8 Julkistalous ja hyvinvoin2 Talous2eteen perusperiaa7eiden mukaan markkinoiden synny7ämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puu7ua markkinoiden toimintaan Edellä osoite=in markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvoin2a mitataan kulu7ajan ja tuo7ajan ylijäämien summalla Kulu7ajan ylijäämä perustuu oletukseen, e7ä yksi euro on samanarvoinen kaikille kulu7ajille, köyhille ja rikkaille, mikä on epärealis2sta Tarkastelu ei myöskään kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 1
1. Hyvinvoin2teoriaa Talous2eteen kuudennen perusperiaa7een mukaan markkinoiden synny7ämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puu7ua markkinoiden toimintaan Aiemmin luennossa 5 osoite=in markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvoin2a mitataan kulu7ajan ja tuo7ajan ylijäämien summalla Tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri Yhteiskunnan hyvinvoin2funk2o W kuvaa, miten yhteiskunnan hyvinvoin2 riippuu kansalaisten (tai ko2talouksien) hyvinvoinnista: W = W(U 1, U 2,..., U n ), jossa U i on kansalaisen (tai ko2talouden) i hyötyfunk2o 2
Talous2eteestä ei ole apua tämän funk2on määri7elyssä, sen muoto riippuu yhteiskunnan arvoista talous2eteessä se oletetaan yleensä annetuksi Asiaa pohditaan tarkemmin yhteiskuntafilosofiassa Kolme esimerkkiä: 1) U2litarismi Jeremy Bentham (1748-1832), John Stuart Mill (1806-73) julkisen vallan tavoi7eena tulee olla kansalaisten hyvinvoin2en summan maksimoin2: W = U 1 + U 2 +...+ U n vastaa edellä esite7yä kulu7ajan ylijäämää rajahyödyn ollessa vähenevä, kulutuksen tai tulon siirtäminen rikkaalta köyhälle lisää yhteiskunnan hyvinvoin2a 3
2) Oikeudenmukaisuusteoria John Rawls (1921-2002), Theory of jus.ce julkisen vallan tulee maksimoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaisensa hyvinvoin2a, maximin-kriteeri W = min{u 1, U 2,..., U n } perustelu: veil of ignorance, 2etämä7ömyyden verho 3) Libertarismi eli markkinaliberalismi tai oikeistoliberalismi Robert Nozick (1938-2002) ajatuksena on e7ä kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua talouden toimintaan julkisella vallalla ei ole muuta tarve7a puu7ua talouden toimintaan, sen ei tulee jakaa tuloja uudelleen mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, jos ne prosessit, joiden tuloksena se syntyy, ovat oikeudenmukaisia korostaa yksilön vapau7a 4
Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden ris2riita - jos markkinoiden synny7ämä hyvinvoin2 jakautuu kansalaisten kesken epäoikeudenmukaises2, on talouspoli2ikan tehtävänä toteu7aa oikeudenmukaisena pide7y jakauma esim. verotuksen ja tulonsiirtojen avulla - ongelmana on, kuten edellä opimme, e7ä verotus aiheu7aa teho7omuu7a markkinoilla vaihdetaan vähemmän tuo7eita, joita verotetaan työntekijät saa7avat vähentää työn tarjontaa, kun palkkatulon verotusta kiristetään ko2taloudet voivat vähentää säästämistä, jos pääomatulon verotusta kiristetään - tuloksena on, e7ä jae7avissa oleva kokonaishyvinvoin2 pienenee - Se, miten kakku jaetaan, vaiku7aa kakun kokoon - talouspoli2ikka on rajankäyn2ä tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken 5
Havainnollistetaan kuviolla: seuraavassa kuviossa on hyvinvoin2mahdollisuuksien käyrä se kuvaa, miten kansantalous voi tuo7aa hyvinvoin2a kahdelle jäsenelleen: 1 ja 2 Oletetaan, e7ä markkinat tuo7avat pisteen A mukaisen jakauman yhteiskunta pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja tavoi7elee piste7ä B esimerkiksi vero7amalla henkilöä 2 jos tämän seurauksena 2 työskentelee vähemmän kuin ennen, pienenee hyvinvoin2mahdollisuuksien joukko halu7u piste B ei toteudu, vaan saavutetaan esimerkiksi piste C poli2ikan ongelmana on usein epä2etoisuus siitä, kuinka paljon talouspoli2ikka vähentää tehokkuu7a esimerkkinä verotuksen vaikutus työn tarjontaan 6
U 2 A Hyvinvoin2mahdollisuuksien käyrä C B U 1 Huom: Piste B kuvaa oikeudenmukaisena pide7ävää tulemaa 7
Poli2ikkaa käytännössä: työn verotusta on Suomessa kevenne7y pitäen tuloerot ennallaan Työntekijän veroasteet kolmella tulotasolla 1990-2010 (% työvoimakustannuksesta, ml. työnantajan maksut) % 65 60 55 Hyvätuloinen 50 45 40 Pienituloinen Keskituloinen 35 30 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10* Lähde: Seppo Kari, VATT Pienipalkkainen 67%, hyvätuloinen 167 % keskipalkasta Vuonna 2010: pieni- 2030 /kk, keski- 3030 /kk, hyvä- 5060 /kk 8
2. Havaintoja tulonjaosta Hyvinvoinnin mi7aaminen on käytännössä hankalaa...sitä arvioidaan siksi tavanomaises2 tulojen avulla Tätä voi perustella sillä, e7ä tulot ja hyvinvoin2 korreloivat keskenään, minkä näkee kulu7ajan valintateorian perusmallista: max U = U(x 1, x 2,..., x n ) ehdolla P 1 x 1 + P 2 x 2 +...+ P n x n Y Mitä suuremmat tulot Y, sitä enemmän voi kulu7aa ja sitä korkeampi on hyvinvoin2 eli hyötytaso U - kuten kulu7ajan op2moin2ongelmasta opi=in 9
Tulojen jakautumista voi mitata eri tulokäsi7ein ja eri menetelmin Tulokäsi7eitä ovat mm. tuotannontekijätulot = palkkatulot + yri7äjätulot + omaisuustulot bru7otulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot käyte7ävissä olevat tulot = bru7otulot maksetut tulonsiirrot Menetelmiä ovat mm. tulokymmenysten tai -viidennesten tulo-osuuksien kuvaaminen Lorenzin käyrä Gini-kerroin Tulokymmenys eli desiili väestö on jae7u tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan ensimmäisen tulokymmenykseen tulee pienituloisin 10 % väestöstä, kymmenenteen tulokymmenykseen suurituloisin 10 % Tulo-osuus kuvaa, millaisen prosen=osuuden eri kymmenyksiin sijoi7uvat taloudet ovat saaneet tuloista Pienituloisuus kuvaa suhteellista köyhyy7ä määritellään käyte7ävissä olevien tulojen osuutena (40 %, 50 % tai 60 %) mediaanitulosta 10
Käyte7ävissä olevien tulojen jakautuminen ja Lorenzin käyrä vuonna 2013 Kymmenys Tulojen yläraja, Kymmenyksen mediaanitulo, Kymmenyksen tulo-osuus, % I 14 933 12 581 4,0 II 18 103 16 577 5,6 III 21 164 19 716 6,6 IV 24 184 22 736 7,6 V 26 880 25 496 8,5 VI 29 842 28 288 9,5 VII 33 389 31 497 10,6 VIII 38 135 35 610 11,9 IX 46 016 41 423 13,9 X 54 535 21,9 Kymmenys Tuloosuus, % Kumulatiivinen osuus kotitalouksista, % Kumulatiivinen tulo-osuus, % I 4,0 10 4,0 II 5,6 20 9,6 III 6,6 30 16,2 IV 7,6 40 23,8 V 8,5 50 32,3 VI 9,5 60 41,8 VII 10,6 70 52,4 VIII 11,9 80 64,3 IX 13,9 90 78,2 X 21,9 100 100,1 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjako2lasto Lorenzin käyrä 11
Lorenzin käyrä kuviona ja Gini-kertoimen määritelmä Gini-kerroin = alue A jae7una alueella A+B = 0, jos tulot ovat jakautuneet tasaises2, = 1, jos tulot ovat keski7yneet yhdelle 12
Gini-kerroin eri tulokäsi7eille vuosina 1966-2015 (skaala7una asteikolle 0-100) Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot 50 45 40 35 30 Gini-kerroin aleni 1960-luvulta 1990- luvun alkuun saakka, nousi 1990-luvun lopulla mu7a on sen jälkeen ollut vakaa 25 20 15 1965 1970 1975 1980 1986 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tulonjako2lasto, Tilastokeskus 13
Tuloerot ovat kasvaneet erityises2 tulojakauman yläpäässä Käyte7ävissä olevat tulojen mediaani kulutusyksikköä kohden vuoden 2015 rahassa 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Suurituloisin 1 % Suurituloisin 5 % X tulokymmenys (suurituloisin) IX tulokymmenys VIII tulokymmenys VII tulokymmenys VI tulokymmenys Yhteensä V tulokymmenys IV tulokymmenys III tulokymmenys II tulokymmenys I tulokymmenys (pienituloisin) Pienituloisin 5 % 10 000 0 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tulonjako2lasto, Tilastokeskus 14
Tuloerot Suomessa ovat pienet kansainvälisessä vertailussa Rikkaimman prosen2n osuus ko2talouksien tuloista, % 26 24 22 20 18 16 14 12 10 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi 8 6 4 2 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: OECD Lähde: The World Wealth and Incomes Database 15
Pienituloisuus Suomessa vuonna 2015 Pienituloisuusaste 1987-2015 Pienituloisuus määritellään suhteella väestön mediaanituloon: 60 % mediaanista 50 % mediaanista 40 % mediaanista Pienituloisuusaste 13,3 6,6 2,5 Pienituloisia henkilöitä (1 000) 719 357 135 Pienituloisten mediaanitulo ( ) 13 670 11 780 8 960 15 14 60 % mediaanitulosta 13 50 % mediaatulosta 12 40 % mediaanitulosta 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjako2lasto 16
Ajankohtaista keskustelua: Ovatko tuloerot kasvussa? h7ps://areena.yle.fi/1-4241325 17
3. 100-vuo2aan Suomen saavutuksia Elintasossa (bkt/asukas) 15:s OECD-maiden vertailussa Hyvinvoinnissa muiden Pohjoismaiden tavoin 10 15 parhaan joukossa maailmassa Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Pohjoismaissa paremmin kuin muualla Hyvinvoin2 on kasvanut elintasoa nopeammin, koska terveys on kohentunut, vapaa-aika lisääntynyt ja eriarvoisuus vähentynyt Onnellisuusvertailuissa 5 parhaan ryhmässä Ympäristön 2la on nyt parempi kuin 20-30 vuo7a si7en Ongelmina ovat ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käy7ö Saavutukset ovat perustuneet nopeaan talouskasvuun ja tasaiseen tulonjakoon Jopa Saksassakin meitä kadehditaan: 18 Spiegel Online 4.2.2016
Suomi: Amerikkalaisen unelman mallimaa? The Poverty and Inequality Report 2016, Stanford Center on Poverty and Inequality h7p://web.stanford.edu/group/scspi-dev/cgi-bin/sites/default/files/pathways-sotu-2016-execu2ve-summary.pdf 19
Northern lights, Special Report on the Nordic Countries, The Economist, February 2nd-8th, 2013 The secret of their success CECIL RHODES ONCE remarked that to be born an Englishman is to win first prize in the lo7ery of life. Today the same thing could be said of being born Nordic. The Nordic countries have not only largely escaped the economic problems that are convulsing the Mediterranean world; they have also largely escaped the social ills that plague America. On any measure of the health of a society from economic indicators like produc2vity and innova2on to social ones like inequality and crime the Nordic countries are gathered near the top. (s. 15) Suomen vahvuuksia - koulutus - luo7amus ja vakaus - innovaa2oiden ja yritystoiminnan rahoitus 20
Suomi ja muut pohjoismaat pärjäävät hyvin jopa onnellisuuden vertailuissa! Lähde:: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspec.ves 2008 21
4. Pohjoismainen yhteiskuntamalli Tuloerot ovat suuret Yhdysvalloissa ja monissa kehitysmaissa Pohjoismaat sekä eräät muut Euroopan maat (mm. Hollan2 ja Itävalta) ovat tasaisen tulonjaon maita Pohjoismaiden elintaso on myös suhteellisen korkea => Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa sellaisissa hyvinvoin2vertailuissa, joissa arvioidaan sekä tulotasoa e7ä tulojen jakautumista - sekä sellaisissa vertailuissa, joissa kohteena oleva muu7uja korreloi näiden tekijöiden kanssa esimerkiksi luo7amus toiseen ihmiseen Pohjoismaisen yhteiskuntamallin ominaispiirteitä - yksityisten hyödykkeiden (mm. koulutus ja terveydenhuolto) julkinen tarjonta - laaja sosiaaliturva - työmarkkinapoli2ikka, jonka tavoi7eina ovat täystyöllisyys ja tasainen tulonjako 22
Elintaso (bkt/asukas) vuonna 2016 (ostovoimakorja7u, $) 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Irlan. Norja Sveitsi Yhdysvallat 0 Hollan. Ruotsi Tanska Australia Islan. Saksa Itävalta Kanada Belgia Iso-Britannia Suomi Euroalue Japani Ranska Euroopan unioni Korea Uusi-Seelan. Italia Espanja Israel Tsekki Slovakia Slonevia Portugali Viro Puola Unkari Kreikka Turkki Venäjä Chile Meksiko Kiina Lähde: OECD.Stat 23
Elintaso ja tulonjako vuonna 2016 130 120 Irlan+ Norja Bkt/asukas suhteessa Yhdyrvaltoihin (= 100) 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Chile Meksiko USA Venäjä Sveitsi Ruotsi Tanska Saksa Suomi Unkari Islan+ Slovakia 10 0 50 55 60 65 70 75 80 Tulonjaon tasaisuus (= 100 - gini-kerroin) 24
Pohjoismaissa kokonaisveroaste on korkea (verot/bkt vuonna 2016, %) 50 45 45,9 44,1 44,1 40 35 30 38,0 36,4 25 20 15 10 5 0 Tanska Ranska Belgia Suomi Ruotsi Italia Itävalta Unkari HollanB Kreikka Norja Saksa Luxemburg Slovenia IslanB Viro Portugali Tsekki Puola Espanja Iso-Britannia Slovakia Uusi-SeelanB Kanada Israel Japani Latvia Australia Sveitsi Korea Yhdysvallat Turkki IrlanB Chile Meksiko Lähde: OECD
Verotus, elintaso ja tulonjako vuonna 2016 Veroaste korreloi posi2ivises2 tulonjaon tasaisuuden kanssa ja myös elintason kanssa (joskin heikommin) 130 80 Bkt/asukas suhteessa Yhdysvaltoihin 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Meksiko Yhdysvallat Irlan' Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tulonjaon tasaisuus (= 100. gini) 75 70 65 60 55 Turkki Yhdysvallat Saksa Suomi Tanska Ruotsi Ranska Italia 10 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kokonaisveroaste, % 50 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kokonaisveroaste, % 26
Pohjoismaisen mallin historiaa Pohjoismainen hyvinvoin2yhteiskunta on rakenne7u keskiluokan tuen varaan Tämä 2etoinen valinta teh2in Ruotsissa jo vuonna 1948, kun sosialidemokraa2t ryhtyivät järjestelmää rakentamaan - turvatakseen polii=sen kannatuksensa sosialidemokraa2t laskivat tarvitsevansa sekä työväestön e7ä keskiluokan tuen - tavoi7eena oli yhdistää ihmiset, joilla ei ollut merki7ävää omaisuu7a - polii=nen terminologia muute=in tämän tavoi7een saavu7amiseksi (mm. palkansaajakäsite) - poli2ikalle hanki=in myös toimihenkilöjärjestöjen tuki Meillä mm. Ma= Vanhanen puolus2 pääministerinä keskiluokan näkökulmaa hyvinvoin2yhteiskunnan uudistamisessa 27
Kuvi7eellinen esimerkki verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksista. Ryhmä Keskim. tulot Vero (40%) Tulonsiirrot Nettotulot A (20%) 1000 400 240 840 B (20%) 800 320 240 720 C (20%) 600 240 240 600 D (20%) 400 160 240 480 E (20%) 200 80 240 360 A: ja E:n suhde 5/1 2,33/1 Huomaa keskiluokan (C) polii=nen merkitys, vaikka se vain kierrä7ää rahaa julkisen sektorin kau7a 28
Pohjoismaissa julkisten menojen (julkinen kulutus + tulonsiirrot) suhde bru7okansantuo7eeseen on korkea Lähde: Helsingin Sanomat 24. ja 25.3.2016
5. Hyvinvoin2yhteiskunnan haasteet Talouskasvu on ollut hidasta, lähes pysähdyksissä, ja julkinen sektori on velkaantunut Työikäisen väestön supistuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat synny7äneet julkiseen sektoriin kestävyysvajeen Pystytäänkö hyvinvoin2lupaus enää lunastamaan tulevaisuudessa? Pitäisikö ja jos pitäisi niin miten korjata yhteiskunnan rakenteita? 30
Talouskasvu romah2 eikä ole kunnolla elpynyt, minkä seurauksena julkinen sektori on velkaantunut 110 105 100 95 90 85 80 75 Miljardia euroa Val/on ja kun/en menot (mrd., vasen asteikko) Val/on ja kun/en tulot (mrd., vasen asteikko) Nimellinen brucokansantuote (mrd., oikea asteikko) 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 220 210 200 190 180 170 160 velka/bkt, % 70 65 60 Julkinen velka Val;onhallinto 55 50 Paikallishallinto 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus
Velkasuhteen taso ei ole Suomessa vielä suuri ongelma, mu7a sen kasvu on Julkisyhteisöjen bru7ovelka/bkt, % 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kreikka Italia Portugali Irlan: Espanja Saksa Suomi Viro Ruotsi Lähde: Eurostat 32
Työikäisen väestö supistuu ja huoltosuhde heikkenee 6,5 6,0 5,5 Väestö (miljoonaa) Työikäiset (15-64-vuoBaat) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1865 1880 1895 1910 1925 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030 2045 2060 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste Lähde: Borg ja Var2ainen, Strategia Suomelle, 2015
Pystytäänkö hyvinvoin2lupaus enää lunastamaan tulevaisuudessa? 4 3 2 1 0-1 -2 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2015, suhteessa BKT:een, % 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla 4 3 2 1 0-1 -2 Lähde: VM VM34098 Lähde: Borg ja Var2ainen, Strategia Suomelle, 2015
Julkiseen talouteen on syntynyt kestävyysvaje Kestävyysvaje mi7aa julkisen talouden tulojen ja menojen erotusta pitkällä aikavälillä Sitä arvioidaan laskemalla julkisen talouden tulevien alijäämien nykyarvo Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista talou7a olisi vahviste7ava keskipitkällä aikavälillä (seuraavan 4 vuoden kuluessa), jo7a julkinen talous olisi pitkän ajan tasapainossa ilman, e7ä tulevaisuudessa veroaste7a nostetaan, menoja leikataan tai velkaantumista kasvatetaan
Suomen talouspoli2ikan vaihtoehdot 1) Sopeutetaan julkinen talous hitaan talouskasvun olosuhteisiin rakenteita uudistamalla Karsitaan kun2en velvoi7eita ja tehtäviä aloite7u jo Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, SOTE-uudistus nyt valmistelussa 2) Lisätään työn määrää maahanmuu7oa edistämällä polii=ses2 vaikeaa työaikaa ja työuria pidentämällä Kilpailukykysopimus (kiky) pidensi työaikaa 24 tun2a vuodessa eläkeikää on pääte7y nostaa; opiskeluaikaa pyritään lyhentämään Nämä lisäävät tulotasoa ja veroja mu7a eivät tulojen kasvuvauh2a 3) Parannetaan työn tuo7avuuden kasvua. Parempi tuo7avuus voidaan käy7ää tulojen kasva7amiseen vapaa-ajan lisäämiseen julkisiin palveluihin verotuksen keventämiseen 36
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen näkemys ja keinot Julkisen talouden velkaantuminen ja kestävyysvaje Kestävyysvaje on noin 10 miljardia euroa (eli 5 % bkt:sta) Velkaantuminen saadaan pysäyte7yä 4 miljardin säästöillä vaalikauden aikana Val2oneuvoston 2edonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta 37