YMPÄRISTÖTIEDOT 2001
TAVOITTEENA EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Finnair on Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin liiketoimintaa ja päätöksentekoa. oneworld-allianssin jäsenenä Finnair toteuttaa yhteisiä ympäristötavoitteita maailmanlaajuisesti. Vuonna 2001 kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO päätti tiukentaa uusien sertifioitavien lentokoneiden meluvaatimusta 10 db:llä. Päätös astuu voimaan vuonna 2006. EU:ssa aloitettiin keskustelut meluisimpien luvun 3 lentokoneiden käyttörajoituksista ja lentoliikenteen ympäristömaksuista. Finnair Catering sai ympäristöjärjestelmälleen ISO 14001 sertifioinnin toukokuussa 2001 ensimmäisenä lentokeittiönä maailmassa. Ympäristöjärjestelmän päämääränä on edelleen vähentää jätteen määrää ja kehittää lajittelua. Toiminnan ekotehokkuutta parannettiin voimakkaalla laivaston uudistamisohjelmalla. Neljä uutta Airbus 320 koneperheen konetta otettiin käyttöön, kun vastaavasti kahdesta DC-9- ja kolmesta MD-80-koneesta luovuttiin. Loppuvuodesta tapahtunut kysynnän notkahdus vaikutti suoritekohtaisiin moottoripäästöjen tunnuslukuihin heikentävästi. Finnair on kuluneen vuoden aikana osallistunut ponnekkaasti kansallista ilmastostrategiaa koskevaan keskusteluun ja ilmoittanut noudattavansa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisten ilmailuorganisaatioiden periaatteita. Lentoliikenne on muita liikennemuotoja riippuvaisempi kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja siksi myös ohjailevan säännöstön tulee olla kansainvälinen. Finnair painottaa vapaaehtoisten keinojen käyttöä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja tukee Kioton allekirjoituspöytäkirjaa. Jarmo Vilenius Teknillinen johtaja, ympäristöasioista vastaava johtaja, Finnair Lyhenteet: ICAO International Civil Aviation Organisation ISO 14001 Kansainvälinen ympäristöhallintajärjestelmästandardi FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu/ Sivulinjamelu/ Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B757-200 P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A319-112 CFM56-5B6/2P luku 3 84,6 / 91,2 92,9 / 96,6 94,7 / 100,3 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 89,2 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-83 P&W JT8D-219 luku 3 91,5 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 DC-9-51* P&W JT8D-17A luku 3 91,0 / 89,8 97,3 / 95,7 96,1 / 99,5 ATR 72** P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Taulukko 1. Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB 1) * DC-9-51 koneen hush-kit -versio **ICAO vaatii luvun 3 meluvaatimushyväksynnän 17.11.1988 tai sen jälkeen tyyppihyväksytyille yli 9 000 kg painaville potkurikonetyypeille. 1) EPNdB = Havaittu vaikuttava melu 2
LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä hiilivedyt kulutus tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tuntia 1999 110 000 7 270 540 2 100 1 730 000 552 000 177 000 2000 111 000 7 300 530 2 250 1 740 000 555 000 182 000 2001 109 000 7 270 550 2 730 1 760 000 564 000 184 000 Muutos 00/01-1,4 % -0,4 % 3,5 % 21,5 % 1,6 % 1,6 % 1,3 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 1999, 2000 ja 2001. Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2001 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilö- hiilivedyt kulutus kilometriä g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm 1999 12 900 0,56 0,042 0,16 134 43 2000 13 000 0,56 0,041 0,17 133 43 2001 13 000 0,56 0,042 0,21 136 44 Muutos 00/01-0,4 % 0 % 3,9 % 21 % 2,0 % 2,0 % Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonni- hiilivedyt kulutus kilometriä g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm 1999 1 440 5,1 0,38 1,5 1 200 384 2000 1 470 5,0 0,36 1,5 1 180 379 2001 1 350 5,4 0,41 2,0 1 310 417 Muutos 00/01-7,7 % 7,9 % 12 % 32 % 10 % 10 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Liikennemäärät ovat laskeneet lentojen, henkilökilometrien ja tonnikilometrien määrillä mitattuna. Lentotuntimäärät ovat lisääntyneet. Erityyppisten pakokaasupäästöjen ja polttoaineen kulutuksen kasvu henkilökilometriä ja tonnikilometriä kohti selittyy loppuvuoden heikolla kysynnällä. Airbus 320-koneperheen koneiden käyttöönotto on laskenut hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä. Toisaalta moottorityyppi nostaa hiilimonoksidipäästöjä, mutta niiden taso on edelleen alhainen. 3
HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Vuoden 2001 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli 26 700 kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Alifaat- Aromaat- Ketonit Alko- Haloge- Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä tiset hiili- tiset hiili- holit noidut liuottimet vuonna vuonna vuonna vedyt vedyt hiilivedyt 2001 2000 1999 kg kg kg kg kg kg kg kg kg Maalit 3 700 3 700 3 600 4 700 Maalinpoistoaineet 6 200 6 200 5 400 5 200 Liimat 900 900 900 900 Liuottimet 600 300 1 400 2 200 2 700 7 200 7 400 6 700 Ruosteenestoaineet 1 000 1 000 1 300 1 400 Puhdistusaineet 100 1 100 500 1 700 2 400 1 600 Pesubensiini 4 000 4 000 4 000 5 000 Trikloorietyleeni 2 000 2 000 2 000 1 400 Muut halogenoidut 0 0 0 0 100 Yhteensä 5 700 300 1 400 3 300 8 200 7 800 26 700 27 000 27 000 Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2001 ja vertailuluvut vuosilta 2000 ja 1999. Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vedenkulutus (m3/a) 1999 114 424 2000 116 301 2001 126 600 Taulukko 5. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina 1999-2001. Taulukon 5 luvuista tekniikan osuus on noin 53 % ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Vedenkulutuksen nousu selittyy osaksi vesiperustaisten pesumenetelmien suosimisella liuotinpäästöjen vähentämiseksi. Jäänpoistonesteiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukossa 15 sivulla 7. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. 4
FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Jätteiden lajittelua tehostettiin edelleen. Matkustamossa voidaan lajitella erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Catering Oy:n standardin ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä sertifioitiin toukokuussa 2001. Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 1999 vuonna 2000 vuonna 2001 tonnia tonnia tonnia (arvio) Sekajäte 1 710 1 930 1 920 Biojäte 31,7 54,1 54,1 Energiajäte 17,9 28,1 57,2 Lasi 240 195 193 Pahvi 150 190 268 Paperi 282 290 381 Muovi (kierrätys) 25,0 17,8 15,3 Alumiini (pantilliset tölkit) 2,1 1,4 2,0 Alumiini (muu) 9,7 17 32,7 Alumiini (yhteensä) 11,8 18,4 41,8 Muut metallit 19,9 10,4 Hyödynnettävä jäte (yhteensä) 759 813 1 020 Kaikki 2 470 2 750 2 940 Hyöty-% 30,7 29,6 34,7 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina 1999 2001. Vuonna 2001 Finnair Cateringissa vedenkulutus lisääntyi uusien työmenetelmien ja hygieniavaatimusten vuoksi. Nyt pyritään löytämään ratkaisuja vedenkäytön vähentämiseksi. 1999 2000 2001 litraa litraa litraa 8,4 7,5 7,6 Taulukko 7. Veden kulutus valmistettua annosta kohti Finnair Cateringissa (litraa) LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE Finnairin tekniikassa huolletaan Finnairin koneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Jäte Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä vuonna 1999 vuonna 2000 vuonna 2001 tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti 9,2 16 37 Metallihydroksidisakka 11 1,9 2,5 Pesuliuotin 51 44 43 Öljyjäte 75 69 70 Liima- ja maalijäte 19 13 18 Maaliohenne 11 3,9 10 Muu jäteliuotin 24 25 16 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 6,8 6,6 5,4 Muoviraepuhaltimien pöly 6,4 6,5 5,0 Metalliromu 120 170 160 Renkaat 15 28 17 Pahvi 27 31 35 Paperi 80 84 70 Biojäte henkilöstöravintoloista 45 20 12 Yhdyskuntajäte 610 1 000 800 Taulukko 8. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina 1999-2001 5
MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT 1999 2000 2001 litraa litraa litraa Bensiini 95E 81 000 77 000 85 000 Diesel 556 000 542 000 596 000 Polttoöljy 963 000 905 000 1 155 000 Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina 1999 2001 1999 2000 2001 tonnia tonnia tonnia Hiilidioksidi (CO 2 ) 4 300 4 100 4 900 Hiilimonoksidi (CO) 33 29 34 Hiilivedyt (HC) 8,3 7,3 8,5 Typpioksidit (NO x ) 27 23 27 Hiukkaset 3,8 3,3 3,8 Taulukko 10. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 1999-2001 Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä, MWh 1999 52 500 2000 45 400 2001 57 800 Taulukko 11. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä 1999-2001 Normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä, kwh/m3 1999 26,4 2000 24,3 2001 28,5 Taulukko 12. Astepäiväluvun perusteella normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä vuosina 1999-2001 SÄHKÖNKULUTUS Sähköenergian kulutus Finnairissa, MWh 1999 49 100 2000 50 300 2001 51 300 Taulukko 13. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina 1999-2001 Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa, kwh/m3 1999 22,2 2000 21,2 2001 21,6 Taulukko 14. Sähköenergian kulutus rakennuskuutiometriä kohti Finnairissa vuosina 1999-2001 6
TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Finnair Tekniikkaan tulleet raaka- ja tarveainemäärät tonneina 1999 2000 2001 Jäänpoistonesteet 2 530 1) 2 050 1) 2 460 Liimat ja tiivisteaineet 3,2 3,5 4,1 Maalit 10 8,7 9,3 Maalinpoistoaineet 11 16 14 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 1,4 1,0 0,7 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit 22 24 20 Korroosionestoaineet 3,6 2,5 2,7 Liuottimia sisältävät puhdistusaineet ja puhdistuksessa käytettävät liuottimet 91 84 75 Öljyt ja hydraulinesteet 66 64 65 Taulukko 15. Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina 1999 2001 1) Jäänpoistonesteiden kulutus talvikausilta 1999/2000 ja vastaavasti 2000/2001 Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa. Taitto: Miltton Oy Valokuva: Reijo Wallin/Pekka Parviainen, Diabox Painopaikka: Edita Prima Oy (ISO 14001 standardi) Helsinki 2002 7
Tietotie 11, Helsinki-Vantaan lentoasema PL 15, 01053 Finnair Puhelin (09) 81 881