Kiinteistön sähköverkko

Transkriptio

1 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö (ellei as.oy muotoinen) Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä sekä tehdas, toimistorakennus, koulu yms. Kerrostalon asuinhuoneisto ei ole oma kiinteistö, vaan irtainta omaisuutta 1

2 Sähköliittymä Sähköliittymä on yleensä kiinteistökohtainen pienjänniteliittymä (< 1000 V AC) Suurissa kiinteistöissä voi olla keskijänniteliittymä, jolloin pitää olla oma muuntaja Sähköliittymä on sähköntoimittajana toimivan jakeluverkkoyhtiön ja kiinteistön välinen kontaktipiste Jakeluverkkoyhtiöllä on monopoli oman toimialueensa sähköliittymiin ja sähköenergian siirtoon Sähköenergian voi ostaa nykyisin keltä vaan sähköenergian myyjältä Liittymispiste Sopimuksessa määritellään, mikä on tarkka liittymiskohta Sähköyhtiö vastaa sähköverkon osista ja niiden toiminnasta syötön puolelta liittymiskohtaan asti Asiakas vastaa sisäverkon osista ja niiden toiminnasta liittymiskohdasta alkaen Kuka omistaa sähkömittarin ja vastaa sen toiminnasta? 2

3 Sähköverkon pakolliset osat Kiinteistön koosta riippumatta sen sähköverkosta löytyy seuraavat osat: Liittyminen sähkönjakeluverkkoon Pääsulakkeet ja pääkytkin Sähköenergian mittauskohta Ryhmäjohtoja (+ mahdollisesti pää- ja nousujohtoja) Kulutuskojeita ja kulutuspisteitä Maadoituksia ja potentiaalintasauksia Keskuksia Pieni sähköverkko, vain yksi keskus 3

4 Erilliset pää- ja ryhmäkeskus Rivi- tai kerrostalon sähköverkko 4

5 Termejä Kulutuskoje, kulutuslaite Laite, joka muuttaa sähköenergiaa muuksi energiaksi, esim. lämmöksi, valoksi, liikkeeksi Jokaisella kulutuslaitteella on tietty teho, joka vastaa tiettyä kuormitusvirtaa (johtojen mitoitusperuste) Ryhmäjohto (final circuit) viimeinen pätkä sähkön matkalla voimalaitoksesta kuluttajalle Kulutuskojetta syöttävä virtapiiri Ryhmäkeskus Ryhmäjohtoja syöttävä keskus Ryhmä Yhden ryhmäjohdon syöttämä rypäs Yksittäinen tehokas laite: liesi, kiuas, LVV tms. Tyypillisesti enintään noin 10 erillistä pienitehoista kulutuspistettä: valaisimia, pistorasioita Termejä lisää Pääjohto Pääkeskuksen syöttämä johto, joka syöttää joko ryhmäkeskusta tai nousukeskusta Nousukeskus Pääkeskuksen ja ryhmäkeskuksen välissä oleva jakokeskus Nousukeskus syöttää nousujohtoja Jakokeskus (termi käytössä < 1000 V verkoissa) Pää-, mittaus-, nousu- tai ryhmäkeskus, jossa on kytkin-, suoja-, ohjaus-, mittaus- tai valvontalaitteita 5

6 Sähköliittymän tehon mitoitus Kiinteistön sähköverkon mitoitus perustuu aina kohteen käyttötarkoitukseen: Asuinkiinteistössä perusteena on mm. asunnon pinta-ala ja onko sähkölämmitystä Omakotitalo Rivi- ja kerrostalo Liike- ja teollisuuskiinteistöille omat ohjeensa Loistehon mitoitukselle voidaan käyttää seuraavia tehokertoimen arvoja, jos muuta tietoa ei ole: - Asuminen cosφ=0,95 - Liiketila cosφ=0,87 - Pienteollisuus cosφ=0,75 Asuinhuoneiston huipputeho Jotkin sähkölaitteet löytyvät suunnilleen saman tehoisina sekä pienestä että suuresta asunnosta. Osa sähkötehosta on puolestaan riippuvainen pinta-alasta. Huoneistokohtainen peruskuorma - Keittiön lämpökojeet kojekuorma - Kodin kylmälaitteet kojekuorma - Vaatehuollon sähkölaitteet kojekuorma - Kodin elektroniikkalaitteet kojekuorma - Sähkökiuas sähkölämpökuorma - Sähköinen lämminvesivaraaja sähkölämpökuorma - Auton sähkölämmityslaitteet sähkölämpökuorma - Muut kodin sähkölaitteet kojekuorma Pinta-alariippuva kuorma - Valaistus valaistuskuorma - Sähkölämmitys sähkölämpökuorma - LVI-laitteet kojekuorma 6

7 Tasaus Saman keskuksen syöttämistä useasta samantyyppisestä rinnakkaisesta kuormasta harvoin kaikki ovat yhtä aikaa päällä. Todennäköisyyksien perusteella voidaan keskuksen huippukuorma mitoittaa pienemmäksi kuin kaikkien osakuormien summa. Käytetään tasauskerrointa, 0 1 7