TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus
Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia selontekona eduskunnalle 6.11.2008. Eduskunnan valiokunnat käsittelevät strategiaa parhaillaan Kolmas kansallinen ilmastostrategia. Kansallinen ilmastostrategia (27.3.2001) Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (24.11.2005) Jo vuonna 1990 nimitettiin laajapohjainen hiilidioksiditoimikunta selvittämään erilaisia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonepäästöjä. Suomessa ilmastopolitiikka on alunperin nähty pitkälti energiapolitiikkana, ja paljolti ollaan keskitytty energiatuotantoon. (esim. Holkeri 1990)
Mihin alustukseni perustuu? Maaraportit Espanjasta, Hollannista, Iso- Britanniasta, Suomesta, Saksasta, Tanskasta Kansallisen tason lisäksi, alue ja paikallistaso. Laaja aineisto: 285 asiakirjaa 34 Suomesta 111 haastattelua 18 Suomesta 4 ryhmä keskustelua 1 Suomesta
Eurooppalaiset ilmastostrategiat voidaan ambitiotason perusteella jakaa kahteen ryhmään: Maat jotka pyrkivät strategiallaan toteuttamaan EU:n tavoitteet Espanja Tanska Suomi Maat joilla on kansallisesti kunnianhimoisempia tavoitteita kuin EU:lla Iso-Britannia: - 80 % 2050 Hollanti: - 30 % 2020 Saksa: - 40 % 2020 Obama & Biden: - 80 % 2050
Kolmas strategia seitsemässä vuodessa (2001, 2005, 2008, ) Tavoitteet ovat huomattavasti vaativampia kuin aikaisempien strategioiden tavoitteet Ensimmäistä kertaa tavoitellaan myös energian loppukulutuksen vähentämistä toki enimmäkseen vasta vuoden 2020 ja 2050 välisenä ajanjaksona. Esimerkiksi liikenteen osalta tavoitteena on vähentää CO 2 - päästöjä 15 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020 Strategioissa ei ole pyritty ennakoimaan kansainvälisiä sopimuksia eikä aktiivisesti vaikuttamaan niihin Strategiat voidaan nähdä oppimisprosessina Viekö jatkuva strategiavalmistelu resursseja konkreettisten toimenpiteiden valmistelulta ja toimeenpanolta?
Tavoitteet eivät yksin riitä Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat joko: Johtuneet talouden rakenteellisista muutoksista (Iso- Britannia, Saksa), tai Edellyttäneet konkreettisia ohjauskeinoja sekä niiden tehokasta toimeenpanoa Yleiset keinot kuten Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lisäämällä tietoa kulkumuotovalintojen ja ajotavan merkityksestä polttoaineen kulutukseen. (VNS 1/2001) eivät yksin riitä.
Ilmastopolitiikka määritellään uudelleen innovaatiomahdollisuudeksi Saksassa ekologinen modernisaatio Myös esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa Obama & Biden: Help create five million new jobs by strategically investing $150 billion over the next ten years to catalyze private efforts to build a clean energy future. Sitra: ympäristöliiketoiminta Ilmasto- ja energiastrategiassa innovaatio-näkökulma on mukana, mutta ei kovin vahvasti eikä kovin konkreettisesti Vuoden 2008 innovaatiostrategiassa ilmastonmuutos ei näy, eikä vuoden 2008 talousarvioesityksen innovaatiopolitiikan määrärahojen yhteydessä
Tehokas ilmasto- ja energiastrategia edellyttää näkyvää poliittista sitoutumista Käytännössä Ilmastopolitiikka on edennyt vaan silloin kun pääministeri ja keskeiset poliitikot ovat sitoutuneita ratkaisemaan ilmastokysymystä Anders Fogh Rasmussen Angela Merkel Ilmastonmuutoksella on myös keskeisempi rooli Vanhasen II hallituksen ohjelmassa kuin missään aikaisemmassa hallitusohjelmassa. Jääkö ilmastonmuutos laman varjoon?
Tehokas ilmasto- ja energiastrategia edellyttää myös riittävästi resursseja Toisin kuin melkein kaikissa muissa maissa Suomessa ei ole perustettu ilmastomuutosta varten: uutta ministeriötä (näin on tehty esimerkiksi Tanskassa), uutta ministeriön osastoa (näin on tehty esimerkiksi Espanjassa) uusia virastoja tai tutkimuslaitoksia (näin on tehty esimerkiksi Saksassa) Olemassa olevien organisaatioiden tietotaito ja resurssit ovat keskeisessä asemassa ilmasto- ja energiastrategia toimeenpanon kannalta.
Voiko ilmastopolitiikalle käydä samoin kuin kestävälle kehitykselle? Kestävän kehityksen & ympäristöpolitiikan integroinnin painoarvot ovat vähentyneet Julkisen tuen puuttuminen (media) Poliittisen painoarvon puuttuminen Konkreettisten toimenpiteiden puuttuminen Resurssien puuttuminen Feedbackin (arviointi & oppiminen) puuttuminen