PALOTEKNINEN SUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOSTA VARTEN

PALOTEKNINEN SUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOSTA VARTEN K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Lupatunnus: Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no UUDISRAKENNUS PALOTEKNINEN SUUNNITELMA 17 Rakennuskohde Asiakirjan sisältö Hämeentie 135 PALOTEKNINEN SELVITYS KAAVAMUUTOSTA VARTEN Suunnittelutoimisto Suunnittelija Asiakirjan numero PALOÄSSÄT OY Sinimäentie 10 A 02630 ESPOO Harri Laakso PALO 17062-001 puh (050) 436 4358 Laat. Tark. Pvm. H.L SH 31.8.2017

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. PALOTEKNISET PERUSTEET... 3 3. PALOTURVALLISUUSLAITTEET JA JÄRJESTELMÄT... 4 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 4. RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS... 8 4.1 4.2 4.3 4.4 5. PALO-OSASTOINTI... 8 OSASTOIVIEN RAKENTEIDEN PALONKESTÄVYYS... 9 KANTAVIEN RAKENTEIDEN PALONKESTÄVYYS... 10 PALONKEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN... 10 POISTUMISTURVALLISUUS... 11 5.1 5.2 5.3 5.4 6. AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO... 4 AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN... 4 HÄTÄKUULUTUSJÄRJESTELMÄ... 5 SAVUNPOISTO... 5 ALKUSAMMUTUSKALUSTO... 7 POISTUMISVALAISTUS JA OPASTUS... 7 ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS... 8 VIESTIJÄRJESTELMÄT... 8 ULOSKÄYTÄVÄTYYPIT... 11 KULKUREITTIEN PITUUS... 12 ULOSKÄYTÄVIEN JA KULKUREITTIEN MITAT... 12 VARATIET... 12 PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT... 13 6.1 6.2 6.3 PELASTUSTIET... 13 SAMMUTUSVESI... 13 SAMMUTUSREITIT... 13 7. LÄHELLE RAKENTAMINEN... 13 8. VAIHEITTAINEN RAKENTAMINEN... 13 9. POIKKEUKSET JA LIEVENNYKSET MÄÄRÄYKSISTÄ... 14 2

1. YLEISTÄ Tämä palotekninen suunnitelma käsittelee Helsingin Arabian tehdaskorttelin paloturvallisuusratkaisuja. Tämä palotekninen selvitys on alustavalla tasolla ja se on laadittu kohteen Asemakaavan muutosta varten. Selvitys koskee koko korttelialuetta. Alueella sijaitsee vanhoja tuotantorakennuksia, joista osa puretaan ja osaan tulee käyttötavan muutoksia. Nykyisellään olemassa olevissa rakennuksissa on työpaikkatiloja ja kokoontumis- ja liiketiloja mm. ravintoloita, oppilaitos, toimistoja, kirjasto jne. Olemassa olevien rakennusten paloturvallisuustasoa pyritään parantamaan soveltaen voimassa olevia palomääräyksiä mikäli käyttötapamuutoksia suunnitellaan oleviin rakennuksiin. Lähtökohtana suunnittelussa on, ettei olemassa olevien rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta heikennetä. Alueelle toteutetaan myös uudisrakentamista mm. asuinrakennuksia. Asuinrakennukset ovat terassitaloja ja korkeita tornitaloja. Lisäksi maan alle toteutetaan kahteen kerrokseen autosuoja. Rakennusten paloturvallisuuteen liittyvät ratkaisut toteutetaan voimassaolevien rakennusmääräysten mukaisesti, jolloin kohteen paloteknisiin perusteisiin saattaa tulla muutoksia. Mikäli Rakennuksiin suunnitellaan suuria yhtenäisiä tiloja, niin kohteessa joudutaan mahdollisesti käyttämään myös toiminnallisen mitoituksen menetelmiä, joilla voi olla vaikutusta esimerkiksi rakennukseen paloluokkaan muuttuvat paloturvallisuuteen liittyvät asetukset huomioiden. Paloteknisten laitteiden kuten esim. automaattisen paloilmoittimen ja automaattisen sammutuslaitteiston laajuus määräytyy tulevien suunnitteluratkaisujen mukaan. 2. PALOTEKNISET PERUSTEET Rakennuksien paloluokka: Rakennuksien suojaustaso: Suurimman palo-osaston koko: Kerrosluku: P1 1,2 ja 3 (alkusammutuskalusto, automaattinen paloilmoitin, automaattinen sammutuslaitteisto) Suunnitteluratkaisusta riippuen Kerrosluvut vaihtelevat 1-25 välillä Palokuormaryhmät: - Asunnot alle 600 MJ/m 2 - Sosiaalitilat alle 600 MJ/m 2 - Tekniset tilat alle 600 MJ/m 2 - Autosuoja alle 600 MJ/m 2 - Huoltotilat 600-1200 MJ/m 2 * - Jätehuoneet 600-1200 MJ/m 2 * - Varastot yli 1200 MJ/m 2 * - Arkistot yli 1200 MJ/m 2 * - Toimistot alle 600 MJ/m 2 - Hotelli alle 600 MJ/m 2 3

Merkityissä (*) kohdissa palokuormaryhmään sijoittamisessa tai kantavien rakenteiden luokissa voidaan käyttää lievennyksiä rakenteiden luokkavaatimuksissa, mikäli uusiutuvat määräykset sen sallivat. Perusteena lievennysten käyttämiselle on tilojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Sammutuslaitteiston perusteella merkittyjä tiloja käsitellään palokuormaltaan alle 600 MJ/m 2 tiloina kantavien ja osastoivien rakenteiden paloluokkia määriteltäessä mikäli mahdollista. Palokuormaryhmien sijoituksiin on odotettavissa muutoksia koskien uutta asetusta, jolloin osastoivien ja kantavien rakenteiden luokkiin saattaa tulla osittaisia muutoksia. 3. PALOTURVALLISUUSLAITTEET JA JÄRJESTELMÄT 3.1 AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO Osa rakennuksista (mm. yli 16 kerroksiset asuinrakennukset ja suuria palo-osastokokoja sisältävät rakennukset sekä mahdollisesti turvallisuusselvityksen perusteella erityisryhmien asuinrakennukset) varustetaan kattavalla käyttöä vastaavalla ja soveltuvalla automaattisella vesisammutusjärjestelmällä voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Soveltuvana järjestelmänä voidaan käyttää tavanomaisen vesisammutuslaitteiston lisäksi esimerkiksi vesisumulaitteistoja ja kaasusammutuslaitteistoja. Sprinkleriluokat määräytyvät käytettävän suunnittelustandardin mukaisesti, jotka esitetään sammutuslaitteiston suunnitteluperusteissa (spr-suunnittelija). Sammutuslaitoksen suunnitteluperusteina käytetään voimassa olevia Suomessa hyväksyttyjä suunnitteluohjeita. Kylmien tilojen suojaus tapahtuu kuivajärjestelmällä. Katetut rakennukseen liittyvät maanpäälliset ulkotilat suojataan kuivajärjestelmällä suunnitteluohjeiden vaatimusten mukaisesti. Palokuormattomat sisäänkäyntikatokset ja laituritason odotuskatokset toteutetaan ilman sprinklausta/suunnitteluohjeiden mukaisesti. 3.1.1 Vesilähde Sprinklerilaitokselle tehdään kaksinkertainen toisistaan riippumaton vesilähde. SPRsuunnittelija tarkentaa vesilähteen lopullisen luokan suunnitteluohjeiden mukaisesti. 3.1.2 Hälytyksen paikallistaminen Sammutuslaitoksen hälytys välitetään hätäkeskukseen automaattisen paloilmoitinkeskuksen kautta. Paloilmoittimen käyttölaitteelta voidaan paikallistaa hälytyksen sijainti. Sammutuslaitoksesta tulevan hälytyksen paikallistamiseen käytetään paloilmoitinta. Mikäli rakennus varustetaan kattavalla osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä, ei lähtökohtaisesti erillisiä virtausilmaisimia ole tarpeellista asentaa. 3.2 AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN Osaan Rakennusten tiloista (mm. Hotellin tilat) asennetaan kattava automaattinen paloilmoitin. Paloilmoittimen keskuslaite sijoitetaan helposti saavutettavaan sijaintiin. Paloilmoittimelle on pääsy suoraan katutasolta. Paloilmoitin kytketään ohjaamaan rakennuksen muita järjestelmiä / laitteita. Mahdolliset paloilmoittimen suorittamat ohjaukset toteutetaan kaksoisilmaisusta. Tällä ehkäistään 4

tarpeettomien ohjaustoimien tapahtuminen esimerkiksi vikahälytystilanteessa. Kaksoisilmaisuna voivat olla mitkä vain kaksi ilmaisua. Osoitteelliseen ohjauskäskyyn edellytetään aina sijaintitiedon saaminen ilmaisimesta. Alustavasti tarpeellisia ohjauksia voivat olla esim; - Hissit - Automaattiset palo-ovet - Sähköisillä kiinnipitolaitteilla varustetut poistumisovet - Mahdollisesti automaattinen savunpoisto ja korvausilma - Ilmanvaihto automaattisen savunpoiston alueella - Hätäkuulutusjärjestelmä 3.2.1 Paloilmoittimen suunnitteluperusteet Paloilmoitinjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Paloilmoittimen suunnittelu- ja toteutusohjetta 2009 (2010) tai rakentamishetkellä voimassa olevaa ohjetta sekä järjestelmää koskevia standardeja SFS-EN 54. 3.3 HÄTÄKUULUTUSJÄRJESTELMÄ Suuriin yhtenäisiin tiloihin, joissa on suuria henkilömäärä keskittymiä, voidaan asentaa automaattinen hätäkuulutusjärjestelmä. Hätäkuulutusjärjestelmä on paloilmoittimen ohjaama. Hätäkuulutusjärjestelmän tarve ja laajuus kartoitetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Hätäkuulutukset annetaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä nauhoitteina. Kuulutusjärjestelmälle tehdään kuulutuskojeet paloilmoittimen käyttölaitteen yhteyteen. Laitteiston yhteydessä on käyttöohjeet sekä valmiit tiedotusohjeet. Hätäkuulutusjärjestelmä suunnitellaan pääosin standardin SFS-EN 60849 mukaan ja se voi toimia paloilmoittimen hälytyskelloja korvaavana järjestelmänä. Mahdolliset poikkeamat koskevat rakennustilojen akustisia vaatimuksia. 3.4 SAVUNPOISTO Rakennusten savunpoisto toteutetaan sekä, koneellisena että painovoimaisena. asuinrakennukset, porrashuoneet ja osastoidut hissikuilut voidaan toteuttaa painovoimaisella savunpoistolla. Osa olemassa olevista tiloista on toteutettu painovoimaisella savunpoistolla. Mikäli olemassa oleviin tiloihin tehdään käyttötapamuutoksia, savunpoiston muutostarpeet tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Maanalaisten tilojen savunpoisto toteutetaan koneellisena. Autosuojissa savunpoistoon voidaan käyttää savunpoisto- sekä korvausilmapuhaltimien lisäksi tarvittaessa suuntapainepuhaltimia. Savunpoiston suunnittelu ja mitoitus tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. 3.4.1 Ohjaustapa Savunpoiston käynnistäminen tapahtuu pääsääntöisesti manuaalisesti savunpoiston ohjauskeskukselta pelastuslaitoksen toimesta. Tarve automaattiselle savunpoistolle määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. 5

Porrashuoneiden savunpoistot toteutetaan porrashuoneen sisäänkäyntitasolta painikkeesta tai kytkimestä. 3.4.2 Savulohkot Rakennukset jaetaan savulohkoihin Savulohkojen rajaavina rakenteina toimivat paloosastoivat ja savuosastoivat rakenteet sekä tarvittaessa savusulut. 3.4.3 Korvausilma Savunpoiston korvausilmaa saadaan rakennuksen ovista painovoimaisesti sekä erikseen toteutettavien korvausilmajärjestelyiden avulla. Kyseisiä järjestelyitä ovat erilliset korvausilmaluukut, -kuilut tai ikkunat ja mahdollisesti koneellinen korvausilma. Mahdollisen automaattisen savunpoiston alueella korvausilma-aukot ohjataan paloilmoittimen toimesta automaattisesti auki. Savunpoiston käynnistäminen kytkimestä avaa kyseistä savulohkoa palvelevat korvausilmareitit. Osaan manuaalisen savunpoiston alueille korvausilmareittejä avataan palokunnan toimesta käsin. 3.4.4 Savunpoiston mitoitus Savunpoiston mitoitus tehdään voimassa olevien säädösten mukaan tai esim. prosenttiperusteisena ja se määritellään 0,5%-1% mukaisesti. Mitoitus muutetaan koneellisen savunpoiston virtaamaksi kertoimella 1,7. Savunpoiston mitoitukset esitetään paloteknisissä liitepiirustuksissa savulohkoittain jatkosuunnittelussa. Savunpoiston mitoitus tehdään tarvittaessa toiminnallisen mitoituksen avulla (palo- ja poistumissimuloinnit). 3.4.5 Savunpoistolaitteet Savunpoistoon tarkoitetut laitteet ovat savunpoiston edellyttämien vaatimuksien täyttäviä. Lähtökohtaisesti kaikki laitteet ovat CE-merkittyjä ja laitevalmistaja antaa niistä kelpoisuutta todistavan kirjallisen suoritustasoilmoituksen. Savunpoistoon käytettävien laitteiden osalta noudatetaan voimassa olevia standardeja tai seuraavia kansallisia soveltamisstandardeja: Savunpoistoluukut ja ikkunat SFS 7024 Savunpoistopuhaltimet SFS 7025 Savunpoiston ohjauspellit SFS 7029 Savusulut on tehty palamattomasta rakennustarvikkeesta (A2) tai SFS 7023 Savunpoistokanavat ovat rakennusaineisia tai SFS 7028 3.4.6 Virransyötön varmistus Savunpoiston virransyöttö tapahtuu kiinteistön varavoimaverkolla varmistetusta sähköjärjestelmästä. Painovoimaisen savunpoiston luukut ja ohjauskeskukset voidaan varmistaa akuilla. 3.4.7 Lämpötilan kesto ja palonkestävyys Savunpoistopuhaltimet täyttävät luokan F400(120) vaatimukset. 6

Savunpoistoluukkujen ja ikkunoiden sekä niiden avauslaitteiden lämpötilaluokitusvaatimus on yleensä B600 ja uloskäytävissä B300. Järjestelmän virransyöttö- ja ohjauskaapelointi toteutetaan palonkestävänä johtojärjestelmänä. 3.5 ALKUSAMMUTUSKALUSTO Rakennus varustetaan suojaustason 1 mukaisella alkusammutuskalustolla. Alkusammutuskalustona toimivat pikapalopostit, käsisammuttimet ja sammutuspeitteet. 3.5.1 Käsisammuttimet Käsisammuttimien tyyppi on 6 kg:n neste 21A 183B tai 6 kg:n jauhe 27A 144BC. Sammuttimet kiinnitetään katsontakorkeudelle näkyvälle paikalle tai tarkoitukseen soveltuvaan kaappiin näkyvälle paikalle. Sijaintipaikka merkitään jälkivalaisevalla palontorjuntaopasteella. Asennuskorkeus sammuttimen laukaisukahvaan on 900 1600 mm lattiasta. - Sammuttimien ohjeellinen sijoitustiheys on 1 kpl / 300 m² - Sijoituksessa on huomioitava tilojen eri käyttäjistä johtuvat rajoitteet - Keittiötiloissa voidaan käyttää CO2-sammuttimia 3.5.2 Pikapalopostit Pikapaloposteina käytetään 30 metrin kumitettuja letkukeloja. Letkun vahvuus on 25 mm. Pikapalopostit mitoitetaan 100 l/min virtaamalle. Pikapalopostin suuttimen käyttökorkeus on 900 1600 mm korkeudella lattiasta. Pikapalopostit opastetaan jälkivalaisevalla palontorjuntaopasteella. Pikapalopostit sijoitetaan kattavuuden mukaisesti siten, että kattavuus riittää kaikkialle. Lähtökohtaisesti alle 300 m² tiloissa, joissa ei jatkuvasti työskennellä tai oleskella, riittävät käsisammuttimet. Asuinrakennuksiin ei asenneta pikapaloposteja ja käsisammuttimet sijoitetaan Isoihin IVkonehuoneisiin ja saunatiloihin. 3.5.3 Sammutuspeitteet Sammutuspeitteet ovat standardin EN 1869:1997 mukaisia. Peitteen koko on vähintään 1200x1800 mm. Liedelliset tilat varustetaan sammutuspeittein. Asuin rakennuksissa ei vaadita sammutuspeitteitä. 3.6 POISTUMISVALAISTUS JA OPASTUS Kaikki rakennukset varustetaan vaatimukset täyttävällä poistumisvalaistuksella pois lukien osa asuinrakennuksista. Valaistus toteutetaan Sisäministeriön asetuksen 805/2005 mukaan. Poistumisvalaistus muodostuu jatkuvasti valaistuista poistumisopasteista sekä poistumisreittien valaistuksesta, joka käynnistyy, kun tavallinen valaistus joutuu epäkuntoon. Poistumisvalaistuksella on varmennettu virtalähde, jolla turvataan valaistuksen toiminta vähintään yhden tunnin ajaksi sähkökatkoksen aikana. 7

Poistumisvalaistuksen johdotus tehdään palonkestävällä johtojärjestelmällä tai valaisimet varustetaan valaisinkohtaisella toimilaitteella. Poistumisvalaistus esitetään sähkösuunnittelijan laatimassa erillisessä suunnitelmassa, joka hyväksytetään tarvittaessa pelastuslaitoksella. Pääpiirustuksissa ja paloteknisen suunnitelman piirustuksissa esitetään poistumisreitit. 3.7 ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS Ilmanvaihdon paloturvallisuus toteutetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla ilmanvaihto RakMk:n osan E7 mukaisesti. Paloilmoittimen käyttölaitteiden yhteyteen sijoitetaan ilmanvaihdon hätäseis-painikkeet. 3.8 VIESTIJÄRJESTELMÄT Pääsääntöisesti kaikissa tiloissa varmistetaan VIRVE-verkon toimivuus, mutta ainakin seuraavissa tiloissa VIRVE-verkon on oltava toimintakuntoinen: Kiinteistön pääkäyttötilat, kulkureitit ja porrashuoneet Sammutusreitit Tilat ja niidet kulkureitit liittyen paloturvallisuusjärjestelmiin o sprinklerikeskus, paloilmoitinkeskus, savunpoiston ohjauskeskus Virve verkon tarvekartoitus lomake tulee täyttää ja hyväksyttää pelastusviranomaisella. 4. RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS 4.1 PALO-OSASTOINTI Rakennuksissa noudatetaan käyttötapaosastointia. Pinta-alaosastoinnista ja kerrososastoinnista voidaan poiketa saman käyttötarkoituksen sisällä, jolloin kompensaationa rakennukseen asennetaan tarvittaessa automaattiset palontorjuntajärjestelmät. 4.1.1 Käyttötapaosastointi Käyttötapaosastoinnin periaatteet toteutetaan yleensä seuraavasti; Uloskäytävinä toimivat porrashuoneet Hissikuilut, jotka yhdistävät eri palo-osastoja o Hissikuilu voi olla yhteydessä ilman osastointia yhteen palo-osastoon Ilmanvaihtokonehuoneet, kun ne palvelevat useampia kuin yhtä palo-osastoa Huoltopihat Varastotilat, kun laajuus on yli 100 m 2 Muuntamot Arkistot Sprinklerikeskus Jätetilat Asunnot Mahdolliset erityistilat, kuten vaarallisten kemikaalien varastot hotellissa (yöpyminen) jako osiin Kokoontumis- ja liiketilat käyttötavoittain työpaikkatilat 4.1.2 Kerrososastointi Osassa rakennuksista poiketaan kerrososastoinnista. Avoyhteydelliset tilat 8

yhdistävät samaan käyttötapaan kuuluvia tiloja. 4.1.3 Pinta-alaosastointi Suurimman palo-osaston koko määräytyy suunnitteluratkaisun mukaisesti. Majoitustiloissa hotellissa suurin palo-osastokoko on 800 m 2 (tai asetus muutoksen perusteella 1200m 2 ). Suuren yhtenäisen palo-osaston perusteella tiloihin asennetaan kattavat automaattiset paloturvallisuusjärjestelmät ja kohdetta tutkitaan tarvittaessa toiminnallisen mitoituksen menetelmillä (kuten palo- ja poistumissimulointi). 4.2 OSASTOIVIEN RAKENTEIDEN PALONKESTÄVYYS Osastoivat rakenteet määräytyvät palokuormaryhmien perusteella. Kun tilat varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, jolloin näitä tiloja tulkitaan alle 600 MJ/m 2 palokuorman tiheydelle. Asetusmuutoksen perusteella osastoivien rakenteiden luokkavaatimukset ja lievennysten käytön periaatteet saattavat muuttua. Osastoivien rakenteiden palonkesto on; Uloskäytävät EI 60 Hissikuilut EI 60 Ilmanvaihtokonehuoneet EI 60 Huoltotilat EI 60 Varastotilat EI 60/ EI 120 Kokoontumistilat EI 60/EI 90 Muuntamot EI 60 tai EI120 (kuiva/öljy) Sprinklerikeskus EI 60 Arkistot EI 120 Majoitus EI 60 Jätetilat EI 60 Toimistot EI 60 Tekniset tilat pääosin EI 60 Majoitushuoneet (yöpyminen) jako osiin EI 15 4.2.1 Osastoivat ovet Osastoivien ovien ja lasirakenteiden palonkestoaika on puolet osastoivan seinän palonkestoajasta. Puolituksen perusteena on, että aukon pinta-ala on alle 7 m 2. Suuremmat aukot toteutetaan ympäröivän rakenteen kanssa samaan minuuttiluokkaan. Lasipalo-ovet ja lasirakenteet ovat E-luokkaa, kun; A. Oven tai lasirakenteen toisella puolella ei ole palokuormaa B. Ovi tai lasirakenne sijaitsee uloskäytävän ja sisäisen käytävän välissä ja lasin pintaala on alle 2 m 2. C. Poistumiseen tarkoitettu kulkureitti on yli 1500 mm:n etäisyydellä palolasirakenteesta. D. Lämpösäteilystä ei aiheudu palonleviämisvaaraa Osastoivat ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Normaalikäytön vaatimusten perusteella auki pidettävät osastoivat ovet varustetaan savuilmaisuun perustuvalla suljinlaitteistolla. Laitteisto voi olla paloilmoittimen ohjaama tai paikallisohjattava. 9

Osastoivilla ovilla tai ikkunoilla tulee olla voimassa oleva tyyppihyväksyntä tai CE-merkintä, mikäli se on mahdollinen (standardin SFS EN 13501-2+A1 mukaiset). Osastoivat ovet ja rakenteet, joille ei ole olemassa tyyppihyväksyntää tai CE-merkintää, suunnitellaan ja hyväksytetään erikseen paikallishyväksyntänä, mikäli tämän arvioidaan olevan mahdollista. 4.2.2 Ulkoseinien ja yläpohjan osastointi Mahdolliset rakennukseen muodostuvat matalamman ja korkeamman osan liittymäpinnat osastoidaan erilleen. Yläpohjan osastointi matalan ja korkean osan liittymäkohdassa toteutetaan yläpohjassa kahdeksan metrin etäisyydelle ulkoseinästä mitattuna tai korkeamman osan ulkoseinä osastoidaan viiden metrin korkeuteen matalan ja korkean osan liittymäkohdasta. Eri palo-osastojen rajapinnoissa ulkoseinien sisänurkat toteutetaan kahden metrin osastoinnilla sisänurkka-sääntöjen mukaisesti. Ulkoseinät täyttävät palamattomuusvaatimuksen kerrososastoivan välipohjan kohdalla tai kerrososastoinnin toteutuminen (1000 mm) osoitetaan julkisivun osittaisella paloosastoinnilla. Muuttuvan asetuksen perusteella automaattisella sammutuslaitteistolla saattaa olla mahdollista saada lievennyksiä kerrososastoinnin toteutumiseen julkisivussa. 4.2.3 Palokatkot Osastointien läpiviennit tiivistetään vastaamaan ympäröivän rakenteen palonkestovaatimusta. Palokatkotuotteina käytetään CE-merkitty/ETA-hyväksyttyjä tuotteita tai muuten riittävien testien mukaisesti tutkittuja kelvollisia palokatkotuotteita. Mikäli soveltuvaa CE- tai ETA-hyväksyttyä palokatkotuotetta ei ole saatavilla, tuotteet hyväksytetään erikseen tarvittaessa paikallisesti. 4.3 KANTAVIEN RAKENTEIDEN PALONKESTÄVYYS Kantavat rakenteet tehdään palamattomista rakennustarvikkeista. Rakenteiden palonkestävyys suunnitellaan pääsääntöisesti palokuormaryhmän alle 600 MJ/m 2 mukaisesti, mikäli uusiutuvat säädökset sen mahdollistavat. Rakennuksen kantavat rakenteet ovat pääosin R60 luokkaa. Yli kahdeksan kerroksisten asuinrakennusten kantavat rakenteet toteutetaan R120 luokkaan. Ylimmän kellarikerroksen alapuoliset kerrokset R120. Porrashuoneiden syöksyjen ja tasanteiden luokkavaatimuksena käytetään luokkaa R60. Ylimmän kellarikerroksen ja sen yläpuolisten kerrosten porrashuoneiden syöksyjen ja tasanteiden luokkaan asetusmuutos huomioiden voidaan käyttää mahdollisesti luokkaa R30. 4.3.1 Yläpohjien kantavat rakenteet Yläpohjien rakenteet suunnitellaan kyseisen rakennusosan paloluokkavaatimuksen mukaisesti ollen pääosin R60. Yläpohjan ei-kantavat osat suunnitellaan R15-luokkaan. 4.4 PALONKEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN Rakennuksen sisä- ja ulkopuoliset pintakerrokset toteutetaan taulukkovaatimusten mukaisesti. 10

4.4.1 Sisäpuoliset pinnat Käyttötapa Seinät ja katto Lattiat Asunnot D-s2, d2 - Kokoontumistilat (>300m 2 ) C-s2, d1 - Kokoontumistilat (<300m 2 ) D-s2,d2 - Työpaikkatilat ja sos.tilat D-s2, d2 - Varastot (PVL1) D-s2, d2 DFL-s1 Sisäiset käytävät B-s1, d0 DFL-s1 Uloskäytävät A2-s1-d0 DFL-s1 Teknisen huollon tilat B-s1, d0 DFL-s1 Putki- ja kanavaeristeissä voidaan käyttää alaluokkien osalta luokkavaatimusta heikompia materiaaleja vähäisissä määrin, ei kuitenkaan uloskäytävissä. 4.4.2 Julkisivu Julkisivun ulkopinnat toteutetaan palamattomilla materiaaleilla tai pintakerrosten luokitus täyttää vähintään luokkavaatimuksen B-s1, d0. Ulkoseinien eristeet ovat palamattomia tai vähintään luokkaa B-s1, d0. Julkisivuissa käytettäviin materiaaleihin saattaa tulla muutoksia uuden asetuksen myötä. 4.4.3 Vesikate Vesikatteen materiaali tehdään luokituksen BROOF (t2) mukaisena. Vesikatetta ei tarvitse jakaa osiin, mikäli vesikatteen alustana käytetään palamatonta materiaalia (A2-s1, d0). 5. POISTUMISTURVALLISUUS Kaikki uloskäytävät johtavat turvalliseen paikkaan, suoraan ulos. Kaikista tiloista missä muutoin kuin tilapäisesti oleskelee ihmisiä, on yhteys kahteen uloskäytävään. Poistumisturvallisuutta tutkitaan tarvittaessa toiminnallisen mitoituksen menetelmillä. Porrashuoneet varustetaan autosuojissa savusuluin. Lisäksi pysäköintitiloihin avautuvat henkilö- ja tavarahissit varustetaan savusuluin tai yhteydet autosuojista tiloihin, joissa oleskellaan tai työskennellään. Uuden asetuksen myötä tähän saattaa tulla muutoksia. 5.1 ULOSKÄYTÄVÄTYYPIT Rakennuksen uloskäytävinä toimivat; Osastoidut porrashuoneet Suoraan kerroksista ulos johtavat ovet palolta suojatut porrashuoneet (yli 8 krs) palolta ja savulta suojatut porrashuoneet (yli 16 krs) Poistumiseen tarkoitetut ovet avautuvat poistumissuuntaan. Tiloissa, joiden laskennallinen henkilömäärä on alle 60 henkilöä, poistumisovet voi avautua vasten kulkusuuntaa. Mahdolliset poistumisreiteillä olevat liuku- sekä pyöröovet varustetaan paniikkisaranoinnilla. 5.1.1 Poistumisovien avautuminen ja lukitus Uloskäytäviin johtavat ovet ovat tilojen aukioloaikana avattavissa sisäpuolelta ilman avainta. 11

5.2 KULKUREITTIEN PITUUS Kulkureittien pituudet määräytyvät tilojen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kulkureittien enimmäispituuksiin on odotettavissa muutoksia uuden asetuksen myötä. Poistumismatkojen ylityksiä kompensoidaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Hoitolaitoksen tiloissa, joissa yövytään, ei poistumismatkojen ylityksiä voida kompensoida (uusi asetus). Kulkureittien mitoituspituudet taulukkomitoituksessa ovat: Kokoontumistilat 45 metriä Asunnot 30 metriä Majoitustilat 30 metriä Myymälät 30 metriä Työpaikkatilat 45 metriä Autosuoja, tekniset tilat, huolto- ja lastaustilat 45 metriä 5.3 ULOSKÄYTÄVIEN JA KULKUREITTIEN MITAT Uloskäytävien ja niihin johtavien kulkureittien mitat määräytyvät tiloja käyttävän henkilömäärän mukaisesti. Jokaiselle poistumisalueelle tulee osoittaa vähintään yksi paarikuljetuskelpoinen porrashuone. 5.3.1 Henkilömäärät Uloskäytäväleveydet taulukkomitoituksella: Majoitustilat 10 m 2 /henkilö Kokoontumistilat 3 m 2 /henkilö Tekniset tilat ja varastot 30 m 2 /henkilö Sosiaalitilat 10 m 2 /henkilö Työpaikkatilat 10 m 2 /henkilö Ravintolat ja kokoustilat paikkaluvun mukaan tai 1m 2 /henkilö Asunnot 10 m 2 /henkilö 5.3.2 Uloskäytäväleveydet Uloskäytävien leveysvaatimus noudattaa henkilömäärää. Mitoittavien henkilömäärien mukaisesti uloskäytävät ja niille johtavat kulkureitit ovat pääsääntöisesti vähintään 1200 mm leveitä. Tiloissa, joissa henkilömäärä on enintään 60 henkilöä voi toinen poistumisovi olla leveydeltään 900 mm. 5.3.3 Uloskäytävien korkeus Uloskäytävien ja kulkureittien vähimmäiskorkeus on 2100 mm. 5.4 VARATIET Lähtökohtaisesti rakennuksiin ei muodostu varateitä pois lukien asuinrakennukset. Varatiet toteutetaan niin, että näihin on mahdollista päästä pelastuslaitoksen nostokalustolla tai pelastautuminen varatien kautta voi tapahtua omatoimisesti. Teknisissä tiloissa ja varastoissa toinen reitti voi johtaa muiden tilojen kautta uloskäytävään. Lisäksi teknisissä tiloissa voi muodostua tilojen käytöstä johtuen monimuotoisia kulkureittejä. 12

6. PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT 6.1 PELASTUSTIET Rakennusten ympärillä olevilta katualueilta voidaan tarvittaessa toimia pelastuslaitoksen nostokalustolla. Korkeille torneille järjestetään pelastuslaitoksen nostokalustolla paikka yhdelle rakennuksen sivulle. Pelastustiet esitetään tarkemmin korttelialueen liitepiirustuksissa. Katualueelle sijoittuvat pelastustiet ja katualueelta tontille tapahtuvat ajoreitit tulee yhteensovittaa liikennesuunnittelijan suunnitelmien kanssa. 6.2 SAMMUTUSVESI Sammutusvettä järjestetään yleisestä vesiverkosta. Ainakin yli kahdeksan kerroksiset rakennukset varustetaan vaatimukset täyttävillä sammutusvesijohdoilla. Tarvittaessa sammutusvesiputket ulotetaan kellareihin. Sammutusvesijohtojen toteutus ja laajuus tarkennetaan jatkosuunnitteluvaiheessa. 6.3 SAMMUTUSREITIT Kellarikerroksiin tulee järjestää erillinen uloskäytävistä riippumaton sammutusreitti palokunnan käyttöön. Sammutusreitin tulee täyttää vähintään 900 mm leveysvaatimus. Kaikkiin yli 16 kerroksisiin rakennuksiin on hissi varustettava sellaisin laittein, että sen käyttö on mahdollista pelastus- ja sammutustyössä. 7. LÄHELLE RAKENTAMINEN Mikäli rakennukset sijoittuvat yli 8 metrin etäisyydelle toisistaan, niin ulkoseinille ei synny osastointivaatimuksia. Mikäli rakennukset sijaitsevat kiinni toisissaan tai kiinni tontin rajassa ja tonttien rajoille ei rakenneta palomuuria, tulee tonttien välille laatia rasitesopimus palomuurin rakentamatta jättämisestä. Maanalaisissa tiloissa tulisi kaavamääräyksissä olla maininta, että rajaseinää ei tarvitse rakentaa tonttien rajalle. 8. VAIHEITTAINEN RAKENTAMINEN Rakentamisen vaiheistuksessa tulee ottaa palo- ja poistumisturvallisuus huomioon. Työmaaalue tulee palo-osastoida käytössä olevista rakennuksista ja tiloista. Käytössä olevien tilojen ja rakennusten poistumisjärjestelyt ja pelastustiet tulee olla kunnossa rakentamisen aikana ja tarvittaessa tulee järjestää niille väliaikaisratkaisut. Väliaikaisratkaisut tulee merkitä selkeillä opasteilla. Poikkeavista järjestelyistä tulee tiedottaa alueen käyttäjiä. Paloteknisten laitteiden, kuten automaattisen paloilmoittimen ja automaattisen sammutuslaitteiston ja savunpoistolaitteiston, tulee lähtökohtaisesti olla toiminnassa käytössä olevissa tiloissa rakentamisen aikana tai muutoin varmistaa työmaan ja käytössä olevien tilojen riittävä turvallisuus. Alueella olevien käyttäjien pääsy työmaa-alueelle tulee estää. Työmaalla tapahtuvat nostot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu vaaraa alueen muulle toiminnalle. Tarvittaessa nostot rajataan tiettyyn vuorokauden aikaan. Osoitenumeroinnit tulee olla näkyvillä rakentamisen aikana ja pelastuslaitoksen henkilökunnan pääsy paloteknisille laitteille tulee varmistaa rakentamisen aikana. Väliaikaisjärjestelyistä tulee olla selkeät opasteet alueella. 13

Tonttien rajojen ylittävät yhtenäiset toiminnot tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena, jotta voidaan varmistua riittävistä toisiinsa yhteensopivista paloturvallisuusratkaisuista. Suunnittelun lähtökohtana on, ettei asemakaavan muutoksella heikennetä olemassa olevien rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kunkin vaiheistuksen vaikutukset olemassa olevien rakennusten turvallisuuteen. Vaiheistuksen täsmentyessä voidaan laatia tarvittaessa tarkempi vaiheistussuunnitelma palo- ja poistumisturvallisuudesta. 9. POIKKEUKSET JA LIEVENNYKSET MÄÄRÄYKSISTÄ Poikkeamien ja lievennysten osalta saattaa tulla muutoksia uuden asetuksen myötä Nykymääräysten mukaiset lievennykset esim: 1. Palo-osastokoko ylittää taulukkoarvon. Peruste: rakennuksen tilat varustetaan kattavilla automaattisilla paloturvallisuusjärjestelmillä 2. Palokuormaryhmään <600 MJ/m 2 sijoittaminen. Peruste: rakennuksen tilat varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla 3. Poistumisetäisyyksien ylitykset. Peruste: rakennuksen tilat varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla 14