Kliinisten lääketutkimusten EUasetus ja STM:n esitys laiksi kliinisestä lääketutkimuksesta 12.12.2017 Mika Scheinin Tyks ja Turun yliopisto
Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the laws, regulations and administrative provisions of the Member States relating to the implementation of good clinical practice in the conduct of clinical trials on medicinal products for human use Direktiiviä on kritisoitu sekä lääketutkimusten byrokratian lisääntymisestä että harmonisaation puutteesta Asetuksella tavoitellaan lääketutkimusten sääntelyn virtaviivaistamista, käsittelyn harmonisointia ja EU:n kilpailukyvyn lisäämistä EU-asetus on jäsenmaissa suoraan noudatettavaa lainsäädäntöä
Implementaatio Voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 27.5.2014 Menettelyt käyttöön 6 kk EU-portaalin valmistumisen jälkeen Portaali ja tietokanta toiminnassa kesällä 2019? Toimeenpano edellyttää lakimuutoksia Suomessa, mm. säädetään uusi laki kliinisistä lääketutkimuksista (oli lausuntokierroksella syksyllä 2017) Siirtymävaiheen säännöksiä (3 vuotta) Muutoksia mm. hätätilatutkimukset, klusteritutkimukset
Eettiset toimikunnat EU-asetuksella tavoitellaan Euroopan kilpailukyvyn lisäämistä kliinisissä lääketutkimuksissa ja lääkekehityksessä Eettinen arvio on välttämätön osa kliinisten lääketutkimusten sääntelyä, mutta on hidastanut ja vaikeuttanut kliinisiä lääketutkimuksia Euroopassa, paljolti kirjavien ja hajanaisten käytäntöjen vuoksi EU-asetus edellyttää eettistä arviota ja eettistä toimikuntaa, mutta jättää paljon asioita kansallisesti päätettäväksi tiukat määräajat käsittelylle muutamia muita reunaehtoja: riippumattomuus, monipuolinen asiantuntemus, maallikkoedustus
Tutkimuslupaprosessi pähkinänkuoressa
Part II: kansallinen arvio [ ] aspects which are of an intrinsically national (for example, liability), ethical (for example, informed consent), or local (for example, suitability of the clinical trial site) nature Asetuksen Annex I luettelee kansallisesti arvioitavat asiat
Part II: sisältö Tutkittavien tietoisen suostumuksen varmistaminen Korvaukset tutkijoille ja tutkittaville Tutkittavien rekrytoinnissa käytettävät menetelmät Tutkittavien tietosuoja Tutkijoiden ja tutkimuskeskusten soveltuvuus Vakuutukset ja haittojen korvaaminen Biologisten näytteiden kerääminen, säilyttäminen ja myöhempi (tuleva) käyttö
EU-asetuksen vaatimukset eettisten toimikuntien suhteen Member States should ensure the involvement of laypersons, in particular patients or patients' organisations. They should also ensure that the necessary expertise is available. In accordance with international guidelines, the assessment should be done jointly by a reasonable number of persons who collectively have the necessary qualifications and experience. The persons assessing the application should be independent of the sponsor, the clinical trial site, and the investigators involved, as well as free from any other undue influence.
Eettinen arviointi Suomessa Samat eettiset periaatteet koskevat lääketutkimuksia ja muita lääketieteellisiä tutkimuksia Yksi kansallinen toimikunta lääketutkimuksille, läheinen yhteistyö Fimean kanssa, ammattimainen toiminta, asiantuntijaverkosto Yliopistolliset sairaalat ylläpitävät alueellisia toimikuntia muita lääketieteellisiä tutkimuksia varten Kansallinen koordinaatio: kenen tehtäväksi? Yhteiset arviointiperusteet, asiakirjamallit, toimintatavat laatu ja ennustettavuus paremmaksi Riittävät resurssit turvattava: osa tutkimuksen infrastruktuuria Pohjoismainen ja EU-harmonisointi on tärkeää
Harmonisointi on tärkeää Kaikki tasot: kansallinen, pohjoismainen, EU, globaali Tärkeää Suomen kilpailukyvylle: eettisen arvioinnin pitää olla ennustettavaa, laadukasta, läpinäkyvää ja nopeaa Tavoitteena samanlaiset lomakkeet, menettelyt ja arvioin perusteet kaikkiin Pohjoismaihin Joint Nordic Research Area Voitava käyttää englantia useimmissa dokumenteissa Ratkaistava tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, nyt tulkinnat vaihtelevat tietojen ja näytteiden tuleva käyttö open data
EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset EU:n tietosuoja-asetusta tulisi soveltaa yhdenmukaisella tavalla kaikissa EUmaissa. Jos Suomi asettaa muita EU-maita tiukempia rajoituksia henkilötietojen käytölle kliinisissä lääketutkimuksissa ja muissa lääketieteellisissä tutkimuksissa, vaarantaa se Suomen kilpailukyvyn. Tutkimuksen tilaajat, rahoittajat ja julkaisijat ovat laatineet yhteisiä kansainvälisiä suosituksia ja sääntöjä mm. sille, miten tutkimusta varten kerättyjä tietoja ja biologisia näytteitä tulee säilyttää ja käsitellä. Tietoja ja näytteitä tulee voida jakaa ja käyttää tulevissa tutkimuksissa, kunhan toiminta on valvottua ja kaikin puolin kestävällä pohjalla, tutkittavien tietosuojasta huolehditaan ja tutkittavat ovat antaneet suostumuksensa tällaiselle jatkokäytölle. Kansallisia tulkintoja esim. suostumuksen nimenomaisuudesta ja henkilön tunnistamisen mahdollistavien tietojen de-identifioinnista ei saisi jäädä kansalliseen lainsäädäntöön. Kansainvälisellä tasolla on jo laadittu standardeja, joiden avulla tutkittavakohtainen tieto on jaettavissa tietoturvallisella tavalla (ks. esim. PhUSE 2015, Paper DH01, PhUSE De- Identification Working Group: Providing De-Identification Standards to CDISC Data Models).