Kumppanuuden rakentaja 2 2012 Smail Yhteistyön tiellä Vastuullinen Adjutantti 14 26 Elben esteetön päivä 8 Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa
Tärkeintä Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Juho Paavola Tärkeintä on yhteinen tsemppi Uusi tehtäväni Skanska Talonrakennuksen toimialajohtajana on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja viidentoista talossa vietetyn vuoden aikana tutuksi tullutta. Aiemmin olen työskennellyt toimitilarakentamisen maailmassa. Nyt tutustun innostuneena asuntorakentamiseen ja talotekniikkaan sekä varsinkin uusiin ihmisiin. Uusilla alueilla minua erityisesti kiinnostaa löytää hyviä, kestäviä asiakassuhteita. Luottamus saa alkunsa onnistuneesta hankkeesta, jossa kaikki osapuolet pääsevät tavoitteisiinsa. Silloin otetaan vakaita askelia kohti pitkäaikaista kumppanuutta. Pitkäaikaisesta yhteistyöstä minulla on hyviä kokemuksia myös kilpasulkapallon parista. Pelasin saman nelinpeliparin kanssa 8-vuotiaasta 25-vuotiaaksi. Kaksi henkilöä on pienin mahdollinen joukkue, mutta siinä pääsi jo kiinni joukkuepelin henkeen. Yhdessä pystyimme usein Kuka? Jarkko Muurimäki, 40 vuotta, DI, toimialajohtaja (Skanska Oy, Etelä-Suomen asunto- ja toimitilarakentaminen sekä talotekniikka) Perhe: vaimo sekä 6- ja 9-vuotiaat pojat Tärkeintä työssä on oikeanlainen asenne. Osaamisella ei tee paljoakaan, jos tekijän asenne ei ole kohdallaan. Erilaiset osaamiset ja määrätietoinen asenne yhdistämällä tavoitteet saavutetaan. Tärkeintä vapaa-ajalla ovat perhe ja ystävät. Yhteiset hetket vaikka Legoja rakennellen, urheillen tai kokkaillen ovat kullanarvoisia. 2
ylittämään itsemme ja tukemaan toisiamme. Vaikka toinen singahtaisikin väärään suuntaan, toisella on mahdollisuus paikata virheliike. Asiakkaan kanssa koen hankkeissa samanlaista yhteispelin tunnetta. Meillä on sama tulostavoite, johon tähdätään yhteisellä tsempillä. Pärjäämisestä syntyy fiilis, että seuraavakin kerta voitetaan yhdessä. Onnistumisen tunne on koettavissa samalla tavoin mailan varressa ja neuvottelupöydän ääressä. Tiukoissa paikoissa jotkut tuntevat ikäviä tunteita, minä puolestani sytyn niissä. Kilpaurheilussa minua kiehtovat kamppailu, haastaminen ja tuloksen saavuttaminen. Sulkapallo on nopea ja fyysinen mutta samalla taitoa vaativa laji, jossa mielen on oltava hallinnassa. Esimerkiksi syöttö nelinpelissä vaatii kylmiä hermoja. Selvät tavoitteet ovat paikallaan myös työelämässä. On tärkeää priorisoida, mikä missäkin rakennushankkeessa on ratkaisevaa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi toimitiloissa aikataulutavoitteiden saavuttaminen on olennaista, jotta tilat saadaan tavoiteltuun käyttöön silloin kun on suunniteltu. Kaikkea ei kannata sohaista, vaan keskitytään siihen, että tehdään tärkeimmät asiat erityisen hyvin. Sekä urheilussa että työelämässä hyvällä ja positiivisella taistelutahdolla syntyy parempaa tulosta kuin väkisin puristamalla. Suomessa puhutaan usein mieluusti virheistä ja niiden välttämisestä, itse tykkään puhua onnistumisista. Erinomaisista suorituksista voi oppia yhtä paljon kuin virheistäkin. Olen nähnyt monia asiakkaidemme ja työkavereideni yhteisiä huippusuorituksia, ja uskon niitä tulevan myös paljon lisää. 3
Tässä ja nyt Esteettömyys on tilojen käyttäjien ja omistajien yhteinen etu. Suunnittele ja toteuta -hankkeen tärkein työväline on avoin yhteistyö, osoittaa Valtatie 8:n ohikulkutien rakentaminen Pohjanmaan rannikolla. 8 on kaupunkirakenteen ennakoinnin tulos, joka rakennetaan haastavissa olosuhteissa ja 20Länsimetro valtavassa mittakaavassa. 14 18 Tampereen Härmälänrannassa myös asukkaat osallistuvat uuden kaupunginosan kehittämiseen. Uusi jäteasetus kirittää polttolaitosten rakentamista: Vantaalle nouseva Suomen suurin jätevoimala tuottaa kolmanneksen Vantaan sähköstä ja puolet kaukolämmöstä. 22 4
Painotuotteen hiilipäästöt 26 Liisa Salmela päätoimittaja Esteettömämpää elämää Tässä As. Oy Espoon Adjutantin huoneistossa asukas voi seurata lähes reaaliaikaisesti asuntonsa energian-, veden ja lämmönkulutusta. 29 BoKlok on Skanskan ja IKEA:n vastaus kohtuuhintaiseen asumiseen. Esteettömyys on rakennusalalla kestoaihe. Keskustelua siitä käyvät arkkitehdit ja muut suunnittelijat, rakennuttajat ja urakoitsijat sekä rakennusten ja rakenteiden loppukäyttäjät, kaikki enemmän tai vähemmän omasta näkökulmastaan. Kyseessä ei ole kuitenkaan kolikko, jossa on kaksi eri puolta, vaan pikemminkin Rubikin kuutio: kun sitä kääntelee ja vääntelee, sivut menevät aina uuteen asentoon. Olemme tässä lehdessä koettaneet nostaa esiin Rubikin kuution eri sivuja. Esteettömyys muuttuu käytännön rakennushankkeissa sadoiksi yksityiskohdiksi, joihin ei välttämättä ole olemassa erinomaisia ratkaisuja, vaan vain jonkun kannalta huonoja ja toisen kannalta parempia. Millainen kynnys kylpyhuoneeseen laitetaan, jotta pyörätuolilla pääsisi mukavasti sisään, mutta toisaalta vedet eivät valuisi ulos? Tukikahvat ja suihkuistuimet taas voivat helpottaa liikuntarajoitteisen peseytymistä, mutta arkkitehti tuskailee, kun valmistajilta ei löydy visuaalisesti toimivia ja kokonaisuuteen sopivia tuotteita. Valmis rakennus on joukko valintoja, joita on tehty eri lähtökohdista. Niistä voit lukea enemmän sivuilta 8 13. Esteettömään elämään voi joskus johtaa ihan oikea tie. Tällainen on muun muassa Sepänkylän ohitustie, joka on toteutumassa Vaasaan ja Mustasaareen. Uuden tien myötä valtatien liikennevirta ei kulje enää Mustasaaren keskustaajaman läpi, mikä tarkoittaa sujuvampaa työmatka- ja koululaisliikennettä ja parempaa liikenneturvallisuutta. Suotuisten tuulten tie tulee tutuksi sivuilla 14 17. 30 Villa Gardenia Kauniaisissa on ensimmäinen Skanskan uuden pientalokonseptin mukainen puutaloalue. Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, 00101 Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin 050 374 3070 liisa.salmela@skanska.fi Smail Kumppanuuden rakentaja 2 2012 Yhteistyön tiellä Vastuullinen Adjutantti 14 26 VAKIOPALSTAT Tärkeintä... 2 Pääkirjoitus... 5 Nostot... 6 Kuvatut... 32 3 x väite... 35 Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin 050 550 1388 Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2012 Painos: 6 500 kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Osoitteenmuutokset ja palaute: viestinta@skanska.fi www.skanska.fi tai puhelin 020 719 2384 Elben esteetön päivä 8 on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. Ilmastohyvitys on ostettu: Nordic Offset Oy www.climatecalc.eu Cert. no. CC-000025/FI Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa Elbe Nousjoen ja hoitaja Annamaija Päiväsen kuvasi kanteen Juho Paavola. 5
Nostot Palokankeskukselle LEED-kultaa Kuva: Jenni Ala-Mantila Puuvilla kasvaa Satakunnan suurimmaksi yritys- ja koulutuskeskukseksi muodostunut Puuvillan keskuskortteli Porissa laajenee moni-ilmeiseksi kaupan, kulttuurin ja viihteen keskittymäksi. Hankkeen omistajina ja sijoittajina toimivat Renor Oy ja Ilmarinen ovat sopineet alueen kehittämisestä yhteistyössä Skanskan kanssa. Skanska rakentaa kortteliin Kauppakeskus Puuvillan, jonka urakkasumma on noin 110 miljoonaa euroa. Rakentaminen käynnistyy välittömästi, ja tavoitteena on saada kauppakeskus avatuksi joulumyyntiin 2014. Vuokrattavaa liike- ja toimitilaa keskukseen tulee noin 43 000 neliömetriä. Hanke on merkittävä urakka Skanskalle, ja se on yksi Suomen suurimmista nyt rakenteilla olevista talonrakentamisen hankkeista, kertoo aluejohtaja Jari Pölönen Skanskasta ja jatkaa, että kohteelle haetaan LEED -sertifikaattia tavoitteena vähintään kultataso. Uudet tilat on avattu Skanskan toimitilamarkkinoinnin Uudet tilat -verkkosivut avattiin lokakuussa. Uudistuneen sivuston avulla asiakas saa nopeasti ja jäsennellysti käsityksen Skanskan laajasta uusien tilojen tarjonnasta. Esitellyt tilat on jaettu kiinteistötyypeittäin toimistoihin, kauppa- ja liiketiloihin sekä varasto- ja logistiikkatiloihin. Uusilla verkkosivuilla asiakkaan on mahdollista listata Skanskan tarjonnasta löytyvät vaihtoehdot myös omilla kriteereillään. Samasta kiinteistöstä löytyvät eri tilat esitellään omina kokonaisuuksinaan aiempaa yksityiskohtaisemmin. Asiakas voi merkitä häntä kiinnostavat kohteet, vertailla niitä keskenään ja vaikkapa lähettää listauksen omista suosikeistaan kollegoilleen. Vapaiden vuokrattavien tilojen lisäksi vaihtoehtona on tilojen toteuttaminen alusta lähtien yrityskohtaisena ratkaisuna. www.skanska.fi/uudet-tilat Renor Oy Jyväskylässä sijaitsevan Palokankeskus III -hankkeen toiselle vaiheelle on myönnetty kultatason LEED -ympäristösertifikaatti. Palokankeskus on ensimmäinen Keski-Suomessa sijaitseva LEED-sertifioitu kohde. Palokankeskuksen omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Skanska oli helmikuussa 2011 valmistuneen hankkeen kehittäjä ja kokonaisurakoitsija. Kohteen LEED-kultajahdista sovittiin jo hankkeen alkuvaiheessa yhdessä Varman kanssa. Skanska on kehittänyt Palokankeskusta vuodesta 1996 lähtien. Keskuksen kokonaisala on noin 62 500 neliötä. Kännykkä ei kuulu! Kaikki metallia sisältävät energiatehokkaat rakenteet pitävät tehokkaasti lämmön sisällä, mutta valitettavasti haittaavat mobiililaitteiden käyttämien radiosignaalien kulkua. Rakennusteollisuus on mukana hankkeessa, jossa muun muassa ikkunavalmistajat selvittävät selektiivikalvon osittaista poishiomista ja betoniteollisuus teräsverkon suurempaa silmäkokoa. Eristeteollisuudessa on jo ehditty löytää uusia alumiinifolion korvaavia tuotteita. Hankkeen tutkimustuloksia on odotettavissa jo keväällä, ja ne johtanevat rakentamisen uuteen ohjeistukseen. Vauhtia ympäristötehokkuuteen Skanska allekirjoitti Nordic Built -hankkeen peruskirjan Kööpenhaminassa elokuussa ja sitoutui omalta osaltaan luomaan kilpailukykyisiä ratkaisuja kestävään rakentamiseen. Nordic Built on pohjoismainen hanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa ympäristötehokkaiden rakentamisratkaisujen kehitystä. Rakennusalan ensimmäinen standardisoitu hiilidioksidipäästöjen mittausja raportointimenetelmä ENCORD on julkaistu ja otettu käyttöön. Maailmanlaajuisen menetelmän kehittämiseen osallistui 18 rakennusalan yritystä. Skanskalla oli kehitysprosessissa keskeinen rooli. Uuden menetelmän avulla asiakkaiden on helppo vertailla eri yritysten hiilidioksidipäästöjä. Skanska käyttää tästä lähtien ENCORD:in hiilidioksidipäästöjen mittausprotokollaa kaikissa toiminnoissaan. Monet ympäristöorganisaatiot suosittelevat uutta menetelmää. Skanska on mukana Nordic Green Building Councilien konferenssissa 31.1. 1.2.2013. Konferenssi järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla, ja siellä on mielenkiintoista ohjelmatarjontaa pohjoismaisista ympäristötehokkaan rakentamisen ratkaisuista. Tule sinäkin mukaan! www.nordicgbc.org 6
Havainnekuva: Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy Kuopiolaisille lisää elämyksiä Kuopion keskusta uusiutuu. Kuopiolaiset saavat tulevaisuudessa muun muassa entistä hienompia elokuvaelämyksiä, sillä kaupunkiin on tulossa uusi seitsemän salin kokoinen elokuvateatteri. Se rakennetaan ensi keväänä valmistuvaan Oy Carlsonin IsoCee -kauppa- ja viihdekeskukseen, johon on tulossa myös runsaasti muita palveluita. Carlsonin toimitusjohtajan Kyösti Karhusen mukaan IsoCee-hanke nivoutuu erinomaisesti Kuopion alatorin maanalaisen pysäköintihallin valmistumisaikatauluun. Uuden keskuksen avulla Carlson pyrkii lisäämään kaupungin vetovoimaisuutta tarjoamalla asiakkaille jatkossa yhden paikan, jossa voi tehdä ostoksia, käydä elokuvissa, kuntoilla, ruokailla ja tarvittaessa yöpyä. Skanska on ollut kehittämässä Kuopion keskustan vetovoimaa maan pinnalla ja sen alla. Alatorin 1 300 autopaikkaan laajentuneen pysäköintitilan ja maanalaisen kauppakäytävän harjannostajaisia vietettiin viime elokuussa. Carlsonin mittava tavaratalosaneeraus ja -laajennus valmistui viime vuoden joulukaupan alkajaisiksi ja laadukasta majoitusta tarjoava hotelliosuus keväällä 2012. Kauppa- ja viihdekeskus IsoCee saavuttaa maalilinjansa toukokuussa 2013. Ensi vuoden aikana Kuopion kävelykeskustan kauppakorttelit, pysäköintilaitokset ja kauppahalli yhdistyvät yhdeksi maamme suurimmista kauppakeskittymistä. Kuva: istockphoto 7
Elbe Nousjoki ei halunnut asua yksin sen jälkeen, kun liikkuminen vaikeutui. Pyörätuolissa oppii, kuinka esteettömyys muodostuu lukemattomista yksityiskohdista. Tämä tiedetään myös Nousjoen uudessa kodissa, Vire Koti Aino ja Antissa Vantaan Asolassa. Pieni kynnys voi olla iso kynnys Teksti: Riku Siivonen Kuvat: Juho Paavola e S oli kova laaki, Elbe Nousjoki sanoo ja pudistelee päätään. Nousjoki, 89, oli ollut muutama kuukausi sitten menossa parvekkeelleen tutussa kodissaan Hyvinkäällä, kun jotakin tapahtui. Rollaattori kaatui ja Nousjoki sen mukana. Lihas revähti siis kova laaki. Viimeistään silloin Elbe Nousjoki päätti, että kotona hän ei yksin selviä. Kyllä ne terveyskeskuksessa yrittivät sellaista vielä ehdottaa, mutta minä sanoin, että älkää nyt höpsöjä puhuko. Nousjoen Hyvinkään-kotiin oli kyllä asennettu muun muassa ylimääräisiä kaiteita, mutta hän halusi silti muualle. Toinen jalka oli huonossa kunnossa. Lumpio mureni ja tukijänteet kuivuivat, se ei kestä astumista. Milläs minä ottaisin mitään kaapeista tai muuta, Nousjoki sanoo ja osoittaa jalkatukeaan. Kunnan vanhainkodissa hän olisi joutunut jakamaan huoneen, joten Nousjoki otti ilomielin vastaan tyttärenpojan ehdotuksen, että hän muuttaisi Vantaan Asolaan, jossa kesällä avattiin uusi Mainio Vire Oy:n Vire Koti Aino ja Antti. Parvekkeelle pääsee aina Nyt Elbe Nousjoki on totutellut pari kuukautta täyteen palveluun: aika kuluu hyvin, kun viisi kertaa päivässä käy syömässä. Lopun aikaa hän lukee tai katselee televisiota huoneessaan, jossa on suvun valokuvia viisitoista sitten vuotta kuolleesta aviomiehesta, tyttärestä, tämän pojista ja lapsenlapsenlapsista. Retkille Nousjoki ei kovasti halaja, yksin viihtyvää sorttia kun on. Mutta jos mieli tekee lähteä liikkeelle, se onnistuu. Sänky on sähkökäyttöinen, joten sen voi säätää sopivalle korkeudelle, niin että Nousjoki pääsee pyörätuoliinsa. Asunnon ovi aukeaa helposti työntämällä tosin Nousjoki pitää sitä lukossa, etteivät muut asukkaat tupsahda sisään kesken päiväunien. Moni muu asukas on muistisairas, joten pientä hortoilua esiintyy. Pihaan vievät ovet on toki lukittu. Sen sijaan ovet aidatuille parvekkeille ovat aina auki. Se on yksi niistä asioista, jotka ilostuttavat vastaava hoitaja Annamaija Päivästä. Hän oli hoitajana jo remonttiin menneessä Vantaan Simonkylässä sijaitsevasta Hoivakoti Tuijassa, jonka asukkaat muuttivat tänne Asolaan. Mukaan valittiin sopivat vanhat tutut taulut ja huonekalut, jotka yhdessä kauniiden tapettien ja lämpimien värisävyjen lisäävät kodikkuutta. Oven edestä ei tarvitse peruuttaa Uusi Vire Koti saa hyvät pisteet myös vierailulle tulleelta esteettömyysasiantuntija Terhi Tammiselta. Hän löytää ammattilaisen silmillä heti paljon mainioita yksityiskohtia Nousjoen yksiöstä. Erityisen toimiva on kylpyhuoneen liukuovi: se on helppo avata pienellä kädenliikkeellä, eikä asukas joudu peruuttelemaan pyörätuolilla oven tieltä pois. Kylpyhuone on tilava, mutta kaikkeen sekään ei taivu: se on niin sanottu toispuoleinen pyörätuolilla pääsee vain toiselle puolelle wc-pyttyä. Tällä on merkitystä, kun vaikkapa osin halvaantunut ihminen nostaa itseään pyörätuolista. Nousjoen ikkuna on varsin matalalla täällä pyörätuolistakin voi katsella ulos. Aina voi tietysti parantaa. Esimerkiksi Nousjoki ei pysty itse avaamaan ikkunaa 8
Elbe Nousjoki muutti kesällä Vire Koti Anna ja Anttiin. Nousjoen arkkitehtinä työskentelevä tyttärenpoika antoi hyvän arvosanan Nousjoen uuden kodin esteettömyydestä ja suunnittelusta. 9
Terhi Tamminen näyttää, että wc-istuimen käsinojat olisi hyvä kiinnittää pytyn sijaan seinään, jotta jää enemmän tilaa käyttäjälle. Elbe Nousjoen kylpyhuoneen ovi liukuu helposti auki. Samoin kynnys on matala. Annamaija Päiväsen mielestä esteettömyys on myös osa turvallisuudentunnetta. tai sulkemaan kaihtimia kädensijat ovat normaalilla korkeudella. Sellaisten pienten asioiden huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun esimerkiksi vanhuksella ei ole sellaista ympärivuorokautista hoitoa kuin Vire Kodeissa on. Täällä voi aina pyytää hoitajalta apua, Nousjoki kiittää vaikka huomauttaakin, että hän ei pääse parvekkeelle omalla pyörätuolillaan. Sinun täytyy peruuttaa isot renkaat edellä tuolla pyörätuolilla, vastaava hoitaja Päivänen neuvoo. Pienikin kynnys voi olla iso kynnys, Terhi Tamminen tiivistää esteettömyyden haasteet. Kontrasteja ja vahvoja käsinojia Nyt Nousjoki haluaa kuitenkin pienille päiväunille. Asunnon ovi sulkeutuu, ja samaan aikaan käytävällä syttyvät valot. Täällä on liiketunnistimet, jotka sytyttävät valot. Se on paitsi energiansäästöä, myös varotoimi. Hoitajat näkevät yöllä, jos joku asukas lähtee liikkeelle, Terhi Tamminen kertoo. Käytävällä ja yhteisissä ryhmätiloissa hän löytää lisää hyviä ratkaisuja. Valaistus on tasainen, eikä varjoja muodostu. Se on heikosta näöstä kärsiville tärkeää. Joskus vanhukset ajattelevat hyppivänsä ojien yli, kun varjo sattuu eteen. Ryhmäkoteja ja vuokra-asuntoja Vantaan Asolan asuin- ja ryhmäkotikiinteistö käsittää seitsemänkerroksisen torniosan ja kolmikerroksisen siipirakennuksen. Torniosassa on 41 vuokra-asuntoa ja siipirakennuksessa 58 ryhmäkotiasuntoa. Ne sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Ryhmäkotiosan vuokralainen on Mainio Vire Oy. Kesäkuussa valmistuneen kiinteistön rakennuttaja ja omistaja on Ilmarinen. Kohteen on rakentanut Skanska Talonrakennus ja suunnitellut Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi. 10
Lisäksi Asolan Vire Kodin tiloissa on paljon kontrasteja, jotka helpottavat hahmottamista. Käytävän lattian punainen väri muuttuu ryhmätilan kohdalla vaalean puun sävyyn. Vire Koti Aino ja Anttiin valittiin pyöreät ja korkeat pöydät, joiden alle mahtuu pyörätuoli ja myös pyörätuolin jalkatukien päällä olevat jalat. Eikä tässä vielä kaikki: sohvien on oltava riittävän kovat, että nouseminen on helppoa. Tukevat käsinojat tulee olla, eikä tuolin istuinosan etureuna saa olla korkea se painaa helposti vanhusten jalkoja, joissa verenkierto on jo huono. Estettömyys estää turhat muutot Pieniä mietittäviä yksityiskohtia siis riittää. Vaikka esteettömyys tunnetaan Suomessa melko hyvin ja siihen pyritään, niin aina ei kaikkea suunnitteluprosessissa ole huomioitu. Perinteisesti esteettömyys mielletään liikkumisen esteinä ja huomiotta jää esimerkiksi näköympäristö ja kuunteluympäristö. Monesti esteettömyys on sarja pieniä asioita, jotka vain pitää huomioida riittävän ajoissa suunnittelu- tai korjausprosessia, sanoo Avaavan Terhi Tamminen. Avaava on kerännyt yhteen sekä koti- että ulkomaisten järjestöjen ja muiden tahojen tiedot hyväs- Nojatuolien ja sohvien käsinojat ovat riittävän tukevia eivätkä penkit ole liian upottavia. Käytävillä on tukikaiteet ja hyvä valaistus. Ryhmätilojen pöydät ovat pyöreitä niissä ei ole jalkoja estämässä pyörätuolien työntämistä pöydän alle. Ilmarisen rakennuttajapäällikön Niina Rajakoski: Tarvitaanko aivan kaikkiin asuntoihin isoja esteettömiä märkätiloja? Esteettömyys ei mielestäni estä mitään, kuten laadukasta, hyvää tai kaunista rakentamista. Tämäkin asia on pitkälti vain asenteista kiinni. Meille se on erityisen tärkeää kaikissa kohteissa ja tiloissa, sillä Ilmarinen on vastuullinen sijoittaja ja rakennuttaja. Mikäli asunto on esteetön, asukkaat pystyvät asumaan asunnoissa pitkään ja myös silloin, jos omalle kohdalle tai perheenjäsenelle sattuu onnettomuus tai elämässä tapahtuu terveydentilan muutos, jossa nuoremmankin ihmisen liikkuminen vaikeutuu. Monesti on ihmetelty pienempien asuntojen suhteettoman suuria märkätiloja verrattuna asunnon muihin neliöihin. Asukas voi miettiä, että miksi minä maksaisin suuresta märkätilasta kallista vuokraa. Ehkä vuokra-asuntotuotannossa voi harkita, että puolessa tai 70 prosentissa asunnoista olisi isoja esteettömiä märkätiloja ja loppuosa hiukan pienempiä, joissa huomioidaan varaukset tukikaarille ja muille varusteille? Elämäntilanteen muuttuessa voisi sitten tarjota asukkaalle samasta yhtiöstä tilanteeseen sopivan asunnon, jossa on suurempi märkätila. Skanskan rakennuspäällikkö Eero Suuperko: Esteettömyys on hyväksytty haaste. Rakentajan näkökulmasta esteettömyys on sinänsä asia muiden joukossa, joka pystytään kyllä takaamaan. Kustannuksia se nostaa hiukan, riippuen kohteesta: keskimäärin yhdestä kolmeen prosenttiin. Mutta joskus erilaiset lakien ja säädösten vaatimukset menevät ristiin: Kylpyhuoneessa pitää olla toisaalta riittävä kynnys, jotta vedet eivät valu vaikkapa eteisen lattialle. Mutta esteettömyys vaatisi, että kynnystä ei saa olla! Olemme kokeillet erilaisia ratkaisuja ja kompromisseja, mutta oikein hyvää ei ole tullut kohdalle. Esimerkiksi niin sanotut laahaavat eli jousilla laskeutuvat kynnykset tukkeutuvat pölystä helposti. Noin yleisesti suhtautuminen esteettömyyteen on rakennusalalla muuttunut. Nyt se on sellainen hyväksytty juttu, aikaisemmin koettiin hirveää vastustusta. Nyt näihin vaatimuksiin osataan varautua paremmin ajoissa. 11
Koko piha on tasainen aidat tarvitaan muistisairaiden vuoksi. Aidatulle parvekkeelle pääsee pyörätuolillakin koska vain, ovi on aina auki. tä esteettömästä rakentamisesta ja myy tätä tietotaitoa rakentamisen parissa toimiville ammattilaisille. Tamminen on havainnut, että varsinkin uudiskohteissa esteettömyydestä pyritään huolehtimaan kohtuullisen hyvin. Tietysti sitten, kun näkee 1950- ja 70-luvun taloihin tehtyjä palvelutaloja ja hoivakoteja, niin riittäähän siellä korjattavaa. Vastaava hoitaja Annamaija Päivänen nyökyttelee ja muistuttaa, että siihenkin on syynsä: Silloin huonokuntoisimmat hoidettiin terveyskeskuksien vuodeosastoilla. Vanhainkodeissa oli parempikuntoisia ihmisiä. Mutta nyt suuret ikäluokat ovat tulossa vanhoiksi, Suomi harmaantuu. Jossain he asuvat jo nytkin. Siksi esteettömyys ei tarkoita siis vain jotain, joka pitää huomioida hoivakotien rakentamisessa. Jos asunto on alun perin rakennettu sellaiseksi, että siellä pystyy asumaan myös huonokuntoisempi, pystyy ihminen asumaan kotonaan paljon pidempään. Se on monella tavalla tärkeää. Itse tekeminen, itse pystyminen on ihmisen hyvinvoinnille merkittävä tekijä, Tamminen sanoo. Kattava tietopaketti rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteet Esteettömyys on suunnittelun palapeliä Petri Rouhiainen Rakennusten ja tilojen suunnittelijoilla on kaksinkertainen haaste. Yksi asuntosuunnittelun trendeistä ja sille asetetuista toiveista on luoda monipuolisempaa asumiskirjoa etenkin kerrostaloihin, vaikkapa kaksikerroksisia asuntoja. Lisäksi nykypäivän tavoitteita on suunnitella muunneltavia tiloja eri elämänvaiheisiin ja monimuotoisille perheille. Samaan aikaan on ymmärretty, että kaikilla ihmisryhmillä on yhtäläinen oikeus helppoon ja esteettömään kulkemiseen. Erilaiset esteettömyyssäädökset asettavat rahan lisäksi kuitenkin reunaehtoja mitoituksille. Suunnittelijoiden tehtävä on ratkaista, miten nämä asiat yhdistetään, sanoo arkkitehti SAFA Petri Rouhiainen, jonka toimisto on suunnitellut niin kaupunkitiloja, ostoskeskuksia kuin asuntojakin. Haasteenamme on oivaltaa, miten esimerkiksi esteettömyysmääräysten luomia tiloja voidaan käyttää esimerkiksi säilytykseen tai onko mahdollista luoda ratkaisuja, joissa tilat voivat helposti olla muunneltavissa. Sellaisia me olemme täällä toimistossa ratkoneet, Rouhiainen sanoo. Joskus ratkaisu voi olla jonkun tilan tai mitoituksen säätäminen siten, niin että siihen saadaan samalla mahtumaan esimerkiksi kalustus, joka muuten olisi mahdoton, hän kuvaa yhtä suunnittelupalapelin yksityiskohtaa. Vaikeakulkuisuus ei ole kenenkään etu Esteettömyyden huomioiminen niin julkisessa rakentamisessa kuin asuntotuotannossa on Rouhiaisesta pääsääntöisesti hyvä, koska se helpottaa kaikkien käyttäjien elämää. Vaikeakulkuisuus ei ole kenenkään etu. Aika monella on joskus lastenrattaat työnnettävänä tai olemme tilapäisesti liikuntarajoitteisia. Lisäksi täällä kuten muissakin länsimaissa väestö vanhenee nopeasti. Esteettömyys tukee käyttäjien eli meidän kaikkien tasavertaista mahdollisuutta elää mielekästä elämää ja käyttää kaupunkejamme. Me emme ehkä aina huomaa sitä, koska se on niin oleellinen osa etenkin suomalaista julkista ja palvelurakentamista. Meille se tulee näkyväksi viimeistään silloin, kun matkustaa maailmalla. Miksi näin sitten on? Meillä virkamiesvalvonta toimii, noudatamme määräyksiä ja kansainvälisesti tar- 12
Artek-sukupolvi haluaa myös kaunista Esteettömyyden huomioiminen ei maksa rakennuttajalle välttämättä ylimääräistä. Sitä on tutkittukin jos esteettömyysnäkökulmat huomioidaan suunnittelun tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, lisäkustannukset jäävät pieniksi, Tamminen sanoo. Avaavan intohimona on tuoda estettömyyden apuvälineihin myös kauneutta. Kun Artek-sukupolvi jää eläkkeelle, se varmasti haluaa asua myös miellyttävän näköisessä ympäristössä. Tämän vuoksi me korostamme aina paitsi erilaisten apuvälineiden tarkoituksenmukaisuutta ja käyttömukavuutta, myös niiden designia. Me etsimme jatkuvasti muotoilullisesti kiinnostavia vaihtoehtoja tarjottavaksi ja jos niitä ei löydy, me myös tuotamme niitä. Sitähän tavallaan sanoi Elbe Nousjokikin jo aiemmin, kun hän kertoi tuoneensa huoneeseensa kauniin maton. Se otettiin kuitenkin pois turvallisuussyistä. Eivät ne suvainneet mattoa, vävypoika sanoi että mummi liukastuu. Mutta kyllä minä sen jouluna laitan takaisin. Tunnelmaa. Helpotus-kilpailun voittaja pian tuotantoon Voisiko kylpyhuoneissa olla sekä tyylikkäitä että käytännöllisiä tuotteita, jotka helpottaisivat niin liikkumisesteisen henkilön, ikääntyneen pariskunnan kuin lapsiperheenkin arkea? Tämä kysymys oli taustalla, kun Skanska Kodit ja esteettömyyden asiantuntijaorganisaatio Avaava järjestivät viime vuonna alkaneen Helpotus-kilpailun. Yleisimmin käytetyt apuvälineet eivät ole visuaalisesti houkuttelevia. Tavoitteenamme on, että voisimme tarjota apuvälinesarjan, joka sopii myös estetiikaltaan uuden kodin sisustukseen, kertoo Design Manager Sari Anttonen Skanska Kodeista. Kilpailussa piti suunnitella teolliseen tuotantoon sopiva tuotesarja: wctukikaidepari, seinäkiinnitteinen tukikahva ja seinään asennettava suihkuistuin. Kilpailun voitti sisustusarkkitehtien Teija Tarvon ja Jarno Vesan suunnittelema Otteet-sarja. Se julkistetaan valmistajan varmistuttua. Neuvottelut ison kansainvälisen valmistajan kanssa ovat loppusuoralla, kertoo Avaavan markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Terhi Tamminen. Lisäksi kilpailussa palkittiin toisella palkinnolla tuotesarja Särmä. tömyydestä: http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/esteettomyys/ kastellen otamme sellaiset käyttöön usein ensimmäisten joukossa. Tosin tiukasta säännöstöstä johtuen jotain yllättävää tai erilaista uutta ilmettä tai ratkaisuja saattaa jäädä rakentamatta, jos joustot eivät ole mahdollisia. Ja näin ammatillisesti suunnittelun suurin suolahan on, että voisi luoda jotain aidosti uudenlaista. Rouhiainen haaveilee, että suomalaisilla rakennusvalvontaviranomaisilla olisi enemmän tapauskohtaista harkintavaltaa ja joustoa. Etenkin tämä korostuu silloin, kun suunnitellaan vanhojen rakennusten uusiokäyttöä. Suunnittelijan kannalta olisi mielekästä, jos tarkkaan harkitut poikkeukset antaisivat mahdollisuuksia tuottaa myös tavanomaisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Rakennettu rakennuskanta on tärkeä osa kansallisvarallisuutta ja vanhojen rakennusten uusiokäytön suunnittelu on yhä tärkeämpi osa arkkitehdin ammattikuvaa. Ammatillisesti tämä tarjoaa yhä enemmän positiivisia haasteita, joihin pitää pystyä vastaamaan, ei vain vanhaa kopioimalla vaan uutta luomalla. Lainsäädännön tulee tukea myös tätä koko yhteiskuntamme yhteistä haastetta. 13
Yhteistyön tiellä: Vaasan kaupungin Markku Litmanen (vas.), Skanskan Kyösti Ratia, Liikenneviraston Ari Mäkelä, Skanskan Timo Kujanpää ja Mustasaaren Sten-Ole Back. Valtatie 8:n ohikulkutie Pohjanmaan rannikolla etenee suotuisissa tuulissa. Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueilla tietyömaa on olosuhteiltaan haastava, mutta eri osapuolten hyvän yhteistyön ansiosta hanke etenee hyvin aikataulussaan. Suotuisten tuulten tie Pehmeikköalueelle on tehty pilaristabilointia lähes 250 kilometriä. Pilari 14
Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Mikko Lehtimäki Valtatie 8 Sepänkylän ohikulkutie Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella toteutettava tiehanke, joka kiertää Mustasaaren kunnan keskustaajaman. Hankkeen tilaaja on Liikennevirasto ja pääurakoitsija Skanska Infra. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa. Yhdeksän kilometrin pituinen tiehanke sisältää: noin 8 km nelikaistaista päätietä yli 3 km ramppeja noin 1 km maantietä noin 6 km katuja ja yksityisteitä 4 eritasoliittymää 10 siltaa melusuojausta noin 7 km matkalle M aansiirtokoneiden kolina sekoittuu kohti pohjoista ajavien autojen ja Kivihaan liikekeskuksen ääniin. Vähän matkan päästä kuuluva räjähdys ei liikuta sen enempää kaupasta kotiin kiirehtiviä äitejä kuin läheisellä asuntoalueella leikkiviä lapsiakaan, sillä vuoden verran jatkunut Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen on muuttunut jo osaksi ympäristön arkea. Vaikka valtatie 8:lla käynnissä olevat rakennustyöt aiheuttavat jonkin verran harmia lähiympäristön asukkaiden, yrittäjien ja työmatkalaisten jokapäiväiseen elämään, toive kauan odotetun ohitustien valmistumisesta voittaa vastoinkäymiset. Ensimmäiset tielinjaukset Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella kulkevasta Sepänkylän ohikulkutiestä tehtiin jo 1970-luvulla. Hankkeen toteuttamisen tiellä on ollut monta mutkaa, ja vuosien kuluessa ohitustien tarve on entisestään kasvanut. Kun ohitustie vuoden päästä valmistuu, saamme ohjattua valtatien liikennevirran pois kunnan keskustaajamasta, iloitsee Mustasaaren kunnan teknisen osaston toiminnasta vastaava kunnaninsinööri Sten-Ole Back. Se lisää liikenneturvallisuutta ja helpottaa Koivulahden suunnasta tulevaa työmatkaja koululaisliikennettä. Uuden ohitusväylän ansiosta myös Sepänkylän keskustaa päästään kehittämään uudella tavalla, hän jatkaa. Myös Vaasan kaupungille hankkeen toteutuminen on tärkeää. Tie on ollut mukana osayleiskaavassa jo vuosikymmeniä, ja sen tulemiseen ovat luottaneet myös Kivihaan liikekeskustaan sijoittuneet yrittäjät. Ohitustien rakentaminen on tietysti liikenneturvallisuuskysymys, mutta se on erittäin tärkeä myös kaupungin saavutettavuuden kannalta. Uuden väylän myötä yhteys pohjoiseen päin helpottuu ja nopeutuu, Vaasan kaupungin kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen sanoo. Kolmikantaista yhteistyötä Sepänkylän ohikulkutie toteutetaan kolmikantayhteistyönä. Budjettivaroin rakennettavan hankkeen tilaaja on Liikennevirasto, joka on tehnyt sopimukset tien rakentamisesta alueen kuntien sekä rakentamisesta vastaavan pääurakoitsijan Skanska Infran kanssa. Hanke toteutetaan Suunnittele ja toteuta -periaatteella, mikä tarkoittaa, että hankkeen edetessä ja tiedon lisääntyessä työn toteutussuunnitelmat elävät ja kehittyvät. Viime kädessä pääurakoitsijan toteutusratkaisuja sitovat valmiille tuotteelle asetetut vaatimukset. Projektipäällikkö Ari Mäkelän mukaan Liikenneviraston väylähankkeista lähes 70 prosenttia on nykyään tällaisia ST-hankkeita, joissa toteutussuunnitelmat kehittyvät projektin edetessä. Varsinkin Sepänkylän ohikulkutien kaltaiset isot hankkeet rakennetaan en päälle on tehty massastabilointilaatta, jonka päälle tie rakennetaan. 15
Pohjoista kohti mentäessä pohjaolosuhteet muuttuvat haastaviksi: tielinjan alla on vierivieressä louhittavaa kalliota ja pehmeää savea ja silttiä. enimmäkseen muina kuin perinteisinä kokonaisurakoina. ST-hankkeessa tiedon määrä elää koko ajan ja ratkaisut tehdään tilanteen mukaan. Tällainen toteutustapa edellyttää keskinäistä luottamusta ja avointa yhteistyötä eri organisaatioihin kuuluvien yhteistyökumppaneiden välillä, sanoo Kyösti Ratia, Sepänkylän ohikulkutiehankkeen suunnittelupäällikkö Skanska Infralta. Samaan hengenvetoon hän kiittelee Valtatie 8 -hankkeen osapuolten yhteistyökykyä ja -halua. Erityiskiitoksen saa projektipäällikkö Mäkelä, joka on sisäistänyt erinomaisesti ST-hankkeen luonteen. Aina rakennuttajat eivät ymmärrä luovuttavansa tämänkaltaisessa hankkeessa ratkaisuvallan tuotevaatimusten puitteissa urakoitsijalle. Avoimen yhteistyön tärkeyttä korostaa myös Mäkelä, jonka kontolle kuuluu muitakin Liikenneviraston väylähankkeita. Skanskan edustajat ovat oivaltaneet yhteistyön merkityksen erittäin hyvin. Vaikka en itse pysty olemaan täällä paikalla kovin usein, työmaasta vastaava projektipäällikkö Timo Kujanpää sekä Kyösti Ratia toimivat täällä ikään kuin Liikenneviraston joukkojen jatkeena. He keräävät tietoa paikan päällä, kuuntelevat eri osapuolia ja kertovat hankkeen kuulumiset sitten eteenpäin minulle, hän sanoo. Avoin yhteistyö ja neuvotteluyhteys ovat tärkeitä myös hanketta koskeville kunnille. Niin Vaasan kuin Mustasaaren puolella Liikenneviraston tiehankkeella on suoria yhtymäkohtia kuntien omiin infrarakennushankkeisiin, ja niinpä urakkarajoista tai aikatauluista keskustellaan tuon tuosta hyvässä hengessä. Haasteena kallio, savi ja pesimäalueet Yhdeksän kilometrin mittainen tietyömaa kulkee eteläpäässä aivan asutuksen keskellä, ja pohjoista kohti mentäessä pohjaolosuhteet muuttuvat haastaviksi: tielinjan alla on vierivieressä louhittavaa kalliota ja pehmeää savea ja silttiä. Pohjavesialue sekä liito-oravien ja lintujen pesimäalueet antavat työlle omat haasteensa. Totta kai urakka olisi ollut helpompi toteuttaa ennen kuin asutusta ja liiketoimintaa oli rakennettu aivan tielinjan läheisyyteen, mutta nyt toteutamme työn ympäristön ehdoilla, Mäkelä miettii. Työstä johtuvat väliaikaiset liikennejärjestelyt hankaloittavat hieman normaalia toimintaa, mutta seudun asukkaat ovat olleet ymmärtäväisiä. Tietyömaan perusperiaatteena on, että olemassa olevia toimintoja olivat kyseessä sitten Kivihaan liikekeskuksen liikennejärjestelyt tai Sepänkylässä sijaitsen jätevesipumppaamon toiminta häiritään mahdollisimman vähän, eivätkä ne saa kokonaan vaarantua tietöiden takia. 16
Menetelmän vaihtaminen on säästänyt jo pelkästään massastabilointiin tarvittavaa sideainetta viiden miljoonan euron edestä ja sen ansiosta tiehankkeen jättämä hiilijalanjälki on pienentynyt paljon. Materiaalitehokkuus pienentää ympäristövaikutuksia Valtatie 8 Sepänkylän ohitustien ST-urakka on hyvä esimerkki materiaalitehokkaasta urakasta. Jo urakan tarjousvaiheessa tehtiin ratkaisuja, jotka vähensivät maamassojen vaihtoa murto-osaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Alun perin oli tarkoitus vaihtaa alueella olevat savi- ja silttimaat kantavampaan louheeseen. Se olisi tarkoittanut noin 40 000 autokuorman kuljettamista tietyömaa-alueelta kuuden kilometrin päähän läjitysalueelle, ja tilalle olisi tarvittu saman verran louhetta. Sulfidipitoiset maat olisi pitänyt vielä massastabiloida sementillä ja muilla sideaineella ennen kaivamista ja siirtämistä. Sovelsimme urakkatarjoussuunnitelmassa jo aiemmin toisissa olosuhteissa käyttämiämme stabilointimenetelmiä. Nyt laajalle pehmeikköalueelle on tehty ensin pilaristabilointia lähes 250 kilometriä ja pilarien päälle on paikoin rakennettu massastabilointilaatta, jonka päälle tie rakennetaan, kertoo rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Timo Kujanpää Skanskalta. Menetelmän vaihtaminen on säästänyt jo pelkästään massastabilointiin tarvittavaa sideainetta viiden miljoonan euron edestä ja sen ansiosta tiehankkeen jättämä hiilijalanjälki on pienentynyt paljon. ST-urakoiden keskeinen tavoite onkin löytää uusia, käyttökelpoisia ideoita. Liikennevirastolle uusien ideoiden käyttöönotolla on suuri merkitys niin taloudellisesti kuin myös ympäristötavoitteiden kannalta, Mäkelä kertoo. Sepänkylän ohitustieurakan materiaalitehokkuus ilmenee myös pienemmässä mittakaavassa. Kaikki louhittava kallio sekä irtolohkareet murskataan ja käytetään maanrakennukseen, samoin tehdään kuorittavalle asvaltille. Maassa olevat kannot ja risut haketetaan käytettäväksi verhousmateriaalina tai energiantuotantoon. Myös nostettava ruokamulta käytetään verhousmateriaalina ja siltatöistä jäävä puumateriaali menee energiakäyttöön. Käytännössä kaikki uudelleenkäytettävissä oleva materiaali kierrätetään ja kaikki maa-aines käytetään tierakenteissa, tulopenkereissä ja meluvallien rakenteissa, Kujanpää vakuuttaa. 17
Teksti: Katri Syvärinen ja Skanska Kuvat: Skanska Arvoihin perustuvan suunnittelun tuloksena syntyy läsnäolon kaupunki Uusien asuinalueiden suunnittelu on kehittymässä kokonaisvaltaiseksi prosessiksi. Rakennusten ja alueen infrastruktuurin suunnittelun rinnalla mietitään alueen tunnelmaa ja identiteettiä tärkeintä eivät ole talot, vaan elämä niissä ja niiden välissä. Tampereella Härmälänrannasta rakennetaan läsnäolon kaupunkia, jonka innoittajina ovat olleet esimerkiksi Hampurin HafenCity ja Tukholman Hammarby Sjöstad. Skanska aloitti vuonna 2007 Cargotecilta ostamansa alueen kehittämisen. Alkuvaiheessa kehitimme valmista asemakaavaa Hyvän Olon Härmälänrannaksi. Kantatehtaan ostamisen jälkeen pääsimme kehittämän koko aluetta kokonaisvaltaisesti ennen asemakaavavaihetta yhdessä Tampereen kaupungin, Pirkkalan kunnan, ruotsalaisen arkkitehtitoimisto Tengbomin ja aluebrändäykseen erikoistuneen viestintätoimisto Egnahemin kanssa, kertoo aluejohtaja Toni Tuomola Skanska Kodeista. Yhteistyön tuloksena syntyi ajatus läsnäolon kaupungista. Nyt suunnittelutyössä on mukana myös tamperelainen arkkitehtitoimisto BST- Arkkitehdit Oy. Härmälänrannan kehittämisessä Skanska on käyttänyt kehittämäänsä kokonaisvaltaista Living Area Design (LAD) suunnittelumenetelmää. Suunnitteluprosessi lähtee alueen ydinarvojen määrittelystä. Ydinarvojen pohjalta luodaan alueen identiteetti ja brändi. Prosessin tuloksena syntyy laatuohjelma, joka ohjaa projektia sen alusta asti, kertoo hankekehitysarkkitehti Hille Kaukonen, joka on vetänyt Skanskan aluekehityksessä käyttämiä LAD-työpajoja eri puolilla Suomea. Lähtökohtana asukkaiden toiveet Suunnittelun ja brändäystyön lähtökohta ovat potentiaalisten asukkaiden toiveet. Millaisia tiloja ja paikkoja tarvitaan? Arvokeskeisen suunnitteluprosessin avulla pystytään aidosti osallistamaan ihmiset suunnitteluun, Toni Tuomola kuvailee. Härmälänrannan suunnittelussa ovat mukana lukuisat tahot maanomistajista alueen yrittäjiin, sähkölaitoksesta seurakuntiin, Lions Clubista Marttoihin ja Härmälä- Seuraan. LAD-työpajojen tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet palvelut. Toiveissa siintää kahviloita, ravintoloita, kauppoja, päiväkoti, vapaa-ajan viettopaikkoja ja hoitopalveluita. Tunnelmaa toisivat myös oma leipomo, tori ja kanootinvuokrauspiste. Arkkitehdit osaavat suunnitella hienoja rakennuksia, mutta kokonaisvaltaisesti hyvä alue on isompi juttu. Sitä ei kukaan voi suunnitella yksin. Maallikoiden on tietysti vaikea antaa tarkkoja ohjeita suunnitteluun. Meidän tehtävämme onkin poimia ihmisten toiveista ja ajassa liikkuvista trendeistä asioita, joita voidaan viedä eteenpäin ja toteuttaa hyvää asuinympäristöä, Toni Tuomola sanoo. Eloisaa luonnonläheisyyttä Perinteisesti kaupunkiympäristöä on ajateltu kiivaana, kiireisenä ja sykkivänä. Luontoon on paettu hengähtämään. Härmälänrannan suunnittelussa on tuotu esiin ajatus uudenlaisesta kaupunkielämästä. Uudenlainen kaupunkielämä eli New Arvokeskeisen suunnitteluprosessin avulla pysty Härmälänrantaa suunnitellaan kahdeksan periaatteen pohjalta Härmälänrannan suunnittelua ohjaa kahdeksan periaatetta, jotka on johdettu neljästä ydinarvosta. Härmälänrannan ydinarvot ovat: aito ja kuntoileva ihminen, kodikas, oma rauha sekä vedenläheisyys. Suunnittelun periaatteet: 1. Sijainti rannalla. Järvi tarjoaa virkistysmahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Asukkailla voi olla ikään kuin koti ja kesämökki samassa paikassa. 2. Identiteetti ja ominaisuudet. Läsnäolon kaupunki tulee näyttämään aivan omanlaiseltaan siluettia myöten sen tunnistaa Tampereen keskustasta asti. Monenlaiset mahdollisuudet asumiseen ja vapaa-ajan viettoon saavat sen tuntumaan asukkaiden mielestä omalta. 3. Julkinen ja yksityinen. Alueelle tulee paljon kokoontumispaikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata. Samaan aikaan asunnot tuntuvat suojaisilta, niissä on oma rauhansa. Erot aktiivisten ja rauhallisten alueiden välillä ovat selkeät. 18
Urban Living yhdistää eloisuuden luonnonläheisyyteen. Kiinnostavat uudet asuinalueet toteuttavat pitkälti juuri näitä periaatteita. Esimerkiksi Hampurin urbaania HafenCityä on suunniteltu kunnianhimoisesti myös ekologisuuden näkökulmasta. Ruotsin Tukholmasta taas löytyy Hammarby Sjöstad, jonka kodikas kaupunkimaisuus on kerännyt kiinnostusta kaikkialta maailmasta. Tavoitteena on, että jokainen asunto on korkeintaan tietyn etäisyyden päässä palveluista ja virkistysmahdollisuuksista. Tiiviseen kaupunkirakenteeseen ei mahdu laajoja metsäalueita, mutta hyvin rakennetut puistoalueet kutsuvat ulkoiluun, pelaamaan, uimaan ja olemaan, Toni Tuomola kertoo. Härmälänrannan asemakaavaa on tehty tämä vuosi ja se on ollut nähtävillä lokakuusta. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksyttäisiin loppuvuoden aikana, ja rakentaminen käynnistyisi vuoden 2013 loppupuoliskolla. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tengbom Uusi kaupunginosa Pyhäjärven rannalle Härmälänranta on uusi asuinalue Pyhäjärven etelärannalla Se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Osa alueesta on Pirkkalan puolella. Uuden kaupunginosan ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitettiin vuonna 2007. Nyt suunnitteilla on kakkosvaihe, jonka toteutus ajoittuu vuosille 2014 2014. Tähän mennessä alueelle on jo valmistunut noin 400 uutta asuntoa. Härmälänrannan kaavoituksessa on keskusteltu periaatekaavasta, joka jättää mahdollisuuden tarkentaa yksityiskohtia tulevaisuudessa sitä mukaa, kun lainsäädäntö ja trendit muuttuvat. Liian yksityiskohtainen asemakaava voi vanhentua jo kolmessa vuodessa. Väljempi periaatekaava antaa pelivaraa tulevaisuuteen niin rakentajalle, rakennuttajalle kuin viranomaisillekin, Tuomola toteaa. tään ottamaan ihmiset mukaan suunnitteluun. 4. Vanhaa ja uutta. Tehdasalueen tunnelma ja modernin asumisen vaatimukset kulkevat käsi kädessä. Vanhoja rakenteita kunnostetaan nykypäivän käyttöön tuomaan esiin alueen erityisyyttä. 5. Integrointi. Onnistunut maisemasuunnittelu tukee alueen ekosysteemiä. Paikallisia materiaaleja ja paikallista osaamista hyödynnetään niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin. 6. Luontoyhteys. Luonto on Härmälänrannassa läsnä monin tavoin. Alueen ekologisia erityispiirteitä korostetaan niin, että asukkaat oppivat ymmärtämään ympäristöään entistäkin paremmin. 7. Määritellyt rakennusten muodot. Vaihtelua ja ilmettä alueelle tuo vaihtelu rakennusten muodoissa. Jokaisella korttelilla on omat, kuitenkin kokonaisuuteen sopivat erityispiirteensä. Myös asuntotyyppejä on runsaasti erilaisia, eri elämäntilanteisiin sopivia. 8. Kestävä kehitys. Korkealaatuiset ja ilmastoon sopivat materiaalit kuten tiili takaavat, että alue rakennetaan kestämään. Kestävää kehitystä tukee suunnittelu, jossa uuden rakentaminen sulautuu sujuvasti osaksi vanhaa perintöä. 19
Teksti: Miika Kaukinen Kuvat: Juho Paavola Länsimetron ytimeen Tapiolaan louhitaan Kaupungin juuret Länsimetroa voi luonnehtia kansalliseksi voimannäytöksi. Kahdeksan aseman putkea työstävät parhaillaan kaikki suomalaiset tunnelinrakentamisen ja kallionlouhinnan ammattilaiset. Ainoastaan tiivis yhteistyö voi saada aikaan jotain niin suurta kuin Länsimetro. Se on valmistuttuaan huomattavasti enemmän kuin pari rinnakkaista tunnelia asemineen. Se on kaupunkirakenteen ennakoinnin tulos, joka rakentuu haastavissa olosuhteissa. Metron rakentaminen on melkoinen ponnistus. Mukana louhintavaiheessa ovat kaikki suomalaiset tunnelilouhinnan taitajat sekä muutamia kansainvälisiäkin rakentajia, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo. Länsimetrosta tulee merkittävä osa kaupunkilaisten elämää. Jotta tunnelin päät kohtaavat maan alla, on Kokkisen mukaan kaikkien osapuolten etu, että töitä tehdään hyvässä yhteistyössä. Metron rakentamisen lisäksi kaikkien asemien alueella on käynnissä tai käynnistymässä mittavia rakennushankkeita tiloja asumiseen, toimistotyöhön ja kaupalle. Ei riitä, että metrohankkeen sisällä tieto kulkee, vaan on huolehdittava siitä, että myös muut hankkeet on synkronoitu metron rakentamisen kanssa. Ainoa keino tämän asian hoitamiseen on tiivis yhteistyö kaikkien tahojen välillä, Kokkinen kertoo. Otetaan yllätyskin huomioon Skanska Infra Oy louhii parhaillaan Länsimetron Tapiolan metroaseman aluetta ja sen ympäristön ratatunneleita. Tapiolan metroasemasta tulee vilkas liikenteen solmukohta monipuolisine palveluineen. Asema ja kolme kilometriä tunneleita rakennetaan reilun sadan miehen voimin. Tunnelinlouhijalle yllätys on arkipäivää. Projektin- 20