Laitoksesta omaan kotiin tietoa muuttajan läheisille Tays kehitysvammahuolto 2013 Muuton tukiryhmä Mari Ikonen Maria Pyykkönen Projektisuunnittelija Liisa Lindberg 1
1. Miksi muutetaan ja mihin?... 3 1.1 Oman kodin mahdollisuus kaikille... 3 1.2 Erilaiset asumisvaihtoehdot... 4 1.3. Tays kehitysvammahuollon palvelut tulevaisuudessa... 4 2. Elämänmuutos käytännössä... 5 2.1 Työntekijät ja läheiset yhdessä elämänmuutoksen tukena... 5 2.2 Muuttoon valmistautumisen vaiheet... 6 Tieto tulevasta elämänmuutoksesta... 6 Vuosi aikaa valmistautua... 7 Laitoksesta omaan kotiin saattaen... 8 Kotiutuminen... 9 3. Lukuvinkkejä... 12 2
1. Miksi muutetaan ja mihin? Tämä tietopaketti on tarkoitettu läheisille, joiden kehitysvammainen perheenjäsen on muuttamassa tai muuttoa ollaan suunnittelemassa Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluista omaan kotiin. Muuttoihin liittyy paljon käytännön valmistelua, tunteita ja kokemuksia, jotka koskettavat muuttajan lisäksi lähipiiriin kuuluvia henkilöitä. Miksi laitosta puretaan, millaisia asumisvaihtoehtoja on tarjolla, mistä tukea on mahdollista saada? Miten muuttaja itse voi valmistautua suureen muutokseen etukäteen, miten perhe voi auttaa? Entä jos minä läheisenä en jaksa tai kykene olemaan muuttajan tukena, kuinka muutto silloin sujuu? Läheisistä voi joskus tuntua myös ristiriitaiselta, miksi kehitysvammaisen läheisen on muutettava tutusta ja turvallisesta paikasta uuteen ja tuntemattomaan ympäristöön. Tämä kirjanen pyrkii vastaamaan muutokseen liittyviin kysymyksiin, joita muuttajan läheisissä saattaa herätä. Kirjasen lopussa on myös yhteystietoja, joista saatte lisätietoa ja mahdollisuuden keskustella ammattilaisten kanssa asioista tarkemmin. 1.1 Oman kodin mahdollisuus kaikille Jokaisella meistä on lakisääteisesti tasavertainen oikeus omaan kotiin. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat. Vammaisten henkilöiden asumista ja osallisuutta yhteisössä tulee tukea kotiin annettavilla palveluilla, asumis- ja laitospalvelulla sekä muilla tukipalveluilla. Valtakunnallisena tavoitteena on vuoteen 2020 saavuttaa tilanne, jolloin yhdenkään kehitysvammaisen henkilön koti ei sijaitse laitoksessa. Jokainen voi asua yksilöllisesti juuri hänen tarpeitaan vastaavassa kodissa, riittävien tukipalveluiden ja tukihenkilöiden avustamana, kuin kuka tahansa kuntalainen. Tavoitteena on, että kaikki Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa nyt vuonna 2013 pysyvästi asuvat henkilöt tulevat muuttamaan pois laitoksesta viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien osalta ei vielä ole tietoa, mistä uusi koti löytyy. Kun asumisratkaisun hakeminen tulee ajankohtaiseksi kotikunnan sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja muuttajan läheisiin. Millaisia ajatuksia läheisen siirtymävaiheen seuraaminen minussa herättää? (Kotiranta 2012, 17) 3
1.2 Erilaiset asumisvaihtoehdot Kehitysvammaisen henkilön kotikunta järjestää joko kehitysvammalain tai vammaispalvelulain nojalla yksilöllisiä tarpeita vastaavan asunnon. Asumisen laatua ja yksilöllistä tukea on määritelty erilaisin laatutavoittein. Ne huomioidaan kehitysvammaisen henkilön asumisen ja arjen tuen järjestämisessä. Asumiseen on monia eri vaihtoehtoja, riippuen henkilön avun ja tuen tarpeista ja omista toiveista: Asunto voi olla erillinen asunto vapailla asuntomarkkinoilla, jonka voi vuokrata tai ostaa. Hän voi myös asua yhdessä kaverin tai useamman kaverin kanssa, jolloin asunto on ns. kimppakämppä. Asukas saa erilliseen asuntoonsa tarvittavan tuen. Asunto voi sijaita ryhmässä siten, että asuntoryhmässä asuvalla henkilöllä on oma erillinen asunto, johon kuuluvat yhteistilat sijaitsevat asunnon välittömässä läheisyydessä. Henkilökuntaa on paikalla päivisin tai ympäri vuorokauden Laitoksesta useimmat muuttajat muuttavat ryhmäasuntoon useamman asukkaan asumisyksikköön. Tämä tarkoittaa, että asukkaalla on käytössään oma asuintila (oma huone + kylpyhuone + WC) ja yhteiset tilat (ruokailu, kodinhoito, sauna ja oleskelutilat). Asumisyksikössä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Laitoksessa asuessaan kehitysvammainen henkilö on saanut kaiken tarvitsemansa tuen, hoidon, terapiat ja kuntoutuksen samasta paikasta. Laitoksesta muuton jälkeen kehitysvammainen henkilö käyttää asuinkuntansa palveluita aivan kuin kuka tahansa kuntalainen. Hän käy kirjastossa, kaupassa, terveyskeskuksessa, apteekissa. Hän maksaa vuokransa ja laskunsa. Hän saa eläkettä, asumistukea, tarvittavia terapioita ja kuntoutusta sekä mahdollisesti henkilökohtaisen avustajan. Hän etsii itselleen mielekästä tekemistä, työtä, harrastuksia. Asumisyksikön lähityöntekijät ja kunnan sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja tai palveluohjaaja yhdessä läheisten kanssa varmistaa, että tarvittavat palvelut ovat hänen käytössään ja ulottuvillaan. 1.3. Tays kehitysvammahuollon palvelut tulevaisuudessa Elämässä voi tulla vastaan erilaisia ongelmatilanteita, joihin kunnan peruspalvelut eivät riitä vastaamaan. Kehitysvammaisen henkilön toimintakyky, elämänhallinta tai terveys ei ole tasapainossa ja tarvitaan tavallista enemmän tukea arkeen. Laaja-alaiseen tuen tarpeeseen voi ratkaisu löytyä yksilöllisesti toteutetusta tutkimus-, hoito- tai kuntoutusjaksosta tai vaihtoehtoisesti asiakkaan luokse saapuvien työntekijöiden muodossa. Kuntoutusjaksoja järjestetään vuoden 2015 alusta alkaen Pitkäniemeen sijoittuvassa kuntoutusyksikössä. Yksikössä tarjotaan tutkimus-, kuntoutus- ja kriisihoitoa vaativaa kuntoutusta tarvitseville asiakkaille. Kuntoutusjakso voi tarvittaessa kestää jopa vuosia, mutta pysyvä asumisratkaisu se ei ole. 4
Kehitysvammapoliklinikan ja kuntoutuspalveluiden työntekijät ovat valmiita auttamaan vammaista henkilöä ja hänen perhettään tai muuta lähiyhteisöään (koulua, päivähoitoa, asumisyksikön henkilökuntaa jne.) elämän ongelmatilanteissa. Asiantuntemustaan tarjoavat sosiaalityöntekijä, psykologi, lääkäri, toimintaterapeutti, puheterapeutti, fysioterapeutti, autismikuntoutusohjaaja, kuntoutusohjaaja, puhevammaisten tulkki, seksuaaliterapeutti, ravitsemusterapeutti, psykiatri sekä hoitohenkilökuntaa. 2. Elämänmuutos käytännössä 2.1 Työntekijät ja läheiset yhdessä elämänmuutoksen tukena Onnistuneita laitoksesta muuttoja valmistelee yhdessä muuttajan ja hänen läheistensä kanssa useita eri työntekijöitä ja toimijatahoja. On tärkeää, että kunnan edustajat, uuden asuinpaikan henkilökunta, läheiset ja laitoksen henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä. Kunnan sosiaalityöntekijä ja mahdollisesti kuntoutusohjaaja tai palveluohjaaja valmistelee uuteen kotiin sijoittumista auttamalla löytämään sopivan kodin ja sinne tarvittavan tuet ja palvelut. Lisäksi muuttajille järjestetään muuttovalmennusta, johon myös muuttajan läheiset voivat osallistua. Jos muuton jälkeen ilmenee ongelmia, on mahdollista saada muuttajalle tuttu työntekijä laitoksesta (omahoitaja, psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti, kuntoutusohjaaja) käymään ja arvioimaan tilannetta muuttajan uudessa asuinympäristössä. Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa toimii erikseen henkilökunnasta tehtävään nimetty muuttajien kanssa toimiva työryhmä, muuton tukiryhmä. Muuton tukiryhmä on laitoksesta muuttajien ja heidän läheistensä tukena koko muuttoprosessin ajan huolehtien lukuisista käytännön järjestelyistä ja laitoksesta muuttajien muuttovalmennuksesta. Elämänmuutokseen liittyy paljon käytännön asioiden hoitamista mutta myös tunteita. Muuttovalmennuksiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistumalla voi käsitellä muutokseen liittyviä asioita muiden samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Usein käytännön asiat ovat sellaisia, joihin löytyy helposti ratkaisu, kun niitä yhdessä avoimesti pohditaan. Läheisen on hyvä kirjata mieltään askarruttavia asioita paperille ja ottaa asioita puheeksi hoitohenkilökunnan tai muuton tukiryhmän työntekijöiden kanssa. Kirjaa ylös ja ota puheeksi 5
2.2 Muuttoon valmistautumisen vaiheet Laitoksesta muuttojen käytännön valmisteluun on työntekijöitä varten laadittu tukiaineisto (katso kuva alla), joka ohjaa vaihe vaiheelta valmistelemaan muuttoja hyvissä ajoin. Läheiset voivat olla mukana muuton valmistelussa omien voimavarojensa mukaan. Tieto tulevasta elämänmuutoksesta Kunnat käynnistävät uusien asumispalveluyksiköiden rakennushankkeita joko omana toimintana tai ostamalla palvelua kunnan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Uusi oma koti voi löytyä myös jo olemassa olevasta yksiköstä. Kunnan vammaispalveluista vastaavat henkilöt käynnistävät asiakasvalinnat ja ottavat yhteyttä muuttajan läheisiin kun sopiva asuinpaikka vapautuu tai uusi asumisyksikkö valmistuu. Muuton valmistelu käynnistetään muuttajien toimintakyvyn ja tuen tarpeiden sekä omien asumistoiveiden kartoituksella. Tätä työtä tehdään yhteistyössä kotikunnan sosiaalityöntekijöiden ja osaston lähityöntekijöiden kanssa. Läheiset huolehtivat yhdessä osaston lähityöntekijöiden kanssa, että muuttajan kommunikaatiotavat ja mieltymykset, henkilöhistoria ja päivittäiset rutiinit kirjataan tiivistetyksi elämäntarinaksi. Tämä tehdään, jotta jokaisen muuttajan henkilökohtaiset tiedot ja persoona tulisi huomioiduksi ja elämä uudessa kodissa käynnistyisi 6
mahdollisimman hyvin. Perheillä on paljon arvokasta tietoa muuttajan elämään aiemmin liittyneistä asioista ja hoitoa helpottavista käytännöistä, joiden olisi hyvä välittyä myös uuteen kotiin. Ylisellä jaetaan tietoa muuttajille ja heidän läheisilleen tulevasta muutoksesta monin eri tavoin. Läheisille pyritään järjestämään säännöllisesti erilaisia tilaisuuksia ja lähettämään sähköisiä ja paperisia tiedotteita ajankohtaisista asioista. Henkilökunta keskustelee mielellään mieltä askarruttavista kysymyksistä. Muuttajia ja heidän läheisiään halutaan tukea ja auttaa kaikin mahdollisin tavoin tulevaan valmistautumisessa. Miten voin läheisenä osallistua muuton valmisteluun käytännössä? Vuosi aikaa valmistautua Yleensä noin vuosi ennen varsinaista muuttopäivää on jo tiedossa, mihin henkilö on laitoksesta muuttamassa. Tällöin käynnistetään muuton valmistelut. Muuttajan asumisen tueksi tarvitsemat palvelut kartoitetaan ja laaditaan tarvittavat lausunnot kunnan sosiaalityöntekijälle ja KELAan. Muuttajan henkilöhistoriatiedot, apuväline- ja kommunikaatioasiat tarkistetaan ja päivitetään, mikäli niihin on tullut muutoksia. Ennen muuttoa muuttajan ja hänen läheistensä kanssa järjestetään kuntoutusneuvottelu, missä laaditaan käytännön muuttosuunnitelmaa yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Mikäli mahdollista, neuvottelussa olisi hyvä olla mukana henkilö uudesta asuinpaikasta (rakenteilla olevan asumisyksikön ollessa kyseessä henkilökuntaa ei välttämättä ole tässä vaiheessa vielä palkattu). Palaverissa käydään läpi muuttajan henkilöhistoriaa, nykytilannetta, tarkistetaan tarvittavat sosiaalietuudet ja muut palvelut, henkilön toiveet harrastusten, työn ja ystäväpiirin suhteen. Samalla sovitaan jatkoyhteistyöstä ja yhteydenpidosta sekä muuttoon liittyvistä käytännön valmisteluista (esim. huonekalujen hankinnasta ja muuttovalmennukseen osallistumisesta). Kotikunnan vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä laatii tietojen pohjalta muuttajalle palvelusuunnitelman ja erityishuolto-ohjelman. Läheisten kanssa sovitaan, missä määrin he voivat ja haluavat olla mukana muuttajan tukena, esimerkiksi suunnittelemassa uuden kodin sisustusta, hoitamassa muita etukäteisjärjestelyjä sekä varsinaista muuttoa. Läheisille saattaa tulla tunne, että heidän pitäisi osallistua muuton valmisteluihin ja varsinaiseen muuttoon, vaikka omat voimavarat eivät siihen riittäisikään. Toisaalta joku saattaa tuntea itsensä perheenjäsenenä syrjäytetyksi muuttajan arjesta. Yhteistyöstä ja tehtävänjaosta on hyvä keskustella suoraan työntekijöiden kanssa, jotta jokainen voi osallistua omien voimavarojensa ja halunsa mukaan tulevaan muutokseen. Mikä on minun tapani läheisenä olla muuttajan tukena? Voinko esimerkiksi käydä tapaamassa, miettiä ja 7
suunnitella uutta kotia yhdessä muuttajan kanssa, osallistua muuttovalmennuspäiviin, soitella, välittää tietoa uuteen kotiin, olla saattamassa uuteen kotiin muuttopäivänä? Millaista tukea itse muuttajan läheisenä tarvitsen tulevassa elämänmuutoksessa? (Kotiranta 2012, 17) Muuttajien muuttovalmennus alkaa yleensä vuosi ennen varsinaista muuttoa. Valmennusta järjestää Ylisen oma muuton tukiryhmä sekä lähempänä muuttoajankohtaa yleensä myös uusi palveluntuottaja yhdessä kunnan edustajien kanssa. Ylisen muuton tukiryhmä kokoaa laitoksesta samaan ryhmäkotiin muuttavista valmennusryhmän, jonka kanssa käydään läpi elämänmuutokseen liittyviä asioita ja tutustutaan tuleviin asuinkumppaneihin ja uuteen toimintaympäristöön. Myös läheisille järjestetään oma tapaamisensa. Kunta huolehtii laajemman muuttovalmennuksen järjestämisestä, johon osallistuu myös laitoksen ulkopuolelta samaan ryhmäkotiin muuttavia ja heidän läheisiään. Laitoksesta omaan kotiin saattaen Muuttovaihe alkaa noin kuukausi ennen varsinaista muuttopäivää ja jatkuu noin kuukauden muuton jälkeen. Saattaen muuttamisella tarkoitetaan, että uuden kodin henkilöstö tutustuu muuttajaan jo ennen muuttoa laitoksessa ja muuttaja itse käy tutustumassa etukäteen uudessa kodissaan, työpaikalla ja mahdollisissa harrastuksissa. Saattaen muuttaminen tarkoittaa myös jonkun muuttajalle tutun henkilön mukana oloa varsinaisena muuttopäivänä. Osaston henkilökunta on mahdollisuuksien mukaan tukena myös varsinaisen muuton jälkeen. Pääsenkö itse saattamaan muuttopäivänä? Omaan kotiin muuttava siirtyy kunnan peruspalveluiden (esim. terveyspalvelut) piiriin. Mikäli kotona selviytymisen tueksi tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää asiantuntija-apua, sitä tarjotaan jatkossa Tays:n alueella sijaitsevalta kehitysvammapoliklinikalta. Osaston henkilökunta huolehtii tarvittavien asiakastietojen siirtämisestä kehitysvammapoliklinikalle ja uudelle palveluntuottajalle. Osasto huolehtii myös tarvittavan suostumuksen asiakastietojen luovuttamiseen. Hyvässä yhteistyössä joustavasti katsotaan, että jokaisella muuttajalla on ensimmäisinä päivinä tarvittavat tavarat käytössään. Laitoksesta huolehditaan 8
mukaan välittömästi tarvittavat tavarat, joita tarvitaan heti ensimmäisinä päivinä: henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, lääkkeet (ajantasaiset reseptit) ja vaatteet. Huolehditaan, että jokaisella muuttajalla on saattaja (läheinen tai lähityöntekijä) ja kaikin puolin muuttajan kannalta hyvin järjestelty muutto uuteen kotiin. Mikä on minun tapani läheisenä olla yhteistyössä uuden kodin työntekijöiden kanssa? Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli mieltä askarruttaa jokin muuttoon tai kotiutumiseen liittyvä asia! Muuton tukiryhmä vastaa muuttovalmennukseen, uuteen kotiin ja muuttoon liittyviin kysymyksiin. Ohjaaja Mari Ikonen puh. 0400 648407 mari.ikonen@pshp.fi Ohjaaja Maria Pyykkönen maria.pyykkonen@pshp.fi Lähityöntekijät osastolla vastaavat mielellään muuttajan arkeen ja tulevan muuton käytännön valmisteluihin liittyviin kysymyksiin. Ota yhteyttä läheisesi osaston henkilökuntaan. Kotiutuminen Uuteen kotiin kotiutumiseen vaikuttavat monet tekijät. Jokainen meistä sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Muutto uuteen kotiin on merkittävä elämänmuutos muuttajalle itselleen kuin myös hänen läheisilleen ja tutuksi tulleille lähityöntekijöille. Kaikki edellä kerrotut vaiheet tähtäävät onnistuneeseen muuttoon ja kotiutumiseen uuteen kotiin. Muuttajalla on ympärillään yksilöllinen ja viihtyisä koti, hän saa tarvittavan tuen ja avun kodissaan ja hänellä on mielekästä tekemistä ja läheisiä ihmisiä ympärillään. Elämä on mallillaan. Lue lopuksi kertomus Jannesta, joka muutti Yliseltä omaan kotiin Tampereelle. Tarina on osa valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen julkaisua "Koen itse olevani tekijä" (2013). 9
10
11
3. Lukuvinkkejä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (2012). Palveluasumisen opas. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (2012) Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017. Valtakunnallinen vammaispalveluhanke (2013)"Koen itse olevani tekijä" Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta. Janne muutti laitoksesta omaan kotiin. Valtakunnallinen vammaispalveluhanke (2013) Kohti omaa kotia ja toimivaa arkea. Opas onnistuneen muuton avuksi kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Kotiranta, T. (2012) Omaisena edelleen opas kodin ulkopuolisessa hoidossa oleville omaisille. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Omaa kotia kohti. Puranen Tuula. Muuttovalmennus opas itsenäistyvän kehitysvammaisen muuttajan vanhemmille. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Sosiaali- ja terveysministeriö (2012) Laitoksista yksilölliseen asumiseen 2012:5. Sosiaali- ja terveysministeriö (2012). Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta 2012:15 Suomen YK-liitto (2009). YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. 12