Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008
Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien toiminnan tuloksena Toisaalta: Valtiollisella suunnittelulla myös tietty rooli Evoluutiota aiheuttavat prosessit Muuntelu: rahataloudelliset innovaatiot Valikoituminen: ostajat ja myyjät valitsevat maksuvälineen Leviäminen: kannattavuus ohjaa uuden käyttöönottoa Lainsäädännöllä ja talouspolitiikalla rajoittava vaikutus Viranomaisia kiinnostaa rahan vakaus ja yhtenäisyys Pitkällä aikavälillä evoluution voimia vaikea padota
Maksuvälineen käytön edut Puhdas vaihtokauppa edellyttää tarpeiden kaksoisvastaavuutta: Ei riitä, että haluan myydä jotakin jota sinä haluat ostaa Tarvitaan lisäksi, että minä haluan juuri sitä, mitä sinä tarjoat vaihdossa Maksuvälineen käyttö tekee laajan kaupankäynnin mahdolliseksi Hyödykerahan kehitys Hyödyke oltava helppo kuljettaa, osittaa, tarkistaa Hyödykerahasta metallirahakantaan 500-luvulla e.kr. Virallisesti leimatut rahakappaleet hopeasta tai kullasta
Muinaiskreikkalainen hopearaha, noin 500 ekr.
Pankit ja rahan kehitys Vekseli keksittiin renessanssiajan Italiassa Vekselin tai shekin avulla voi rahana käyttää talletusta, joka kuitenkin pysyy pankkiirin holvissa Säästää metallirahan kuljetuskustannuksia Kunnallinen giropankki (vekselipankki) Keskitetyt hopeareservit, maksut vekseleillä Amsterdam 1609, Hampuri 1619 Setelipankki Vakiosummalle kirjoitetut talletustodistukset setelit Reservejä voidaan käyttää myös luotonantoon Stockholms Banco 1656, Bank of England 1694
De Amsterdamsche Wisselbank (per. 1609)
Stockholms Banco n seteli vuodelta 1666
Metallikannasta paperirahajärjestelmään Paperirahajärjestelmä: Seteleitä ei lunasteta metallilla Setelit ovat laillisia maksuvälineitä vastaanottopakko velan maksuna Paperirahajaksoja historiassa useita jo 1700-luvulla Ymmärrettiin aikaisemmin vain poikkeustilaksi 1930-luvulla kultakanta hävisi rahajärjestelmänä Bretton Woodsin järjestelmä 1947-1971 Ensimmäinen suunniteltu globaali rahajärjestelmä Dollari sidottu kultaan, muut valuutat dollariin Kansainvälinen Valuuttarahasto keskipisteenä
Mount Washington Hotel, Bretton Woods, N.H.
Paperirahajärjestelmän lopullinen voitto? Bretton Woodsin järjestelmä sortui 1971 Vietnamin sota ja USA:n talouspolitiikka taustalla Dollarin vaihdettavuus kultaan lopetettiin Päävaluutat sen jälkeen kelluneet suhteessa toisiinsa Rahapolitiikan evoluutio kullasta luopumisen jälkeen Rahapolitiikan toimintavapaus kasvanut Hintavakaus (matala inflaatio) levinnyt tavoitteena Valuuttayhteistyö ja valuuttakilpailu Valuutat kilpailevat keskenään: vakaus, laaja käypäisyys Dollari säilyttänyt asemansa maailmanvaluuttana Euron käyttö vähitellen laajentunut myös globaalisti
Maailman valuuttavarantojen koostumus vuoden 2007 alussa 4 3 2 26 65 USD EUR GBP JPY Muu
Maksuliikenteen elektronisaatio Elektronisaation tehokkuusvaikutukset: Maksumääräyksen muodon strandardisointi (kortit) Elektroninen tiedonsiirto ( konekielisyys ) Reaaliaikaiset katetiedustelut ja tilikirjaukset (on-line) Kehityksen päätepiste: Häviääkö raha? Tietoliikenteen kehitys sallisi vaikka kaikkien sijoituskohteiden käyttämisen maksuvälineenä Tarvitaan reaaliaikainen tieto arvosta ja haltijasta Raha erillisenä omaisuuden lajina voisi hävitä Toistaiseksi rahaa ei ole voitu korvata Nykyinen kriisi vain korostanut rahan erityisluonnetta
Maksutavat EU:ssa vuonna 2006 Väline Osuus lkm. Osuus arvosta Maksun keskikoko, EUR Kortit 35 % 1 % 61 Tilisiirrot 29 % 92 % 11 100 Suoraveloitus 27 % 3 % 420 Shekit 10 % 4 % 1 380 100 % 100 %
Ohjaako evoluutio rahan kehitystä? Evoluution prosessit tuovat markkinoille uusia ja tehokkaampia maksuvälineitä, eliminoivat toisia Uhkana maksujärjestelmän hajanaisuus Toinen uhka kilpailun heikkeneminen keskittymisen vuoksi (esim. luottokorttijärjestelmissä) Viranomaisten tavoitteena on maksujärjestelmän tehokkuus, mutta myös sen yhtenäisyys ja luotettavuus Yhteinen raha euroalueella (nyt 10 vuotta!) Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) v. 2010 mennessä Tasapaino innovaatioiden suosimisen ja yhtenäisyyden turvaamisen välillä keskeinen kysymys tarvitaan sekä kilpailua että suunnittelua!