Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY
Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista apua taantuville syrjäseuduille Luontomatkailukohteiden ylläpidon ja investointien tueksi tarvitaan tietoa matkailun taloudellisista vaikutuksista Tiedon tulee olla vertailukelpoista eri alueiden välillä Tiedetään, että kansallispuistoihin kohdistuva luontomatkailu aikaansaa tulonsiirron alueelle lisää tuloja lisää työpaikkoja Vaikutusten suuruus alueella?
Menetelmä? Yleisesti hyväksytty menetelmä virkistyskäytön aluetaloudellisten vaikutusten mittaamiseksi puuttuu Pohjoismainen meno-tulomenetelmä ei tuota vertailukelpoista tietoa Kansainvälisesti käytössä lähinnä panos-tuotostaulukoihin perustuvat menetelmät Pallas-Ounastunturin kansallispuisto -case rahankäyttö ja sen vaikutukset paikallistaloudessa * Huom! Menetelmät mittaavat vain rahamääräistä tulonsiirtoa, ei alueen kokonaisarvoa!
Pallas-Ounastunturin kansallispuisto* Sijaitsee Pohjois-Suomessa Muonion, Kittilän ja Enontekiön kunnissa Perustettu 1938 Yksi Suomen suurimmista kansallispuistoista, 510 km2 Vuotuinen kävijämäärä n. 100000, joista 60 000 käy kesällä ja 40 000 talvella * laajennettu vuonna 2005: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Lähde: Metsähallitus
Aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen Matkailu aiheuttaa välittömiä ja kerrannais- (välillisiä ja johdettuja) vaikutuksia Pallaksella laskenta USA:ssa käytössä olevalla menetelmällä, jossa yksinkertaistetusti kerrotaan keskenään 1. Vuotuinen kävijämäärä 2. Kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö 3. Panos-tuotostaulukoista johdetut kerrannaisvaikutuksia kuvaavat kertoimet Päähuomio kävijöiden rahankäytössä
Kävijöiden rahankäyttö - aineisto Rahankäyttötutkimus vuonna 2004 Menopäiväkirja Aineiston koko 286 havaintoa kesällä ja 442 talvella Vastausprosentti 62 % ja 65 % Pvm Menolaji Summa ( ) 10.6.2004 kahvila 4 10.6.2004 Opastettu luontoretki 20 10.6.2004 Ruokaostokset 10 11.6.2004 Jäätelö 1,5 11.6.2004 Matkamuistot 6 12.6.2004 Polttoaine 12 12.6.2004 Varaustuvan maksu 5
Kävijöiden rahankäyttö - tulokset Keskimäärin vastaajat käyttivät rahaa matkallaan Talvella 365 (matkan kesto keskimäärin 7 vrk) Kesällä 185 (matkan kesto keskimäärin 5 vrk) vuotuinen kulutus yhteensä n. 24,3 miljoonaa Eniten rahaa käytettiin majoitukseen (32 %), vähittäiskauppaan (32 %) ja ravintola- ja kahvilapalveluihin (19 %) Hotelliasiakkaat käyttivät paljon rahaa, mutta suurimman osan siitä söi majoitus Vähittäiskauppiaiden ja ravintoloiden huomio mökkiläisiin, joita määrällisesti enemmän ja joiden rahankäyttö jakautuneempaa
Aluetaloudelliset vaikutukset Kulutettu raha ei kokonaisuudessaan jää alueelle Vuodot alv:n, välituotehankintojen, työvoiman ym. tuotannontekijöiden muodossa Tarkastelu toimialoittain: Majoitus- ja ravintolapalvelut, vähittäiskauppa, ohjelmapalvelut, liikenne, huoltamot, muut menot Laskettiin matkailuliikevaihto (bruttomatkailutulo), nettomatkailutulo, vaikutus työpaikkoihin, palkkoihin ja kunnallisverotuloihin
Välittömät ja välilliset vaikutukset Oletetusti suurimmat välittömät vaikutukset kohdistuivat majoitusja ravitsemistoimialalle: Matkailusta aiheutuva liikevaihto n. 9,3 milj., josta alueelle jäi n. 6,5 milj. Työpaikkoja n. 100 kpl Palkkatuloja n. 1,9 milj. Joista verotuloja n. 350 000 Huom: Oletuksena oli, että kaikki työ tehtäisiin palkkatyönä ja kaikki työntekijät asuisivat tutkimuskuntien alueella. Suurimmat välilliset vaikutukset kohdistuivat muille palvelutoimialoille
Yhteenveto tuloksista Tulovaikutukset, t Työpaikat, htv Palkkatulot, t Verotulo, t Välittömät 9568 145 2740,0 522 Välilliset 2559 18 367 70 Johdetut -- -- 342 65 Yhteensä 12127 163 3449 657
Tulosten tulkinta Vaikutukset paikallisessa mittakaavassa merkittäviä Vaikutukset Pallaksella selvästi suuremmat kuin aiemmissa tutkimuksissa muilla alueilla (mm. Saaristomeren kp, Ruunaan retkeilyalue, Kuhmo) Alueen koko ja kävijämäärä Vertailukelpoisuus Tuloksia ei voida yleistää muille alueille Menetelmä soveltuu myös Suomeen, mutta vaatii jatkokehittelyä
Menetelmän ongelmakohtia Aluerajaus Kuinka suurelle alueelle vaikutukset leviävät? Miltä alueelta kävijöiden rahankäyttöä mitataan? Vertailukelpoisuus eri tyyppisten alueiden välillä Kävijämäärät vs. käyntikertamäärät Metsähallitus mittaa käyntikertoja, mutta esim. Pallaksella eivät vastaa kävijämääriä, koska puistoon tehdään useita visiittejä Alueelliset panos-tuotostaulukot Tilastokeskus tuottaa maakunnittaiset n. 10 vuoden välein, seutukunnittaisia ei lainkaan Lisää tutkimusta tarvitaan
KIITOS!