Suomen IMF-kriisi 1970-luvulla

Transkriptio

1 Suomen IMF-kriisi 1970-luvulla Juha Tarkka Tieteiden yö Rahamuseo,

2 Suomi ja IMF IMF perustamisesta sovittiin Bretton Woodsissa 1944 Liittoutuneiden valtojen projekti (tosin NL jättäytyi lopulta pois) Tavoitteena valuuttojen vakaus ja vaihdettavuus - jäsenten velvoitteet Jäsenetuna valuuttatuen mahdollisuus Ehdollisuus tärkeä osa tukijärjestelyjä, takaisinmaksun varmistamiseksi Suomi jäseneksi vuonna 1948 Motiivina Maailmanpankin luottojen saanti Jäsenyys toteutui Pariisin rauhansopimuksen solmimisen jälkeen Suomi toimi nopeasti: Ruotsi liittyi vasta 1951, Länsi-Saksa 1952 Jäsenyydellä suuri poliittinen ja taloudellinen merkitys Tärkeä läntisen talousintegraation askel Suomelle (muut GATT, EFTA) NL esti Suomen osallistumisen Marshall-suunnitelmaan Puola erosi IMF:stä 1950 ja Tšekkoslovakia jäädytti suhteensa, erotettiin 1954 Maailmanpankin luotoilla suuri merkitys Suomen kehitykselle Suomi sai maksutaseluottoa 1953, 1967 ja

3 Kansainvälisen Valuuttarahaston päämaja Washingtonissa

4 IMF -kriisin tausta: talouden tasapaino järkkyy Suomessa 1970-luvun alussa kevyt rahapolitiikka, Ylikuumenemista ja työmarkkinaongelmia 1973 heinäkuu - koron korotus 1½ % (Koivisto esitti 3%) 1973 lokakuussa Yom Kippur sota Israelin ja arabien välillä; öljyase Vuodenvaihteessa öljyn hinta yli kolminkertaistuu 1974 länsimaiden talouskasvu pysähtyy, vaihtotaseiden vajeet räjähtävät Stagflaatio samanainkainen taantuma ja inflaation kiihtyminen Öljymaiden petrodollarien kierrätys nousee IMF:n asialistalle Suomessa kasvu jatkuu nopeana Neuvostoliiton kysynnän vedossa tuonti- ja vientihintojen nousu ylittää 40% Kuluttajahintojen vousuvauhti ylittää jo keväällä 17%, työttömyysaste painui alle 2 prosentin Keväällä 1974 Lindblom sopimus, sisältää veronkevennyksiä - > yksityisen sektorin palkat nousevat 25% Suomen ulkomaankaupan vajaus kasvaa, valuuttavaranto supistuu Syksyllä 1974 Suomen Pankki siirtyy rahapolitiikan hätäjarrutukseen Keväällä 1975 valuuttavarannon loppuminen uhkaa, ulkomaankaupan vajaus edelleen kasvussa, inflaatio 17%

5 Suomi kääntyy IMF:n puoleen Maaliskuun alussa ( ) Koivisto kirjoittaa Virolaiselle Toteaa valuuttojen olevan loppumassa Toteaa rahapolitiikan pyrkivän vaihtotaseen tasapainottamiseen Vaatii finanssipolitiikan kiristämistä syntymässä ristiriita Toteaa, että syytä kääntyä IMF:n puoleen Kertoo, että IMF tulee edellyttämään ohjelmaa, jolla tasapaino voidaan palauttaa Viikkoa myöhemmin ( ) hallitus ilmoittaa toimista Periaatepäätös talouspolitiikan yleislinjoista maksutaseen tasapainottamiseksi Valtion menojen kasvun rajoittaminen Tuontitalletusjärjestelmä Koivisto lähettää hallituksen nimissä kirjeen Valuuttarahastolle Esittää hallituksen periaatepäätöksen mukaisen ohjelman Rahapolitiikan kiristämisohjelma Valuuttarahasto myöntää Suomelle sen pyytämän tuen Öljyluottoa 71 milj. SDR (nostettiin saman tien, takaisinmaksuaika 7 vuotta) Valmiusluottoa 95 milj. SDR (ei koskaan käytetty) Yhteensä 735 milj. mk, nykyrahassa vain 560 milj. euroa! Suomen ohjelma hyväksyttiin samalla

6 Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto

7 Suomen IMF-ohjelman sisältö Tuontitalletusjärjestelmä puretaan vuoden kuluessa Finanssipolitiikassa sitouduttiin menojen kasvun rajoittamiseen Valtion kulutusmenojen reaalikasvu 3½ prosenttiin (1975) ja 2 prosenttiin (1976) vuositasolla Valtion investointimenojen kasvu rajattaisiin ½ prosenttiin vuodessa Valtion lisävelkaantuminen pankkijärjestelmään rajoitetaan 390 miljoonaan markkaan Kuntien menojen kasvua rajoitetaan Energian kulutusta luvataan rajoittaa Rahapolitiikkaa kiristettäisiin Pankkien keskuspankkirahoitusta rajoitettaisiin, korkoja ei laskettaisi Pankkien luottopoliittisissa ohjeissa priorisointi tuotannollisiin investointeihin Rahan määrän kasvu rajoitettaisiin 15 prosenttiin vuositasolla Pankkien luotonannon kasvuvauhtia jarrutettaisiin 19 prosenttiin (1975) ja 17 prosenttiin (1976) Suomen Pankin kotimaisen luotonannon kasvulle määrälliset katot Valuuttakurssi pidettäisiin ennallaan ( in a narrow range ) Ei valuutansäännöstelyn kiristämistä Uudet konsultaatiot ohjelman tarkistamiseksi tarvittaessa

8 Hätätilahallitus Samana päivänä kun IMF hyväksyi Suomen ohjelman, Kekkonen määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit syyskuulle 1975 Juhani Suomi: Kekkosen tarkoitus saada kommunistit hallitusvastuuseen Sorsan hallitus erosi, Liinamaan virkamieshallitus 2 kk tuloksettomien neuvottelujen jälkeen runnaustilaisuus Puoluejohtajat vastaamaan presidentin aloitteeseen TV-kameroiden edessä Kansallisen hätätilan hallitus, työllisyyden varjelemiseksi Laaja pohja tarpeen, jotta Suomen Pankki ei voisi asettua hallituksen tielle jos napit vastakkain Suomen Pankin kanssa, hallitus voittaisi Martti Miettusen viiden puolueen hallitus nimitettiin Ohjelmajulistuksen mukaan Hallitus edellyttää, että rahapolitiikalla tuetaan aktiivisesti työllisyyden ylläpitämistä

9 Martti Miettusen hallitus nimitetään

10 1976: Uusi ohjelma IMF:n valtuuskunta Suomessa helmikuussa 1976, raportti negatiivinen: Vaihtotaseen vaje kasvanut kestämättömäksi, jo 8% BKT:n arvosta Inflaatio jatkunut % vauhdissa Tuontitalletusjärjestelmää ei ollut purettu Ongelmien taustalla valtion alijäämä, rahataloudelliset olot liian kevyet Mauno Koivisto esitti uuden ohjelman IMF:lle : Vaihtotaseen vaje v supistettaisiin enintään 3 mrd. markkaan Keinona kysyntää rajoittava talouspolitiikka Valtiontalouden alijäämä 1,2 miljardiin markkaan, liikevaihtoveroa korottamalla (Hallitusohjelmaneuvottelut olivat venyneet LVV:n vuoksi maaliskuulle saakka) Rahapolitiikkaa kiristettäisiin, pankkien luotonannon kasvu 11 prosenttiin 1976 Tuontitalletusjärjestelmä purettaiisiin 1976 aikana Valuuttarahasto myönsi Suomelle uuden luoton milj. SDR eli 420 milj. markkaa, nykyrahassa vain 280 milj. euroa

11 Tulokset Hallitus hajosi syyskuussa 1976 kommunistien torjuessa LVVkorotuksen Tilalle Miettusen vähemmistöhallitus, joka istui kevääseen 1977 Sitä seurasi Sorsan II hallitus ( elvytyshallitus ) IMF:n ohjelman tavoitteet saavutettiin, tosin myöhässä Vuoden 1976 vaihtotaseen vaje vielä 4,5 mrd. markkaa Vaihtotase tasapainottui vasta vuoden 1977 aikana Suomen kansainvälinen maksuvalmius säilyi Inflaatio hidastui, mutta työttömyysaste nousi ennätystasolle Inflaatio hidastui vuodesta 1976 alkaen, mutta yksinumeroinen vasta 1978 Työttömyysaste huipussaan 8 % vuoden 1978 alussa Rahapolitiikan ohjausjärjestelmä muuttui SP perusti päiväluottomarkkinat syksyllä, 1975 korot aluksi Inflaatio ja rahamarkkinoiden kiristäminen aloittivat korkosäännöstelyn murtumisen

12 4000 Vaihtotase neljänneksen liukuva summa, milj. markkaa Lähde: Suomen Pankki.

13 Inflaatio vuosina : 20 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähde: Tilastokeskus

14 Suomi 1975 vs. Kreikka 2010 Molemmilla suuri vaihtotaseen vajaus: Suomessa silloin yli 8% BKT:n arvosta Kreikalla noin 10% BKT:n arvosta Ei pitkän päälle kestävä, sopeutus välttämätön Suuri ero valtion velkaantumisessa Suomessa valtion alijäämä alle 3% BKT:n arvosta Kreikassa julkinen alijäämä yli 10% BKT:n arvosta Kreikan taantuma syvempi kuin Suomen Suomessa BKT:n kasvu pysähtyi melkein kolmeksi vuodeksi Kreikassa BKT:n muutos oli -3,5% Kreikka taantui 2011 peräti - 6,9% ja lisää vuonna 2012

15 Suomen hallitukset ja vaalit IMF-kriisin aikana Kriisin kuluessa (22 kk aika vuosina ) Suomessa istui 4 hallitusta ja järjestettiin 2 vaalit: Sorsan I hallitus ( ) Liinamaan hallitus ( ) Miettusen II hallitus ( ) Miettusen III hallitus ( ) Ennenaikaiset eduskuntavaalit Kunnallisvaalit

16 Kritiikkiä Kireä talouspolitiikka yhdistettiin pääjohtaja Koivistoon, ja hän sai akateemiselta taholta kovaa kritiikkiä. Jouko Paunio keväällä 1977: Koivisto nähtävästi katsoo, että suomalaiseen yhteiskuntaan on menneinä vuosina pesiytynyt kevytmielinen tuhlailevaisuus, jonka seurauksista nyt saamme kärsiä. Koska tästä pahasta on päästävä eroon, on Suomen kansantalous pantu suorittamaan ankaria katumusharjoituksia, joiden määrän ja keston vain Koivisto tietää; erityisesti pahan ilmiasua inflaatiota vastustetaan kustannuksia kaihtamatta.

17 Suomi ei ollut ainoa Mm. Iso-Britannia joutui maksutasevaikeuksiin yhtä aikaa Suomen kanssa WSJ otsikoi : Goodbye, Great Britain Britannian inflaatio yli 27% vuonna 1975 Callaghanin Labour- hallitus valtaan keväällä 1976 Syksyllä 1976 Bank of Englandin korot 15 prosenttiin Marraskuussa 1976 neuvottelut IMF:n kanssa Letter of intent, ohjelma ja IMF-laina joulukuussa 1976 IMF:n tuki Britannialle 3,36 mrd. SDR, 2 vuoden valmiusluottona