Liiketoimintaympäristö- ja yrityskartoitus Ukrainassa Timo Eklund Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu CEMAT (Center for Markets in Transition) Timo Eklund A
CEMAT pähkinänkuoressa Aalto-yliopiston projektirahoitteinen erillisyksikkö, perustettu 1998 ±30 suomalaista ja ulkomaista tutkijaa Yhteinen edustusto Pietarin Suomi-talossa Aaltoyliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa Tarjoaa tutkimuspohjaista tietoa, joka palvelee Suomalaisyritysten liiketoimintaa kasvutalouksissa (Venäjä,Kiina) Pääkaupunkiseudun ja Itämeren alueen kilpailukykyä Kiinteät suhteet tutkijoihin ja tiedontuottajiin kohdealueella Tutkimustiedon levittäminen verkossa www.finrusresearch.fi www.hse.fi/talousnakymat www.hse.fi/ecomon
Ukraina Sijaitsee Venäjän ja EU:n välissä. Itsenäisyys 1991 Väestö 45 miljoonaa. Väestö laskenut voimakkaasti (1993 52 milj.) Ukrainalaisia 78%, venäläisiä 17 % 30 % kuitenkin venäjänkielisiä Itä-Ukraina ja Krim venäläisempiä kuin muu maa
Talouskehitys Itsenäisyyden ajan talouskehitys ollut heikkoa 1990-luvun alkupuoli jyrkkää laskua, 1995-1999 BKT pysyi muuttumattomana. 2000-luku hyvää kasvua talouskriisin alkuun asti 2008 BKT/ asukas (ostovoimakorjattu): 9000$ - Viro (23 000 $), Venäjä (21 000$), Latvia (18 000$), Valko-Venäjä (20 000$). Lähde: IMF
Bruttokansantuotteen kehitys 15 10 5 BKT Kasvu (%) 0-5 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011-10 -15-20 USD / asukas 12000 10000 8000 6000 4000
Syitä talouden huonoon kehitykseen Neuvostoliiton aikaisten rakenteiden ja neuvostotasavaltojen välisen yhteistyön romahtaminen ilman että mitään toimivaa syntyi tilalle Tärkeimmän kumppanin Venäjän heikko kehitys 1990-luvulla Heikko liiketoimintaympäristö ja epäonnistuneet yksityistämiset eivät kannustaneet tehokkuuden nostoon ja uusinvestointeihin. Monet yritykset ja kokonaiset teollisuudenalat katosivat eikä tilalle usein syntynyt mitään uutta toimintaa.
Poliittinen järjestelmä Maa on poliittisesti jakaantunut. Blokkien välinen riitely lamaannuttaa usein päätöksenteon. Poliittinen ja taloudellinen valta kytkeytyneet toisiinsa. Päätökset ja uudistukset tehdään usein enemmän yksittäisten yritysten ja liikemiesten etua kuin talouden kokonaisetua silmälläpitäen. Muutenkin poliittinen elämä omintakeista ja temperamenttista.
Ulkopolitiikka Tasapainottelemista Venäjän ja lännen välillä. Edellinen presidentti länsimielinen, nykyinen kääntynyt enemmän Venäjään päin. EU:n suhtautuminen Ukrainaan oli pettymys ukrainalaisille edellisen presidentin kaudella. Myös taloudessa ukrainalaisille on ollut vaikeaa päästä länsimarkkinoille. Perinteiset siteet Venäjälle ovat säilyneet.
Metalliteollisuus talouden selkäranka Ukrainan talouden selkäranka on teräksen ja metallien tuotanto. Vastaa kolmanneksesta maan viennistä. Metallien tuotannon merkitys taloudelle on valtava myös kerrannaisvaikutuksiltaan, sillä se on suuri veronmaksaja ja palveluiden (mm. kuljetuspalvelut) käyttäjä. Terästeollisuus on keskittynyt maan itäosiin, joka onkin tästä syystä maan rikkain osa Kiovan lisäksi. Metallien lisäksi myös lannoitteiden ja maataloustuotteiden vienti on huomattavaa. Talouden suurin sektori on kuitenkin palvelut, joiden osuus on noin 60 % taloudesta. Ei kuitenkaan mikään palvelutalous.
Kaasun tuonti elintärkeää Merkittävä osuus Ukrainan varoista menee energian tuontiin, varsinkin Venäjältä tuotuun maakaasuun. Kaasusodat Ukrainan ja Venäjän välillä. Tuotantokoneisto, asunnot ja infrastruktuuri ovat suuria energian tuhlaajia. Aiemmin Ukraina sai maakaasua Venäjältä maailmanmarkkinahintoja huomattavasti halvemmalla. Hinta nousi jo maailmanmarkkinahintaan, mutta uusi sopimus takaa Ukrainalle 30% alennuksen.
Yksityistäminen Yksityistäminen on edennyt Ukrainassa varsin hyvin, jos mittapuuna pidetään yksityistettyjen yritysten määrää. Toisaalta yksityistäminen ei ole saavuttanut läheskään aina toivottuja hyötyjä yritysten toiminnan tehostamisessa ja myös yksityistämisen valtiolle tuomat tulot ovat usein jääneet vähäiseksi. Varsinkin 1990 luvulla tehdyt yksityistämiset olivat salamyhkäisiä ja johtivat suuryritysten omistuksen keskittymiseen harvojen suurliikemiesten käsiin. Viime vuosina yksityistämisten läpinäkyvyys on parantunut. Myös ulkomaiset voivat osallistua yksityistämisiin.
Viimeaikainen kehitys Ukraina selvisi talouden romahtamisesta hengissä, mutta kärsi pahoin. Valtionvelka kasvanut 15%:sta 40 %:iin. Suurempi ongelma kuitenkin yritysten velkaantuneisuus. Suuresta vaihtotaseen vajeesta päästy eroon. Valuutta devalvoitunut noin 40% Maa on kääntynyt uudestaan enemmän Venäjän suuntaan.
Liiketoimintaympäristön ongelmia Vanhentuneet ja tulkinnanvaraiset lait ja säädökset Hidas ja byrokraattinen hallintokoneisto Viranomaisten suuri valta yhdistettynä heikkoon ammattitaitoon ja mielivaltaan. Yritysten toiminnan ylenpalttinen säätely Korruptio Suuri harmaa sektori Ukrainan liiketoimintaympäristöä voidaan pitää vaikeana.
Liiketoimintaympäristön vahvuuksia 40 miljoonainen väestön luomat suuret ja monin osin vähän kilpaillut markkinat. Työvoima on pääosin hyvin koulutettua ja palkkataso edullinen. WTO-jäsenyys ja mahdollisesti vapaakauppasopimus EU:n kanssa 2012.
Valuutta Valuutan, hryvnjan, arvo saattaa heilahdella paljonkin. Finanssikriisin aikana hryvnja heikkeni enemmän kuin kilpailijavaluuttojen yli kolmanneksen dollariin verrattuna. Myös tulevaisuudessa suuret kurssiheilahtelut ovat mahdollisia Kolmannes maan vientituloista tulee teräksen ja muiden metallien viennistä. Metallien hintaheilahtelut ovat usein hyvinkin suuria ja nämä vientitulojen muutokset näkyvät usein suoraan valuuttakurssissa.
Maailmanpankin Doing business vertailu 2010 Ukrainan sijoitus on 142 yhteensä 183 maan joukossa. Sijoitus ollut hieman laskussa viime vuosina. Sijoitus 122 vuonna 2005. Heikoiten maa pärjää vertailtaessa byrokratian, verojen maksamisen ja ulkomaankaupan käynnin sujuvuutta. Ukrainan vahvuuksiin kuluu tutkimuksen mukaan lainan saannin ja sopimusten käytäntöön panon sujuvuus.
Swedbank Baltic Sea Report Itämeren maiden liiketoimintaympäristötutkimuksessa Ukraina on heikoin. Mukana tutkimuksessa ovat myös Pohjoismaat, Saksa, Baltian maat, Puola ja Venäjä. Ukrainan liiketoimintaympäristö on myös heikentynyt eniten viimeisen kahden vuoden aikana. Maan asema on heikoin hallintoa, veropolitiikkaa ja logistiikkaa vertailtaessa. Parhaiten maa pärjää koulutuksessa ja työvoimaa vertailtaessa.
Pankit Maassa on hieman alle 200 pankkia Yleisesti ottaen pankit tarjoavat kattavasti kaikkia perinteisiä ja monia sofistikoituneempiakin pankkipalveluja. Palvelujen hinnat saattavat olla korkeampia kuin länsimaissa. Tällä hetkellä maan pankit ovat kriisin jäljiltä heikentyneitä ja tarjoavat hyvin varovasti lainaa.
Työvoima, palkat Palkkataso alhainen - tilastoitu keskipalkka on noin 200 euroa kuussa. Todellinen keskipalkka on tätä korkeampi, sillä suuri osa taloudesta on harmaata tilastoimatonta taloutta. Palkkaerot ovat suuria eri alojen ja ammattien välillä. Kiovassa palkat ovat huomattavasti muuta maata korkeammat. Palkan päälle tulevat sosiaalimaksut voivat olla huomattavat yleisen tason ollessa 36% palkasta.
Työlainsäädäntö Nykyisen työlainsäädännön perustana on yhä vuoden 1971 neuvostoliiton työlainsäädäntö. Yleisesti työlainsäädännön mukaisesti toimimista pidetään hankalana ainakin ulkomaisille työnantajille. Laki takaa työntekijälle vahvan aseman, ja esimerkiksi erottaminen on usein vaikeaa. Useimmat työsuhteet päättyvät kuitenkin yhteisellä päätöksellä ja riidat ovat harvinaisia. Yrityksissä on yleensä sekä vakituisia että määräaikaisia työntekijöitä.
Verot Verot ovat kohtuullisella - jopa alhaisella tasolla. Verosäädökset ovat monimutkaisia ja usein ristiriitaisia. Verojen maksu vie paljon aikaa ja on vaivalloista Maailmanpankin mukaan veroviranomaisille maksetut ylimääräiset pimeät maksut yleisiä. Tällä hetkellä on käsittelyssä uusi verolaki. Se ei välttämättä kuitenkaan tuo hirveän suuria muutoksia.
Ulkomaalaisyritysten asema Ulkomaisilla yrittäjillä ja yrityksillä on suunnilleen samat mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaa Ukrainassa kuin paikallisilla. Maatalousmaan hankkiminen on tosin kiellettyä. Voittojen kotiuttaminen on sangen yksinkertaista. WTO-jäsenyys ja ulkomaisten lainoittajien ehdot vähentävät mahdollisuuksia omien tuottajien suosimiseen ja kaupan esteiden ylläpitoon. Vaikutukset ovat toistaiseksi nähtävissä enemmän lainsäädännön kuin käytännön viranomaistoiminnan tasolla. Lisäksi talouden byrokraattisuutta, ylisäätelyä ja varsinkin tullin heikkoa toimintaa voidaan pitää protektionismin yhtenä muotona.
Ukraina vientikohteena Avautuminen länteen, WTO-jäsenyys ja mahdollinen EU:n kanssa tehtävä vapaakauppasopimus parantavat ulkomaalaisten mahdollisuuksia pärjätä. Valtio on vähentänyt tukeaan kannattamattomille yrityksille. Monilla aloilla tähänkin asti ulkomaiset toimittajat ovat olleet ainoita mahdollisia johtuen ukrainalaisten tuottajien heikosta laadusta tai niiden puuttumisesta kokonaan. Investointitarve valtava monilla aloilla.
Suomi ja Ukraina Ukrainan osuus Suomen viennistä ollut parhaimmillaan noin 1 %. Tuonti Ukrainasta vähäistä. Suomella on suurlähetystö Kiovassa. Finnair lentää suoraan Kiovaan. Ukrainassa toimii noin 80 suomalaisyritystä. Maiden välillä investointisuojasopimus ja kaksoisverotuksen estävä sopimus.
Ulkomaiset investoinnit Ukrainaa pidetään hankalana toimintaympäristönä ainakin länsimaalaisille. Se näkyy myös ulkomaisten investointien määrässä. Suorat ulkomaiset investoinnit asukasta kohden (USD) Valko- Venäjälle, Venäjälle Latviaan ja Ukrainaan. 1200 1000 800 600 400 200 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Valko-Venäjä Latvia Venäjä Ukraina
Tulevaisuuden positiivisia suuntaviivoja Oletettavasti ulkomaisten viejien ja investoijien asema tulee pysymään vähintään nykyisellä tasolla. Investointitason voi olettaa nousevan. Poliittinen vakaus lisääntynyt vallan keskityttyä yhdelle blokille. Ulkopoliittinen tasapainottelu tuntuu onnistuvan. Maataloustuotteiden ja teräksen hintojen ennustetaan pysyvän korkeina.
Kiitos!