Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Samankaltaiset tiedostot
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Biohiili ja ravinteet

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Karjanlannan hyödyntäminen

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvisivutuotteiden käyttö maanparannusaineena

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Komposti ja komposti!

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

SivuHyöty - Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Lannan typpi

Siipikarjanlannasta biokaasua

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

MegaLab tuloksia 2017

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Ohjeita kompostointiin. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

ELÄVÄ PELTO. Kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon. Anssi Suhonen

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

KOMPOSTOINTI: Rumpukompostorit hotelleille, kurssikeskuksille, pienille taajamille. Kompostorit loma-asuntoihin, pientaloihin rivitaloihin

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

KASVISSIVUTUOTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY

Karjanlannan käyttö nurmelle

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT

Nitraattiasetus (1250/2014)

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Ravinteiden tai muiden ominaisuuksien vähimmäispitoisuus

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Transkriptio:

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo

Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2

Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v komposteista - Tehty kasvissivutuotteista, joista nestettä ei ole erotettu - Kuiva-ainepitoisuus nousi 15,5 %:sta 20 %:iin ongelmana liika kosteus - Kompostien hiilipitoisuus aleni 45:sta 33 %:iin kuiva-ainetta kahden vuoden kompostoinnin aikana. - Typpipitoisuus lisääntyi 1,9:sta 2,8 g/kg tuorepainossa, jolloin esim. 60 tn/ha levitysmäärä toisi lohkolle 170 N kg/ha kokonaistyppeä, epäorgaanista typpeä 14 N kg/ha ja liukoista orgaanista typpeä 20 kg/ha. - Fosforipitoisuus kaksi vuotta kompostoidussa tuotteessa oli 0,5 g/kg tuorepainoa, jolloin esimerkiksi 20 tn/ha levitystasoilla tulee fosforia peltoon P 10 kg/ha ja 60 tn/ha tasolla 30 P kg/ha. - Kaliumpitoisuus komposteissa oli 4,2 g/kg tuorepainoa, joten esimerkiksi 20 tn/ha levitystasolla kaliumia peltolohkolle tulisi 84 kg/ha. - Liukoisen typen annokset jäisivät 20 tn/ha levitysmäärillä alle 10 kg/ha. Kompostilla olisi maanparannusvaikutuksen lisäksi selkeää fosfori- ja kaliumlannoitusvaikutusta, mutta typpilannoitusta olisi täydennettävä mineraalilannoitteilla kaikilla viljelykasveilla. 3

Hiilidioksidin tuotto CO 2 -C/gVS Nitraatti- ja ammoniumtypen suhde Kompostin kypsyminen yhden ja kahden vuoden jälkikompostoinnin aikana 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rummun jälkeen 1 v 2 v 14 12 10 8 6 4 2 0 Nitraatti- ja ammoniumtypen suhteen tavoitearvo on >1. 4 Teppo Tutkija

Juuren pituuskasvu Kontrolli = Lannoitettu multa Rumpukompostorin jälkeen 1 vuosi - 2 vuosi kompostoitu Juuren pituus: 24 % 46 % 71 % kontrollista 5 Teppo Tutkija

Kuiva-ainepitoisuuden nosto kasvissivutuotteessa Salaatti- ja kasvissivutuotteita puristettiin nestettä pois (poljettiin) ja annettiin nesteen valua vuorokauden ennen kompostoriin laittoa. Salaatista poistui nestettä 43 % ja kasviksista 31 % (paino). Kuivaainepitoisuus murskatulla salaatilla 6,0% ja kasviksilla 7,9%. Seosaineina turve, turve + ruokohelpi, turve + ruokohelpi + biohiili. Lisäksi kokeillaan pahvisilppua ja lastua kompostin seosaineena. Lämpötila kompostirummussa olevasta massasta n. 40 o C, mitattu rummun poistopäästä. Seossuhteita: kasvis 70 %, 16 % turve, 5,4 % helpi, 3-6 % biohiili (paino %) biohiilen lisäämisen pitäisi nopeuttaa orgaanisen aineksen hajoamista kompostointiprosessia. Lisäksi biohiilen lisäyksellä voidaan vähentää haihtuneen ammoniakin määrää. 6 Teppo Tutkija

Puristenesteet Salaatista poistui n. 45 % ja muista kasviksista n. 40 % (paino) Sisältävät mm. kiintoainetta, orgaanista ainetta ja ravinteita Käsittely esim. suodatus turvesuodattimen tms. läpi ja suodatinaineen kompostointi, käyttö kasteluun? Tätä pitäisi selvittää. 7 Teppo Tutkija

Puristenesteiden ja puristejäännösten ominaisuuksia tilavuutta tai tuorepainoa kohti Neste Hiilipitoisuus 15-30 g/l Kemiallinen hapenkulutus noin 40 g/l Kaliumia 1-3 g/l Typpeä 1 g/l Fosforia 0,1-0,2 g/l ph 4,3-5,0 Jäännös Hiilipitoisuus 34-39 g/kg Kaliumia 3,2-3,5 g/kg Typpeä 2-3 g/kg Fosforia 0,3-0,4 g/kg 8 Teppo Tutkija

Green Good pikakompostorin pikatestaus Kokeessa pienin laite, syöttö n. 5 kg/d Laitteessa lämmitys ja sekoitus Syötettiin poislajiteltua punajuurta ja porkkanaa Kuiva-ainepitoisuus nousi 13 %:sta 36 % :iin viikossa Typpipitoisuus nousi 2,8 g/kg 5,4 g/kg, kalium 3,6:sta 6,3 g/kg, fosfori 0,4:stä 0,7 g/kg tuorepainossa Hiilipitoisuus laski hieman Kompostoitu tuote vaatii jälkikompostoinnin Hiilidioksidin tuotto korkea, krassin siemenet eivät itäneet (Juurenpituustesti) ja nitraatti/ammonium 0,3 (tavoite >1). Jatkotutkimusta tarvittaisiin 9 Teppo Tutkija

Jatkon suunnittelua Toisen kasviskompostin laadun selvitys Hankkeessa eri seosaineilla tehdyt kompostit pidetään erillään kasvatuskokeita/analyyseja varten Nestejakeen käsittely Kasvatuskokeet eri komposteilla Kasvissivutuotteen kuivauskoe SFTec:n kuivauslaitteella Analysoidaan kuiva-aine ja ravinteet Ravinteiden kierto hyödyntämällä sivutuotteita maanparannusaineina Menetelmien kustannusten selvitys 10 Teppo Tutkija