7/5/2010 PRAMIA HIILIJALANJÄLKI 2008 Natural Interest Oy
Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 4 2. Pramian toimintojen hiilijalanjälkiarviointi... 5 2.1. Projektin vaiheistus... 5 2.2. Rajaus... 5 2.3. Tiedonkeruu... 6 3. Tulokset... 7 3.1. Liikematkustamisen jalanjälki... 9 3.2. Materiaalijalanjälki... 10 3.3. Ilmastoystävällisen yritystoiminnan indikaattorit... 11 3.4. Tuulivoimalan vaikutus hiilijalanjälkeen... 12 4. Pullojen hiilijalanjäljen vertailu... 13 4.1. Rajaukset... 13 4.2. Lasi... 13 4.2.1. Lasipullojen kuljetuksen kuvaus... 14 4.2.2. Lasipullojen kierrätyksen kuvaus... 14 4.3. Tölkit... 14 4.3.1. Tölkkimateriaalin kuljetuksen kuvaus... 14 4.3.2. Tölkkien kierrätyksen kuvaus... 15 4.4. PET-pullo... 15 4.4.1. PET-pullon kuljetuksen kuvaus... 15 4.4.2. PET-pullon kierrätyksen kuvaus... 15 5. Pullojen hiilijalanjäljet... 17 6. Viskin ja vodkan hiilijalanjäljet... 19 7. Johtopäätökset pullotusvaihtoehdoista... 20 8. Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita... 20 9. Varmasti vihreä viinantekijä... 21 9.1. Tuulivoimalan vaikutus... 22 9.2. Vaikuttaminen omiin toimintoihin... 22 9.3. Vaikuttaminen alihankkijoihin... 22 9.4. Vihreän sähkön vaatimus... 23 9.5. Hiilijalanjälkitiedon välitys... 23 9.6. Tuotteiden hiilijalanjäljet... 23 9.7. Jatkotoimenpiteet ja aikataulu... 23 10. Lähteet... 25 Liite 1 - PERUSTIETOA PÄÄSTÖKERTOIMISTA Liite 2 - HIILIJALANJÄLKI 2
Liite 3 Footprinter.fi-kuvaus 3
1. Yhteenveto Keväällä 2010 suoritettiin Pramian yritystoiminnan sekä pullotusmateriaalien ympäristökuormituksen arviointi. Mittarina käytetttiin hiilijalanjälkeä ja työn suoritti Natural Interest Oy. Selvityksen keskeisimmät tulokset olivat seuraavat. Hiilijalanjäljellä mitattuna pullotusmateriaalin valinnalla ei ole suurta merkitystä. PET-pullo, lasipullo sekä alumiinitölkki ovat samaa suuruusluokkaa päästöiltään. Ilmastoystävällisin vaihtoehto on kierrätetty alumiinitölkki, mutta sekin menettää etunsa muihin nähden jos kuluttaja ei vie tölkkiä kierrätysjärjestelmään. PET-pullo on tosin ylivertainen kuljetuksien määrässä, joka vähentää oleellisesti liikenteen pienhiukkaspäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä. Suurin osa Pramian yritystoiminnan hiilijalanjäljestä aiheutuu hankintaketjussa. Toiseksi suurin osa-alue on omat toiminnot ja prosessit. Vaikka tuotteiden käytön osuutta ei arvioitu erikseen, niin juomatuotteiden käytön aikainen ympäristövaikutus on häviävän pieni. Natural Interest suosittelee Pramialle seuraavaa lähestymistapaa: Tulosten perusteella Pramian tulisi suunnata tulevaisuuden ilmastotyön voimavarat yhteistyöhön ja tiedon välittämiseen partnereiden ja alihankkijoiden kanssa. Ekotehokkaampien pullotusratkaisujen tutkiminen (esim. Bio-PET) sekä alihankkijoiden tuottama hiilijalanjälkitieto alkoholin ja muiden raaka-aineiden osalta on elintärkeää esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälkimerkintöjen osalta. CO2-merkit ja tieto voi etenkin Iso- Britannian markkinoilla toimia ovenavaajana. Pramian osalta toimenpiteet omien toimintojen osalta on päästöjen kannalta jo hallussa. Oma tuulivoimala tuottaa uusiutuvaa energia hamaan tulevaisuuteen asti. Omissa toiminnoissa jäljelle jää kriteeristön luominen ympäristöasioiden huomioon ottamiseksi hankinnoissa ja matkustamisessa sekä prosessien sekä muiden toimintojen mittarointi ja energiatehokkuuden kehittäminen. Jatkuva seuranta on toinen osa-alue johon tulee panostaa kahdesta syystä. Sisäisesti se on tärkeää jatkuvan parantamisen kannalta, ulkoisesti läpinäkyvät ja todennettavat menetelmät antavat Pramian ilmastotyölle uskottavan leiman. Lyhyellä aikavälillä Natural Interest suosittelee että suurin panostus ilmastotyön osalta käytetään viestintään. Hiilijalanjälki on hallussa, nyt sen on aika kasvattaa Pramian tunnettuutta ja markkina-arvoa. 4
2. Pramian toimintojen hiilijalanjälkiarviointi Arvioinnin tavoitteena oli arvioida Pramian vuosittaisen liiketoiminnan ympäristökuormitus. Mittarina käytettiin toiminnasta aiheutunutta hiilijalanjälkeä. 2.1. Projektin vaiheistus Määrittely ja rajaus Tiedonkeruu Laskenta Analyysi Raportointi 2.2. Rajaus Yritysten ja tuotteiden systeemirajaukset määrittelevät hiilijalanjälkiarviointiin sisällytettävät toiminnot ja prosessit. Rajauksen valintaan vaikuttavat ennen kaikkea tavoitteen asettelu ja esimerkiksi tuotantoprosessit, elinkaarivaiheet, vaikutusten kohteena oleva maantieteellinen alue ja aikajänne (Reap ym. 2008a). Pramian oman toiminnan hiilijalanjäljen arvioinnin tavoitteena oli luoda kattava kuva toiminnan vuosittaisesta ilmastovaikutuksesta ja tunnistaa arvioinnin kautta suurimmat päästölähteet. Virheellinen rajausten valinta voi johtaa etenkin päätöksentekovaiheessa vääriin johtopäätöksiin. Tällaisesta esimerkkinä voidaan mainita biopolttoaineketjut, joissa se, otetaanko epäsuorat vaikutukset mukaan analyysiin vai eivät, voi merkittävästi vaikuttaa tuloksiin (Soimakallio ym. 2009). Arvioitavien toimintojen rajaus suoritettiin WRI:n ja WBCSD:n The Greenhouse Gas Protokollan Scope - määrittelyn mukaisesti. Päästölaskennan rajaus ja laskenta GHG-protokollan mukaisesti selkeyttää päästöjen kategorisointia, tiedon hallintaa ja on yleisesti hyväksytty kasvihuonepäästöjen raportointimalli. Pramian toimintojen osalta hiilijalanjäljen arviointi kohdistettiin Pramian vuoden 2008 yritystoimintaan. Päästölaskenta rajattiin kattamaan sellaiset toiminnot joihin Pramia voi vaikuttaa ja ne ovat ilmaston kannalta oleellisia. Tällaisiin toimintoihin kuuluvat yritystoiminnan osalta energiankulutus, matkustaminen, hankinnat sekä jätteet. Arvioinnin ulkopuolelle rajattiin tiedonkeruun ongelmallisuuden vuoksi aineettomat hankinnat, vaikutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi tuotteiden kulutus sekä yhteistyökumppaneiden toiminnoista aiheutuvat liikennöinnit, joista aiheutuvia päästöjä ei lasketa Pramian hiilijalanjälkeen. Yleisesti hyväksyttyjä arvioinnin ulkopuolelle rajaamiseksi ovat luotettavan päästö- tai kulutustiedon puute, tiedonkeruun hankaluus, tiedonkeruun vaatima liian suuri ajallinen panostus, kerättävän tiedon epävarmuus, vaikutusmahdollisuuksien puute päästöjen aiheutumiseen sekä tiedon luotettavuuden varmentamisen ja toistettavuuden epävarmuudet. GHG -protokollan Scope -määrittelyn mukaisesti hiilijalanjäljen laskentaan täytyy sisällyttää tasojen (Scopes) 1 ja 2 alaiset päästöt. Scope 3 on raportoiville yrityksille vapaaehtoinen. Scope 1 - Päästöt organisaatiot suoraan omistamista tai yhtiön hallinnassa olevista lähteistä. Esimerkiksi oma energiantuotanto ja siihen liittyvät prosessit ja omat ajoneuvot. 5
Scope 2 Päästöt organisaation hankkimasta energiasta. Scope 3 - Päästöt jotka aiheutuvat muun muassa hankinnoista, matkustamisesta ja jätteistä. Kuva 1: GHG -protokollan mukaiset tasot. Lähde: GHG-protocol 2.3. Tiedonkeruu Tiedonkeruu toteutettiin toiminnan rajausten mukaisesti Pramian toimesta. Tiedonkeruu kohdistui vuoden 2008 toimintoihin. Hiilijalanjäljen laskennan mahdollistamiseksi kerättiin seuraavat tiedot: Perustiedot: Työntekijöiden lukumäärä ja rakennusten pinta-alatiedot toimitusjohtaja Marko Mäkiseltä Materiaalit: Pramian sisäinen logistiikanseuranta, tehdyt tilaukset ja maksetut laskut Energia: Tietolähde: sähkölaskut ja sähkön myyjältä saatu vuosiraportti Öljyn tilauskaavake Liikennöinti: Työntekijöiden töihin liikkuminen kysyttiin jokaiselta erikseen Business-matkat kerättiin 6 kk ajalta matkalaskuista, määrä kerrottiin kahdella Jätteet: 6
Pramian sisäinen seuranta, kirjaukset laatujärjestelmässä ja tietojen oikeellisuuden varmistus toimitusjohtaja Marko Mäkiseltä. 3. Tulokset Pramian vuoden 2008 hiilijalanjälki oli noin 548 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tco 2E ). Selvästi suurin osa päästöistä aiheutui omasta hankintaketjusta. Hankintaketjun hiilijalanjälki sisältää raaka-aineiden ja muiden materiaalien tuottamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tuotantolaitoksen osuus hiilijalanjäljestä oli noin neljäsosa. Tavararahdista, työntekijöiden työmatkoista ja liikematkoista aiheutui vain noin 7 % kokonaispäästöistä. Päästökategorioista energia koostuu suorasta sähkönkulutuksesta. Taulukossa 1 ja kuvissa 2 ja 3 hiilidioksidipäästöt kategorioittain eriteltynä. Kuvassa 4 Pramian toimintojen erittely GHG-protokollan mukaisesti. Taulukko 1: Pramian hiilijalanjälki (tco 2e ) kategorioittain eriteltynä Hiilijalanjälki tco 2e Osuus Materiaalit 383 70 % Energia 84 15 % Jätteet 45 8 % Logistiikka 18 3 % Työhön matkustaminen 11 2 % Liikematkustaminen 6 1 % Toimistomateriaalit 0 0 % Yhteensä 547 7
t CO2 Raaka-aineet 70 % Pramian hiilijalanjälki 2008 Energia 16 % Logistiikka 3 % Liikematkustaminen 1 % Työhön matkustaminen 2 % Jätteet 8 % Toimistomateriaalit 0 % Kuva 2Pramian hiilijalanjäljen koostumus vuonna 2009 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 84 18 6 11 0 45 383 tco2 Kuva 3 Pramian hiilijalanjälki kategorioittain eriteltynä tco 2e 500 GHG Protocol 400 300 200 100 0 Scope I Scope II Scope III GHG Protocol 21 65 462 Kuva 4 Pramian hiilijalanjälki GHG-protokollan Scope 1, 2 ja 3 8
3.1. Liikematkustamisen jalanjälki Liikennöinnin jalanjäljessä ei ole yhtä yksittäista suurta kuormittajaa, vaan päästöt jakaantuvat tasaisesti eri liikennöintimuodoille. Kilometriä kohden suurin ilmastokuorma aiheutuu lyhyistä reittilennoista, jotka suuntautuvat pääasiassa kotimaahan ja pohjoismaihin. Pramian omistuksessa olevista lentokoneista aiheutuu noin 15 % liikematkustamisen päästöistä. Lentokilometriä kohden omien lentokoneiden päästöt ovat kuitenkin verrattain matalat. Eniten kilometrejä ja suurin hiilijalanjälki aiheutui henklöautoliikenteestä. Potkurikoneilla kuljettiin noin 7500 km, josta aiheutui noin 1 tonnin hiilijalanjäljen. Reittiliikenteeseen verrattuna potkurikoneet kuluttavat vähemmän polttoainetta henkilökilometriä kohden kuin reittiliikenne keskimäärin. Reittilentojen harrastelentoja suurempaan hiilijalanjäljkeen vaikuttaa erityisesti matkalentokorkeudessa lentävien koneiden perässä näkyvän vesihöyryn tiivistymisvanat, jotka kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä ja lisäävät reittilentojen ilmastovaikutusta heijastamalla lämmön takaisin maan kamaralle. On myös huomioitavaa, että Tukholmaan matkustaminen potkurikoneella on ilmastoystävällisempää kuin esimerkiksi laivalla matkustaminen. Liikematkustamisen tiedot tarkemmin kuvassa 5 sekä taulukossa 2. Reittilento keski-eurooppa 28 % Liikematkustaminen Reittilento kotimaa 8 % Cirrus 13 % Ultra 1 % Reittilento pohjoismaat 15 % Auto kotimaa 35 % Kuva 5 Liikematkustamisen hiilijalanjäljen koostumus Taulukko 2 Liikematkustamisen henkilökilometrit ja niistä aiheutuneet päästöt hkm t CO 2e CO 2e osuus Cirrus 5000 0,87 13,44 % Ultra 2500 0,05 0,72 % Reittilento pohjoismaat 3700 0,96 14,84 % Auto kotimaa 20000 2,28 35,30 % Reittilento keski-eurooppa 12000 1,79 27,68 % Reittilento kotimaa 2000 0,52 8,02 % Yhteensä 45200 6,46 9
3.2. Materiaalijalanjälki Materiaalijalanjäljen suurimmat kuormittajat olivat itse raaka-aineet (pääasiassa alkoholi) ja preformit. Suurimmat kuormittajat kilogrammaa kohden aiheutui alkoholijuomissa käytettävistä aromeista (noin 4,7 kgco 2e /kg tuotetta). Pesuaineet aiheuttivat liki yhtä suuret päästöt kulutettua litraa kohden. Muita suuria kuormittajia olivat muun muassa muovit (noin 3,6 kgco 2e /kg tuotetta) ja rommi sekä viski. Kulutuettua kilogrammaa kohden pienimmät päästöt aiheutuivat etiketeistä, preformeista ja välipahveista. Kuvassa 6 materiaalijalanjäljen koostumus ja taulukossa 3 materiaalien vuosittainen kulutus ja aiheutuneet hiilidioksidipäästöt. Materiaalijalanjälki Aromit 2 % Hiilidioksidi 1 % Etiketit 3 % Sokeri 10 % Preformit 32 % Muovit 3 % Korkit 2 % Muut 1 % Alkoholi 46 % Taulukko 3 Materiaalien kulutus ja hiilijalanjäljet Kuva 6 Materiaalijalanjäljen koostumus Kulutus kg CO 2e CO 2e Osuus Etanoli 62000 kg 73238 18,95 % Viski 7153 kg 18789 4,86 % Rommi 16668 kg 43783 11,33 % Omenaviini 5125 kg 3707 0,96 % Konjakki 14260 kg 37458 9,69 % Nestesokeri 26000 kg 38323 9,91 % Robertisn aromit 285 kg 1338 0,35 % Österlundin aromit 560 kg 2628 0,68 % Muut aineet kuin aromit 345 kg 1619 0,42 % 10
Omenatiiviste 500 kg 2347 0,61 % Etiketit 15360000 kpl 12798 3,31 % Hiilidioksidi 4000 kg 4000 1,03 % Preformit 948824 kpl 123277 31,89 % Välipahvit 4018 kpl 1470 0,38 % Muovit 3791 kg 12074 3,12 % korkit 840000 kpl 7962 2,06 % pesuaineet 267 kg 1253 0,32 % Eurolavat 1000 kpl 0 0,00 % Kunnan vesi 337 m3 273 0,07 % Oma kaivovesi 260 m3 211 0,05 % Yhteensä 386549 3.3. Ilmastoystävällisen yritystoiminnan indikaattorit Indikaattorit ovat vakiintuneet keskeiseksi välineeksi, joiden avulla ympäristön tilaa ja kehityksen kestävyyttä kuvataan. Indikaattoreiden tarkoituksena on helpottaa ympäristö- ja ilmastoasioiden huomioimista päätöksenteossa, viestinnässä sekä kehityksen seurannassa. Pramia seuraa toimintansa kehittymistä kokonaispäästöjen, yksittäisen pullotuksen sekä Autodeskin kehittämän C-Fact-indikaattorin avulla. 2008 kg CO 2e Hiilijalanjälki 546864 Hiilijalanjälki per pullo 0,590 Hiili-intensiteetti x Hiili-intensiteetin laskenta tapahtuu seuraavalla tavalla 1 Hiilijalanjälki / Tilikauden voitto = /kg CO 2e (hiili-intensiteetti) Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden tulee vähentää hiilidioksidipäästöjään 20-30 % vuoteen 2020 ja 50-80 % vuoteen 2050 mennessä. Hiili-intensiteetin avulla voidaan laskea vuosien 2020 ja 2050 tavoitteet niin, että vuosittainen päästövähenemätavoite saadaan selville. Tämä laskenta tarvitsee tehdä vain kerran. Ennen tavoitteiden asettamista tulee kuitenkin tehdä päätöksiä lasketaanko hiili-intensiteetti koko toiminnan hiilijalanjäljellee (mukaanlukien raaka-aineet ja niiden rahdit) vai pelkästään Pramian suorille päästöille (energia, liikennöinti ja jätteet). 1 Autodesk: A Corporate Finance Approach to Climate-stabilizing Targets ( C-FACT ) http://images.autodesk.com/adsk/files/greenhouse_gas_white_paper00.pdf 11
Lisätietoja C-FACT indikaattorin hyödyntämisestä Autodeskin verkkosivuilta http://usa.autodesk.com/adsk/servlet/item?id=14109865&siteid=123112 3.4. Tuulivoimalan vaikutus hiilijalanjälkeen Pramian tuulivoimala tuottaa arviolta 1000-1200 MWh sähköä vuodessa. Pramia kuluttaa itse osan sähköstä, mutta tuotannon ylikapasiteetti myydään sähköverkkoon. Koko tuotanto vähentää suomalaisen energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 700-840 tonnia vuodessa. Pramian vuoden 2008 koko toiminnan hiilijalanjälki oli noin 550 tco2. Tuulivoimala vähentää laskennallisia energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin koko Pramian toiminnasta aiheutuu. Tuulivoimalan valmistuttua voidaan perusteellisesti todeta Pramian toimivan ilmastoneutraalisti. Taulukossa 4 tuulivoimalan vuodessa aikaan saama päästövähennys tonneissa hiilidioksidia. Taulukko 4 Tuulivoimalan päästövähennys vaikutus t CO 2 /vuodessa Päästövähenemä laskenta MWh Päästövähennys tco 2 Tuulivoimalan vaikutus 1000 700 Tuulivoimalan vaikutus 1200 840 Pramian oman tuulivoimalan rakentaminen lisää uusiutuvan sähkövoiman tuotantoa sähköverkossa. Tämä vähentää sähköverkossa ns.marginaalissa olevaa sähkön tuotantoa, joka usein on CO2-päästöiltään suurta lauhdetuotantoa kivihiilellä. Sama ilmiö tapahtuu sähkönkäyttöä vähennettäessä, jolloin marginaalisähkön tuotanto vähenee. Pramia hankkii tällä hetkellä uusiutuvilla tuotettua sähköä. Vanhalla tuuli- tai vesivoimalla tuotettua sähköä (ns. päästövapaata sähköä) ei kulutusta laskentastandardien mukaan lasketa hiilijalanjälkilaskennassa nolla-kertoimella. Peruste on se, että edullinen vesivoima käytettäisiin kyllä ilman tarkasteltavan yhtiönkin sähkönkäyttöä. Tilanne muuttu silloin kun käytetty energia lisää uusiutuvilla tuotettavan energian kapasiteettia, kuten Pramian tapauksessa. Uusiutuvan energian laskentamenetelmät ovat jatkuvan tarkastelun alla ja käytäntö voi tulevaisuudessa muuttua hyväksymään verkon kauttakin uusiutuvaa sähköä hankkivia. Pramian tuulivoimalan päästövähenemä on laskettu Motivan ohjeen mukaisesti 2. Laskennassa käytetty päästökerroin on marginaaliperusteinen suuruusluokkaluku 700 gco 2 /MWh, joka on kompromissi eri asiantuntijoiden arviosta. Käytetty päästökerroin ja laskennan tulos ei edusta absoluuttista totuutta, mutta antaa käyttökelpoisen arvion tuulivoimalan aiheuttamista positiivista CO 2 -päästövaikutuksista. Yksinkertaista oikeaa tai tarkkaa menetelmää on vaikea kehittää, koska laskennan kautta saadun lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin, joita sovellettava menettely sisältää. 2 http://www.motiva.fi/files/1418/energiakatselmusten_co2-ohje.pdf 12
4. Pullojen hiilijalanjäljen vertailu Arvioinnissa vertailtiin eri pullotusmateriaalien hiilijalanjälkiä. Tavoitteena oli selvittää onko PET-pullo ekotehokkaampi ratkaisu Pramialle kuin muut pullotusmateriaalit. Vertailuun valittiin 250 gramman ja 430 gramman lasipullo, PET-pullo sekä alumiinitölkki. Valittujen pullotusmateriaalien tilavuus oli 0,5 litraa, paitsi 430 gramman lasipullo jonka tilavuus oli 0,75 litraa. Ekotehokkuuden mittarina käytettiin pullokohtaista hiilijalanjälkeä (grammaa hiilidioksidiekvivalenttia per pullo). 4.1. Rajaukset Hiilijalanjäljen arviointiin sisällytettiin pullomateriaalien käyttökerran elinkaarenaikaiset päästöt. Hiilijalanjälki laskettiin seuraavista vaiheista: pullotusmateriaalien valmistamisen elinkaaren vaiheet pullojen valmistaminen pullojen kuljetus tehtaalle valmiin tuotteen kuljetukset kierrätyskuljetukset Laskennan ulkopuolelle rajattiin Varastointi Pramiassa Valmiin tuotteen kuljetus terminaalista myymälään Tuotteen varastointi myymälässä Tuotteen kuljetus myymälästä kuluttajalle Kuluttajan osalta tuotteen varastointi Kierrätysprosessien päästöt (esim. paalaus,rouhinta, murskaus) Syyt rajauksen ulkopuolelle jättämiseen oli luotettavan tiedon puute sekä osittain samankaltaisten toimintojen yhtä suuri (toistensa kumoava) vaikutus. Suurin osa, arviolta 95 % päästöistä on kuitenkin pystytty sisällyttämään laskentaan. 4.2. Lasi Lasipulloja arvioinnissa oli kuusi kappaletta. 250 ja 430 gramman pulloja tarkasteltiin lasin kierrättysasteen kautta. Kierrätysasteet olivat 0 % (neitseellsitä lasia 100%), 38 % sekä 60 %. Yleisesti lasiteollisuuden ympäristövaikutuksien pienentämiseen voidaan vaikuttaa käyttämällä raakaaineena keräyslasia. YTV:n mukaan Suomessa nyt jo toimintansa lopettaneella Karhula Lasi Oy:llä oli ongelmana oikeanvärisen ja puhtaan lasisirun saannissa, joten keräyslasin määrä uusien pakkauksien valmistuksessa jäi usein jopa alle 40 %. 13
Taulukossa 5 tässä arvioinnissa käytettyjen lasipakkausten ympäristöprofiilit. Taulukko 5 Lasipullojen ympäristöprofiilit 0 % 38 % 60 % CO 2 0,54 0,41 0,40 kg CO 2 /kg lasia CH 4 2,1 1,7 1,6 g CH 4 /kg lasia N 2 0 0,013 0,013 0,010 g N 2 0/kg lasia Karhulan Lasi on lopettanut toimintansa ja nykyään lasipullot valmistettaisiin Virossa. Virossa valmistetun lasin ympäristöprofiilista ei ole yhtä tarkkaa tietoa, mutta on todennäköistä että maan korkean energian hiili-intensiteetin pullokohtaiset CO2-päästöt ovat korkeammat kuin tässä arvioinnissa käytettyjen pullojen. Kierrätysasteesta ja valmistusmenetelmistä ei Baltian osalta ole tarkempaa tietoa. 4.2.1. Lasipullojen kuljetuksen kuvaus Tyhjät lasipullot kuljetettaisiin laivalla Tallinnasta Helsinkiin ja rekalla Ilvesjoelle. Valmiit tuotteet kuljetettaisiin rekalla Tikkurilaan. Yhdessä kuljetuksessa on arviolta 60000 pulloa 4.2.2. Lasipullojen kierrätyksen kuvaus Kuluttaja ostaa pullon ja palauttaa sen palautuspisteeseen, josta pullot kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelylaitokseen. Kuluttajan toimintaa ei huomioida. Käsittelylaitoksella pullot erotellaan ja toimitetaan kuorma-autoilla jatkokäsittelyyn, jossa ne murskataan. Murskauksen energiankulutusta ei huomioda. Arvioinnissa oletettiin kuljetuksen matkaksi 200 km käsittelylaitokseen ja 200 km jatkokäsittelyyn. Erottelun ja jatkokäsittelyn prosesseista ei saatu tarkempaa tietoa. 4.3. Tölkit Tölkkejä arvioinnissa oli kaksi kappaletta. Kierrätetystä alumiinista valmistettu tölkki sekä neitseellisestä materiaalista valmistettu tölkki. Molemmille tölkeille laskettiin yhden käyttökerran elinkaarenaikaiset päästöt. Tölkin paino on 16 grammaa. 4.3.1. Tölkkimateriaalin kuljetuksen kuvaus Tölkkeihin käytettävä alumiini valmistetaan Iso-britanniassa Warringtonista. Sieltä materiaali kuljetetaan alumiinilevyinä Doveriin, josta lauttakuljetuksella Calaisiin. Calaisista levyt kuljtetaan rekalla Malmöön, jossa levyistä valmistetaan alumiinitölkkejä. Yhteen rekkakuljetukseen mahtuu 100000 tölkkiä, jotka kuljetetaan ensin Tukholmaan, josta lautalla Turkuun. Turusta tölkkien matka jatkuu Ilvesjoelle. Valmis tuote kuljetettaisiin Ilvesjoelta Tikkurilaan rekkakuljetuksena. 14
4.3.2. Tölkkien kierrätyksen kuvaus Kuluttaja ostaa tölkin ja palauttaa sen palautuspisteeseen, josta tölkit palautetaan panimoille Palpan muovisäkeissä tai pahvilaatikoissa. Kuluttajan toimintaa ei huomioida. Panimot toimittavat tölkit jatkokäsittelyyn, jossa ne paalataan. Paalausprosessin energiankulutusta ei huomioida. Valmiit Paalit kuljetetaan Iso-britanniaan. Arvioinnissa oletettiin kuljetuksen tapahtuvan meriteitse Doveriin, josta paalit kuljetettiin rekka-autolla Warringtoniin. Paaleista sulatetaan alumiinia ja valetaan harkoiksi. 4.4. PET-pullo PET-pulloja arvioinnissa oli yhtä laatua, joka valmistetaan Latvisassa. PET-pullon paino oli 36 grammaa. 4.4.1. PET-pullon kuljetuksen kuvaus Yhteen pulloaihiokuljetukseen mahtuu noin 600 000 aihiota. Kuljetus tapahtuu rekalla ja lauttakuljetuksena Tallinnasta Helsinkiin. Valmiit tuotteet kuljetetaan rekalla Tikkurilaan. Yhteen kuljetukseen mahtuu noin 80 000 täyttä pulloa. 4.4.2. PET-pullon kierrätyksen kuvaus Kuluttaja palauttaa PET-pullon palautuspisteeseen. Kuluttajan toimintaa ei huomioida. Palautuspisteistä pullot lähtevät pahvisissa Palpa-laatikoissa tai pullosäkeissä panimoiden paluukuljetuksina käsittelylaitoksille. Siellä pullot tiivistetään noin 500 kilon paaleiksi ja toimitetaan materiaalin hyödyntäjälle. Paalauksen energiankulutusta ei huomioida. Materiaalin hyödyntäjä murskaa muovipaalit rouheeksi, minkä jälkeen ne pestään ja lajitellaan. Lajittelu tapahtuu värin mukaan. Värillisestä rouheesta valmistetaan erilaisia pakkausmateriaaleja, värittömästä taas tehdään granulaattia, josta voidaan valmistaa uusia pulloaihioita juomateollisuudelle. Lajittelun energiankulutuksesta ei pystytty keräämään tietoa. PET-muovin käsittelylaitoksia on Suomessa seitsemän, joista neljä on Encore Ympäristöpalvelut Oy:n hallinnoimia (Lahti, Tampere, Turku ja Kuopio) ja kolme Lassila & Tikanoja Oyj:n hallinnassa (Kerava, Jyväskylä ja Oulu). Tässä arvioinnissa annettiin keskimääiräiselle PET-kierrätyskuljetukselle arvoksi 200 km. Kuljetuksen päästöt laskettiin kuorma-autolle. Käisttelylaitoksella tapahtuvista prosesseista ei saatu hiilijalanjälkiarviointiin soveltuvaa tietoa. Pramian kohdalla pulloaihiot saapuvat aina Baltiasta. Alihankkija ei pystynyt tuottamaan tarkempaa tietoa granulaattien alkuperästä, joten tässä arvioinnissa kierrätysgranulaattia ei huomioitu. Jos Pramia hankkisi kierrätysgranulaatista valmistettuja pulloaihioita, se todennäköisesit pienentäisi yksittäisen pullon hiilijalanjälkeä. 15
Kuvassa 7 Pramian kuvaus PET-pullon kierrätysjärjestelmästä. Kuva 7 Pramian PET-pullon kierrätyskuvaus 16
5. Pullojen hiilijalanjäljet Laskelmien lopputulosten erot ovat pullojen kohdalla marginaalisia. Kierrätetty alumiinitölkki omaa kuitenkin pienimmän hiilijalanjäljen, mutta tämäkin tulos on kuluttajan toiminnasta riippuvaista. Tulos voi olla hieman yllättävä, sillä Suomessa kierrätettävät tölkit kuljetetaan Iso-britannian sulatettavaksi ja sieltä Ruotsiin tölkiksi muokattavaksi. Ilman kierrätystä alumiinitölkin hiilijalanjälki on hieman suurempi kuin useamman lasi- ja PET-pullon. Suurin kuormittaja jokaisessa vaihtoehdossa on pullotusmateriaalin raaka-aine. Tällöin hiilijalanjäljen erot materiaalien kesken aiheutuu rajauksista (kierrätettävyys, uusiokäyttö, kuljetukset jne). Yksiselitteistä tietoa pullojen raaka-aineista ja elinkaarista on tällä hetkellä mahdotonta saada, eivätkä elinkaaret ole koskaan staattisia. Toimittajat, logistiikka ja käyttötavat vaihtelevat tapauskohtaisesti, millä on suora vaikutus hiilijalanjäljen kokoon. Tämän(kin) arvioinnin tulokset ovat suuntaa antavia ja ne ovat yhteneväisiä muiden eurooppalaisten pullotusmateriaalitarkastelujen kanssa. Mistä kierrätetyn alumiinin pieni hiilijalanjälki johtuu? Kaikki alumiinituotteet ovat kierrätettävissä käytön jälkeen. Alumiinin sulatukseen tarvitaan vain 5 % energiamäärästä, joka tarvitaan vastaavan alumiinimäärän valmistamiseen bauksiitista. Alumiinin hävikki sulatuksessa on hyvin pieni, vain 3 %, eli alumiinituotetta voidaan kierrättää lähes loputtomasti. Samalla vähenevät primäärituotannon päästöt, jätemäärät ja maasta louhittavien mineraalien tarve. Alla olevassa taulukossa 6 eri vaiheiden hiilidioksidipäästöt g CO 2e pulloa kohden. Taulukko 6 pullotusmateriaalien hiilijalanjälki g CO 2e toiminnoittain eriteltynä Hiilijalanjälki Materiaalin rahti Valmiin tuotteen rahti Raakaaine Kierrätysrahti Yhteensä PET 147,93 1,87 10,06 1,75 161,61 Pullo 0,5l 0 % 157,81 4,88 14,07 12,15 188,91 Pullo 0,5 l 38 % 122,81 4,88 14,07 12,15 153,91 Pullo 0,5 l 60 % 117,45 4,88 14,07 12,15 148,55 Pullo 0,75 l 0 % 271,43 8,39 17,45 20,90 322,86 Pullo 0,75 l 38% 211,23 8,39 17,45 20,90 262,66 Pullo 0,75 l 60 % 202,01 8,39 17,45 20,90 253,44 Tölkki landfill 173,67 12,21 9,68 0,00 195,56 Tölkki kierrätys 27,58 12,21 9,68 3,04 52,50 17
Huomioitavaa hiilijalanjälkilaskennan lopputuloksissa on materiaalin suuri ja kuljetusten pieni osuus pullotusmateriaaliin nähden. Esimerkiksi PET-pullon osalta materiaalista aiheutuu yli 90 % koko elinkaaren päästöistä. Kuvassa 8 pullojen keskinäinen vertailu. 350 Pullojen hiilijalanjälki 300 250 200 150 100 50 0 PET Pullo 0,5 l 0 % Pullo 0,5 l 38 % Pullo 0,5 l 60 % Pullo 0,75 l 0 % Pullo 0,75 l 38% Pullo 0,75 l 60 % Töllki landfill Tölkki kierrätys Raaka-aine Materiaalin rahti Valmiin tuotteen rahti Kierrätysrahti Kuva 8 Pullojen hiilijalanjälkien vertailu g CO 2e per pullo Pullo Materiaalin osuus PET 91,54 % Pullo 0,5 l 0 % 83,54 % Pullo 0,5 l 38 % 79,80 % Pullo 0,5 l 60 % 79,07 % Pullo 0,75 l 0 % 85,31 % Pullo 0,75 l 38% 81,88 % Pullo 0,75 l 60 % 81,21 % 18 Materiaalin osuus on 90 % tai enemmän yksittäisen pullon hiilijalanjäljestä. PETpullon kohdalla materiaalin osuus on suhteessa suurin, johtuen logistiikan tehokkuudesta. Kierrätettävän tölkin osalta rahtauskuljetukset Suomesta Iso- Britanniaan ja Ruotsiin aiheuttavat kuitenkin melkein jo puolet tölkkikohtaisesta hiilijalanjäljestä. Taulukossa 7 materiaalien osuus pullon hiilijalanjäljestä. Taulukko 7 Materiaalin osuus pullon hiilijalanjäljestä Tölkki landfill 87,45 % Tölkki kierrätys 52,53 % Vertailussa laskettiin PET-pullojen kuljetusten hiilijalanjälki ja verrattiin sitä muihin pullotusvaihtoehtoihin. PET-pullon kokonaiskuljetuksista aiheutui noin 14 gramman kokonaishiilijalanjälki. Se on selkeästi pienin arvioiduista vaihtoehdoista. Seuraavan sivun taulukossa 8 on verrattu PET-pullon ja pulloaihion kuljetusten hiilijalanjälkeä muihin pullovaihtoehtoihin. Esimerkiksi kuljetettaessa pulloja tehtaalle (materiaalin rahti) PET-pulloaihion hiilijalanjälki on 62 % pienempi kuin 250 grammaisen lasipullon, 78 % pienempi kuin 430 grammaisen lasipullon ja 85 % pienempi kuin tölkin. Kierrätysrahdin kohdalla PET-pullon päästöt ovat 86 % pienemmät
kuin 250 lasipullon kohdalla. Tölkkien kohdalla PET-pulloaihion kuljettaminen tehtaalle aiheuttaa noin 85 % vähemmän päästöjä kuin tölkki, mutta valmiin tölkin rahdista aiheutuu vähemmän päästöjä kuin PETpullon. Kuljetuksia kokonaisuutena tarkasteltaessa PET-pullon elinkaarenaikaiset kuljetukset ovat 56 71 % pienemmät kuin muiden pullotusvaihtoehtojen. Taulukko 8 Arvioitujen prosessivaiheiden keskinäinen vertailu PET-pullon näkökulmasta Pullo Materiaalin rahti % Valmiin tuotteen rahti % Kierrätysrahti % Kuljetukset yhteensä (g CO 2e ) Kuljetusten erotus % PET - - - 13,67 - Pullo 0,5 l 62 % 29 % 86 % 31,10 56 % Pullo 0,75 l 78 % 42 % 92 % 46,73 71 % Tölkki landfill 85 % - - 21,89 38 % Tölkki kierrätys 85 % - 42 % 24,92 45 % 6. Viskin ja vodkan hiilijalanjäljet Natural Interest suoritti kahden tuotteen hiilijalanjälkiarvioinnin. Juomiksi valittiin viski ja vodka. Juomien hiilijalanjäljissä oli selvät erot. Vodkan hiilijalanjälki on noin puolet viskistä. Laskelmat ovat suuntaa antavia. Koska raaka-aineet aiheuttavat suurimman osan hiilijalanjäljestä, standardit täyttävän tuotekohtaisen hiilijalanjälkilaskelman teettämiseksi tarvittaisiin tarkemmat lähtötiedot raaka-aineen valmistajilta. Nyt tuotetut laskelmat perustuvat kansainvälisiin keskiarvoihin etanolin (95%) ja viskin osalta. Laskentakertoimien taustaoletuksissa on suuria vaihteluja niissä tapahtuvien prosessien huomioimisesta päästölaskennassa. Usein on jopa mahdotonta selvittää mitkä kuljetukset päästökertoimiin sisältyvät ja miten ja mitä raaka-aineiden sivuvirroista ja tuotatontavoista on laskelmassa huomioitu. Tästä huolimatta tässäkin käytettyjä päästökertoimia voidaan käytetään kansainvälisissä tuotteiden elinkaariarvioinneissa, niiden mahdollisista puutteista huolimatta. Viski g CO 2e Osuus Raaka-aine 1313 95,31 % Raaka-aineen laivarahti 40 2,90 % Raaka-aineen rekkarahti 4 0,26 % Pullon puhaltaminen 9 0,64 % Pullotus ja pakkaus 2 0,17 % Tuotteen rahti 10 0,73 % Yhteensä 1378 Vodka g CO 2e Osuus Raaka-aine 591 90,22 % Raaka-aineen laivarahti 40 6,09 % Raaka-aineen rekkarahti 5 0,69 % Pullon puhaltaminen 9 1,34 % Pullotus ja pakkaus 0 0,04 % Tuotteen rahti 10 1,54 % Yhteensä 655 19
Vertailupohjaa tuotteista antaa esimerkiksi oluen hiilijalanjälki, joka on noin 400 gco 2e /litra ja maidon hiilijalanjälki on usein kaksinkertainen olueen verrattuna. Suomen ympäristökeskuksen mukaan juuston hiilijalanjälki on jopa 18 kg CO 2e /kilo juustoa, kun kasviksien hiilijalanjäljet voivat olla jopa alle 10 g CO 2e kiloa kohden. Lihatuotteiden osalta hajonta on suurta kanan noin 3 kilon hiilijalanjäljestä naudanlihan noin 15 kiloon. Alkoholijuomien hiilijalanjäljet ovat muihin ruoka-aineisiin ja juomiin verrattuna siis usein suhteellisen pieniä. Tämä johtuu pääosin raaka-aineiden kuten viljan tai perunoiden hiiltä sitovasta kasvuvaiheesta. Viljelyvaiheessa tapahtuvien toimintojen aiheuttaessa suurimman osan yksittäisen tuotteen hiilijalanjäljestä on oleellista että viljelystä saadaan luotettavaa tietoa. 7. Johtopäätökset pullotusvaihtoehdoista Erot pullojen välillä ovat niin pieniä, että ne katoavat arvioinnin rajauksiin ja laskennan sisältämiin epävarmuuksiin. Ilmastotehokkain vaihtoehto vaikuttaisi olevan kierrätetty alumiinitölkki. Erilaisella rajauksella sekä lähtötiedoilla materiaalien hiilijalanjälkien järjestys voisi olla toisenlainen. Tämä on syytä pitää mielessä vertailtaessa lukuja mahdollisiin kilpailijoihin ja muihin toimijoihin. Elinkaaritarkastelun ja hiilijalanjäljen laskenta on aina lähtötiedoista ja rajauksista riippuvaisia. Tarkemmilla lähtötiedoilla esimerkiksi Preformien ja lasipullojen valmistajalta lopputulema voisi hyvinkin olla se, että PET-pullon on hiilijalanjälki on lasipulloa pienempi. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, että voidaan todeta ettei pullotusmateriaalien valinnalla voida todistettavasti erottautua muita ekologisempana vaihtoehtona. Kuljetuksen osalta PET-pullo on selkeästä muita vaihtoehtoja parempi ratkaisu. Vähempien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kuljetusten väheneminen vähentää liikennöinnistä aiheutuneita pienhiukkaspäästöjä. On siis perusteltua viestiä huomattavasti pienemmästä rahdin hiilijalanjäljestä ja muista positiivisista ympäristövaikutuksista. 8. Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita Ilmastonmuutos on megatrendi, joka muuttaa yhteiskuntamme perinpohjaisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Siihen liittyy muun muassa energiantuotannon mullistuminen ja kova raakaainekilpailu. Uusi ilmastonmuutospolitiikka on tämän uuden resurssipolitiikan katsomaton kortti. Johtavien ilmastotutkijoiden mukaan seuraavat 15 vuotta ovat ihmiskunnan historiassa ratkaisevia. 345 Tänä aikana ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt on saatava radikaaliin laskuun. Jos näin ei käy, tulee ilmastonmuutoksesta kertaluokkaa vaikeammin hallittava ilmiö, on mahdollista että ajaudumme hallitsemattoman ilmastonmuutoksen kouriin. Sitä, miten suureen muutokseen sopeutumisesta on kyse ja miten kallista siitä tulee on hankalaa arvioida. Uusimman tutkimuksen tuottaessa yhä huolestuttavampia ilmastomalleja pidetään kasvihuonekaasupäästöjen radikaalia vähentämistä ainoana keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pahimmillaan ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, että tietyt osat maapalloa muuttuvat elinkelvottomiksi tai menettävät ainakin merkittävän osan resurssipohjastaan. Esimerkkinä huippuyliopisto MIT:n selvitys, jonka 3 IPCC www.ipcc.ch 4 http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos/2009/09/ilmastonmuutoksen_syyt_ja_seuraukset_979963.html 5 http://news.bbc.co.uk/weather/hi/climate 20
mukaan vuoteen 2100 mennessä ilmaston lämpeneminen asettuu 90 prosentin todennäköisyydellä 3,5-7,4 asteen välille. 6 Jo kahden asteen lämpenemistä pidetään maapallon kannalta vaarallisena. Tätä taustaa vasten omien toimintojen hiilijalanjäljen arviointi on hyvä lähtökohta omien päästölähteiden tunnistamiselle, ilmasto-ohjelman tekemiselle ja vastuun ottamista ilmastonmuutoksen hillinnästä. Lisätietoja ilmastonmuutoksen tieteellisestä taustasta ja uusimmista tutkimuksista saa muun muassa sivustoilta http://www.realclimate.org ja http://ilmasto.org. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista liiketoimintaan, esimerkiksi uusimpien liiketaloudellisten sovelluksien muodossa, tarjoaa esimerkiksi Britannian hallituksen Carbon Trust -organisaatio www.carbontrust.co.uk, ja Forum for the Future http://www.forumforthefuture.org. 9. Varmasti vihreä viinantekijä Jatkuvasti niukkenevista resursseista kilpailtaessa jokainen yksilö, yritys ja valtio joutuu kohtaamaan niukkenevat resurssit. Voittajia uudessa tilanteessa ovat ne, jotka osaavat muuttaa tehokkaimmin järjestelmiään vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuluttaviksi. Viime vuosien rajut hintaheilahtelut raaka-ainemarkkinoilla kuvastavat globaalien markkinoiden laajentumista ja kysynnän kasvua, jotka aiheutuvat jatkuvasta väestönkasvusta, fossiilisten polttoaineiden rajallisuudesta ja kasvavasta kulutuksesta. Tämän kasvun tahdissa eivät pysy teknologinen kehitys eivätkä (vielä hyödyntämättömät) luonnonvarat. Energian ja monien raaka-aineiden hintaa ja saatavuutta on tulevaisuudessa yhä hankalampi ennakoida, koska markkinoilla on entistä suurempi joukko toimijoita. Raaka-aineiden hinta on kuitenkin pitkällä aikavälillä pysyvässä nousussa, saatavuudessa saattaa olla merkittäviä katkoksia ja tästä johtuen markkinoiden hintaheilahtelut ovat rajuja. Historiallisesti katsottuna viimeisen sadan vuoden ajan kaikkia resursseja on ollut enemmän kuin riittävästi, nyt tilanne on täysin uusi. Helpoiten ennustettavissa on energian hinnan nousu. Ilmastopoliittisten päätösten johdosta kaikkein edullisimmasta energianmuodosta, eli kivihiilestä tulee kaikkein kalleinta, mikä nostaa energian hintaa ylipäätään. Samoin käy materiaaleille kuten teräkselle, muoville ja betonille. Viljan hinta on myös altis muutoksille, ei vähiten biopolttoaineiden kehityksen ja käyttöönoton ansiosta. 78 llmastonmuutoksen hillinnässä hajautettu energiantuotanto ja älykkäät sähköverkot ovat yksi ratkaisuista. Pramia on tulevaisuudessa osa tätä ratkaisua. Omalla tuulivoimalla on merkittävä vaikutus Pramian energiantuotannon turvaamiseen ja sitä kautta omaan hiilijalanjälkeen. Se on parhaimpia ja tehokkaimpia ilmastotekoja mitä yksittäinen yritys voi tehdä. Tästä megaluokan yrityskohtaisesta ilmastoteosta tulisi tiedottaa ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti varmasti vihreänä viinantekijänä. Pramia on tehnyt johdonmukaisia päätöksiä ilmastoystävälliseen toimintaan siirtymisestä. PET-pullojen käyttöönotto kuljetusten vähentämiseksi, tuulivoimalan rakentaminen ja pullotusmateriaalien sekä oman toiminnan hiilijalanjäljen arviointi ovat kaikki ilmastomyönteisen edelläkävijäyrityksen vahvoja tunnusmerkkejä. Pramian päätökset kestävät vertailun kansainvälisiinkin toimijoihin. Muun muassa Bacardi on tehnyt saman tyyppisiä ratkaisuja Pramian kanssa. 9 Suomessa omalla toimialallaan Pramia toimii suunnannäyttäjänä yhdessä Laitilan panimon kanssa. Nämä kaksi toimijaa yhdessä vahvistavat oman toimialansa ympäristömyönteistä mielikuvaa. Samalla heillä voisi olla toisiltaan opittavaa. Ajatusten ja 6 http://web.mit.edu/newsoffice/2009/roulette-0519.html 7 World Bank Chief: Biofuels Boosting Food Prices http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyid=89545855 8 Biofuel demand makes food expensive http://news.bbc.co.uk/2/hi/6481029.stm 9 Bacardi: King of Sustainable Spirits? http://www.sustainablelifemedia.com/content/story/design/bacardi_king_of_spirits 21
kokemusten vaihto sekä toimintatapojen vertailu toisi Pramialle lisäymmärrystä, samalla se voisi jakaa omia kokemuksiaan samalla toimialalla toimivan yrityksen kanssa. Suomalaisten yritysten vastuullisuusviestintä on liian varovaista. Tästä johtuen Pramialla on erinomainen mahdollisuus erottautua. Pramialla taustat ovat kunnossa ja kestävyyttä on lähestytty oikeasta näkökulmasta jo pidemmän aikaa. Lähitulevaisuudessa Pramia voisi esimerkiksi kertoa tavoitteesta olla päästötön toimija vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman ensimmäinen vaihe kattaisi oman toiminnan kattavan selvityksen ilmastonäkökulmasta, joka on tämän selvityksen myötä jo suoritettu. Tämän jälkeen Pramia julkaisisi omalla ilmasto-ohjelmansa, tai ilmastojulistuksen, joka sisältäisi pieniä ymmärrettäviä tekoja, mutta jonka ydin olisi tietysti oma tuulivoimala. 9.1. Tuulivoimalan vaikutus Tuulivoimalan suuri vaikutus Pramian laskennalliseen hiilijalanjälkeen johtuu siitä, että se vaikuttaa positiivisesti Suomessa kulutettavaan verkkosähköön, pudottaen tuotetun sähkön laskennallista hiiliintensiteettiä. Yleismaailmallisesti ilmastovaikutusten pienentämiseksi tuotetun sähkön hiili-intensiteettiä (CO2-päästökerroin) tulee pudottaa radikaalisti. Uusiutuvilla, kuten tuulivoimalla, tuotettu sähkö mahdollistaa tämän. 9.2. Vaikuttaminen omiin toimintoihin Omien toimintojen osuus Pramian hiilijalanjäljestä on noin neljäsosa, tästä suurin osa aiheutuu energiankulutuksesta. Jätteiden osuus oli toiseksi suurin. Toimistomateriaalit ja liikennöinti aiheuttivat vain pienen osan päästöistä. Omia toimintoja ei tule kuitenkaan väheksyä, sillä jokapäiväisen toiminnan vihertämisen kautta saadaan koko organisaatio sisäistämään kestävän kehityksen mukainen toiminta. Tämän ajatteluprosessin käynnistäminen johtaa toivottavasti tulevaisuudessa arvokkaisiin vihreisiin sisäisiin ja ulkoisiin innovaatioihin. Pramian omien toimintojen hiilijalanjäljen pienentämisessä tulisi keskittyä energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä liikennöinnin vähentämiseen. Tuulivoimalatuotannon ansiosta kulutetusta energiasta ei aiheudu enää hiilidioksidipäästöjä, mutta tämä ei poista energiatehokkuuden tarvetta. Energiamittaroinnin kehittäminen auttaa toimintojen tehostamisessa. Tuotantoprosessien energiakulutuksen mittaaminen sekä tehokkaampien ratkaisujen kehittäminen tulee myös olla jatkuvan tarkkailun ja kehittelyn alla. Liikennöinnin tarvetta tulisi arvioida tapauskohtaisesti ja käyttää mahdollisuuksien mukaan junaa lentämisen tai henkilöautoilun sijaan ja kehittää etätapaamisen mahdollisuuksia. Jätevirtojen mahdollinen jatkohyödyntäminen on myös yksi harkinnan arvoinen kohde. Vaikka yllä mainituilla asioilla ei ole suurta vaikutusta Pramian hiilijalanjälkeen ne kuitenkin sitouttavat koko organisaatiota kehittämään yhä kestävämpiä toimintatapoja ja innovaatioita. Sisäinen tiedotus on myös tärkeää. Kehityksestä tulisi viestiä tasaisin väliajoin, esimerkiksi hiilijalanjäljen muodossa. Esimerkiksi footprinter.fi-palvelulla tasaisin väliajoin itse tehtävä hiilijalanjälkilaskelma ja sisäinen hiilijalanjälkikatsaus auttaisi tunnistamaan eri toimenpiteiden vaikutukset. Suomalainen kun ei usko puheeseen, vaan tekoihin. Silloin on tärkeää että teoista viestitään ymmärrettävästi ja säännöllisesti. 9.3. Vaikuttaminen alihankkijoihin Pramian päästöistä yli 70 % tulee muualta kuin sen omista toiminnoista, eli materiaalihankinnoista. Päästöjen hallinnan kannalta tämä on tietysti haasteellista. Se hankaloittaa tiedonkeruuta eikä anna 22
Pramialle laajoja mahdollisuuksia omien toimenpiteiden kautta vaikuttaa toiminnastaan aiheutuvaan ilmastokuormaan. Koska suurin osa päästöistä aiheutuu hankintaketjusta tulisi Pramian lähestyä toimijoita CO 2 -tiedonkeruun näkökulmasta. Tuottajat eivät välttämättä pysty tietoa heti tarjoamaan, mutta osaavat aloittaa valmistelun tiedon tarjoamiseksi. Tietopyyntö alihankkijoiden suuntaan helpottaa omien toimintojen päästölähteiden kartoittamista tulevaisuudessa, mutta se antaa myös laajemman signaalin ilmastovastuullisesta toiminnasta. Niiden toimijoiden kohdalla, jotka eivät ole strategisesti elintärkeitä Pramia voisi asettaa palvelukohtaisen CO 2 -tiedon tai muita ilmastokriteereitä kumppanuuden jatkumisen ehdoksi. 9.4. Vihreän sähkön vaatimus Alihankkijoihin voisi aluksi esittämällä vaatimuksen vihreän sähkön käytöstä. Pramia tuottaa tulevaisuudessa itse oman sähkönsä ja tätä lähestymistä voisi käyttää myös omiin kumppaneihin. Yrityksillä on yleensä yksityishenkilöä suurempi vaikutus yhteiskunnan rakenteisiin. Pelkästään vaikuttamalla muutaman kumppanin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöihin Pramia osoittaisi edelläkävijäyrityksen asennetta, mutta saisi myös aikaan konkreettisia päästövähenemiä. 9.5. Hiilijalanjälkitiedon välitys Toiseksi Pramian tulisi aktiivisesti tuottaa tietoa omille B2B- ja B2C-asiakkailleen omista ilmastotavoitteistaan ja tuloksistaan. Aluksi tieto voisi olla osa epävirallisempaa viestiä, mutta tulevaisuudessa se olisi sisällä tarjouspyynnöissä esimerkiksi kgco 2e /kg tuotetta tai kgco 2e /. 9.6. Tuotteiden hiilijalanjäljet Yhdeksi ilmasto-ohjelman tavoitteeksi tulisi asettaa tuotekohtaisen hiilijalanjäljen laskenta ja tuotemerkinnät. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa, erityisesti juomien tuottajien ja preformin valmistajien osalta. Ilman heidän yhteistyötään tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ei toteudu standardien vaatimalla tasolla. Tuulivoimalaa voi hyödyntää esimerkiksi omien tuotteiden hiilijalanjäljen laskennassa, jolloin omien prosessien aiheuttama hiilijalanjälki on laskennallisesti nolla. Esimerkkejä tuotekohtaisista hiilijalanjäljistä löytyy useista maista. Edelläkävijöinä etenkin Iso-Britannian markkinat. 9.7. Jatkotoimenpiteet ja aikataulu NI ehdottaa että Pramia ottaa kvartaaleittain tai puolivuosittain teeman, jota se ilmastotyössään painottaa. Ensimmäisen jakson työ kattaisi mittaukset, tavoitteiden asettamiset, toimenpiteiden kartoitukset, seurannan rakentamisen ja viestintäsuunnitelman. Suurelta osin tämä työ on jo tehty. Mittaukset pullomateriaalien ja yritystoiminan kannalta ovat valmiit, päästövähenemien tavoitteet asetetaan C-Factindikaattorin avulla. Toimenpiteetkin ovat osaltaan valmiit (tuulivoimala). Seurannan osalta NI tarjoaa Pramian käyttöön Footprinter.fi-verkkopalvelun. Viestintäsuunnitelma on asia, jota Pramia voi miettiä 23
yhdessä Natural Interestin kanssa tai mahdollisesti yhteistyökumppanimme Green & Companysta mainostoimisto Taskun kanssa. Toisessa vaihe koostuu pitkälti tuulivoimalan käyttöönotosta ja sen aiheuttamista säästöistä. Tässä vaiheessa viestintä on avainasemassa. Tuulivoimalainvestoinnin uutisoinnissa tulee käyttää Pramian hiilijalanjäljen minimointia ja luoda kuva vahvasti vihreästä viinantekijästä. Viestin tulee olla selkeä, niin että jokainen Pramialainen osaa sen kertoa. Tähänkin Green & Company voi tarjota osaamista koulutuksen osalta. Yhteistyökumppanimme Sahaco Oy omaa yli 30 vuoden kokemuksen ympäristövastuullisuuden jalostamisesta kilpailueduksi. Sahacolaisten ajatusmalli lähtee siitä,että ympäristötyön tulee läpäistä koko organisaatio ja se tulee jokaisen yrityksen työntekijän sisäistää. Vasta silloin tehdystä työstä tulee kilpailuetu ja se mitataan ulos markkina-arvon selvänä kasvuna. II vaiheessa otetaan käyttöön Pramian oma footprinter.fi-sovellus, joka sisältää tässä arvioinnissa tehdyt päästökertoimet ja kategoriat. Palvelun avulla Pramia voi seurata ja hallita omaa hiilijalanjälkeänsä oman aikataulun mukaisesti. Footprinter.fi-palvelun avulla toiminnan seuraaminen nopeutuu ja päästölähteiden tunnistaminen helpottuu. Hiilijalanjälkitiedosta tulee Pramialle aidosti osa omaa tekemistä, kun ei tarvitse odottaa laskelmia asiantuntijoilta. Työkalun käyttö nostaa hiilijalanjälkitiedon ymmärrystä koko organisaatiossa. Se mahdollistaa skenaario mitä jos -työskentelyn ja aidosti vähähiiliseen toimintaan tähtäävä ajattelu käynnistyy. Uskomme vahvasti että footprinter.fi auttaa tiedon ja ymmärryksen lisäämisessä ja sitä kautta yrityskohtaisten vihreiden innovaatioiden luomisessa. Footprinter.fi-työkalusta enemmän englanninkielisessä liitteessä. III vaiheessa asetetaan tavoite tuotekohtaisiin hiilijalanjälkiin ja määritellään alihankkijoilta tarvittava tieto arviointien suorittamiseksi. IV vaiheessa alihankkijoilta pyritään keräämään tietoa jotta vaiheen V lopussa Pramialla olisi tuotekohtaiset hiilijalanjälkimerkit. I Vaihe - Ohjelma II Vaihe (3/2010) Tuulivoimala ja muut II Vaihe - 4/2010 omat toimenpiteet IV Vaihe - 1/2011 Mittaukset Tavoitteiden asettaminen Toimenpiteiden kartoitus Seuranta Viestintäsuunnitelma (Julkaisut/Julistus) CO2-tieto kiinteäksi osaksi viestintää ja toimintaa Jatkuva hiilijalanjäljen seuranta (Footprinter.fi) Kumppaneidlta kerättävän tiedon määrittely Jatkuva hiilijalanjäljen seuranta Tiedonkeruu alihankkijoilta ja kumppaneilta Jatkuva hiilijalanjäljen seuranta V 2/2011 Jos tiedonkeruu ok - Tuotekohtaiset hiilijalanjäljet (Yhteistyössä partnereiden kanssa) Hiilijalanjälkimerkit omiin tuotteisiin Jatkuva hiilijalanjäljen seuranta 24
10. Lähteet Päästökertoimien lähteet Best Foot Forward EcoIndex-database Defra Embodied Energy and Carbon database, Bath University Ecoinvent Footprinter.fi Motiva http://www.motiva.fi/files/1418/energiakatselmusten_co2-ohje.pdf Plastics Europe. 2009. Association of Plastics Manufacturers. Life Cycle and Eco-profiles. http://www.plasticseurope.org/content/default.asp?pageid=1170 VTT Lipasto-tietokanta Raportin lähdeluettelo Autodesk: A Corporate Finance Approach to Climate-stabilizing Targets ( C-FACT ) http://images.autodesk.com/adsk/files/greenhouse_gas_white_paper00.pdf Bacardi: King of Sustainable Spirits?http://www.sustainablelifemedia.com/content/story/design/bacardi_king_of_spirits BBC http://news.bbc.co.uk/weather/hi/climate Biofuel demand makes food expensive http://news.bbc.co.uk/2/hi/6481029.stm Greenhouse Gas Protocol www.ghgprotocol.org IPCC www.ipcc.ch Lasipakkausten keräysjärjestelmän tehostaminen ja lasin hyötykäytön ympäristövaikutukset, YTV 2007 http://www.ytv.fi/nr/rdonlyres/702aebf1-4c37-42f1-b66b-a0f653373429/0/lasiraporttinet16_2007.pdf MIT http://web.mit.edu/newsoffice/2009/roulette-0519.html VTT Teknologiapolut 2050. www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/t2432.pdf Olimme kuluttajia. Neljä tarinaa vuodesta 2023. Toimittanut Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen PAS 2050 www.bsigroup.com/en/standards-and-publications/how-we-can-help-you/professional- Standards-Service/PAS-2050 Reap, J., Roman, F., Duncan, S. & Bras, B. 2008a. A survey of unresolved problems in life cycle assessment. Part 1: goal and scope and inventory analysis. International Journal of Life Cycle Assessment 13(4):290-300. Reap, J., Roman, F., Duncan, S. & Bras, B. 2008b. A survey of unresolved problems in life cycle assessment. Part 2: Impact assessment and interpretation. International Journal of Life Cycle Assessment 13(5):374-388. 25
Soimakallio, S., Antikainen, R. & Thun, R. (eds.). 2009. Assessing the sustainability of liquid biofuels from evolving technologies. A Finnish Approach. VTT Research Notes 2482. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/t2482.pdf Suomalaisten juomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi 2000, PTR:n raportti n:o 51, 2004, Yrjäö Virtanen The carbon impact of bottling Australian wine in the UK: PET and glass bottles, Best Foot Forward, WRAP 2008 World Bank Chief: Biofuels Boosting Food Prices http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyid=89545855 Yle http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos/2009/09/ilmastonmuutoksen_syyt_ja_seuraukset_979963.html 26