Raha ja rahapolitiikka

Transkriptio

1 Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa VTT Juha Tarkka

2 Suomen rahajärjestelmän historiasta Osana Ruotsia Suomen rahana Ruotsin riikintaalari, riksi Suomessa käytetyt setelit olivat joko Ruotsin valtakunnan säätyjen pankin seteleitä tai Ruotsin valtionvelkaseteleitä Venäjän valloitettua Suomen 1809 rupla määrättiin lailliseksi maksuvälineeksi Suomessa Rupla oli tuolloin hopearaha (18 g) mutta venäläisen paperirahan (assignaattiruplien) lunastus oli lopetettu jo 1786 ja ne kiersivät alentuneeseen kurssiin (1 paperirupla noin 27 hopeakopeekkaa) Käytännössä ruotsalaiset rahat pysyivät yleisessä käytössä vuoteen 1840 saakka Vuonna 1839 Venäjällä päätettiin rahareformista, jolla assignaatit vaihdettaisiin hopealla lunastettaviin seteleihin kurssiin 1:3,5 Tämä käynnisti rahajärjestelmän kehityksen Suomessa

3 Suomen Pankin alkuvaiheet Perustettu 1811 Turkuun tehtävinään lainananto ja setelinanto, ruplan saaminen käyttöön Suomessa Osastolyhenne/päiväys 3

4 Raharealisaatio 1840: Ruplien lunastus hopealla aloitetaan kesti vain viisitoista vuotta Eroon ruotsalaisesta rahasta > rahan arvo vakautui Suomen Pankin setelit vallitseviksi maksuvälineiksi Suomessa Sekä venäläiset että suomalaiset setelit saivat laillisen maksuvälineen aseman, Aiheutti ongelmia Krimin sodan sytyttyä, hopealunastus päättyi 1856 Osastolyhenne/päiväys 4

5 Suomelle oma rahayksikkö, markka 1860 Suomalaisten tavoitteena hopeakannalle paluu, tarvittaessa ennen Venäjää Senaatin virkamiehet tekivät anomuksen keisarille, tärkeimpänä Fabian Langenskiöld Suomelle oma markka, arvoltaan ruplan neljäsosa Ei vielä hopeakantaan Osastolyhenne/päiväys 5

6 Snellmanin rahareformi: markka liitettiin hopeakantaan ( )

7 Suomi kultakantaan 1878 Suomi oli hopeakannassa vuodesta 1865 Rahana markka, mutta myös hopearupla laillinen maksuväline Rupla kuitenkin paperikannassa hopearuplat tesauroituna (Greshamin laki) Hopeamarkan arvo alkoi laskea voimakkaasti Rahakannan muutoksiin vaadittiin keisarin suostumus Pankkivaltuuston aloite kultakannasta keväällä 1876 Kultakantakomitea 1876 Puheenjohtajana Robert Montgomery Aleksanteri II hyväksyi uudistuksen huhtikuussa 1877 Valtiovarainministeri Reutern keskeinen suosija Uusi rahalaki Suomen valtiopäivillä toukokuussa 1877 Suomen markka täsmälleen Ranskan frangin arvoiseksi kultakanta voimaan vuoden 1878 kesällä Suomi lopullisesti irtosi Venäjän rahajärjestelmästä Venäjä liittyi kultakantaan vasta 1897

8 Pankit ja rahan tarjonta Rahan tarjonta: Mitkä varallisuuden muodot ovat rahaa? Paljonko rahaa taloudessa on tietyllä hetkellä? Mistä se on peräisin? Mistä rahan määrän muutokset johtuvat? Rahan tarjonnan analyysin lähtökohdat: Paperirahajärjestelmässä raha koostuu setelistöstä, rahana kyvistä talletuksista (sekä metallisesta vaihtorahasta) Paperirahajärjestelmässä raha on pankkien luomaa Keskuspankki on rahajärjestelmän keskipisteessä ja pystyy säätelemään rahan määrää (tai sen hintaa) Rahapolitiikka perustuu rahan tarjonnan säätelyyn

9 Historiallinen näkökulma Pankkitoiminnan juuret: Giropankit (Banks of Exchange) Ottivat vastaan metallitalletuksia ja hoitivat maksuliikennettä Kaikki talletettu metalli pidettiin pankissa (ei luotonantoa; 100% reservi) Amsterdamsche Wisselbank ( ) Hamburger Bank ( ) Setelipankit (Banks of Issue) Stockholms Banco (1656) Bank of England (1685) Yksityispankkiirit Toimivat omistajiensa varallisuus pääomanaan (Rothchild, Baring, jne..) Kukoistusaika 1800-luvun puoliväliin saakka, keskittyivät kaupan ja valtioiden rahoitukseen Talletuspankit Osakeyhtiömuoto, suuri koko, sivukonttoriverkosto Levisivät Euroopassa nopeasti 1800-luvun puolivälin vaiheilla Kiinnitysluottopankit Ensimmäinen: Schlesische Landschaft (1771) Preussin Sleesiassa Pitkäaikaista maatalous- ja rakennusluottoa, rahoittivat toimintansa obligaatiolainoin

10 Pankit rahan luojina 1: Giropankin vaikutus Mitä tapahtuu, kun yleisö alkaa tallettaa varojaan giropankkiin: Yleisön varat Yleisön varat Pankin varat Pankin velat Metallirahaa Metallirahaa Talletusrahaa Metallirahaa Talletusrahaa Rahan määrä pysyy ennallaan, mutta sen muoto muuttuu ja Maksuliikkeen transaktiokustannukset vähenevät

11 Pankit rahan luojina 2: Setelipankin vaikutus Yleisön varat Yleisön varat Pankin varat Pankin velat Luotot yleisölle Setelirahaa Setelirahaa Metallirahaa Metallirahaa Metallirahaa Jos pankki ei pidä 100% reservejä sen luotonanto kasvattaa rahan määrää (olettaen, että pankin velat käyvät rahana)

12 Rahan tarjonnan kerroinanalyysi 1: Teoreettinen tapa tarkastella sitä, miten pankkien reservien pito, yleisön käyttäytyminen ja rahaperusta määrä määrittävät rahan tarjontaa Voidaan kääntää myös toisin päin: miten paljon rahaperustaa tarvitaan tietyn suuruisen rahan tarjonnan mahdollistamiseksi Keskeiset käsitteet: Rahaperusta (monetary base) Yleisön hallussa olevat lailliset maksuvälineet ja keskuspankkien reservit Historiallisessa esimerkissä taloudessa rahaperusta = metallirahan määrä) Rahan tarjonta (money supply) Yleisöllä olevat lailliset maksuvälineet ja sekä pankkien luoma talletusraha Historiallisessa esimerkissä yleisön metallirahat, setelit ja pankkitalletukset Yleisön käteissuhde Miten suuren osan rahavaroistaan yleisö pitää laillisina maksuvälineinä Pankkien reservisuhde Miten suuren osan talletuksista pankki kattaa reserveillään Kehikon käyttökelpoisuus riippuu käteissuhteen ja reservisuhteen vakaudesta kulloisessakin tilanteessa

13 Rahan tarjonnan kerroinanalyysi 2: Rahaperusta B = S + R Rahan määrä M = D + S Rahaperustan tarve: B = (S/M) M + (R/D) D B = (S/M) M + (R/D) (M S) B = (S/M) M + (R/D) M (R/D) S B = (S/M) M + (R/D) M (R/D)(S/M) M B = [(S/M) + (R/D) (R/D)(S/M)] M B = (s+r-sr) M Rahan tarjonnan analyysi: M = (1/(s+r-sr))B Huomataan, että Jos yleisön käteissuhde s = 1, niin M = B (koska talletusrahalle ei kysyntää) Jos pankkien reservisuhde r = 1, niin M = B (koska pankit toimivat 100% reservein) Molemmissa tapauksissa rahan määrä vastaa täsmälleen rahaperustaa Mitä pienempiä s ja r ovat, sitä suurempi on rahan määrän ja rahaperustan suhde

14 Rahaperustan kysyntä ja tarjonta Nykyaikaisessa paperirahajärjestelmässä rahaperusta syntyy keskuspankin toiminnan tuloksena Rahaperusta kasvaa keskuspankkien luotonannon tai niiden valuutta- ja kultaostojen seurauksena Jos keskuspankit myöntävä luottoa joustavasti, rahaperusta mukautuu sen tarpeen (kysynnän) mukaan Rahaperusta = taseen varat oma pääoma Keskuspankin yksinkertaistettu tase Lainat pankeille Kulta- ja valuttavaranto Keskuspankin muut sijoitukset Setelistö Pankkien reservit Keskuspankin oma pääoma

15 Kaksitasoisen pankkijärjestelmän sulautettu tase Keskuspankki Varat Velat ja oma pääoma Valuutta- ja kultavaranto F Liikkeessä oleva setelistö S Luotonanto pankeille BR Pankkien reservit R Muut sijoitukset LC Keskuspankin oma pääoma KC Varat Talletuspankit yhteensä Velat ja oma pääoma Lainat asiakkaille LP Asiakkaiden talletukset D Reservit keskuspankissa R Lainat keskuspankista BR Pankkien oma pääoma KB Varat Pankkijärjestelmän sulautettu tase Velat ja oma pääoma Valuutta-ja kultavaranto F Liikkeessä oleva setelistö S Keskuspankin muut sijoitukset LC Asiakkaiden talletukset D Pankkien lainat asiakkaille LB Keskuspankin ja pankkien oma pääoma KC+KB

16 Rahan tarjonta luottokomponenteittain Pankkijärjestelmä sulautetun taseen avulla voidaan analysoida rahan tarjonnan muutoksia seuraavasti (yksinkertaistettu tarkastelu): + Keskuspankin valuutta- ja kultavaranto + Keskuspankin muut sijoitukset + Pankkien luotonanto - Keskuspankkien ja pankkien omat pääomat = Liikkeessä oleva setelistö + pankkitalletukset = Rahan määrä Huom. Tämä hajotelma on identiteetti, eikä sisällä käyttäytymisoletuksia

17 EKP:n talouskatsaus 6/2015: Rahan määrän kasvu luottokomponenteittain

18 Keskuspankin roolit Toiminta setelipankkina Laillisen maksuvälineen ainoa liikkeeseenlaskija Toiminta pankkien pankkina Pankkien reservien talletuspaikka Pankkien välisten maksujen suoritus- ja usein selvityspaikka Pankkien maksuvalmiuden turva Toiminta valtion pankkina Virallisen valuuttavarannon hoito, useimmiten myös omistaja Valtio yleensä keskuspankin omistaja, saa yleensä osuuden voitosta Valtiolle tarjottujen tili- ja rahoituspalvelujen laajuus vaihtelee maittain Suora luotonanto valtiolle ei nykyisin yleensä sallittua Valtion paperit kuitenkin yksi tavallinen sijoituskohde keskuspankeille Rahapolitiikan toteuttaja Nykyisin yleensä myös päätöksentekijä annetun mandaatin puitteissa Muut tehtävät Usein pankkivalvonta

19 Keskuspankkien kehitysvaiheet Setelipankeista keskuspankeiksi Metallikannan vallitessa ja niin kauan kuin muu pankkijärjestelmä oli merkitykseltään pieni, tehtävänä setelinanto ja setelien lunastettavuuden turvaaminen (= rahan metalliarvon vakaus) Tehtävä pitää sisällään rahapolitiikkaa siltä osin, että pankin oli huolehdittava, että sen metallivaranto ei hupene liiaksi Kultakannan pelisäännöt : jos metallivarannot hupenevat, keskuspankin supistettava lainanantoaan päinvastaisessa tapauksessa luotonantoa voitiin lisätä Pelisäännöt korkopolitiikan ohjenuorana kultakannan aikana (jossain määrin) Keskuspankkien roolin omaksuminen Pankkien halu pitää reservejään keskuspankissa (turva ja maksuvalmius) Maksuvalmiuden turva pankkikriisien aikana Rahapolitiikan alku nykyaikaisessa merkityksessä Metallikannasta luopumisen jälkeen rahan arvon turvaaminen uusin keinoin Tavallaan 1930-luvun kokemusten jälkeen kysymys suhdannevaihtelujen vaimentamisesta C. Goodhart The Evolution of Central Banks (MIT Press, 1989): Keskuspankkien hätärahoitustehtävää niiden määräävänä ominaisuutena

20 Bank of England esimerkkinä Bank of England oli käytännössä monopoliasemassa setelipankkina Englannissa jo 1700-luvulla Napoleonin sotien vuoksi setelien lunastus kullalla keskeytettynä Setelien arvon aleneminen käynnisti kiivaan rahapoliittisen väittelyn (ns. Bullionist controversy) Ricardo ja Bullion committee: setelien arvon lasku johti niiden liiallisesta määrästä Lunastuksen palaamisen jälkeen keskustelu rahapolitiikasta jatkui Banking school Currency school Peelin pankkilaki 1840 toteutti Currency Schoolin vaatimukset: setelinannon sallittiin kasvaa vain kultavarannon kasvun verran (kontingenttijärjestelmä) Käytännössä katemääräyksistä jouduttiin pankkikriisien yhteydessä joustamaan 1857, 1866, 1890 jne Bagehotin periaate (1873): pankkien maksuvalmius turvattava: kriisin oloissa pankeille annettava luottoa vapaasti, hyviä vakuuksia vastaan, mutta normaalia korkeammalla korolla