RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET

Transkriptio

1 RTS 19:36 Ohjekortti - Lausuntoversio (24) RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET Tässä ohjekortissa esitetään rakennuksen paloluokan määrittäminen sekä keskeisiä paloteknisiä vaatimuksia ympäristöministeriön asetuksesta 848/2017. Ohjekortin ensisijainen kohderyhmä on rakennussuunnittelija. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Asetuksen 848/2017 soveltamisala 2 PALOLUOKKIEN ERITYISPIIRTEITÄ 3 RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN 4 KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET RAKENNUSSUUNNITTELUSSA 4.1 Yleistä 4.2 Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen 4.3 Palon rajoittaminen palo-osastoon 4.4 Palon kehittymisen rajoittaminen 4.5 Palon leviämisen estäminen naapurirakennukseen 4.6 Poistuminen palon sattuessa 4.7 Palotekniset laitteistot 4.8 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely 5 TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ 6 AUTOSUOJIEN ERITYISPIIRTEITÄ 1 JOHDANTO Ohjeessa käsitellään eri paloluokkien erityispiirteitä, rakennusten paloluokan määrittämistä sekä rakennussuunnittelussa huomioon otettavia keskeisiä vaatimuksia paloturvallisuuden kannalta. Edellä mainittujen asioiden lisäksi ohjeen lopussa käsitellään tuotanto- ja varastorakennusten sekä autosuojien paloteknisiä erityispiirteitä. Ohje on laadittu ympäristöministeriön asetuksen 848/2017 ja sen perustelumuistion mukaisesti. Ohje ei ole kaikenkattava vaan se pyrkii nostamaan esiin olennaisia asioita rakennuksen paloluokan ja paloteknisten ratkaisujen valinnassa. 1.1 Asetuksen 848/2017 soveltamisala Asetus 848/ Ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 ja sen perustelumuistiota sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavat tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön vain, jos rakennus muuttuu paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua. YmA 848/ Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on JKl/kesäkuu 2019/Rakennustieto Oy

2 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 2 Asetuksen valmistelussa on korostettu korkeaa kynnystä asetuksen soveltamisessa korjaus- ja muutostöihin. Asetuksen soveltaminen korjausja muutostöihin edellyttää kaikkien siinä mainittujen ehtojen täyttymistä. sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen. 2 PALOLUOKKIEN ERITYISPIIRTEITÄ Rakennukset jaetaan neljään paloluokkaan: P1, P2, P3 ja P0. Paloluokkia P1, P2 ja P3 käytetään, kun rakennus suunnitellaan asetuksen mukaisia luokkia ja lukuarvoja noudattaen. Paloluokkaa P0 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan oleellisilta osin tai kokonaan käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa mitoitusta. Tässä luvussa esitetään kunkin paloluokan erityispiirteitä. P3-paloluokan rakennus 1 2-kerroksinen ja useimmiten pieni rakennus, poikkeuksena laajat tuotanto- ja varastotilat. Kantaville rakenteille ei aseteta erityisvaatimuksia lukuun ottamatta osastoivia rakennusosia tukevia rakenteita. Rakennuksen kokoa ja henkilömäärää on rajoitettu käyttötarkoituskohtaisesti. P3-paloluokan rakennuksessa ei sallita päällekkäisiä asuntoja. P2 ja P3-paloluokkien koon ja henkilömäärän rajoitukset on esitetty asetuksen 8. :n taulukoissa 1a, 1b ja 2. P2-paloluokan rakennus Yleensä enintään 2-kerroksinen suurehko rakennus, jonka korkeus on enintään 9 metriä. Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettuna asuin-, hoitolaitos-, majoitus- tai työpaikkarakennuksen kerrosluku voi olla enintään kahdeksan ja korkeus enintään 28 metriä. Kokoontumisja liikerakennuksen kerrosluku voi automaattisella sammutuslaitteistolla varustettuna olla enintään 4 ja korkeus enintään 14 metriä. Kantavien rakenteiden luokkavaatimukset on esitetty asetuksen 848/2017 taulukossa 3. Rakennuksen runko voidaan tehdä D-s2, d2 -luokan tarvikkeista. Käyttötarkoitus-, koko- ja henkilömäärärajoitukset esitetään asetuksen 8 :n taulukoissa 1 b ja 2. Rajoitukset ovat P3-paloluokan rakennukseen nähden väljemmät. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset ja paloturvallisuutta parantavien laitteistojen vaatimukset ovat osittain tiukempia kuin P1- paloluokassa. Tiukemmilla pintaluokkavaatimuksilla saavutetaan riittävä paloturvallisuustaso, vaikka rakennuksen palotekniset vaatimukset voivat muutoin olla P1-paloluokkaa lievemmät. Seinä- ja kattopinnat tulee tarvittaessa suojaverhota asetuksen 24 :n mukaisesti. Yli 2-kerroksisessa P2-paloluokan rakennuksissa ei sallita yli 1200 MJ/m 2 palokuormaryhmän tiloja missään käyttötarkoituksessa. P1-paloluokan rakennus Tavallisesti yli 2-kerroksisia suuria rakennuksia. 1- ja 2-kerroksiset rakennukset sijoitetaan P1-paloluokkaan, mikäli rakennuksen koko- tai henkilömäärärajoitukset eivät salli sijoittamista alempaan paloluokkaan.

3 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 3 Henkilömäärää, kerrosalaa tai korkeutta ei ole rajoitettu, mutta palotekniset vaatimukset kiristyvät korkeuden ja käyttötarkoituksen riskialttiuden myötä. Rakenteiden mitoitukseen vaikuttaa oleellisesti palokuorman tiheys, sillä rakennuksen ja sen olennaisten kantavien rakenteiden oletetaan yleensä kestävän sortumatta, vaikka sen sisältämä palokuorma palaa loppuun. Kantavien rakenteiden luokkavaatimus on A2-s1, d0. Poikkeuksena ovat 1 2-kerroksiset rakennukset lukuun ottamatta hoitolaitoksia ja majoitustiloja sekä asuinrakennuksen kaksi ylintä kerrosta, joiden runko voidaan tehdä D-s2, d2-luokan tarvikkeista asetuksen luvussa 3 mainituin rajoituksin. P0-paloluokan rakennus P0-paloluokkaa käytetään useimmiten vaativissa erityiskohteissa, joissa suunnitteluratkaisuiden paloturvallisuuden varmistaminen vaatii tarkastelua oletettuun palonkehitykseen perustuvin menetelmin. P0-paloluokan rakennus edellyttää aina erityissuunnittelua ja asiantuntevan paloteknisen suunnittelijan käyttöä. Paloluokkaa käytetään esimerkiksi, kun rakennuksen palo-osaston pinta-ala ylittää asetuksen 15. :n taulukon 5 pinta-alat, kun henkilöturvallisuus perustuu automaattiseen savunhallintaan tai kun rakennuksen poistumisturvallisuus tai kantavien rakenteiden palonkestävyys perustuu oletettuun palonkehitykseen. Suunnitelmissa tulee esittää muun muassa rakennuksen käytöstä koko sen elinkaarena tehdyt oletukset, perusteet tarkastelun kohteiksi valituille palotilanteille, käytettyjen menetelmien kuvaus soveltuvuusrajoituksineen, herkkyysanalyysi ja hyväksymiskriteerit. 3 RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN Rakennuksen paloluokka määritellään jo suunnittelun alkuvaiheessa, sillä paloluokka kertoo, minkä tasoisia paloturvallisuusratkaisuja rakennukseen vaaditaan. Tässä luvussa esitetään kaaviot, joiden avulla voidaan määrittää rakennuksen paloluokka. Kaavioissa esitetään vähimmäisvaatimus Tämän ohjeen liitteessä 1 on esimerkki kaavioiden käytöstä. Kaavion avulla voidaan valita rakennuksen paloluokka tapauksessa, jossa ei ole otettu huomioon automaattisella sammutuslaitteistolla sallittuja lievennyksiä. Ne esitetään asetuksen 8. :n taulukoissa 1 2. Lisäksi pitää ottaa huomioon palo-osastojen enimmäiskokojen vaikutus rakennuksen paloluokkaan. Palo-osastojen enimmäisalat esitetään asetuksen 15. :n taulukossa 5.

4 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 4 Kaavio 3.1 Asuin- ja työpaikkarakennuksen paloluokan määrittäminen. *Katso automaattisella sammutuslaitteistolla sallitut lievennykset asetuksen 8. :n taulukoista 1 2.

5 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 5 Kaavio 3.2 Majoitus- ja hoitolaitosrakennuksen paloluokan määrittäminen. *Katso automaattisella sammutuslaitteistolla sallitut lievennykset asetuksen 8. :n taulukoista 1 2.

6 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 6 Kaavio 3.3 Kokoontumis- ja liiketilarakennuksen paloluokan määrittäminen. *Katso automaattisella sammutuslaitteistolla sallitut lievennykset asetuksen 8. :n taulukoista 1 2.

7 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 7 Kaavio 3.4 Tuotanto- ja varastorakennuksen tai maanpäällisen autosuojan paloluokan määrittäminen. *Katso automaattisella sammutuslaitteistolla sallitut lievennykset asetuksen 8. :n taulukoista KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET RAKENNUSSUUNNITTELUSSA Luvussa esitetyt asiat toimivat muistilistana asioista, jotka on syytä ottaa huomioon rakennusta suunniteltaessa. 4.1 Yleistä Asetus 848/2017, luku 1. Palokuormaryhmän määritys Palokuorma tulee määrittää yleensä vain P1- ja P0-paloluokan rakennuksissa. Palokuorma määritellään tavallisesti palo-osaston käyttötarkoituksen perusteella eikä sitä yleensä tarvitse laskea. Palokuormaryhmiä ovat alle 600 MJ/m MJ/m 2 yli 1200 MJ/m 2. Palokuormaryhmä vaikuttaa kantavien rakenteiden luokkavaatimuksiin palo-osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin palomuurin luokkavaatimuksiin savunpoistomäärän mitoitukseen. Esimerkkejä palokuorman laskennallisesta määrittämisestä esitetään mm. RIL julkaisun kohdassa 2.5. Asetuksen 7. :ssä esitetään eri palokuormaryhmiin kuuluvat tilat.

8 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 8 Rakennuksen koon, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen rajoitukset P3- ja P2-paloluokan rakennusten kokoa ja henkilömäärää tai paikkalukua koskevat rajoitukset esitetään asetuksen 8. :n taulukoissa 1a, 1b, ja 2. P1-paloluokan rakennuksen kokoa tai henkilömäärää ei rajoiteta. Rakennustarvikkeet Tarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen ja sen leviämiseen sekä savun tuottoon ja palavaan pisarointiin. Rakennustarvikkeiden luokitus ja niiden perusteet esitetään asetuksen perustelumuistion luvussa Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen Asetus 848/2017, luku 2. Rakennuksen kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimukset riippuvat pääosin rakennuksen käyttötarkoituksesta ja korkeudesta. Kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimukset esitetään asetuksen 12. :ssä. Kantavien rakenteiden luokkavaatimuksissa on huomattava, että jos kantavalta rakennusosalta vaaditaan pidempää palonkestävyysaikaa tiiviyden ja eristävyyden suhteen kuin kantavuuden suhteen, on käytettävä pidempää palonkestävyysaikaa myös kantavuuden osalta. Kantavien rakenteiden palonkestävyys P0-paloluokan rakennuksessa Kantavien rakenteiden mitoituksessa on käytettävä sellaisia oletetun palonkehityksen mukaisia olosuhteita, että palorasitus todennäköisesti kattaa kyseisessä rakennuksessa esiintyvät tilanteet. Mitoituksen perusteisiin sovelletaan asetuksen 13. :n taulukkoa 4. Huomioon voidaan ottaa myös lämpötilan hitaampi nousu ja rakennusosien jäähdytys, kun rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. 4.3 Palon rajoittaminen palo-osastoon YmA 848/ Rakenteiden kantavuus palotilanteessa Rakennus ja sen rakennusosat eivät saa aiheuttaa vaaraa sortumisen vuoksi määrättynä aikana palon alkamisesta. Jos henkilöturvallisuuden takia tai vahinkojen suuruuteen nähden on tarpeellista, rakennuksen on riittävän luotettavasti kestettävä sortumatta koko palokuorman palaminen ja jäähtyminen. E = tiiviys I = eristävyys R = kantavuus Asetus 848/2017, luku 3. Palo-osastoinnin tarkoituksena on rajoittaa palon ja savun leviämistä, turvata poistumista rakennuksesta sekä helpottaa pelastus- ja sammutustoimia. Rakennuksen osastointilajit ovat kerrososastointi pinta-alaosastointi käyttötarkoitusosastointi. Kerrososastointi P1- ja P2-paloluokan rakennusten eri kerrokset, kellarikerrokset sekä ullakko on yleensä muodostettava omiksi palo-osastoikseen. Kerrososastointivaatimus ei ole aina ehdoton. Rakennuksen eri kerrokset voivat kuulua samaan palo-osastoon, jolloin palo-osaston sallittu enimmäisala on rajoittava tekijä kerrosten yhdistämisessä. Majoitus- ja

9 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 9 potilashuoneita sisältävien tilojen eri kerrokset muodostetaan kuitenkin aina omiksi palo-osastoikseen. Kerrososastointi tulee toteuttaa yli 28 metrin korkeudella vähintään kahden kerroksen välein. Korkeusvälillä metriä palo-osaston käyttötarkoitusta ei ole rajoitettu, kun otetaan huomioon palo-osaston kokoa sekä majoitus- ja potilashuoneita koskeva rajoitus. Yli 56 metrin korkeudella palo-osaston on rajoituttava yhteen kerrokseen lukuun ottamatta asuinhuoneistoja, jotka voi tehdä enintään 2-kerroksisina, ja pääsy uloskäytävään on järjestettävä molemmista kerroksista. Pinta-alaosastointi Palo-osaston pinta-ala on rajoitettava siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria vahinkoja. Palo-osastojen enimmäisalat esitetään asetuksen 848/2017 taulukossa 5. Taulukon mukaisia palo-osaston enimmäisaloja voidaan ylittää P0- paloluokan rakennuksessa. Käyttötarkoitusosastointi Käyttötarkoitukseltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavien tilojen on oltava eri palo-osastoja. Kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat sekä majoitustilojen ja hoitolaitosten tilat, yöpymistiloja lukuun ottamatta, voidaan yhdistää yleensä samaan palo-osastoon, jos se ei vaaranna henkilöturvallisuutta ja jos kaikkien samaan palo-osastoon sijoitettavien tilojen kaikki palotekniset vaatimukset täytetään. Majoitus- ja hoitolaitosten yöpymistilojen palo-osastoa ei saa yhdistää muiden käyttötarkoitusten palo-osaston kanssa. Yöpymistilojen paloosastossa saa kuitenkin olla osastoimattomana yöpymistiloihin toiminnallisesti kuuluvia tiloja. Tällaisia ovat esimerkiksi hoitolaitoksen hoito-osastoon kuuluvat yhteistilat, hoitajien päivystystilat ja tarvikevarastot. Myös muita tilojen pääkäyttötarkoitusta palvelevia tiloja voidaan liittää samaan palo-osastoon. Esimerkiksi työpaikkatiloissa samaan paloosastoon voi liittyä muun muassa sosiaalitiloja ja alle 50 m 2 :n toimistotarvikevarastoja, jotka kuuluvat tilojen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan. Palo-osaston jako osiin Osiin jaolla tarkoitetaan palo-osaston jakamista palon- ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi sekä pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi. Asetuksen 15. :ssä esitetään osiin jaon vaatimukset ja perustelumuistion 15. :ssä annetaan lisätietoa osiin jakamisesta. Majoitus- ja potilashuoneet ovat yleisimpiä osiin jaettavia tiloja. Palo-osaston osiin jakaminen ei aiheuta vaatimuksia ilmakanaville ja ilmanvaihtolaitteille. Kuitenkin savukaasujen leviämistä rajoitetaan majoitustilojen ja hoitolaitosten majoitushuoneiden välillä. Lisäksi on perusteltua rajoittaa savun leviämistä myös muihin tiloihin, jotka on tarkoitettu henkilöille, joiden poistumismahdollisuudet ovat tavanomaista huonommat. (Perustelumuistio 19. ). Ullakot ja yläpohjan ontelot tulee jakaa enintään 400 m 2 :n osiin. Alapohjan ontelot voi olla tarpeen jakaa osiin asetuksen 16. :n mukaisesti.

10 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 10 Osiin jakavan rakennusosan luokkavaatimus on EI 15. Osastoivat rakennusosat Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset esitetään asetuksen 16. :ssä. Osastoivassa rakennusosassa olevan pienehkön (enintään 7 m 2 ) oven, pienehkön ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysaika voidaan yleensä puolittaa. Esimerkiksi jos osastoivan seinän luokka on EI 60, siinä oleva ovi voi olla luokkaa EI 30. Puolitussääntöä ei kuitenkaan käytetä EI 15 -luokan rakennusosissa (PM 17 ) välipohjissa maanalaisten tilojen rakennusosissa, kun tilan lattian etäisyys sisäänkäyntitasosta ylittää 14 metriä. Osastoivan rakennusosan läpiviennit eivät saa olennaisesti heikentää rakennusosan osastoivuutta. Läpivientien sijainnilla rakenteessa on merkitystä. Esimerkiksi välipohjassa läpivienniltä vaaditaan sama luokitus kuin välipohjalta, mutta lattian rajassa seinässä olevan läpiviennin vaikutus osastoivuuteen on yleensä vähäisempi. Osastoivan oven sekä majoitustilan osiin jakavan oven on oltava itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Suljinta ei kuitenkaan edellytetä alle 56 metriä korkeiden rakennusten asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa. 4.4 Palon kehittymisen rajoittaminen Asetus 848/2017, luku 4. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset Sisäpuolisten pintojen vaatimukset riippuvat ensisijaisesti rakennuksen tai tilan käyttötarkoituksesta. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset esitetään asetuksen 23. :n taulukossa 7. Kun suojaverhous vaaditaan, määräytyy sisäpuolisten seinä- ja kattopintojen pintaluokkavaatimus suojaverhouksen vaatimuksen mukaan. Suojaverhoukset Palon leviämistä palamiskykyiseen runkorakenteeseen tai eristeeseen rajoitetaan sisäpuolisella suojaverhouksella tai muulla suojauksella P1- ja P2-paloluokan rakennuksissa. Asetuksen 24. :ssä esitetään tilanteet, joissa suojaverhousta tulee käyttää sekä suojaverhousten vaatimukset. Suojaverhousvaatimukset tulee ottaa huomioon myös ulkoseinän tuuletusvälin sisäpinnoissa P1- ja P2-paloluokan rakennuksissa. Vaatimukset esitetään 26. :ssä. Ulkoseinät, yläpohjat ja katteet Ulkoseinän yleiset vaatimukset esitetään asetuksen 25. :ssä. Ulkoseinän pintojen luokkavaatimukset esitetään asetuksen 26. :n taulukossa 8. Vaatimukset koskevat ulkoseinän ulkopintaa sekä tuuletusvälin sisä- ja ulkopintaa, joiden luokkavaatimus määräytyy rakennuksen koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Taulukossa esitetään myös ehdot luokkien käytölle P1- ja P2-paloluokan rakennuksissa, esimerkiksi suojaverhousvaatimukset ja lämmöneristeiden suojaukset. Yläpohjan vaatimukset esitetään asetuksen 27. :ssä. Pykälässä esitetään vaatimuksia esimerkiksi lämmöneristeiden ja muiden täytteiden luokille ja niiden suojaukselle. YmA 848/2017 perustelumuistio mom. Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut Pienehkönä aukkona voidaan pitää yleensä enintään 7 neliömetrin aukkoa. Puolitussääntöä ei käytetä välipohjissa eikä maanalaisten tilojen rakennusosissa kun tilan lattian etäisyys sisäänkäyntitasosta ylittää 14 m, koska niissä aukkoon kohdistuva palorasitus tai palon leviämisen seurausvaikutus voi olla suurempi kuin esim. normaalissa ovessa. YmA 848/ Läpiviennit osastoivissa rakenteissa Osastoivan rakennusosan läpi johdetut putket, roilot, kanavat, johdot, savupiiput ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät läpiviennit eivät olennaisesti saa heikentää rakennusosan osastoivuutta. YmA 848/2017 perustelumuistio 18. Läpiviennit osastoivissa rakenteissa Läpivientien vaatimusten osalta voidaan ottaa huomioon läpiviennin sijainti rakenteessa. Esimerkiksi välipohjassa läpivienniltä vaaditaan sama luokitus kuin välipohjalta, mutta lattian rajassa olevan läpiviennin sijainnista johtuen vaikutukset osastoivuuteen ovat yleensä vähemmän kriittiset. YmA 848/ Yleiset vaatimukset Rakennuksessa käytettävät tarvikkeet eivät saa myötävaikuttaa palon kehittymiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla.

11 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 11 Rakennuksen katteen vaatimukset esitetään asetuksen 28. :ssä. Rakennuksen kate ei saa syttyä helposti naapurirakennuksen palosta. Palo ei saa levitä katteessa eikä sen alustassa vaaraa aiheuttavalla tavalla. Edellä mainitut vaatimukset täyttyvät, kun kate on BROOF(t2) -luokkaa. Tähän luokkaan kuulumaton kate voidaan hyväksyä erilliseen tulisijattomaan rakennukseen tai kun rakennus sijoitetaan riittävän kauas muista rakennuksista ja naapurin rajasta paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen tulkinnan mukaisesti. Rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä on koottu esimerkiksi osoitteeseen Palon leviämisen estäminen naapurirakennukseen Asetus 848/2017, luku 5. Jos naapurirakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, on huolehdittava palon leviämisen rajoittamisesta. Esimerkiksi pientalojen keskinäinen etäisyys voi olla 4 metriä, kun molemmat rakennukset on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Palomuuri Palomuuri on seinä, joka määrätyn ajan estää palon leviämisen sen toiselle puolelle ja kestää siihen liittyvien rakennusten tai niiden osien sortumisen ja sortumisesta aiheutuvat iskut Perustelumuistion 30. :n mukaan palomuuri tulee kyseeseen, kun YmA 848/ Rakennusten välinen etäisyys Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä. Naapuritonteilla tai -rakennuspaikoilla olevien rakennusten (naapurirakennus) välisen etäisyyden on oltava sellainen, että palo ei leviä helposti rakennuksesta toiseen ja että aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos naapurirakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, on rakenteellisin tai muilla keinoin huolehdittava palon leviämisen rajoittamisesta. rakennetaan toinen rakennus eri tontilla tai rakennuspaikalla sijaitsevaan rakennukseen kiinni kahdella eri tontilla tai rakennuspaikalla olevat rakennuksen ovat niin lähellä toisiaan, että palon leviäminen on ilmeistä eikä palon leviämistä ole muilla keinoin rajoitettu rakennuksen eri osat ovat eri paloluokkaa yhdellä tontilla oleva rakennus tai rakennuskokonaisuus ylittää yhdelle rakennukselle sallitut kerrosala- tai henkilömäärärajoitukset. Lähelle tai kiinni rakennettaessa riittää, että toinen rakennuksista varustetaan palomuurilla. Yksi palomuuri eri kiinteistöillä vaatii kuitenkin rakennusrasitteen perustamista. Palomuurin vaatimustaso määräytyy paloluokaltaan vaativamman rakennuksen mukaan.

12 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio Poistuminen palon sattuessa Asetus 848/2017, luku 6. Poistumisalue Poistumisturvallisuutta tarkastellaan poistumisalueittain. Poistumisalue on poistumisen järjestämisen kannalta yhtenäinen rakennuksen osa. Poistumisalue määrittyy uloskäytävien kautta. Kun rakennuksen uloskäytävät on saatu sijoitetuksi siten, ettei kulkureitin pituus missään rakennuksen osassa ylitä asetuksen 32. :n vaatimuksia, on uloskäytävien palvelema osa kullakin kerrostasolla poistumisalue. Poistumisalue käsittää yleensä vähintään yhden palo-osaston. Monikerroksisen palo-osaston eri kerrosten katsotaan pääsääntöisesti kuuluvan eri poistumisalueisiin. Monikerroksisten asuntojen katsotaan kuitenkin olevan yksi poistumisalue. Uloskäytävien mitoitus YmA 848/ Yleiset vaatimukset Rakennuksesta on voitava poistua turvallisesti tulipalossa. Rakennuksessa on oltava riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. Uloskäytävän on johdettava ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle. Uloskäytävää tai palosulkua ei saa rakentaa sellaisista tarvikkeista tai rakennusosista eikä niihin saa sijoittaa laitteita tai asennuksia, jotka lisäävät palokuormaa tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä tai jotka savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta. Uloskäytävän on johdettava ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle. Sellainen on esimerkiksi A1-luokan tarvikkeista tehty osastoiva ja riittävän pitkän palonkestävyysajan taso, jolta voidaan päästä esteettä kulkemaan ulkotilassa kauemmaksi palokohteesta. Kulkureittien enimmäispituudet lähimpään uloskäytävään esitetään asetuksen 848/ :n taulukossa 10. Taulukossa esitetään myös sallitut lievennykset, kun rakennus on varustettu savuilmaisuun perustuvalla paloilmoittimella, automaattisella sammutuslaitteistolla tai molemmilla. Uloskäytävien vähimmäisleveys lasketaan uloskäytävän kautta poistuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Uloskäytävän leveyden on oltava vähintään 1200 mm ja korkeuden 2100 mm. Edellä mainitusta voidaan kuitenkin poiketa seuraavissa tilanteissa: Poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla vähintään 900 mm:n levyinen. Enintään 2-kerroksisessa asuinrakennuksessa voi olla yksi vähintään 900 mm:n levyinen uloskäytävä. Jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään jälkiasennetaan hissi tai muu tasonvaihtolaite, voi asunnon uloskäytävä olla vähintään 850 mm. Kulkureitin pituutta laskettaessa tasoerot otetaan huomioon siten, että tasoero lisätään poistumisetäisyyteen nelinkertaisena, mutta portaiden etenemää ei lasketa reitin pituuteen, eli missä Lp = poistumismatka [m] a, b = etäisyys [m] Δh = korkeusero [m] LL pp = aa + bb + 4ΔΔh

13 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 13 Kuva 1 Poistumismatkan laskeminen tasoeroja sisältävällä kulkureitillä. Henkilömäärän määrittäminen käyttötarkoituksen perusteella Henkilömääränä käytetään ensisijaisesti suurinta poistumisalueelle suunniteltua henkilömäärää. Mikäli henkilömäärä ei ole tiedossa, voidaan se arvioida perustelumuistion 34. :n mukaan käyttötarkoituksen perusteella seuraavasti: asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset ja työpaikkatilat: 0,1 henkilöä/m 2 kokoontumis- ja liiketilat: yleensä 0,4 henkilöä/m 2 kokoontumis- ja liiketilat, huvi-, taide- ja muut vastaavat kokoontumistilat: 1 henkilö/m 2 tuotanto- ja varastotilat sekä autosuojat: 0,03 henkilöä/m 2. Uloskäytävien lukumäärä ja tyyppi Perusvaatimuksena on kaksi toisistaan riippumatonta, erillisistä ja tarkoitukseen sopivaa uloskäytävää. Rakennuksissa vaadittavien uloskäytävien lukumäärä ja tyyppi esitetään asetuksen 33. :n taulukossa 11. Tapauksissa, joissa taulukon mukaan yksi uloskäytävä riittää, vaaditaan yleensä lisäksi varatie taikka rakennuksen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Yhtä uloskäytävää voidaan myös pitää riittävänä maantasokerroksessa, mikäli sieltä johtaa ovi suoraan ulos, kun kyse on: majoitusrakennuksesta yksikerroksisesta hoitolaitoksesta, joka on tarkoitettu enintään kymmenelle hoidettavalle pienestä kokoontumis- ja liiketilasta. Uloskäytävä on yleensä osastoitu, ellei se ole suoraan ulos johtava ovi. Asetuksen 33. :ssä mainitulla palolta suojatulla uloskäytävällä tarkoitetaan osastoitua uloskäytävää, johon kuljetaan osastoidun tilan eli palosulun kautta. Palolta ja savulta suojatulla uloskäytävällä tarkoitetaan uloskäytävää, johon kuljetaan kerrostasolla olevan palosulun ja siitä

14 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 14 edelleen ulkoilmaan avoimen tilan kautta. Kuva 2 Uloskäytävän suunnitteluperiaatteita asuin- ja toimistorakennuksessa.

15 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 15 Varatiejärjestelyt Asetuksen perustelumuistion 33. :n taulukossa PM1 esitetään hyväksyttäviä varatievaihtoehtoja: 1. Pudottautuminen maan pinnalle, kun pudottautumiskorkeus on enintään 3,5 metriä. 2. Kiinteät tikkaat P2- ja P3-paloluokan enintään 2-kerroksisessa rakennuksessa. 3. Ulkopuolinen porras 3 4-kerroksisessa asuinrakennuksessa, jonka kaikki kerrokset kuuluvat samaan asuntoon. 4. Varatiejärjestelyt palokunnan toimenpitein P1- ja P2-paloluokan rakennuksissa, kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta on enintään 24 metriä. 5. Varatie alapuolisen tai viereisen palo-osaston parvekkeelle luukun tms. kautta. Varatienä käytettävien ikkunoiden ja luukkujen koosta on säädetty ympäristöministeriön asetuksella 1007/ Varatienä käytettävä ikkuna tehdään helposti avattavaksi, mikä edellyttää yleensä sen varustamista kiinteällä painikkeella. Huomioon on kuitenkin otettava lasten putoamisriski em. asetuksen mukaisesti. Uloskäytävien ja palosulkujen pintakerrosvaatimukset ja sallitut asennukset Asetuksen 23. :n taulukossa 7 esitetään uloskäytävien ja palosulkujen pintakerrosvaatimukset. Vaatimukset eivät koske vähäisiä osia pinnoista. Näitä ovat esimerkiksi ovet, ikkunat, kiinnityspinnat, käsijohteet, jalkalistat, saumalaudat ja levyjen väliset saumat. Uloskäytävään ja palosulkuun saa sijoittaa ilman erityistä suojausta vain tätä tilaa palvelevia sähkölaitteita. Muut uloskäytävään ja palosulkuun sijoitettavat sähköasennukset tulee suojata vähintään EI 30 -luokan rakennusosin. Kuitenkin vähintään Cca-s1, d1 -luokkaisia kaapeleita voidaan käyttää vähäisessä määrin ilman suojausta. (Perustelumuistio, 31. ). Poistumiseen käytettävät ovet Jos varatiejärjestelyt perustuvat palokunnan toimenpiteisiin, tämä on otettava huomioon tontin suunnittelussa. Järjestelyistä on syytä keskustella jo suunnittelun alkuvaiheessa paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. YmA 1007/ Turvavarusteet Rakennus on varustettava sen käyttöön soveltuvilla tarkoituksenmukaisilla ja kestävillä turvaratkaisuilla ja -varusteilla. Asunnoissa ja muissa lasten käyttämissä tiloissa ikkunoihin ja muihin aukkoihin, joissa voi olla putoamisen vaara, on oltava rajoittimet, jotka sallivat enintään 100 millimetrin helppokäyttöisen avautuman. Varatienä käytettävän ikkunan rajoittimen on kuitenkin oltava aikuisen helposti vapautettavissa. Varateiden ja huoltoreittien tikkaiden sekä muiden rakenneosien on oltava myös hätätilanteessa käyttökelpoisia. Varatien pystysuuntaisen luukun tai ikkunan vapaan aukon on oltava korkeudeltaan vähintään 600 millimetriä ja leveydeltään 500 millimetriä, kuitenkin näiden summan on oltava vähintään millimetriä. Vaakasuuntaisen luukun aukon on oltava vähintään 600 x 600 millimetriä. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Ovien on avauduttava poistumissuuntaan, jos kyseessä on asunnon kerrostaso-ovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60. Suuren väkimäärän tiloissa ovien helpon avattavuuden varmistamiseksi soveltuvat käytettäviksi perustelumuistion 35. :ssä mainitut standardien mukaiset avausmekanismit seuraavasti: Yli 60 hengen kokoontumis- ja liiketilasta uloskäytävään johtavat ovet ja uloskäytävän ovet: SFS-EN 179 mukainen lukkolaite. ( B) Yli 800 hengen kokoontumis- ja liiketilasta uloskäytävään johtavat ovet ja uloskäytävän ovet: SFS-EN 1125 mukainen lukkolaite. ( A)

16 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 16 A B Kuva 3 Standardin SFS-EN 1125:2008 mukainen (A) ja standardin SFS-EN 179:2008 mukainen (B) lukkolaite. Poistumisaikalaskelma Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää poistumisaikalaskelman tekemistä henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa poistumisturvallisuuden riskit johtuvat henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä (esimerkiksi sairaala tai palvelutalo) tilojen käyttötarkoituksesta (esimerkiksi suuren väkimäärän ostoskeskus tai konserttisali) sijainnista (esimerkiksi maanalaiset tilat). Poistumisaikalaskelma vaaditaan yleensä laadittavaksi turvallisuusselvityksen yhteydessä. Poistumisaikalaskelman vaatimus ei kuitenkaan edellytä turvallisuusselvityksen laatimista. Turvallisuusselvitys MRL 117 b mukaan lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi maanalaiset tilat hoitolaitokset palvelutalot.

17 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 17 Pääsuunnittelija laatii turvallisuusselvityksen suunnittelun alkuvaiheessa tai käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä yhteistyössä hankkeen muiden osapuolten kanssa. 4.7 Palotekniset laitteistot Asetus 848/2018, luku 7. Palovaroitin ja paloilmoitin Asetuksen 848/2017 taulukossa 12. esitetään eri tiloissa edellytetyt alkavasta palosta ilmoittavat laitteistot. Näitä ovat sähköverkkoon kytketty palovaroitin paloilmoitin hätäkeskukseen kytketty paloilmoitin. Lisäksi vanhoissa rakennuksissa vaaditaan asunnoissa sekä majoitus- ja hoitotiloissa palovaroittimet sisäasiainministeriön asetuksen 239/2009 mukaisesti. Automaattinen sammutuslaitteisto Asetuksen 39. :n mukaan rakennus on varustettava tarkoitukseen sopivalla hätäkeskukseen kytketyllä automaattisella sammutuslaitteistolla seuraavissa tapauksissa: P2-paloluokan yli 2-kerroksisessa rakennuksessa lukuun ottamatta 3 4-kerroksisia ja enintään 14 metriä korkeita P2-paloluokan asuinrakennuksia, joiden kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan huoneistoon. Useampaa kuin yhtä poistumisaluetta palvelevassa uloskäytävässä P2-paloluokan yli 2-kerroksisessa rakennuksessa. Automaattista sammutuslaitteistoa ei kuitenkaan edellytetä, jos uloskäytävän rakenteet on pääosin tehty vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista. Yli 2-kerroksisessa P1-paloluokan rakennuksessa, jonka korkeus on yli 56 metriä. Automaattisella sammutuslaitteistolla saa lievennyksiä seuraaviin asetuksessa määriteltyihin vaatimuksiin: rakennuksen enimmäiskerrosalaan rakennuksen suurimpaan sallittuun henkilömäärään kantavien rakenteiden luokkavaatimuksiin palo-osaston enimmäiskokoon palo-osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin ulkoseinän ja tuuletusvälin ulkopintojen luokkavaatimuksiin kulkureitin enimmäispituuteen lähimpään uloskäytävään uloskäytävien lukumäärään Lievennysten lukumäärää ei ole rajoitettu. Laitteiston valinnasta on lisätietoa perustelumuistion 39. :ssä. Savunpoiston mitoitusperuste on 0,5 %:a tilan huoneistoalasta rakennuksen paloluokasta ja palokuormaryhmästä riippumatta, kun rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla.

18 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely Asetus 848/2017, luku 8. Pelastus- ja sammutustyössä käytettävä hissi (palomieshissi) Pelastus- ja sammutustyössä käytettävä erityisvarusteltu hissi vaaditaan YmA 848/ momentti Pelastus- ja sammutustyön edellytykset Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä on otettava suunnittelussa huomioon. sisäänkäynnin yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattiataso on yli 38 m sisäänkäynnistä sisäänkäynnin alapuolisissa tiloissa, kun lattiataso on yli 14 m sisäänkäynnistä ja poistumisalueen pinta-ala ylittää 800 m 2. Hissin on sovelluttava paarikuljetukseen. Palomieshissin suunnittelusta on olemassa standardi SFS-EN Kiinteä sammutusvesiputkisto Kiinteä sammutusvesiputkisto vaaditaan seuraavissa tapauksissa: Sisäänkäynnin yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattiataso on yli 24 m sisäänkäynnistä. Sisäänkäynnin alapuolisissa tiloissa, kun lattiataso on yli 14 m sisäänkäynnistä. Savunpoisto Savunpoiston vaatimukset esitetään asetuksen 42. :ssä. Savunpoiston erityisjärjestelyistä on lisäksi tietoa perustelumuistion 42. :ssä. Savunpoiston ja savunhallinnan järjestelyt esitetään rakennuslupahakemusasiakirjoissa, ja järjestelyistä kuullaan paikallista pelastusviranomaista. Savunpoiston järjestäminen ei edellytä erityistoimia, mikäli tilojen ikkuna- ja oviaukkoja voidaan käyttää savunpoistoon (ikkunoiden oltava helposti avattavia tai turvallisesti rikottavia) tai savu voidaan poistaa palokunnan toimin. Tarvittaessa savunpoisto järjestetään erityistoimenpitein, kuten savunpoistoluukkujen savunpoistoikkunoiden savunpoistopuhaltimien tai huonetilojen yläosassa sijaitsevien helposti avattavien ikkunoiden avulla. Korvausilman saanti voi yleensä perustua palokunnan toimiin lukuun ottamatta automaattista savunpoistoa. Sammutusreitti YmA 848/ Savunpoisto Sammutus- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi rakennukseen on suunniteltava ja rakennettava sen eri tiloihin soveltuva mahdollisuus savunpoistoon. Osastoidusta uloskäytävästä ja osastoidusta hissikuilusta on järjestettävä mahdollisuus savunpoistoon sekä korvaavan ilman virtaamiseen. Kellarikerroksen tiloista on oltava savunpoistomahdollisuus niin, ettei osastoituja uloskäytäviä eikä osastoituja sammutusreittejä tarvitse käyttää savunpoistoon. Jos perustellut syyt sitä vaativat, savunpoisto on järjestettävä erityistoimenpitein kuten savunpoistoluukkujen, savunpoistoikkunoiden, savunpoistopuhaltimien tai huonetilojenyläosassa sijaitsevien helposti avattavien ikkunoiden avulla. Sammutusreitillä on pelastushenkilöstölle tarkoitettu ulkoa kellarikerroksiin johtava kulkureitti. Se tulee järjestää rakennukseen maanpinnan tasolta ja sen leveyden tulee olla vähintään 900 mm. Jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään asennetaan hissi tai muu tasonvaihtolaite, voi sammutusreitin leveys olla vähintään 850 mm. Yhteen asuntoon liittyvään kellariin ei tarvitse olla erillistä sammutusreittiä.

19 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 19 Sammutusreitin tulee olla sellainen, että kellarikerroksiin päästään maanpinnan tasolta kulkematta kerroksien uloskäytävien kautta. Yhteys sammutusreitistä osastoituun uloskäytävään voidaan järjestää osastoivan oven kautta. Palolta suojattuun uloskäytävään yhteys voidaan järjestää palosulun kautta. Sammutusreitti ei saa olla lainkaan yhteydessä savulta ja palolta suojattuun uloskäytävään. Kuva 4 Sammutusreitti voidaan toteuttaa jakamalla porrashuone osastoivalla rakenteella (vasemmalla) tai järjestää se ylempien kerrosten porrashuoneesta erillisenä sammutusreittinä (oikealla). Pääsy ullakolle Jokaiseen ullakon palo-osastoon tulee olla pääse sammutustyötä varten. Kun rakennuksen korkeus on enintään 28 metriä, ullakolle on päästävä ulkokautta. Pelastustie Pelastustiellä on ajoyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa riittävän lähelle rakennusta tai sammutusveden ottopaikkoja. Jos rakennuksen varatiet on suunniteltu niin, että niiden käyttö edellyttää pelastuslaitoksen toimenpiteitä, esimerkiksi nostolava-auton käyttöä, tämä tulee ottaa huomioon pelastustien suunnittelussa.

20 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 20 Pelastustie sijoitetaan ja mitoitetaan kohteelle tarkoituksenmukaisen ja rakentamisen ajankohtana tyypillisen pelastuskaluston mukaan. (Perustelumuistio, 40. ). Pelastustien merkitsemisestä on säädetty sisäasiainministeriön asetuksessa (1384/2003). 5 TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ Luvussa käsitellään tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuuden kannalta keskeisiä erityispiirteitä. Asetuksen perustelumuistion 5. :n mukaan tuotanto- ja varastotilat jaetaan kahteen palovaarallisuusluokkaan: Palovaarallisuusluokka 1 Toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara, kuten toiminnat, joissa aineita jähmeässä tai sulassa olomuodossa käsiteltäessä tai työstettäessä säteilylämpöä, valokaarta tai avointa liekkiä käyttäen esiintyy vähäisessä määrin palovaaraa käsitellään kosteita raaka-aineita tai joissa kerrallaan käsiteltävien raaka-aineiden tai puolivalmisteiden määrä on pieni tuotannon tai varastoinnin yhteydessä käsitellään aineita, joihin kokemusperäisesti prosessiin kuuluvana tai käyttökokemuksiin liittyvänä sisältyy rajoitettu palovaara teollisesti käsitellään tai varastoidaan palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 55 C tai sellaisia höyryjä ja pölyjä, jotka ovat vain rajoitetussa määrin palovaarallisia. Palovaarallisuusluokka 2 Toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara tai joissa voi esiintyä räjähdysvaara, kuten toiminnat, joissa tuotannossa tai varastoinnissa syntyy prosessin laadun tai muun syyn johdosta sellaisia höyryjä tai hienojakoisia pölyjä, jotka yhdessä ilman kanssa voivat muodostaa räjähtävän tai helposti syttyvän seoksen käsitellään tuotannon tai varastoinnin yhteydessä herkästi syttyviä ja nopeasti lämpöä luovuttavia raaka-aineita, puolivalmisteita tai valmisteita teollisesti käsitellään tai varastoidaan eriasteisesti palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on enintään 55 C ja joiden höyryt voivat muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen käsitellään varsinaisia räjähdysaineita tai aineita, jotka esimerkiksi veden, ilman, kitkalämmön tai tärähdyksen vaikutuksesta voivat syttyä itsestään tai räjähtää. Tuotanto- ja varastorakennusten koon rajoitukset Rakennuksen kokoa ja sallittuja henkilömääriä koskevat rajoitukset on esitetty asetuksen 8. :n taulukoissa 1a ja 1b.

21 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 21 Kerrosluvun soveltaminen Pääosin 1-kerroksiseen tuotanto- ja varastorakennukseen voidaan toisen kerroksen tasolle sijoittaa osastoituna enintään 200 m 2 ja osastoimattomana enintään 50 m 2 oleellisesti rakennuksen toimintaan liittyviä tiloja, kuten toimistoja ja sosiaalitiloja. Avonaisia varastoparvia tai hoitotasoja, jotka on tarkoitettu lähinnä koneiden ja laitteiden huoltoa ja korjaamista varten ei yleensä pidetä kerroksina. Niiltä sekä kulku- ja kuljetinsilloilta järjestetään tarkoitukseen sopiva varatie turvalliseksi katsottavalle paikalle. Kantavat rakenteet Tuotanto- ja varastorakennusten kantavien rakenteiden vaatimuksiin sovelletaan asetuksen 12. :n taulukkoa 3. Kantaville rakenteille asetetaan vaatimuksia lähtökohtaisesti vain P1- ja P2-paloluokkien rakennuksissa. Taulukossa 3 esitetään myös lievennykset kantavien rakenteiden luokkavaatimuksille. Matalin palonkestävyysaikavaatimus saavutetaan, kun rakennus varustetaan tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla ja kantavat rakenteet tehdään vähintään A2-luokan materiaaleista. Pinta-alaosastointi Merkittävien palovahinkojen estämiseksi suuret tuotanto- ja varastorakennuksen jaetaan pinta-alaltaan rajoitettuihin palo-osastoihin. Asetuksen 16. :n taulukossa 6 esitetään tuotanto- ja varastorakennusten osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset. Pinta-alaosastoiville rakenteille asetetaan eristävyyden (I) ja tiiviyden (E) lisäksi iskunkestävyysvaatimus (M). Tuotanto- ja varastorakennus jaetaan ensin pinta-alaosastoihin, jonka jälkeen se jaetaan tarvittaessa vielä kerros- ja käyttötarkoitusosastoihin. Kerros- ja käyttötarkoitusosastointi Yleensä tuotanto- ja varastorakennuksessa eri kerrokset osastoidaan erilleen toisistaan. Lisäksi käyttötarkoitukseltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavien tilojen on oltava eri palo-osastoja, kuten toimistot, prosessitilat, varastot sekä yli 50 henkilön sosiaalitilat.

22 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio AUTOSUOJIEN ERITYISPIIRTEITÄ Luvussa käsitellään autosuojien paloturvallisuuden kannalta keskeisiä erityispiirteitä. Autosuojan koon rajoitukset Rakennuksen koon rajoitukset on esitetty asetuksen 8. :n taulukoissa 1a ja 1b. Kantavat rakenteet Autosuojan kantavien rakenteiden vaatimuksiin sovelletaan asetuksen 12. :n taulukkoa 3. Autosuojat kuuluvat käyttötarkoitusryhmittelyn perusteella matalimpaan palokuormaryhmään, joten taulukkoa tarkastellaan palokuormaryhmän sarakkeesta alle 600 MJ/m 2. Palo-osastointi Autosuoja muodostetaan yleensä omaksi palo-osastoksi. Autosuojaa ei tarvitse kuitenkaan osastoida, jos sen etäisyys toisesta rakennuksesta on vähintään 8 metriä. Enintään 2-kerroksisen asuinrakennuksen pintaalaltaan enintään 60 m 2 autosuojaa ei tarvitse palo-osastoida tai erottaa palomuurilla asuintiloista, kun sen etäisyys saman tontin asuinrakennuksesta vähintään 4 metriä. Autosuojien suurimmat sallitut palo-osastojen pinta-alat on esitetty asetuksen 15. :n taulukossa 5. Palo-osaston enimmäispinta-aloja voidaan kasvattaa enintään 50 %:lla, kun kyseessä on avoin autosuoja tai autosuoja on varustettu hätäkeskukseen kytketyllä paloilmoittimella ja tehokas sammutustyö voidaan aloittaa riittävän aikaisessa vaiheessa. P1-paloluokan autosuojarakennuksen pinta-alaosastoivat rakenteet tehdään vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Avoin autosuoja Avoimen autosuojan käsitettä käytetään asetuksessa, mutta sitä ei ole määritelty. Kun avoimen autosuojan aukot on sijoitettu siten, että ilma pääsee vaihtumaan koko rakennuksessa, ne riittävät myös rakennuksen savunpoistoon, jolloin erillisiä savunpoistojärjestelyitä ei tarvita. RIL (s. 65) mukaan avoimena pidetään autosuojaa, jonka kussakin kerroksessa seinistä on vähintään 30 % ulkoilmaan avointa ja aukkojen pintaala on vähintään 10 % lattia-alasta.

23 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 23 LIITE 1. ESIMERKKI PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMISESTÄ KAAVIOIDEN AVULLA Rakennuksen lähtötiedot ovat: käyttötarkoitus: työpaikkarakennus kerrosluku: 2 korkeus: 8,5 metriä kerrosala: 1500 m 2 työntekijöitä: 300 Kun tiedetään suunniteltavan rakennuksen lähtötiedot, voidaan kaavioita seuraamalla tarkastaa suunniteltavan rakennuksen paloluokka. Esimerkkikuvassa punainen nuoli näyttää edellä mainittujen lähtötietojen perusteella rakennuksen paloluokan perustapauksessa, jossa ei ole huomioitu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla sallittuja lievennyksiä. *Katso automaattisella sammutuslaitoksella sallitut lievennykset asetuksen 8. :n taulukoista 1-2.

24 RTS 19:36 OHJEKORTTI - Lausuntoversio - 24 LÄHTEET Ympäristöministeriön asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta. Perustelumuistio ympäristöministeriön asetukseen rakennusten paloturvallisuudesta. Ympäristöministeriö, yli-insinööri Jorma Jantunen RIL Rakenteellinen paloturvallisuus, yleiset perusteet ja ohjeet Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Sisäasiainministeriön asetus 239/2009 palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta. Sisäasiainministeriön asetus 1384/2003 pelastustien merkitsemisestä. Ympäristöministeriön asetus 1007/2017 rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Standardit SFS-EN 179:2008 Lukot ja rakennushelat. Painikkeella tai työntölevyllä avattavat poistumisovien poistumislaitteet. Vaatimukset ja testausmenetelmät SFS-EN 1125:2008 Lukot ja rakennushelat. Vaakapuomilla avattavat poistumisovien paniikkipoistumislaitteet. Vaatimukset ja testimenetelmät Tämän ohjekortin on laatinut Rakennustietosäätiö RTS sr:n toimikunta 391 Paloturvallisuus. Timo Kauppinen, Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy, puheenjohtaja Kirsi Rontu, Helsingin kaupungin rakennusvalvonta Leena Brooke, Cederqvist & Jäntti Architects Esko Rantanen, Helsingin pelastuslaitos Lauri Lepikonmäki, Sweco Rakennetekniikka Oy Timo Pulkki, Rakennustuoteteollisuus RTT ry Esko Mikkola, KK-Palokonsultti Oy Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy, käsikirjoittaja Jussi Klemola, Rakennustieto Oy, sihteeri Ohje perustuu Juha-Pekka Laaksosen laatimaan käsikirjoitukseen.