SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS

SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄN VAIHE 2 SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS pvm. 07.07.2017 päivitys 14.12.2017 1

SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS... 1 1 YLEISTÄ... 4 2 SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN TILAT... 4 2.1 Sähköpääkeskus... 4 2.2 Talojakamo... 5 2.3 Tietojärjestelmätilat... 5 2.4 Laitehuone... 5 2.5 Jakokeskuskomerot... 5 3 MUUT RAKENNUSSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT ASIAT... 6 4 LÄPIVIENNIT... 6 5 JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET... 7 5.1 LIITTYMISJOHDOT JA MUUT MAAKAAPELIT... 7 5.1.1 Pienjänniteliittymisjohto... 7 5.1.2 Teleoperaattorin liittymisjohdot... 7 5.2 ASENNUSREITIT... 7 5.3 PÄÄKESKUS... 8 5.4 ENERGIAN JA VEDEN MITTAUS... 8 5.5 JAKOKESKUKSET... 8 5.6 OHJAUSKESKUKSET... 9 5.7 KOMPENSOINTI... 10 5.8 MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET... 10 5.9 NOUSUJOHDOT... 10 5.10 VOIMARYHMÄJOHDOT... 11 5.11 VALAISTUSRYHMÄJOHDOT... 11 5.12 SISÄVALAISTUS... 12 5.13 ULKOVALAISTUS... 13 5.14 TURVAVALAISTUS... 14 5.15 ILMASTOINNIN OHJAUS... 14 5.16 KOJEET... 14 5.17 LÄMMITYS... 15 5.18 PYSÄKÖINTIALUE... 15 5.19 NÄYTTÄMÖVALAISTUS... 15 6 TELEJÄRJESTELMÄT... 15 6.1 YLEISKAAPELOINTI... 15 6.2 PUHELINJÄRJESTELMÄ... 17 6.3 YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ... 17 6.4 AV-JÄRJESTELMÄT... 17 6.5 KESKUSRADIOJÄRJESTELMÄ... 18 2

6.6 MUUT ÄÄNENTOISTOLAITTEET... 18 6.7 AIKAKELLOLAITTEET... 18 6.8 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ... 19 6.9 INVA-WC, AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ... 19 6.10 OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ JA OVISOITTOLAITTEET... 19 6.11 AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN... 19 6.12 SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ... 20 6.13 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ JA PALO-OVIEN AUKIPITOLAITTEET... 20 6.14 TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄT... 20 6.15 MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄ... 21 6.16 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 21 6.17 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ... 21 7 AURINKOSÄHKÖ... 22 3

1 YLEISTÄ Tämä rakennustapaselostus määrittelee Sipoon kunnan kouluhankkeen Nikkilän Sydämen 2. vaiheen sähköasennusten laatu- ja varustelutason pyrkimyksenä ajanmukainen, laadukas ja tasainen varustelutaso. Työn laajuus sekä kohteeseen hankittavat sähkö-, tele- ja turvallisuusjärjestelmät selviää tästä rakennustapaselostuksesta ja arkkitehtipiirustuksista. Suunnitelmissa tulee huomioida käytön asennuksille asettamat kestävyysvaatimukset. Rakennustavat tulee selvittää yksityiskohtaisesti ja harkita niiden vaikutus kulloinkin käytettävään asennustapaan. 2 SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN TILAT Sähkö- ja teletiloihin suunnittelija ei saa suunnitella eikä sinne saa asentaa mitään LVI-putkia tai kanavia, jotka eivät palvele ko. tilaa. Tilojen yläpuolella ei saa olla kosteita tai märkiä tiloja. Huoneissa tulee olla viimeistellyt lattiat. Tilojen ovet suunnitellaan aukeamaan ulospäin eikä oviaukoissa saa olla korkeita kynnyksiä. Kaikki sähkö- ja tietojärjestelmätilat tulee olla ylipaineisia, tiloissa oltava vähintään koneellinen tuloilma. 2.1 Sähköpääkeskus Pääkeskushuone sijaitsee koulun nykyisessä osassa. 4

2.2 Talojakamo Talojakamo sijaitsee koulun nykyisessä osassa. 2.3 Tietojärjestelmätilat Tiloihin sijoitetaan viestintäjärjestelmien keskuslaitteet. ATK ristikytkentätelineet antennivahvistin hylly luovutusasiakirjoja varten (SU hankkii) Huoneet / komerot mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Komeron minimimitat ovat 1800x1000, ovet koko leveydeltä 2400 korkeina. Laitesijoittelusta laaditaan erikoispiirustus, jossa on myös seinäprojektiot. Huoneen mitoitus ja laitesijoitus on tarkistettava työpiirustusvaiheessa laitetoimittajien toimittamien laitetietojen perusteella. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tuloilma ja paikallisjäähdytysvaraus. 2.4 Laitehuone Laitehuone sijaitsee koulun nykyisessä osassa. 2.5 Jakokeskuskomerot Jakokeskuskomerot mitoitetaan riittävän suuriksi niin, että keskuksille jää vähintään yhden varokekentän levyinen laajennustila, sekä seinätilaa komeroon sijoitettaville telejärjestelmien koteloille. Komeroiden mitoitus on tarkistettava keskusten kokoonpanopiirustuksia tarkastettaessa. Ovet koko leveydeltä 2400 korkeina. 5

Seinät rakennetaan välipohjaan asti, johtoreiteille suljettavat läpiviennit pölyongelmien välttämiseksi. Ovien aukeaminen suunnitellaan sellaiseksi, että ensin avautuu pääkytkimen kohdalla oleva ovi. Samaan oveen asennetaan tukeva, muovinen piirustusten säilytyskotelo. Lattiapinnoite eristävä muovimatto. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tuloilma. 3 MUUT RAKENNUSSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT ASIAT Johtojen asennusreitit suunnitellaan niin, että jälkiasennukset ovat tehtävissä helposti. 4 LÄPIVIENNIT Rakennuksesta ulos asennetaan riittävä määrä putkia myös jälkiasennukset huomioiden. Laajennuksen betonirakenteisiin varataan reikiä myös tulevia tarpeita varten. 6

5 JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET 5.1 LIITTYMISJOHDOT JA MUUT MAAKAAPELIT Kaikki maakaapelit asennetaan putkiin tontin alueella, putket rakennusurakkaan. Maakaapelit saavat olla samassa kaivannossa LV-putkien kanssa, mutta kaapelien tulee olla vähintään 1 metrin sivussa niistä. Läpivientiputkia suunnitellaan myös varalle ja rakennuksen eri seinustoille. Kaikki maakaapelit tulee tarkemitata 0,1m tarkkuudella ja piirtää johtotietokartoille. Kaapelien paikat mittautetaan ennen kaapeliojien peittämistä. 5.1.1 Pienjänniteliittymisjohto Ei muutoksia nykyiseen sähköliittymään 5.1.2 Teleoperaattorin liittymisjohdot Ei muutoksia nykyiseen teleliittymään. 5.2 ASENNUSREITIT Käytäville asennetaan pääjohtoteiksi erilliset kaapelihyllyt vahvavirta- ja telejohdoille. Käytävillä välikattojen yläpuolella teräksiset pienahyllyt, pintakäsittely vähintään sähkösinkitys. Näkyville jäävät hyllyt valkoiseksi polttomaalattuja tai muovipinnoitettuja teräslevyhyllyjä. Teknisissä tiloissa yms. teräksiset piena- 7

hyllyt, pintakäsittely ympäristöolosuhteiden mukaan sähkösinkitys tai tehokkaampi. Kaapelihyllyjen sijoitus esitetään 1:20 leikkauksin yhdessä LVI-asennusten kanssa. Tietojärjestelmätilojen ja jakokeskusten kalustettavissa olevat seinät ja keskusten/laitteiden yläpuoliset vapaat seinäpinnat varustetaan pystytikkailla, kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä. Johtokanavat ovat tehtaalla vakiosävyyn pulverimaalattua puristealumiinia, jossa on erilliset johtotilat vahvavirta- ja telejohdoille. Johtotilojen välisessä seinämässä tulee olla valmis johtoaukotus. Ikkunaseinien johtokanavaasennukset suunnitellaan yhteistyössä LVI-suunnittelijan kanssa, jotta lämmin ilma kiertää johtokanavan ohi halutulla tavalla. Turvajärjestelmien kaapeleita varten asennetaan omat palonkestävät johtotiet. 5.3 PÄÄKESKUS Laajennus liitetään kiinteistön nykyiseen pääkeskukseen varalla oleviin lähtöihin. 5.4 ENERGIAN JA VEDEN MITTAUS Ei muutoksia energialaitoksen mittauksiin. Ryhmäkeskuksien valaistus- ja LVI-kentät varustetaan väylään liitettävillä kwh-mittauksilla. 5.5 JAKOKESKUKSET Jakokeskukset sijoitetaan jakokeskuskomeroihin. Keskus tulee asentaa komeron toiseen reunaan. 8

Kosketussuojaiset kehikkokeskukset varustetaan tiiviisti sovitetuilla metallisilla taustalevyillä. Keskusten yläpintaan asennetaan multilaipat johtoasennuksia varten. Ryhmäjohdot suojataan johdonsuoja-automaatein paitsi moottorilähdöt, joissa käytetään tulppa- ja kytkinvarokkeita. Varokeautomaattien ja vikavirtasuojakytkimien tyypit tulee määritellä. Kontaktorien valmistajan tulee olla ABB, Klöckner-Moeller, Danfoss, Telemecanique, Siemens tai muun valmistajan teknisesti vastaava tuote. Keskusten sisäiset johdotukset 25 A:n varokkeilta riviliittimille vähintään 2,5 mm². Keskuksissa valaistusryhmät, pistorasiaryhmät yms. samantyyppiset lähdöt sijoitetaan omiin keskusosiinsa selkeiksi kokonaisuuksiksi. Pääkaaviot laaditaan tämä huomioiden. Keskuksiin suunnitellaan n. 30 % varalähtöjä, myös kontaktorilähtöjä yms. Apureleet pistokeliitäntäisiä varustettuna relepistorasialla. Riviliittimet ryhmä-, ohjaus- ja valvontajohdoille. Kaikki johtimet liitetään riviliittimiin, myös N- ja PE-johtimet. Lähdön syöttö- ja ohjausliittimet peräkkäin. Rakennusautomaatiojärjestelmän runkokaapelit päätetään omaan riviliitintilaansa, mikä on selkeästi merkittävä pääkaavioon. Riviliitintilojen kansien tulee olla saranoituja. 5.6 OHJAUSKESKUKSET Valaistusta ohjataan DALI vakiovalojärjestelmällä. Liikuntasalin ym. vastaavien tilojen yleisvalaistuksen ja laitteiden (jakoseinä, pimennysverhot, koripallotelineet, nouseva näyttämö yms.) ohjaukset keskitetään sähköurakkaan sisältyvään ohjauskeskukseen eikä käytetä laitetoimittajan erillisiä ohjauskojeita. Esitystilanteita varten suunnitellaan myös siirrettäviä ohjauspöytiä liitäntäpisteineen tai vaihtoehtoisesti langattomia ohjaustabletteja. Keskusten kokoonpanoluonnokset laaditaan jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmassa huomioidaan ohjauspainikkeiden johdonmukainen sijoittelu ja määritellään merkinnät. 9

5.7 KOMPENSOINTI Ei kompensointia. Kompensointivaraus nykyisessä osassa. 5.8 MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on TN-S. Kaikissa johdoissa tulee olla erilliset suojajohtimet. Potentiaalintasaukset suunnitellaan standardien edellyttämässä laajuudessa. Maadoituskiskot mitoitetaan jälkiasennukset huomioiden. Tietojärjestelmätilaan asennetaan potentiaalintasauskisko telelaitteita varten. Kisko liitetään päämaadoituskiskoon MKEM tyyppisellä johtimella. Suojalaitteiden mitoituksessa tulee huomioida perättäisten suojalaitteiden selektiivisyys. Kohteen maadoituselektrodi muodostetaan laajennuksen perustuksen alle asennettavasta kupariköydestä. Betoniraudoituksien maadoitusteräs tuodaan keskustilaan. 5.9 NOUSUJOHDOT Nousujohdot 16 mm² asti kuparia, suuremmat alumiinia. Johtojen mitoituksessa huomioidaan jälkiasennuksista aiheutuva tehonlisäys. Nousujohdot tulee mitoittaa enintään 1 % jännitehäviölle induktiivinen jännitehäviö huomioiden. Nousujohdot merkitään molemmista päistään, esim. merkkauspantaa MSK 200/300 käyttäen. 10

Urakkaan sisällytetään nousujohtojen virtamittaus normaalissa kuormitustilanteessa ja nousujohtojen liittimien kiristys takuuajan päättyessä. 5.10 VOIMARYHMÄJOHDOT Kaikille LVI- ja muille kojeille asennetaan voimaryhmäjohdot. Kojeiden liitäntätavat määritellään suunnitelmassa, tarvittavat rasioinnit ja liitäntäjohdot sisältyvät urakkaan. Jakokeskuskomeroihin asennetaan 16A voimapistorasiat. Ohjauskytkimet, hätäpainikkeet ja vastaavat asennetaan uppoasennuksena tiloissa, joissa muutkin asennukset tehdään uppoasennuksena. Jaksolukusäädettyjen moottorien ohjaus- ja ryhmäjohdot häiriösuojatuin kaapelein ja läpiviennein. Taajuusmuuttajan/turvakytkimen ja moottorin välille asennetaan taipuisa häiriösuojattu liitäntäkaapeli. Taajuusmuuttajia ei varusteta ohituskytkimellä. 5.11 VALAISTUSRYHMÄJOHDOT Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Siivouspistorasioiden asennuskorkeus käytävillä ym.170 cm, asennusväli max.10 m. Valaistusta ohjataan DALI vakiovalojärjestelmällä. Pistorasioiden asennuksessa huomioidaan suunnittelun aikaiset ja tulevat tarpeet. ATK:lle ei asenneta erillisiä ryhmiä, lukuun ottamatta talo- ja kerrosjakamoiden pistorasiat. Kaikki pistorasiat varustetaan sulkulaittein. Liikuntasalin pistorasiat suojataan iskuilta asentamalla rasiat seinäsyvennykseen ja/tai asentamalla rasioiden ympärille suojat. ATK-pisteiden yhteyteen asennetaan 2 kpl kaksoisschukoja. Pistorasiat ryhmitetään yksivaiheisesti. 11

Pistorasioita asennetaan työskentelytiloihin riittävässä määrin, jotta jatkojohtojen käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Ryömintätilaan asennetaan valaisimia ja huoltopistorasioita. Vesikatolle asennetaan huoltopistorasioita. Pistorasioilla ajastin tms. kytkin esimerkiksi ilmanvaihtokonehuoneen ovipielessä sisällä. Pistorasioiden asennuksessa huomioitava katolle kertyvä lumi ja pistorasia on varustettava lumisuojalla. 5.12 SISÄVALAISTUS Koulun sisätilojen valaistuksen suunnittelussa noudatetaan standardia SFS- EN 124 64-1 ja ulkovalaistuksessa standardia EN 124 64-2. Valaistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota valaistuksen tasaisuuteen ja sylinterivalaistusvoimakkuuteen. Kaikki valaisimet varustetaan pääsääntöisesti elektronisella Dali liitäntälaitteella. Valaistusta ohjataan tiloista riippuen joko Dali aikaohjelmalla, päivänvalon valoisuustunnistimilla, läsnäolotunnistimilla tai liiketunnistimilla. Tilojen valaistus toteutetaan LED-valaisimilla. Tilaluokitukset huomioidaan valaisinvalinnoissa. Pukuhuoneissa muovikuvulliset valaisimet. Liikuntasalin valaisimissa ruuvikiinnitteiset, pallonkestävät, saranoidut häikäisysuojat. Varastoissa yms. tiloissa runkovalaisimet Al-heijastimin. Valaisinten häikäisysuojien ripustuksen on oltava varmistettu putoamissuojin. Levy- ja välikatoissa valaisimet kiinnitetään kiinteään tukirakenteeseen rakennettuun kiinnitysalustaan. Valaisimet suojataan työnaikaiselta likaantumiselta. Optiset häikäisysuojat ja heijastimet saa asentaa paikoilleen vasta loppusiivouksen jälkeen tai niissä tulee olla suojakalvot, jotka saa poistaa vasta loppusiivouksen jälkeen. Muoviosien on oltava UV-stabiloituja. Valaistusta ohjataan yleensä paikallisin kytkimin, painikkeilla, läsnäoloantureilla. 12

Luonnonvalon määrää, kellon aikaa, ajastimia, läsnäoloa yms. tulee hyödyntää ohjauksissa (esimerkiksi valaistuksen automaattinen sammutus kun tilassa ei ole ketään). Automatiikkaohjauksille on varattava ohitusmahdollisuus ainakin jakokeskukseen. 5.13 ULKOVALAISTUS Valaisimet lamppuineen sisältyvät urakkaan. Ulkovalaistus suunnitellaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja henkilökunta näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien valaistuksella. Ulkovalaistus ei saa häikäistä tai häiritä ympäristöä. Suunnittelussa on huomioitava myös videovalvontajärjestelmän tarpeet. Asennustöissä tulee noudattaa InfraRYL 2006 yleisiä laatuvaatimuksia ja asennusohjeita. Ulkopylväsvalaisimissa käytetään Led valonlähteitä. Pylväsvalaistus: yöllä himmennys Seinusta- ja sisäänkäyntivalaistus: kuten pylväsvalaistus Ulkovalaisimet ilkivallankestäviä. Valaisinten häikäisysuojien on oltava UVstabiloituja. Mikäli ympäristön yleisillä alueilla on puistovalaisimia, tulee harkita saman valaisintyypin käyttöä. Valaisinpylväät kuumasinkittyjä teräskartiopylväitä, korkeus nykyisen osan pylväiden mukaan. Valaisinpylväät varustetaan tehdasvalmisteisin säädettävin betonijalustoin ja pylväskalustein (kaapelien haaroitusliittimet ja johdonsuoja-automaatti). Maakaapelit päätetään kutistemuovisiin huppupäätteisiin. 13

5.14 TURVAVALAISTUS Tilat varustetaan poistumistievalaistuksella ja varavalaistusjärjestelmällä. Suunnittelija tarkistaa arkkitehdiltä rakennuksen poistumistiet ja -suunnat. Turvavalaisimia asennetaan myös LVI- ja muihin teknisiin huoneisiin, terveydenhoitohuoneisiin. Turvavalistusjärjestelmänä käytetään Neptoluxin järjestelmää. Laajennetaan koulun nykyistä järjestelmää. Kaapelointina KLMA. Suunnittelija esittelee turvavalaistussuunnitelman paloviranomaisille ennen urakkalaskentaa. Paloviranomaisen esittämät muutokset tulee viedä urakkalaskenta-asiakirjoihin. Suunnittelija laatii palonviranomaisen huomautuksista muistion tai säilyttää huomautusmerkinnöin varustetut piirustukset käyttöönoton yhteydessä pidettävää palotarkastusta varten. 5.15 ILMASTOINNIN OHJAUS Ilmastointisuunnitelman mukaisten ilmanvaihtolaitteiden ohjaukset suunnitellaan rakennusautomaatiojärjestelmän suunnitelman mukaan. 5.16 KOJEET Työssä tulee selvittää kaikki koululle tulevat kojeet. Kaikkien kojeiden sähkönsyötöt näytetään sähkösuunnitelmissa ja niiden asennukset sisältyvät sähköurakkaan. Kojeiden hankinnasta sovitaan urakka-asiakirjoissa erikseen. Jakoseinien, valkokankaiden, pallokorien ja verhojen koneikot rajakytkimineen sisällytetään rakennusurakkaan. Niiden muut ohjaus- ja kytkentälaitteet ovat sähköurakassa sovitettuna keskitettyihin ohjauskeskuksiin ja kontaktorit ryhmäkeskuksiin. 14

Osa kojeista sisältyy koulun käyttäjähankintoihin, kuten videoprojektorit ja videotaulut. 5.17 LÄMMITYS Suunnittelussa tulee huomioida vesikourujen ja syöksytorvien saattolämmitystarve. 5.18 PYSÄKÖINTIALUE Pysäköintialueen laajennuksen autopaikat varustetaan autolämmityspistorasiakoteloilla. Rasiat varustetaan 2h kelloajastuksella. 5.19 NÄYTÄMÖVALAISTUS Näyttämövalaistus laajennetaan salin puolelle. Salin kattoon asennetaan alakaton yläpuolelle alaslaskettavat näyttämövalaistus ansaat. Ohjaus liitetään nykyiseen järjestelmään. 6 TELEJÄRJESTELMÄT 6.1 YLEISKAAPELOINTI Kouluun asennetaan yleiskaapelointijärjestelmä noudattaen standardia EN 50173-1 (siirtotieluokka E ja optinen kaapelointiluokka OF-300). Pisteitä asennetaan jokaista koulun työpistettä varten. Lisäksi pisteitä asennetaan kattavaa WLAN-tukiasemaverkkoa varten siten, että se mahdollistaa oppilaskohtaisen kannettavan pc:n tai tabletin käytön. Kouluissa on kolmen hallintokunnan verkot, joilla on omat aktiivilaitteensa talojakamossa ja jotka on pidettävä täysin toisistaan erossa. Koulusta kaupungin alueverkkoon päin nämä verkot käyttävät yhteistä laajakaistayhteyttä. 15

ATK-nousukaapeleina käytetään optisten kuitukategorioiden OM 1 ja OS 1 mukaisia yhdistelmävalokaapeleita, sekä kategorian U/FTP UTP2*4 CAT6A mukaisia, symmetrisiä parikaapeleita. ATK-kerroskaapeleina käytetään optisen kuitukategorioiden OM 1 ja OS 1 mukaisia yhdistelmävalokaapeleita, (MM ja SM), sekä kategorian U/FTP UTP2*4 CAT6A mukaisia, symmetrisiä parikaapeleita. Eri verkkojen ja järjestelmien pisteet ristikytkennässä kytketään omiin vyöhykkeisiin asennettuihin paneeleihinsa. Vyöhykkeisiin suunnitellaan varatilaa jälkiasennuksille. Valokaapeleilla tulee olla hyllyasennuksiin riittävä puristus- ja vetolujuus sekä pieni taivutussäde. Tiedonsiirtokaapelit ovat halogeenittomia sisäasennuskaapeleita. Lähiverkon verkkolaitteet ja niiden kytkennät toteutetaan käyttäjän erillishankintana ja -urakkana. Talojakamo: Nykyinen talojakamo. Kerrosjakamot: 600mm leveitä, vähintään 41U korkeita telineitä tai kaappeja, joissa 19" säädettävät kiinnityskiskot. Asennuskehikon sivuilla kytkentäkaapelien ohjurit. Kaapeissa lukittava ovi ja irrotettavat seinät. Pelkkiä telineitä asennetaan yksinomaan yleiskaapelointia varten rakennettuihin rakennusaineisiin komeroihin. Kaapeissa sokkeli ja säädettävällä kaapeliaukolla varustettu katto. Huomioitava riittävä ilmanvaihto kaapissa/komerossa. Tilaa aktiivilaitteille, lisäksi asennetaan 2 kpl laitehyllyjä. Jakamot maadoitetaan tietojärjestelmähuoneen potentiaalintasauskiskoon. Kaapeista laaditaan kokoonpanopiirustukset urakkalaskentapiirustuksiin. Kaikkien nousu- ja kerroskaapelointien standardinmukaisuus testataan. Tilaaja hankkii aktiivilaitteet sekä kytkentä- ja työpistekaapelit erillishankintana. 16

6.2 PUHELINJÄRJESTELMÄ Puhelinverkko toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää. Asennuksen tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa rakennuttajalle (LM 1230/90) Yleisen puhelinverkon puhelinkojeet hankkii rakennuttaja. 6.3 YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ TV/video- ja data/videoprojektorin käyttöpaikat varustetaan antennipisteillä. Koulu on liitetty kaapeli-tv verkkoon. Laajennus liitetään koulun nykyiseen antennijärjestelmään 6.4 AV-JÄRJESTELMÄT Kaikki luokat ja liikuntasalin projektori varustetaan AV-kaapeloinnilla. Sähköurakassa hankitaan AV-laitteet liikuntasaliin. AV-varustukseen kuuluu dataprojektorin lisäksi teline, AV-valitsin ja suunnittelun aikana määriteltävät ohjelmalähteet, pallosuojat. Laitesijoitukset kalusteisiin suunnitellaan yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Projektorien telineet kiinnittää RU. Mikäli liikuntasaliin hankitaan projektori, se asennetaan saksinostimeen, jonka hankkii ja kiinnittää RU. 17

6.5 KESKUSRADIOJÄRJESTELMÄ Laajennus liitetään koulun nykyiseen järjestelmään. Kaiuttimia asennetaan opetustiloihin, käytäviin, auloihin, hallintotiloihin, liikuntasaliin, ja ulos. Kaiuttimien suojaus huomioitava. Seinäkaiuttimissa tulee olla voimakkuussäätimet ja luokkakaiuttimissa myös liitännät paikallista ohjelmalähdettä varten. 6.6 MUUT ÄÄNENTOISTOLAITTEET Liikuntasaliin asennetaan erillinen äänentoistojärjestelmä. Tiloihin asennetaan erilliset kaiuttimet säätimineen keskusradiojärjestelmän kuulutuksia varten. Järjestelmien toiminta selostetaan sähköselostuksessa ja järjestelmistä laaditaan johdotuskaavion lisäksi looginen periaatekaavio. Järjestelmien laajuus ja taso sovitaan rakennussuunnitteluvaiheessa tilaajan kanssa tarkemmin. Ohjelmaäänentoisto katkaistaan automaattisesti keskusradiojärjestelmän hätäkuulutusten ajaksi. Hätäkuulutukset syötetään myös induktiosilmukkaan. Keskusradiojärjestelmän ja erillisten äänentoistojärjestelmien välillä siirretään ohjelmaa molempiin suuntiin. Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan liikuntasaliin sekä opetustiloihin.. Urakkaan sisällytetään kentänvoimakkuusmittaukset Kuulonhuoltoliitto ry:llä. 6.7 AIKAKELLOLAITTEET Laajennus liitetään koulun nykyiseen kellojärjestelmään. Minuuttipulssisivukelloja asennetaan jokaiseen opetustilaan, hallintoon, oppilashuollon tiloihin, käytäville ja aulatilaan. Sivukellojen kehykset eloksoitua alumiinia. 18

6.8 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Sisäänpyyntökojeita asennetaan oppilashuollon tiloihin, hallintoon. 6.9 INVA-WC, AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Inva-WC:hen asennetaan kutsupainikkeet, ulkopuolelle merkkivalo ja äänimerkinantolaite, sekä opettajainhuoneeseen ja vahtimestarille merkinantokoje. 6.10 OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ JA OVISOITTOLAITTEET Pää iltakäyttö) asennetaan ilkivallan kestävät ovipuhelinkojeet, joista kutsut ohjataan koulun valitsemiin kohteisiin. Vastauskojeissa kutsuvan oven lukituksen avaus painikkeella. Järjestelmä on kaksisuuntainen ns. full duplex. 6.11 AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN Laajennus liitetään koulun nykyiseen paloilmoitinjärjestelmään Paloilmoitin suunnitellaan kirjan Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje 2009 / Sähkötieto ry mukaan. Ilmaisinvalintojen ja suojauksen kattavuuden tulee olla suunnitelmassa oikein määritelty. Oikosulkuerottimet merkitään tasopiirustuksiin. 19

6.12 SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ Sähkökäyttöiset luukut varustetaan karamoottorein. Kaapeloinnissa tulee noudattaa palonkestävää asennustapaa. 6.13 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ JA PALO-OVIEN AUKIPITOLAITTEET Kulunvalvontajärjestelmään liitettäviin tai liittämiseen varauduttaviin ulko- ja sisäoviin asennetaan sähkölukot ja valvontakoskettimet. Lukkotyypit määrittelee arkkitehti. Käytävillä palo-oviin asennetaan aukipitolaitteet ja automaattiset sulkulaitteet. Automaattista sulkeutumista ohjaa paloilmoitin. 6.14 TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄT Laajennukseen asennetaan kulunvalvontajärjestelmä ja työajanseurantajärjestelmään käyttöönottoon varaudutaan. Järjestelmä liitetään koulun nykyiseen järjestelmään. Kulunvalvontajärjestelmällä tulee olla sama toimittaja kuin murtohälytysjärjestelmällä (integrointi). Murtohälytysjärjestelmä integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Keskitin ohjaa rikosilmoitusjärjestelmän ryhmiä ja tunnistaa niiden tilatiedon. Toimitettavan järjestelmän tulee vastata laadultaan, toiminnoiltaan ja rakenteeltaan Sipoon kunnan käytössä olevaa kulunvalvontajärjestelmää, mikä on Hedengren Security Hedsam 7. Koulu liitetään osana tätä nykyistä järjestelmää. Sähköurakkaan sisältyy kulunvalvontajärjestelmä täyteen käyttökuntoon asennettuna, sisältäen mm: keskuksen, oviohjaus- ja pääteohjainkortit, keskittimet, kortinlukijat, leimauspäätteet, käyttöliittymät, vahvistimet, muuntimet, virtalähteet, kaapeloinnit, rasioinnit, korttitunnistimet (Indala) n. 100 kpl. 20

6.15 MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄ Laajennukseen asennetaan väylätyyppinen osoitteellinen murtohälytysjärjestelmä. Järjestelmä suunnitellaan ja asennetaan SVK:n ohjeita noudattaen. Järjestelmällä tulee olla sama toimittaja kuin kulunvalvontajärjestelmällä (integrointi). Järjestelmä liitetään koulun nykyiseen järjestelmään. Järjestelmä integroidaan kameravalvontajärjestelmään. Hälytykset aktivoivat kameravalvonnan aluekohtaisesti päälle. Tilat tulisi voida rajoittaa omaksi alueekseen, jota voidaan ohjata aikaohjelman lisäksi tiloihin johtavan reitin yhteyteen sijoitettavalla käyttölaitteella. Tämä mahdollistaa muun muassa ilta- ja viikonloppukäytöt. 6.16 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ Laajennukseen asennetaan digitaalinen, tallentava värivideovalvontajärjestelmä. Järjestelmä liitetään koulun nykyiseen järjestelmään. Kohteissa ei yleensä ole monitorikuvaa seuraavaa henkilökuntaa, vaan järjestelmää käytetään ilkivallan ennaltaehkäisyyn ja ilkivallantekojen jälkiselvittelyyn. Videovalvontajärjestelmä integroidaan murtohälytysjärjestelmään. Hälytykset aktivoivat kameravalvonnan aluekohtaisesti päälle. Valvottavia kohteita ovat: Pysäköintialue Rakennuksen sisäänkäynnit Ulkoseinustat ja katvepaikat 6.17 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Kiinteistöhälytykset valvontajärjestelmän (VAK) kautta. Moottoreiden häiriöhälytys lämpöreleiden apukoskettimilta. 21

7 AURINKOSÄHKÖ Kiinteistön vesikatolle asennetaan aurinkosähköpaneelit. Paneelit sijoitetaan IV konehuoneiden katolle ja muulle etelään suuntautuvalle vapaana olevalle vesikattoalueelle. Paneeleiden sijoituslaajuus tutkitaan suunnitteluvaiheessa Invertterit ja liitäntä kiinteistön sähköverkkoon IV konehuoneeseen. 07.07.2017 Karawatski Oy 22