunnitelma ja psykoterapiakuntoutuksen merkitys sen osana hoidon ja erityisesti opiskelu- ja työkyvyn ennuste yksilöity opiskelu- ja työkykyyn liittyvä kuntoutustavoite ehdotetun psykoterapian muoto, kesto ja terapiakäyntikertojen lukumäärä ehdotetun psykoterapian ensisijaisuus muihin hoito- ja kuntoutusmuotoihin nähden miten ehdotetulla terapialla odotetaan suunnitellussa ajassa korjattavan toimintakykyvajetta terapeutin nimi yhteystietoineen, jos terapeutti on tiedossa hoitava psykiatri tai hoitovastuussa oleva julkisen terveydenhuollon yksikkö yhteystietoineen miten yhteistyö psykiatrin, terapeutin ja kuntoutujan kanssa on suunniteltu. Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 26

Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian jälkeen? Rekisteriseuranta psykoterapiaa saaneiden työ- ja opiskelukyvystä vuosina 2002-2004 -Kolmannes terveydellisistä syistä työmarkkinoiden ulkopuolella olleista siirtyi takaisin työelämään -Sairauspäivärahalla olleiden osuus väheni -Depressiolääkkeiden käyttö väheni -Työllistymisen kannalta psykoterapia oli tuloksellisinta niillä, joilla työ- tai koulutustilanne oli selkeä psykoterapian alkaessa, usein miehillä psyykenlääkitys oli alkanut ennen kuntoutusta (Lähde: Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2008/95 Kelan julkaisusarja, Aaltonen T ja Lind J) Kela / 3.12.2008 27

7-vuoden seuranta hoidon päättymisen jälkeen Kelan harkinnanvaraista psykoterapiaa tai lääkehoitoa saaneista depressiopotilaista (Kuntatyöntekijöitä) Vahtera ym. Psychother Psychosom (painossa) / 3.12.2008 Korkeila J. 28

Tulevaisuuden pohdintaa: Psykoterapia järjestämisvelvollisuuteen? (Lähde: Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä) Kelan psykoterapiaa pidetään tärkeimpänä mielenterveyskuntoutujien kuntoutuspalveluna (konsensuskokous v. 2006) Kelan kuntoutuslakiin vakuutetuille oikeus saada psykoterapiaa Lainmuutosta esitetty SATA-komitealle rahoituksen rajallisuus ei vaikuttaisi Kelan psykoterapian myöntämiseen, vaan psykoterapiaa saisivat kaikki sitä tarvitsevat, laissa määriteltyyn kohderyhmään kuuluvat vakuutetut Selvitettäviä asioita: Työnjako terveydenhuollon ja Kelan välillä Omavastuuosuuden taso (omavastuu jopa 1600 /v) Kela, TT-osasto, kuntoutusryhmä / 3.12.2008 29

kuvataideterapiapotilaan maalaus: toivo ja toipuminen Tuisku / 3.12.2008 30