06.06.2011 Sivu 1 / 1 3601/10.02.03/2011 58 Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön keskeiset tulokset ja jatkosuunnittelun periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Torsti Hokkanen, puh. (09) 816 25381 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 1 merkitsee tiedoksi selostusosan kohdassa 2 esitetyt visiotyön keskeiset tulokset. 2 päättää, että Finnoo-Kaitaa -visiotyön perusteella alueen houkuttelevuuden, kilpailukyvyn ja taloudellisten toteuttamisedellytysten turvaamiseksi selostusosan kohdassa 4 esitettyjä ja jatkosuunnittelussa tarkentuvia periaatteita kehitetään alueen keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. 3 päättää, että Finnoon alueen jatkosuunnitteluprosessissa noudatetaan seuraavia periaatteita: a Finnoon eteläosasta järjestetään asemakaavoituksen pohjaksi arkkitehtuurikilpailu tiiviillä aikataululla siten, että kilpailu käynnistyy joulukuussa 2011 ja tulokset saadaan toukokuussa 2012. Kilpailuohjelman tulee ohjata realistisiin ja toteutuskelpoisiin ehdotuksiin ja suunnitelmissa tulee huomioida niiden vaikutukset lintukosteikkoon. Ensin toteutettavan ja kilpailualueeseen kuulumattoman alueen pohjoisosan ja metroaseman ympäristön suunnittelua viedään viipymättä eteenpäin siten, että suunnitelmat valmistuvat metron jatkeen edellyttämässä aikataulussa. b Visiotyössä esille nousseiden keskeisten palvelu- ja toteutuskokonaisuuksien sisältöä kehitetään laajapohjaisella konseptisuunnittelulla ennen lopullisia asemakaavoja. Konseptit laaditaan ainakin metroaseman ympäristön palvelu- ja liiketilakokonaisuudesta, luonto- ja ekologiakeskuksesta sekä sataman palvelu- ja vesivirkistyskeskuksesta.
06.06.2011 Sivu 2 / 2 c Tutkitaan joidenkin kohdan b konseptisuunnitelmien laatimista kilpailumenettelyn avulla esimerkiksi siten, että parhaan konseptiehdotuksen laatinut suunnittelija- ja toteuttajaryhmä saa ehdollisen varauksen kokonaisuuden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi (kumppanuuskaavoitus). Tarkemmat periaatteet tuodaan on hyväksyttäväksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Hagerlund Markkulan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotukseen 3 d Selvitetään riittävän perusteellisesti erilaiset juridiset mahdollisuudet lintukosteikon suojelemiseksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hagerlundin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös 1 merkitsee tiedoksi selostusosan kohdassa 2 esitetyt visiotyön keskeiset tulokset. 2 päättää, että Finnoo-Kaitaa -visiotyön perusteella alueen houkuttelevuuden, kilpailukyvyn ja taloudellisten toteuttamisedellytysten turvaamiseksi selostusosan kohdassa 4 esitettyjä ja jatkosuunnittelussa tarkentuvia periaatteita kehitetään alueen keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. 3 päättää, että Finnoon alueen jatkosuunnitteluprosessissa noudatetaan seuraavia periaatteita: a Finnoon eteläosasta järjestetään asemakaavoituksen pohjaksi arkkitehtuurikilpailu tiiviillä aikataululla siten, että kilpailu käynnistyy joulukuussa 2011 ja tulokset saadaan toukokuussa 2012. Kilpailuohjelman tulee ohjata realistisiin ja toteutuskelpoisiin ehdotuksiin ja suunnitelmissa tulee huomioida niiden vaikutukset lintukosteikkoon.
06.06.2011 Sivu 3 / 3 Ensin toteutettavan ja kilpailualueeseen kuulumattoman alueen pohjoisosan ja metroaseman ympäristön suunnittelua viedään viipymättä eteenpäin siten, että suunnitelmat valmistuvat metron jatkeen edellyttämässä aikataulussa. b Visiotyössä esille nousseiden keskeisten palvelu- ja toteutuskokonaisuuksien sisältöä kehitetään laajapohjaisella konseptisuunnittelulla ennen lopullisia asemakaavoja. Konseptit laaditaan ainakin metroaseman ympäristön palvelu- ja liiketilakokonaisuudesta, luonto- ja ekologiakeskuksesta sekä sataman palvelu- ja vesivirkistyskeskuksesta. c Tutkitaan joidenkin kohdan b konseptisuunnitelmien laatimista kilpailumenettelyn avulla esimerkiksi siten, että parhaan konseptiehdotuksen laatinut suunnittelija- ja toteuttajaryhmä saa ehdollisen varauksen kokonaisuuden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi (kumppanuuskaavoitus). Tarkemmat periaatteet tuodaan on hyväksyttäväksi. d selvitetään riittävän perusteellisesti erilaiset juridiset mahdollisuudet lintukosteikon suojelemiseksi. Oheismateriaali - EKYn ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 18.5.2011 seminaarin työryhmäkooste - Yleiskuva alueesta - Kanavaranta - Kosteikkopuisto - Maankäytön konsepti - Metrokeskus - Näkymä Iivisniemen suunnasta - Näkymä Matinkylän suunnasta - Suomenlahdentien silta - Toiminnallinen konsepti - Venesatama - Viistonäkymä pohjoisesta - Viistonäkymä_mereltä - Virkistyksen konsepti Selostus 1 Finnoon suunnittelun taustaa ja nykytilanne Valtuusto päätti puhdistamon sijoituspaikan kokouksessaan 12.10.2009. Samassa yhteydessä valtuusto päätti kehottaa
06.06.2011 Sivu 4 / 4 kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Suomenojan alueen kaavoituksen siten, että varmistetaan linnustoalueen riittävä suojelu ja alueen linnustollisten arvojen säilyminen osoittamalla allas riittävine suojavyöhykkeineen asemakaavoituksen yhteydessä suojelualueeksi. Metron mahdollinen jatkaminen länteen sekä Finnooseen ja Kaitaalle sijoittuvat metroasemat mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen. Metrosta on laadittu alustava yleissuunnitelma, jota tarkennetaan hankesuunnitelmaksi vuoteen 2012 mennessä. Kaupunginhallitus päätti 29.11.2010 Finnoon osayleiskaavan tavoitteet. Samalla kaupunginhallitus kehotti teknistä toimialaa käynnistämään Finnoon alueelle (laajennettuna Kaitaan alueella) toiminnallisen ja maankäytöllisen vision laatimisen. Keskeiset tulokset ja linjaukset niiden pohjalta piti tuoda kilpailukykyjaoksen käsiteltäväksi. Osayleiskaavatyö on käynnissä ja luonnos hyväksyttäneen nähtäville syksyllä. Kaavan yhteydessä on tehty kaupunkirakenteellisia vaikutustarkasteluja mm. linnustoalueeseen liittyen. Suomenlahdentien linjaustarkastelut on tehty ja linjauksesta päätettäneen lähiaikoina. 2 Finnoo-Kaitaa -alueen vision keskeiset tulokset Yleistä Seuraavissa kappaleissa on poimittu vision keskeisiä tuloksia. Viimeistelty, yksityiskohtainen ja kuvitettu raportti valmistuu kesäkuussa. Jaoston tämän kokouksen päätökset liitetään mukaan raporttiin. Visiotyön tarkoitus on syventää kaupunginhallituksen hyväksymiä alueen suunnittelutavoitteita erityisesti toiminnallisuuden ja sisällön osalta. Visio toimii jatkosuunnittelua ohjaavana työkaluna ja sen toteutusmahdollisuudet konkretisoituvat alueen tulevissa suunnittelutöissä. Visioprosessi on sopiva vaihe tuoda laajaan keskusteluun ja julkisuuteen alueen sisältöteemat sekä myös suunnitteluun liittyvät vaikeat asiat. Prosessi on ensimmäinen vaihe alueen tunnetuksi tekemisessä. hyväksymiä tavoitteita Finnoolle ovat mm. - Alue on ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue. - Korkeiden rakennusten kaupunginosa, jolla on merellinen identiteetti, joka luodaan mm. rantakortteleiden, kanavien ja sataman avulla. - Uusien asukkaiden määrätavoite on 20 000 (laajennettuna Kaitaan alueella) ja lisäksi kaavoitetaan lisää työpaikkarakentamista. - Lintukosteikon suojelu turvataan ja alueen vetovoimatekijäksi rakennetaan korkeatasoinen luontokeskus.
06.06.2011 Sivu 5 / 5 - Alueella on vapaa-ajan ja virkistäytymisen keskus sekä hyvät alueelliset palvelut. - Venesatamaa ja veneiden talvisäilytystä kehitetään. - Rantavyöhykkeiden, täyttöjen, tulvasuojauksen ja maaston muotoilun suunnittelussa otetaan huomioon maisemalliset, toiminnalliset sekä virkistys- ja suojelunäkökohdat. Visioprosessi Visiotyö alkoi helmikuussa pidetyllä Finnoo-Kaitaa -alueen avoimella tulevaisuusseminaarilla, jossa perehdyttiin alueen historiaan ja suunnittelun lähtökohtiin. Maaliskuussa järjestettiin neljällä eri teemalla yhteensä 12 teematyöpajaa, joihin osallistuneet kutsuttiin ennakkoilmoittautumisten perusteella. Osallistuneiden joukko oli laaja edustaen lähiseudun asukkaita, järjestöjä, erilaisia toimijoita, yrityksiä, yksittäisiä alueesta kiinnostuneita sekä kaupungin virkamiehiä. Kahteen seminaariin ja teematyöpajoihin osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. Tuloksista koostettiin visioluonnos, joka esiteltiin työpajojen yhteisseminaarissa sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen n yhteisseminaarissa toukokuussa. Visiosta nostettiin esiin linjauksia, joiden on tarkoitus toimia tavoitteena ja raamina, kun aluetta suunnitellaan ja rakennetaan seuraavien vuosikymmenten ajan. Vision kiteytys Seuraava kuvaus kiteyttää lyhyesti, minkälainen alue Finnoo-Kaitaa on vuonna 2030. Finnoo-Kaitaa on Espoon urbaanein ja tiivein merikaupunginosa, joka on tunnettu monimuotoisesta asuinrakentamisestaan, vesiosaamisen keskuksestaan ja ekologisen rakentamisen teknologioistaan. Finnoolle tullaan kaukaakin viihtymään pienvenesataman ja vesivirkistyskeskuksen sekä ekologiseen elämäntapaan opastavan luontotalon ja ainutlaatuisen kosteikkoluonnon vuoksi. Metroaseman viereltä ja pienvenesatamasta on sulan veden aikana vilkas vesibussiliikenne Espoon muihin rantakaupunginosiin ja saaristoon. Kanavat, rantarakentaminen ja vilkas satama-alue muodostavat omaleimaisen "Espoon Venetsian". Monimuotoinen asuntokanta ja erilaiset rakentamisen tuotantotavat ovat tuottaneet alueelle sosiaalisesti monipuolisen asukasrakenteen. Finnoon- Kaitaan metroasemien lähiympäristön asukkaiden on helppo tulla toimeen ilman omaa autoa ja kaikille asukkaille on tyypillistä halu viettää vapaaaikaa lähiluonnon ja saariston tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Ostoksilla finnoolaiset ja vierailijat käyvät kävelyakseliin ja metroasemaan toiminnallisesti kytkeytyvässä kauppahallissa ja pienliikkeissä. Alueella on korkea työpaikkaomavaraisuus, joka perustuu hyviin kulkuyhteyksiin, metroon ja Länsiväylän läheisyyteen.
06.06.2011 Sivu 6 / 6 Vuonna 2030 kaikilla Finnoon ja Kaitaan alueen asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus toimia hiilineutraalisti. Kaupunki toimii itse hiilineutraalisti ja tukee yritysten ja asukkaiden ympäristöystävällistä toimintaa. Hiilineutraali elämäntapa on vuonna 2030 ensisijaisesti tarjoutuva, selvästi houkuttelevampi vaihtoehto kuin fossiilisiin energialähteisiin perustuva kulutus. Ekologinen luontokeskus seuraa tavoitteen toteutumista reaaliaikaisesti. Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö on rakennetuilla alueilla tiivistä, kaupunkimaista ja tukeutuu raideliikenteeseen. Samalla turvataan laajat ekologisesti kestävät viheralueet virkistyskäyttöön ja liikkumiseen. Metroasemien ympäristöissä maankäyttö on tiiveintä. Alueella sovelletaan eko-koerakentamisen prosenttiperiaatetta, jossa osa rakentamisen kokonaiskustannuksista osoitetaan ekologisen koerakentamisen innovaatioihin. Puurakentamisen osuus on paikoitellen korkea kuitenkin rannikon vaativa ilmasto huomioon ottaen. Finnoon alueen kaupunkirakenteellinen hahmo on monimuotoinen ja erikorkuisten rakennusten muodostama sinfonia, joka kaukomaisemassa vaikuttaa ilmavalta. Maankäytöllisenä pääteemana on työpaikkojen, palvelujen ja asumisen muodostama korkean rakentamisen akselipari, joka lähtee Länsiväylältä, tihentyy hyvin korkeaksi metroaseman kohdalla ja jatkuu madaltuen asteittain etelään kohti satamaa. Akselin varressa metroasemalta satamaan tutkitaan kanavaa, jonka varteen muodostuu aluetta kokoava vetovoimainen ulkotila. Kanavia tulee alueelle useita, mutta niiden teknisiä ja taloudellisia toteutusedellytyksiä tarkennetaan laadittavassa esiselvityksessä. Kaitaan alueella uusi rakentaminen sopeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen kuitenkin aiempaa tehokkaampana. Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palveluiltaan monipuoliseksi. Olemassa olevien asuintonttien tehokkuutta nostetaan ja niitä voidaan täydentää rakentamalla. Lisärakentamisen mahdollisuudet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Liikenne ja pysäköinti Alueen liikkumiskonseptit ja kaupunkiympäristö suunnitellaan ennen kaikkea kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen ehdoilla. Yhteiskäyttöiset ja sähköautot sekä nettipohjainen kyytivälitys ovat arkipäivää. Metro on tehokas, laadukas, palveleva ja keskeinen osa alueen palvelurakennetta. Asemien ympäristöt ovat miellyttäviä ja helposti
06.06.2011 Sivu 7 / 7 suunnistettavia tiloja ympäri vuoden. Yhteydet asemalle kävellen, pyöräillen ja liityntäliikenteellä ovat sujuvia. Metroaseman palvelukeskuksen ja sataman keskuksen välinen keskeinen kaupunkiakseli toteutetaan korkeatasoisena ja ympäri vuoden miellyttävänä tilana, joka tukee jalkaisin liikkumista ja oleskelua. Pysäköinti perustuu käytön hinnoitteluun nykyisen omistamisen hinnoittelun sijaan. Alueen pysäköinti toteutetaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn ehdoilla kustannustehokkaasti, jolloin myös alueen hintakilpailukyky paranee. Tiiviillä kerrostaloalueella ei pääosin ole tonttikohtaista pysäköinnin toteutusvelvoitetta eikä asukkaille tarjota nimettyjä pysäköintipaikkoja. Tämä tehostaa paikkojen käyttöä ja edistää joukkoliikenteen kilpailukykyä. Alueelle perustetaan pysäköintiyhtiö, joka vastaa tarvittavien pysäköintipaikkojen toteutuksesta ja ylläpidosta (sekä asuminen että asiointipaikat). Alueellisen pysäköinnin palvelualue määritellään aikaisessa suunnittelun vaiheessa, jotta järjestelmä kyetään toteuttamaan etupainotteisesti vastaamaan heti rakentamisen myötä muodostuvaa tarvetta. Yhtiö hinnoittelee paikat kustannusten mukaan ja voi toteuttaa pysäköintipalveluita myös rakennuksiin ja tonttien yhteyksiin. Se voi vastata mahdollisesti myös yhteiskäyttöautojen hallinnoinnista sekä tarjota muita autoiluun liittyviä palveluita, kuten tarvikevuokrausta jne. Palvelut ja työpaikat Finnoo-Kaitaalle ei sijoitu kaupan suuryksiköitä, vaan siitä rakennetaan Iso Omenasta ja Lippulaivasta poikkeava, omaleimainen palvelukokonaisuus. Kaupan konsepti perustuu joustaviin ja muuntuviin pieniin yksiköihin, lähija luomuruokaan sekä kauppahalliin, jossa on matala kynnys toimijoiden mukaan tulolle. Haluttu kehitys tulee taata kaupungin toimin ennakoivalla konseptisuunnittelulla ja kaavoituksella erityisesti siinä vaiheessa, kun metrokeskusta aletaan tarkemmin suunnitella. Julkiset palvelut sijoitetaan pääosin liikenneyhteyksien solmukohtiin erityisesti metroaseman yhteyteen yhden luukun periaatteella. Julkisten tilojen monikäyttöisyys on tavoitteena. Paikallisille palveluntarjoajille järjestetään avoin keskitetty sähköinen markkinointiportaali. Suurin osa alueen työpaikoista sijoittuu Länsiväylän varteen ja Finnoon pohjois-eteläsuuntaisen pääkadun varrelle. Työpaikkoja on myös Finnoon eteläosassa voimalaitoksessa ja vene- sekä satamapalveluissa. Alueen suunnittelussa pyritään työpaikkojen suhteen korkeaan omavaraisuuteen. Työssäkäyntiosuuden perusteella täyden omavaraisuuden saavuttamiseksi työpaikkoja tarvittaisiin hieman alle puolet asukasmäärästä eli noin 9 000 työpaikkaa. Realistisena määränä voitaneen pitää noin 7 000 työpaikkaa.
06.06.2011 Sivu 8 / 8 Vesijärjestelmä ja viheralueet Lintukosteikko ja Hannusjärvi ovat vesitasapainoltaan ja luontoarvoiltaan merkittävimmät kokonaisuudet. Hulevesien hallintaan ja tulvien ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lintukosteikon säilymisen takaamiseksi sille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Kosteikko muodostaa alueen keskeisen luontoteeman. Hannusjärven valuma-alueelle ja vesitaloudelle ei kohdistu vision perusteella suuria muutospaineita. Luonnon uomien jaksoja siirretään ja muotoillaan hillitysti ja rakentamiseen sovittaen. Vesi on läsnä ja näkyvissä. Virkistysalueverkostoon luonnon ydinalueiksi varataan mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina Hannusjärven ja Hannusmetsän alue sekä kosteikkokokonaisuus nykyisen puhdistamon itäpuolella. Ekosysteemeinä näitä kehitetään luonnonvaraisina alueina, joissa virkistyskäyttö tapahtuu osoitetuilla rakennetuilla reiteillä. Korttelit ja asuminen Korttelimuodostus ja kaupunkirakenteen teemat johdetaan alueen vahvuuksista. Kaupunkirakenne koostuu toiminnallisesti monipuolisista ja muodoiltaan vaihtelevista kortteleista. Asuntorakentamisen kirjo edesauttaa elävän kaupunginosan syntymistä ja elinkaariasumisen periaatteiden toteutumista. Talotyypit mahdollistavat eri asumismuotojen ja toteutusmallien vaihtelun. Tämä tavoite tuottaa myös sosiaalista monimuotoisuutta, mikä on tärkeä kestävyystavoite. Toteutusyksiköt ovat pieniä, jotta saavutetaan haluttu rakeisuus ja monimuotoisuus. Tämä mahdollistaa rakentamisen erilaisille toteuttajille. Venesatama ja vesivirkistyskeskus Venesataman suunnitteluperiaatteena on pitkäikäinen ja kestävä rakentaminen. Satama on houkutteleva ja vetovoimainen vapaa-ajan paikka, joka on aina auki. Sataman alueella on lukuisia kahviloita ja ravintoloita. Niin yrittäjän kuin virkistyskäyttäjänkin on helppo orientoitua, toimia, ja viihtyä. Sataman rantavyöhyke, lähisaaret sekä Finnoo-Kaitaan osuus Espoon rantaraitistä suunnitellaan siten, että kokonaisuus palvelee monia harrastuksia: liikunta, pelit, kalastus, meri- ja maauimala, skeittaus. Palveluissa otetaan huomioon myös talvikäyttö: luistelu, avantouinti ja saunat. Tilaa vaativaa veneiden säilytystä tutkitaan suurimmaksi osaksi 1-2 venehotelliin sataman itäpäähän. Talvisäilytystä on ulkona vain vähän,
06.06.2011 Sivu 9 / 9 mutta nämä alueet suunnitellaan siten, että ne toimivat kesällä esimerkiksi liikuntakäytössä. Ekologiseen elämäntapaan opastava luontokeskus Luontokeskus toimii osana jokapäiväistä elämää. Sen tarkempi konsepti suunnitellaan yhdessä kiinnostuneiden yhdistysten, yritysten ja sponsorien kanssa. Keskus toimii tilana, jossa esitellään Finnoon kosteikkoalueen lajistoa ja lähiluontoa, erityisesti linnustoa sekä kaupunkiluonnon moninaisuutta ja sen suojelua. Keskus toimii ekologisen elämäntavan näyteikkunana ja havainnollistajana. Globaalisti kiinnostava vesiasioiden esittely voi olla yksi teema: vesivarat, vesiosaaminen ja -teknologia. Pääkohderyhmiä ovat asukkaat, virkistyskäyttäjät, luontojärjestöt, koulut, sekä päiväkodit. Keskus liittyy luontevasti läheiseen metroasemaan ja on hyvän saavutettavuuden vuoksi myös suosittu matkailukohde. Ulkotilat limittyvät puistoalueen kanssa ja luontopolku toteutetaan korkeatasoisena ja opastettuna reittinä. Lintukosteikon vieritse kulkeva Suomenlahdentie rakennetaan kosteikon kohdalla pitkänä maisemaan sopeutuvana, mutta alueelle vahvaa identiteettiä luovana siltana. Siltaan integroidaan kävelyreitti, josta on hyvä mahdollisuus tarkkailla lintukosteikkoa. Finnoon keskusta ja metroasema Finnoon metroaseman ympäristö rakennetaan poikkeuksellisen korkeana ja korkealaatuisena, ja se toimii arkkitehtonisena retkikohteena ja alueen kansainvälisenkin kiinnostavuuden lisääjänä. Kaikkia ikäryhmiä huomioivat, räätälöidyt ja joustavat palvelut löytyvät kävelyetäisyydellä. Yhteydet luontokeskukseen, sataman suuntaan keskeiselle palvelu- ja kävelyakselille ovat luontevia ja korkeatasoisia. Kaitaan keskusta ja metroasema Kaitaan keskustan vahvuutena on normaali elämä, luonto ja maisema. Metroaseman ympäristö muodostaa lähipalvelukeskuksen. Kaitaa saa kehittyä Finnoota hitaammin ja maankäytön ratkaisuille annetaan liikkumatilaa ottaen huomioon pitkä ajallinen kaupunkirakenteen kehityskaari. Kaitaan kohokohtia ovat taide- ja puutarhakeskus Bondas ja aktivoitava kotiseudun kulttuuritalo Rulludden. 3 Energiavisio
06.06.2011 Sivu 10 / 10 Espoon kaupunki ja Fortum tekivät vuonna 2010 aiesopimuksen alueen kehittämiseksi mahdollisimman energiatehokkaaksi Espoon kaupungin arvot huomioon ottaen. Espoo ja Fortum selvittävät yhdessä uusia ja innovatiivisia energiatehokkuutta parantavia keinoja ja luovat niiden toteuttamiseen yhteisen vision. Energiavisiota on työstetty yhdessä Fortumin kanssa ja se valmistuu kesäkuussa 2011. Visiossa on asetettu tavoitteet ja kartoitettu keinot, joilla Finnoon alueesta saadaan kaupunginhallituksen hyväksymän tavoitteen mukaisesti mahdollisimman hiilineutraali alue. Espoon kaupunki tukee tätä kehitystä energia-asiat huomioon ottavalla maankäytön ja rakentamisen ohjauksella. Energiatehokkuus näkyy Finnoossa kaikissa arkielämän toiminnoissa; ekologisuus on alueen keskeinen teema, josta viestitään tehokkaasti ja johon opastetaan luontoja ekologiakeskuksessa. Fortum haluaa olla mukana rakentamassa hiiliniukkaa yhteiskuntaa. Pitkän aikavälin tavoitteena Fortumilla on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Fortumin tärkein keino ilmastonmuutoksen hillinnässä on CO2- päästöttömän energiantuotannon lisääminen sekä älykkäät sähköverkot. Energiavisio liitetään osaksi alueen kokonaisvisiota. Kesäkuussa valmistuvassa raportissa kuvataan tarkemmin energiavision osatekijät. 4 Finnoo-Kaitaa -alueen keskeiset vetovoimatekijät a Kanavat ovat alueen eteläosan keskeinen teema. Jatkosuunnittelussa tutkitaan kanavien teknis-taloudelliset ja ympäristöön liittyvät realistiset toteuttamismahdollisuudet. b Kaupunkimainen ranta-asuminen monimuotoisine julkisine kaupunkitiloineen yhdessä uudistettavan sataman kanssa muodostavat Finnoon merellisen keskuksen. Meritäyttöjen edellytykset, laajuus sekä kustannukset tulee tutkia jatkosuunnittelussa nykyisen rantaviivan ja Ryssjeholmenin välisellä alueella. Lähtökohtana on, etteivät lähiluonnon lintukosteikon ja meren ympäristö- ja virkistysarvot vaarannu. Rantarakentamisen tulee olla monipuolista, korkeatasoista ja riittävän tehokasta, jotta Finnoon eteläosasta muodostuu elinvoimainen ja vilkas merikaupunginosa. c
06.06.2011 Sivu 11 / 11 Nykyisestä Finnoon satamasta kehitetään vetovoimainen venesatama ja vesivirkistyskeskus monipuolisine palveluineen, joka on avoin ja elävä ympäri vuoden. Venepaikkamäärässä tavoitellaan noin 2000 venepaikkaa. Talvisäilytyksestä suurin osa toteutetaan tilaa säästävissä korkeasäilytysrakennuksissa. Finnoon satamasta tulee metroaseman läheisyydessä oleva vesiliikenteen solmupiste, josta voi suuntautua liikennöityjä reittejä rannikon suuntaisesti esimerkiksi länteen Keilaniemeen ja Otaniemeen asti sekä virkistäytymiseen tarkoitettuja reittejä saaristoon. d Finnoon kauaksi näkyvä siluetti luodaan metroaseman (Finnoo-keskuksen) ympäristöön ja siitä Länsiväylälle ulottuvan akselin varteen sijoitettavilla korkeilla rakennuksilla. Ne rakennetaan erikorkuisina, enintään 40- kerroksisina torneina ryhmiteltynä siten, että ne muodostavat ilmavan kokonaisuuden. e Finnoon metroaseman ympäristö on alueen pääkeskus. Keskeiset palvelut sijoittuvat metroaseman yhteyteen, satamakeskukseen sekä näiden väliin rakentuvan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen akselin yhteyteen. Finnooseen kehitetään perinteisistä kauppakeskuksista poikkeava, omaleimainen ja tiivis palvelukokonaisuus, jonka vetovoimaisena osana voi olla luomu- ja lähiruokaan profiloituva kauppahalli. f Kaitaan metroaseman ympäristö muodostaa lähipalvelukeskuksen. Kaitaan maankäyttö saa kehittyä Finnoota hitaammin ja maankäytön ratkaisuille annetaan liikkumatilaa ottaen huomioon pitkä ajallinen kaupunkirakenteen kehityskaari. g Länsiväylän vartta ja alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena. Sinne pyritään luomaan vahva vesi- ja ympäristöteknologian osaamiskeskus. Alueella pyritään suureen työpaikkaomavaraisuuteen. h Alueelle toteutetaan korkeatasoinen luonto- ja ekologiakeskus lähelle metroasemaa, jonka teemoina ovat esimerkiksi Itämeri, Finnoon kosteikkoalue ja sen lajisto, ekologisen elämäntavan ratkaisut, vesiosaaminen ja vesiteknologia. Tutkitaan erilaisia toteutusmalleja mahdollisimman laajaan eri tahojen ja kumppaneiden yhteistyöhön pohjautuen. Lintukosteikon vieritse kulkeva Suomenlahdentie rakennetaan kosteikon kohdalla pitkänä maisemaan sopeutuvana, mutta alueelle vahvaa identiteettiä luovana siltana.
06.06.2011 Sivu 12 / 12 i Alueen virkistysaluekonsepti perustuu viiteen vetovoimaiseen ja toisiaan täydentävään kohteeseen: 1) Hannusmetsän ja Hannusjärven kokonaisuus. 2) Kosteikon ja Finnoon uoman ympäristön viheralue. 3) Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue. 4) Pääkanavan ympäristön urbaani julkinen ulkotila. 5) Saariin ja venesatamaan tukeutuva vesivirkistyskeskus. j Osuus talorakentamishankkeiden kustannuksista käytetään uusien ekologisen rakentamistapojen kehitystyöhön. Puun käyttöä rakentamisessa suositaan rannikon ilmasto huomioon ottaen. Ekologisen koerakentamisen alueet määritellään etukäteen ja koko alueelle luodaan ekologisen rakentamisen suunnitelma sekä kannustinjärjestelmä. Aluetta profiloidaan Euroopan ekologia-teknologia- tieteiden keskuspaikkana. k Pysäköinti perustuu käytön hinnoitteluun nykyisen omistamisen hinnoittelun sijaan. Pysäköinti toteutetaan kustannustehokkaasti joukkoliikennettä ja alueen hintakilpailukykyä tukevaksi. Tiiviisti rakennetulla alueella ei pääosin ole tonttikohtaista pysäköinnin toteutusvelvoitetta, vaan pysäköinti toteutetaan keskitetysti vuoroittaispysäköintiperiaatteella laitoksiin, joissa ei ole nimettyjä paikkoja. l Energiatehokkuus näkyy Finnoossa kaikissa arkielämän toiminnoissa; ekologisuus on alueen keskeinen teema, josta viestitään tehokkaasti ja johon opastetaan luonto- ja ekologiakeskuksessa. Espoon ja Fortumin kesäkuussa valmistuvan yhteisen energiavision jalkautustyö jatkosuunnitteluun aloitetaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.22.2010 / 20 Kaupunginhallitus A hyväksyi seuraavat Finnoon osayleiskaavan tavoitteet: 1 alue on ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue. Tavoitteena on hiilineutraali metron käyttöön perustuva maisemallisesti erottuva korkeiden kerrostalojen kaupunginosa, jolla on omaleimainen merellinen identiteetti osana pääkaupunkiseutua. 2
06.06.2011 Sivu 13 / 13 alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko sekä monipuoliset ja riittävät palvelut. Metroaseman vaikutusalueelle sijoitetaan laadukasta asuntorakentamista ja koko alue suunnitellaan korkeatasoiseksi, kaupunkimaiseksi, tehokkaaksi, ekologisesti kestäväksi ja energiatehokkaaksi. Alueelle sijoitetaan korkeaa rakentamista merinäköaloja hyödyntäen. 3 Visioalueen (ks. alla päätöskohta B1) uusien asukkaiden määrätavoite on 20000. Tästä Finnoon osayleiskaavan alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Sen lisäksi alueelle kaavoitetaan palvelu- ja työpaikkarakentamista. Myös muita asukasmäärävaihtoehtoja arvioidaan. Kokonaistaloudellisuuden varmistaminen ja Finnoon kaupunginosan yleinen raami (eli eri tekijöiden yhteensovittaminen: metro, kaupunkikeskus, merellisyys, venesatama, luontokeskus, lintukosteikko yms.) kuuluu kaupungin hallintoelinten tehtäväjaon mukaisesti kaupunginhallituksen lle (EKY). Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 4 maakuntakaavaan virkistysalueena merkitty Suomenojan laakso varataan yleiseen virkistyskäyttöön ja maakuntakaavaan merkitty rannan suuntainen viheryhteys otetaan suunnittelussa huomioon. Finnoon lintukosteikko luontopolkutoimintoineen liitetään kaavallisesti Suomenojan laakson virkistysalueeseen ja turvataan ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus. 5 lintukosteikon suojelu turvataan valtuuston 12.10.2009 7 kohdalla tekemän päätöksen mukaisesti. Suojelualueesta tehdään alueen vetovoimatekijä rakentamalla sen länsilaidalle korkeatasoinen luontokeskus, joka samalla toimii rajaavana elementtinä urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan linnustonsuojelualueen välillä. 6 korkeatasoista asuntorakentamista leimaa myös monipuolinen vapaa-ajan ja virkistäytymisen keskus merenrannan ja sisämaan suuntaan ulottuvine palveluineen ja kanavineen. Venesataman ja veneiden talvisäilytyksen kehittämiselle suunnitellaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet. 7 alueen rantavyöhykkeet, täytöt, tulvasuojaus ja muu maaston muotoilu suunnitellaan maisemalliset, toiminnalliset sekä virkistys- ja suojelunäkökohdat huomioon ottaen. B kehotti teknistä toimialaa käynnistämään Finnoon alueelle (laajennettuna Iivismiemen alueella oheismateriaalin mukaisella rajauksella) toiminnallisen ja maankäytöllisen vision laatimisen. Työn keskeiset tulokset
06.06.2011 Sivu 14 / 14 ja esitykset niiden pohjalta tuodaan kaupunginhallituksen kilpailukykyjaoksen hyväksyttäväksi. C hyväksyi Fortumin (Fortum Espoo Distribution Oy sekä Fortum Power and Heat Oy) ja kaupungin välisen, liitteen mukaisen aiesopimuksen Finnoon alueen energiatehokkuuden kehittämisestä. D päätti, että ennen asemakaavoituksen käynnistymistä valitaan muutama yhteistyökumppani. Tämä valintaprosessi tuodaan kaupunginhallituksen on hyväksyttäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ympäristölautakunnan jo teettämää selvitystä täydennetään siten, että mahdollistetaan Suomenlahdentien eri vaihtoehtoisten linjausten perusteltu arviointi. Tiedoksi
06.06.2011 Sivu 15 / 15