Raha ja rahapolitiikka
|
|
- Eveliina Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa VTT Juha Tarkka
2 Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu tiistaina klo 9-11 Porthania Suomen Laki Luentojen slidet tulevat verkkoon Oodin opinto-oppaan opestustapahtumasivulle
3 Euroopan valuuttayhteistyö Bretton Woodsin jälkeen Bretton Woodsin järjestelmän romahdettua se korvattiin aluksi ns. Smithsonian -sopimuksella (uusi USD n perustuva kiinteäkurssijärjestelmä) Siinä valuutat saattoivat vaihdella toisiinsa nähden jopa 4,5 % EEC-maat muodostivat oman ns. valuuttakäärmeen ( snake in the tunnel ) EEC-valuuttojen keskinäiset vaihtelut rajoitettiin 2,25 %:iin Saksa irrottautui Smithsonian -sopimuksesta 1973 inflaation kiihtymisen pelossa ja päästi oman valuuttansa (Saksan markan, DM) kellumaan suhteessa dollariin Saksan markan ympärille syntyi tällöin ns. yhteiskellunta Mukana olevien maiden joukko vaihteli, mm. Britannia ei mukana Pohjoismaista mukana Ruotsi ( ) ja Norja ( ) 1970-luvun lopussa enää Saksa, Benelux-maat ja Tanska (yksipuolisesti Itävalta) Vuonna 1979 perustettiin Euroopan valuuttajärjestelmä EMS Korivaluutta ECU Valuutoille keskinäisten parikurssien ja vaihteluvälien verkko (parity grid) Tukiluottojärjestelyt kurssien vakauttamisen helpottamiseksi
4
5 Suomen valuuttaindeksijärjestelmä Bretton Woodsin järjestelmän hajottua Suomessa jatkettiin kiinteään kurssiin perustuvaa rahapolitiikkaa Suomen rahalaki (1961) vaikea soveltaa, perustui kiinteään dollari/kultakurssiin Suomi ei liittynyt eurooppalaisten maiden yhteiskelluntaan Otettiin käyttöön valuuttakurssi-indeksi, jonka suhteen markan arvo määriteltiin Indeksi oli valuuttakori jonka painot vastasivat eri maiden osuuksie Suomen ulkomaankaupassa Rahalaki muutettiin v siten, että valuuttaindeksi sai virallisen aseman Hallitus päätti Suomen Pankin esityksestä vaihtelurajat, joiden sisällä valuuttaindeksi sai liikkua (yleensä ±4,5 % vaihtelualue) Suomen Pankki voi ohjata markan arvoa näiden annettujen rajojen puitteissa Valuuttaindeksijärjestelmän aikana suoritettiin joukko virallisia vaihtelualueen muutoksia (devalvaatioita ja revalvaatioita)
6 Suomen markan devalvaatiot ja revalvaatiot luvun alun jälkeen toteutetut devalvaatiot ja revalvaatiot ovat osittain tulkinnanvarainen kysymys, koska Suomen 1963 säädetty rahalaki lakkasi olemasta relevantti elokuussa 1971, kun Yhdysvaltain dollarin vaihdettavuus kultaan lopetettiin. Uusi rahalaki astui voimaan vasta marraskuussa 1977 jolloin valuuttaindeksijärjestelmä virallistettiin. Väliaikana ( ) ei markan revalvaatiolle tai devalvaatiolle ollut virallista määritelmää eikä päätöksentekoprosessia. Tapana on kuitenkin listata Suomen markan devalvaatiot ja revalvaatiot seuraavasti: Valuuttakursseja nostettiin 6 prosenttia (markka heikkeni 5,7 %) Valuuttakursseja nostettiin 3 prosenttia (markka heikkeni 2,9 %) Vuonna 1977 voimaan tulleessa uudessa rahalaissa Suomen markan arvo oli määritelty valuuttaindeksillä ( valuuttakorilla ), jonka arvolla valtioneuvosto asetti vaihtelurajat. Tämä järjestelmä oli voimassa marraskuusta 1977 syyskuuhun 1992.
7 Suomen valuuttaindeksin toiminta 110 Valuuttaindeksi ja vaihtelualueen rajat Valuuttaindeksi 1982 = Lähde: Suomen Pankki.
8 Suomen markan devalvaatiot ja revalvaatiot 2 Valuuttaindeksijärjestelmän voimassa oloaikana voidaan devalvaationa tai revalvaationa pitää toimenpidettä, jossa hallitus muutti markan arvolle asetettuja vaihteluvälejä. Näin määritellen tehtiin v seuraavat devalvaatiot ja revalvaatiot: Valuuttakursseja nostettiin 8,6 prosenttia (markka heikkeni 8 %) Valuuttakursseja laskettiin 2 prosenttia (markka vahvistui 2,1 %) Valuuttakursseja laskettiin 2 prosenttia (markka vahvistui 2,1 %) Valuuttakursseja nostettiin 8 prosenttia (markka heikkeni 7,4 %) Valuuttakursseja laskettiin 4 prosenttia (markka vahvistui 4,2 %) Valtioneuvoston päätöksellä Suomen valuuttaindeksin painot, muutettiin vastamaan EU:n valuuttayksikkö ECU:n määrittelyssä käytettyjä painoja. Tarkoituksena oli lopettaa markan arvoon kohdistunut devalvaatiospekulaatio. Päätökseen ei tässä vaiheessa liittynyt valuuttakurssien muutosta valuuttakursseja nostettiin 14 prosenttia (markka heikkeni 12,3 %) Markka laskettiin kellumaan valuuttaspekulaation paineessa Kelluntaa jatkettiin, kunnes Suomen liityttyä EU:hin markka liitettiin Euroopan valuuttakurssijärjestelmään
9
10 Suunnitelma Euroopan rahaliitosta Wernerin suunnitelma 1970: EEC-maille yhteinen raha Suunnitelma ei toteutunut, kaatui Bretton Woods-järjestelmän loppuessa EMS:n toiminta ei tyydyttänyt kaikkia jäsenmaita Saksan dominanssi; toistuvia maksutasekriisejä ja kurssikorjauksia Deflatorinen vaikutus esim. Ranskan rahapolitiikkaan Delorsin komitea 1989 Jacques Delors Euroopan komission puheenjohtaja Suunnitelma EEC-maiden yhteisestä rahasta ja yhteisetä keskuspankista Maastrichtin sopimus (Euroopan Unioni) 1992 Talous- ja rahaliittosuunnitelma (EMU) suurin piirtein Delorsin komitean mukaisessa muodossa sisältyy Maastrichtin sopimukseen Itsenäinen keskuspankki jolla hintavakaus tavoitteena, yhteinen raha Jäsenmaat liittyvät täytettyään tietyt lähentymiskriteerit Toteutettaisiin Delorsin suunnitelman mukaisesti kolmessa vaiheessa
11 EMU:n perustamisen vaiheet
12 EMU:n perustamisen vaiheet (jatkoa) Yhteiset setelit ja kolikot otettaisiin käyttöön kolmannen vaiheen alkamisen jälkeen EMU:un liittymiseksi maiden oli täytettävä erityiset lähentymiskriteerit, joiden piti osoittaa, että maat ovat kestävästi sopeutuneet matalaan inflaatioon ja vakaaseen valuuttakurssiin Vuonna 1997 EMU:un liitettiin (Saksan ehdotuksesta) myös Vakaus- ja kasvusopimus, Jossa maiden edellytettiin harjoittavan kestävää finanssipolitiikkaa myös rahaliittoon liittymisen jälkeen.
13 Maastrichtin sopimuksen konvergenssikriteerit Rahaliittoon liittyäkseen EU-maan pitää täyttää seuraavat ehdot: Inflaatiokriteeri Kuluttajahintaindeksillä mitattuna inflaatio saa olla enintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kolmen alhaisimman inflaation maan keskiarvo. Julkisen talouden kriteerit Julkisen talouden brutto velka ei saa olla yli 60 prosenttia maan BKT:sta, tai velan pienenemisen on oltava tyydyttävää (Julkinen talous: valtio + kunnat + sosiaaliturvarahastot). Julkisen talouden alijäämä ei saa olla enemmän kuin 3 prosenttia BKT:sta. Valuuttakurssikriteeri Maan valuutan on oltava Euroopan valuuttakurssijärjestelmän ERM:n määrittämässä normaalissa vaihteluvälissä kahden vuoden ajan. Korkokriteeri Maan pitkät korot eivät saisi olla yli 2 prosenttiyksikköä korkeammat kuin kolmen alhaisimman inflaation maan pitkien korkojen keskiarvo. Lisäksi keskuspankkia koskevan lainsäädännön pitää täyttää rahaliiton vaatimukset (itsenäisyys, hintavakaustavoite, julkisen rahoituksen kielto)
14 Euroopan keskuspankkijärjestelmä EMU:n perustamisen jälkeen Euroopan Unionissa on kolme keskuspankkijärjestelmän tasoa: Euroopan keskuspankkijärjestelmä (ESCB) Koostuu Euroopan keskuspankista ja kaikkien EU-maiden kansallisista keskuspankeista (myös muiden maiden kuin euroalueeseen liittyneiden). Eurojärjestelmä (Eurosystem) Koostuu Euroopan keskuspankista ja euroalueeseen liittyneiden maiden kansallisista keskuspankeista. Eurojärjestelmä vastaa kokonaisuutena euroalueen rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä. Useimmat operatiiviset tehtävät hoidetaan hajautetusti kansallisten keskuspankkien toimesta. Euroopan keskuspankki (ECB) Frankfurtissa sijaitseva pankki, joka on samalla yksi EU:n toimielimistä. Sen toimintaa johtaa 6-jäseninen johtokunta. Johtokunta ja euroalueen kansallisten keskuspankkien muodostama EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. Kansalliset keskuspankit omistavat EKP:n pääoman erityisen pääoma-avaimen määrittelemässä suhteessa. Pääoma-avain riippuu maan väestön ja BKT:n suuruudesta.
15 Euroopan keskuspankkijärjestelmän rakenne Rahaliiton perustamisen jälkeen EU:ssa on kolm
16 EKP:n tehtävän määrittely Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintavakauden tavoitetta. 3. artikla tavoitteista: tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu EKP:n neuvosto on antanut hintavkaudelle operationaalisen määritelmän, johon se on sitoutunut: Hintavakaus tarkoittaa kuluttajahintaindeksillä mitatun hintatason nousua keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentin vuosivauhtia, mutta lähellä sitä Juha Tarkka
17 Päätöksenteko Euroopan keskuspankissa EKP ja kansalliset keskuspankit ovat EU:n perussopimuksen mukaan riippumattomia poliittisista elimistä Eivät saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään ulkopuoliselta taholta Määräikaiset virkakaudet, korkea erottamissuoja EKP:n neuvostossa kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ovat henkilöjäseninä, eivät edusta maitaan Rahapoliittinen päätöksenteko henkilö-ja-ääni periaatteella, ei riipu maan koosta Vuoden 2015 alusta äänten kiertojärjestelmä, jossa kansalliset keskuspankit jaettu ryhmiin, joissa kussakin kiertää kuukausittain määrätty joukko ääniä Isot keskuspankit ovat harvemmin ilman ääntä EKP on tilivelvollinen Euroopan Parlamentille EKP:n johtokunnan puheenjohtaja raportoi rahapolitiikasta vuosittain parlamentin yleisistunnossa, neljännesvuosittain talous- ja raha-asioan valiokunnassa Erillinen raportointivelvoite parlamentille koskee EKP:n pankkivalvontakomitean puheenjohtajaa
18
19 Kansallisten keskuspankkien tehtävät EMUssa 1. Kansalliset keskuspankit toteuttavat euroalueen rahapolitiikkaa EKP:n johdolla Mm. toteuttavat rahapolitiikan operaatiot oman maansa pankkien kanssa 2. Kansallisten keskuspankkien pääjohtaja osallistuvat rahapoliittisen päätöksentekoon EKP:n neuvoston jäseninä Heillä enemmistö EKP:n neuvoston äänivallasta, EKP:n johtokunta vähemmistönä 3. Kansalliset keskuspankit osallistuvat laajasti yhteisen politiikan valmisteluun Eurojärjestelmän eri komiteoissa (17 komiteaa) 4. Kansalliset keskuspankit omistavat EKP:n pääoman (sen osakkaita ) 5. Kansalliset keskuspankit hoitavat jäsenmaiden viralliset valuuttavarannot 6. Kansalliset keskuspankin laskevat liikkeeseen eurosetelit ja kolikot 7. Kansalliset keskuspankit hoitavat omassa maassaan sijaitsevien pankkien keskuspankkisuhteet (tilit, luotot, jne.)
20 Kurssin sisältö: 1. Rahatalouden peruskäsitteet 2. Rahajärjestelmien kehitys 3. Pankit ja rahan tarjonta 4. Keskuspankkien tehtävät 5. Rahoitusmarkkinat 6. Pankkitoiminnan perusteet 7. Maksutase ja valuuttakurssit 8. Rahan määrä ja kysyntä 9. Klassista rahateoriaa 10. Inflaatio ja deflaatio 11. Maksujärjestelmä luvun suuri lama 13. Valuuttajärjestelmä ja IMF luvun suuri inflaatio 15. Odotukset ja rahapolitiikka 16. Valtiontalous ja rahapolitiikka 17. Moderni keskuspankki 18. Rahapolitiikan strategia 19. Euroopan rahaintegraatio 20. EKP:n rakenne ja politiikka 21. Pankki- ja valuuttakriisit 22. Viime vuosien finanssikriisi 23. Pankkitoiminnan sääntely 24. Nollakorkoraja ja rahapolitiikka
Raha ja rahapolitiikka
Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotSuomen Pankki osana eurojärjestelmää
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen
LisätiedotSuomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)
FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi
LisätiedotSuomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)
Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotTervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi
Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan
LisätiedotPÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ
SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ
LisätiedotTALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET
TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.
LisätiedotKuinka rahapolitiikasta päätetään?
Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?
LisätiedotKulta sijoituskohteena
Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne
LisätiedotSuomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista
LisätiedotEKP:n Kriteerit liittymiselle
EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotRahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004
Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Katsaus keskuspankin rooliin ja tehtäviin Rahataloudellisten mullistusten vuosisata Rahapolitiikka keskeinen talouspolitiikan osa Rahapolitiikka
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotLuento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla
LisätiedotYhteinen raha, yhteinen Eurooppa
SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Lehdistötiedote Pressmeddelande Press release 9.5.2001 Johtokunnan varapuheenjohtaja Matti Louekoski Puheenvuoro Varsinais-Suomen liiton Eurooppa-päivän vastaanotolla
LisätiedotPääjohtajan tervehdys
Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008
Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotEKP:N NEUVOSTON KANTA EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN VALUUTTAKURSSIPOLITIIKKAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA
18.12.2003 EKP:N NEUVOSTON KANTA EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN VALUUTTAKURSSIPOLITIIKKAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA I YLEISTÄ Kun uudet jäsenvaltiot liittyvät Euroopan unioniin, niiden edellytetään pitävän valuuttakurssipolitiikkaansa
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotMillä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?
14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotTiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011
1 Antti Kuusterä Juha Tarkka SUOMEN PANKKI JA SUOMEN TALOUDEN KANSAINVÄLISTYMINEN Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 Suomen Pankin historian alkuvuosikymmenet
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2005 KOM(2005)611 lopullinen 2005/0233(CNS). Ehdotus NEUVOSTON ASETUS rahapolitiikan alalla annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3181/78 ja (ETY) N:o 1736/79
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotAsuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
LisätiedotRahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008
Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto
LisätiedotViisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen
Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman
LisätiedotPankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 324 final 2014/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotE U R O O PA N K E S K U S PA N K K I
E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I E K P : N R A H A P O L I T I I K K A 2 0 1 1 E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I EKP:N RAHAPOLITIIKKA 2011 Euroopan keskuspankki, 2011 Käyntiosoite Kaiserstrasse
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotRaha ja rahapolitiikka
Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan
Lisätiedot(Komission esittämät)'
, m (Komission esittämät)' Neuvoston päätös 1 1, Euroopan keskuspankin pääoman merkintaan so\.ellett:ivan jakoperusteen mäaräytymisessä käytettävistä tilastotiedoista PERUSTELUT Talous- ja rahaliiton kolmas
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotEuro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotTU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä
TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi
LisätiedotKeskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana
Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2018/2101(INI) EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI))
Euroopan parlamentti 2014-2019 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2018/2101(INI) 3.7.2018 MIETINTÖLUONNOS EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä:
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotEuroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotOIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET
EUROOPAN RAHAPOLITIIKKA Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) muodostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena
LisätiedotOIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA
EUROOPAN KESKUSPANKKI (EKP) Euroopan keskuspankki (EKP) on talous- ja rahaliiton keskeinen toimielin. Se on vastannut euroalueen rahapolitiikan toteuttamisesta 1. tammikuuta 1999 lähtien. EKP muodostaa
LisätiedotEurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012
Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT
EUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT HANSPETER K.SCHELLER TOINEN,TARKISTETTU PAINOS 2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT HANSPETER K.SCHELLER TOINEN,TARKISTETTU PAINOS 2006
Lisätiedot(EYVL L 337, , s. 52)
2001D0913 FI 01.01.2009 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotKultakanta - unelma maailmanrahasta
Kultakanta - unelma maailmanrahasta Juha Tarkka Suomen Pankin rahamuseo 8.4.2008 Kultakannassa kulta = raha Kultakanta historiassa Ensimmäinen globaali rahajärjestelmä Luonnollinen rahajärjestelmä? Kolme
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
L 148/56 Euroopan unionin virallinen lehti 2.6.2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
25.9.2003 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/7 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 19 päivänä syyskuuta 2003, Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä, joka koskee ehdotusta
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
Lisätiedotmarkan ulkoisen arvon maaraarnisess3 on valtioneuvostolla.
Luonnos HACLITUKSBN ESITYS EDUSKUNNALLE RAHAUIN MUUTTAMISESTA Esityksessä ehdotetaan rahalakia muutettavaksi, jotta Suomella on lainsaad~nnölliset valmiudet liittya aikanaan Euroopan valuntta~arjestelmäan
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2076(INI) Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI))
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11.6.2013 2013/2076(INI) MIETINTÖLUONNOS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotAloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.
07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi
LisätiedotRahapolitiikka ja taloudellinen tilanne
1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen
Lisätiedot