Rakennusalan suhdanneryhmä 1.2.26 RAKENTAMINEN 26 Korkeasuhdanne jatkuu
2 Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Ari Laine Kari Matikainen Timo Myllys Jukka Oikarinen Mikko Ojajärvi Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juha Vartia Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Valtion asuntorahasto, ARA Ympäristöministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Infrajaoston jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Tapani Karonen Eero Nippala Pekka Pajakkala Juha Parantainen Bo Salmén Esko Tainio Valtiovarainministeriö Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry VTT VTT Liikenne- ja viestintäministeriö Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö
3 15 TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 2 = 1 1985-26** 14 13 12 11 1 9 8 7 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät OECD-maiden talouskasvu nopeutui viime syksynä keskimäärin lähes 3 prosenttiin. Euroopassakin taloudet ovat vähitellen pääsemässä elpymisvaiheeseen, joskaan euroalueen kokonaistuotannon kasvu ei yltäne kuluvana vuonna kuin vajaaseen kahteen prosenttiin. Suomen talouskasvu jäi viime vuonna kahteen prosenttiin paljolti metsäteollisuuden keväisten työmarkkinahäiriöiden takia, vaikka teollisuuden suhdannekuva oli loppuvuodesta vahvin EU:ssa, rakentamisen tilauskanta normaalia parempi ja palvelualojen luottamus vakaa. Vuonna 26 kokonaistuotantomme lisääntyy arviolta runsas 3 %. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen lisääntyi viime vuonna 4 % ja kasvu jatkuu hieman hidastuneena vuonna 26. Yhä matala korkotaso, pidentyneet laina-ajat ja kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa pitävät asuinrakentamisen vilkkaana niin uudisrakentamisessa kuin korjaustoiminnoissakin. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät, mutta toimistorakentaminen pysyy vielä melko vähäisenä. Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on jo pari vuotta ollut hyvä ja alan tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Viime vuonna kasvu oli arviolta 4 % ja kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna. Työvoiman kysyntä lisääntyy kaikessa rakentamisessa ja ammattitaitoisesta työvoimasta on pahenevaa niukkuutta etenkin etelän kasvukeskuksissa. Alan työmarkkinoiden toimivuutta ja vakautta heikentää yhä laaja harmaan työn tarjonta ja käyttö. Suositukset Ryhmä pitää tärkeänä, että omistusasuntojen markkinoihin tällä hetkellä liittyvät riskit (asuntolainojen korkotaso, asunto- ja tonttihinnat, asuntojen myyntiajat) tiedostetaan niin asunnon hankkijoiden, pankkien kuin asunnonvälittäjienkin keskuudessa, jotta vältetään ns. asuntokuplan sekä turhan ylivelkaantumisen syntyminen. Ryhmä pitää tärkeänä korjausrakentamisen palvelutarjonnan, laadun ja tuottavuuden parantamiseen kohdistuvien toimenpiteiden käynnistämistä. Tarjouksia ja tekijöitä korjaamiseen on yhä vaikeampi saada ja hinnat nousevat. Alalle tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, monipuolista palvelutarjontaa, asiakaslähtöisiä toimintatapoja, uusia sopimusmenettelyjä, nopeampia toteutusprosesseja ja uutta teknologiaa.
4 Pääosin kyse on kuluttajien palvelusta, mikä on uutta monille rakennusalalla toimiville. Korjaamisen aiheuttamien haittojen ja häiriöiden vähentämiseen tulee myös kiinnittää huomioita, koska toiminta tapahtuu useimmiten tiloissa, joissa asutaan tai tehdään työtä. Ryhmä korostaa kuntien ensisijaista vastuuta maa- ja kaavoituspolitiikan toteuttamisessa ja kysyntää vastaavan tonttitarjonnan turvaamisessa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukunnissa onkin merkkejä siitä, että kaavoitusohjelmien nopeuttaminen on päätöksenteossa alettu kokea entistä tärkeämmäksi. Myös ryhmän viime kesän raportissa esitettyjen tontti- ja kaavoituspoliittisten ehdotusten ja valtion vastuualueeseen kuuluvien toimien eteneminen ilahduttavasti valmisteluvaiheeseen 1 tasapainottaa kehitystä vastaisuudessa. Kaavoituksen nopeutumista olisi tärkeää varmistaa myös kaavoituksen riittävällä resurssoinnilla.. Urakkatarjousten jättöhalukkuus on joillakin alueilla pienentynyt, kun rakentajien kapasiteetti on hyvin käytössä. Ryhmän mielestä niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuskohteissa tulisi pidättäytyä rakennustöiden aloituksista, ellei kohtuuden rajoissa olevia urakkatarjouksia saada kilpailuttamalla aikaan. Ryhmä on yhä erittäin huolestunut harmaan talouden määrästä ja vaikutuksesta rakentamiseen. Vaikka torjuntatyö rakennusyritysten omien menettelyjen ja helmikuun alusta voimaan tulleen henkilötunnisteita koskevan velvoitteen myötä tehostuukin, on harmaata taloutta edelleen vähennettävä viranomaisvalvonnan ja viranomaisten yhteistyön tuntuvan tehostamisen kautta. Uusia EU-maita koskevaa siirtymäaikalakia, jolla pyritään rajoittamaan työvoiman liikkuvuutta kyseisistä maista, ei tulisi jatkaa enää ensi vapun jälkeen. Mitään muuttoryntäystä ei ole ilmentynyt, ja toisaalta lakia on voitu tehokkaasti kiertää lähtömaissa toimivien työvoiman vuokrausyritysten kautta. Rakennusalan työvoima on keskimäärin varsin ikääntynyttä, ja tilanne on pahentunut viime vuosina entisestään. Alan houkuttelevuutta tulisikin pyrkiä vahvistamaan aktiivisella tiedottamisella. Samoin oppisopimuskoulutusta olisi lisättävä ja esim. ammattikorkeakoulujen opetusohjelmissa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon rakennustyömaiden työnjohtotehtäviin suuntautuvien henkilöiden lisääntynyt tarve. Talonrakentaminen Talonrakentamisen määrä lisääntyi viime vuoden tammi-syyskuussa 3 % ja aloitukset 1 %; asuinrakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten yhteenlaskettu osuus kaikista aloituskuutioista oli liki kaksi kolmasosaa. Loppuvuodesta kasvu nopeutui niin, että koko vuonna talonrakentaminen lisääntyi arviolta 4 %. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitusten perusteella on nähtävissä, että talonrakentamisen vakaa kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Kasvun painopiste siirtynee vähitellen vilkkaasta asuinrakennusten uudistuotannosta muun talonrakentamisen sekä korjaustoiminnan puolelle. Rakentamisen luottamusindikaattori nousi tammikuussa 26 korkeimmalle tasolleen 2-luvulla. Tilauskanta oli edelleen normaalia suurempi, ja henkilöstömäärän odotetaan lisääntyvän lähikuukausina. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) lisääntyivät kuluneen vuoden tammi-syyskuussa 7 % ja lukumääräisesti 2½ % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, mikä osoittaa rakentamisen painopisteen jatkunutta siirtymistä pientaloasuntoihin sekä pientalojen keskikoon kasvua. Suhdanneryhmä ennakoi, että vuonna 25 aloitettiin kaikkiaan 33...34 asunnon rakentaminen ja samaan päästään myös vuonna 26. Aloituksista liki puolet on omakotitaloja, vaikka tonttipula ja kohonneet tonttihinnat rajoittavat osaltaan kasvukeskusten pientalorakentamista. Kun pyrkimys pientalojen hankintaan pysyy yhä matalien korkojen ja pidentyneiden laina-aikojen takia suurena myös lähi vuosina, on toivottavaa että vuoden 25 alusta käyttöön otetut laajennetut kunnallistekniikan avustukset sekä suhdanneryhmän viime kesänä esittämät ja sittemmin hallituksen syksyisessä budjettiriihessä päätetyt toimenpiteet (Helsingin seudun korotettu kiinteistövero, Helsingin hallinto-oikeuden resurssilisäys sekä valtion maaomaisuuden nopeutettu osoittaminen asuntotuotantoon) ja esille otettujen uudistusten jatkovalmistelu johtavat merkittäviin avauksiin, jotka täydentävät kuntien kaavoitus- ja maapoliittisia toimia kotitalouksien kohtuuhintaisen tonttimaan saannin turvaamiseksi. 1 Ennen kaikkea Tarastin työryhmä, jonka tehtävänä on helmikuun 26 loppuun mennessä selvittää ensinnäkin maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä asuntojen hintatason kohtuullistamiseksi ja arvioida erityisesti kuntien kaavoitusvelvollisuutta koskevan säännöksen täsmentämisen tarvetta sekä toisaalta selvittää mahdollisuudet muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamiseksi tuomioistuimeen asemakaava- ja rakentamisen lupa-asioissa asuntotonttien riittävän kaavoituksen edistämiseksi. Erikseen selvitetään, onko tarpeen uudistaa hallinto-oikeuksien päätösten maksuperusteita perusteettomien valitusten vähentämiseksi.
Rahalaitosten asuntolainakannan vuosikasvu pysyi joulukuussa liki 17 prosentissa, vaikka uusien asuntolainojen korot nousivat edelleen hieman (keskikorko 3,27 %). Mikäli korot jatkavat nousuaan, tulisi pankkien olla entistä tarkempia asuntoluottojen myöntämisessä sekä informoitava lainanhakijoita lainoihin liittyvistä riskeistä riittävästi. Asuntovelallisten korkojen ja kuoletusten osuus käytettävissä olevista tuloista nousi viime vuonna jo lähelle 3 prosenttia. Hallitus onkin ehdottanut, että valtion omistusasuntolainojen takaus rajoitettaisiin enintään 25 vuoden pituisiin lainoihin. Vuokra-asuntokysynnän osin rakenteellisenkin supistumisen takia valtion tukeman asuntotuotannon väheneminen jatkui viime vuonna edelleen, ja tuotantoa käynnistyi noin 4 asuntoa.. Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi, että valtion tukema asuntotuotanto on kuluvana vuonna korkeintaan samaa suuruusluokkaa, kun otetaan huomioon omistusasumisen nopea yleistyminen. Kun kasvavat alueet eivät pitkällä aikavälillä itse pysty kattamaan työvoimatarvettaan, vaan työvoimaa tarvitaan muualta maasta ja ulkomailta, on tähän varauduttava huolehtimalla myös monimuotoisen vuokra-asuntotarjonnan riittävyydestä. Asuntorahaston tietojen mukaan aravavuokra-asuntoja vapautuu käyttörajoituksista normaalien rajoitusaikojen päättyessä seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 66. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueen kunnissa vapautuvia asuntoja on runsas 16. Vuokra-asuntokannan riskit ovat lisääntyneet erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla, ja myös kasvukeskuksissa on vuokra-asuntoja lisääntyvästi tyhjillään. Tämän vuoksi Valtion asuntorahasto käynnisti vuoden 25 lopulla ns. Käyttöaste-projektin, jossa on mukana 42 vuokra-asuntojen vajaakäytöstä kärsivää kuntaa. Lisäksi hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti vuoden 26 talousarviossa on osoitettu varoja kerrostalovaltaisten alueiden asuntokannan ja asuinympäristön kehittämiseen sekä otettu käyttöön myös aravavuokra-asuntojen purkuavustus sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneen kysynnän alueilla. Teollisuusrakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuonna - lähinnä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen talonrakennustöiden käynnistyttyä - jo toisena vuonna peräkkäin nopeasti. Vaikka aloitusten määrä tasaantuu, teollisuusrakentamisen määrä lisääntyy tänä vuonna tuntuvasti; esim. Olkiluodon ydinvoimalan mittavat rakennustyöt jatkuvat vuoden 28 loppupuolelle saakka. Myös varastorakentamisen määrä kasvaa kuluvana vuonna, sillä aloitukset lisääntyivät vuonna 25 merkittävästi. Liikerakentamisen aloitukset olivat viime vuonna kolmatta vuotta tavanomaista suuremmat. Erityisesti kaupan koventunut kilpailu on johtanut suuriin investointeihin strategisesti tärkeillä liikealueilla. Markkinoille ennakoidaan valmistuvan vielä vuonna 27 runsaasti liiketiloja, sillä liiketilojen vajaakäyttöaste on varsin matala. Toimistorakentamisen aloitukset ohittivat viime vuonna aallonpohjansa. Toimistojen vuokrat ovat esim. pääkaupunkiseudulla pitkästä aikaa kääntymässä nousuun ja tyhjien tilojen osuus on pienenemässä. Kun yleinen suhdannenousu jatkuu kuluvana vuonna, uusien nykyaikaisten toimistorakennusten lisääntyvä tarve voi lisätä aloitushalukkuutta jopa merkittävästi. Osaltaan toimisto- ja liiketilojen kysynnän vilkastumiseen vaikuttaa ulkomaisten sijoittajien lisääntynyt mielenkiinto kiinteistömarkkinoitamme kohtaan. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset vähenivät viime vuonna merkittävästi etenkin kokoontumis- ja opetusrakennusten osalta, kun julkisen sektorin rahoitusasema alkoi kiristyä. Aleneva suunta jatkuu myös kuluvana vuonna. Maatalousrakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuonna lievästi. Tuotantomäärät ovat pysyneet jo kolmisen vuotta suunnilleen samansuuruisina, eikä rakennushalukkuudessa ennakoida suuria muutoksia kuluvanakaan vuonna. Korjausrakentaminen Talojen korjausrakentamisen kysyntä on tällä hetkellä hyvin vilkasta ja kasvupaineita on edelleen mm. matalan korkotason, kotitalousvähennyksen yleistyneen käytön ja rakennuskannan ikääntymisen johdosta. Tarjousten saanti ja tekijöiden löytäminen on jarruttamassa kehitystä. Alalla vallitsee tuottajan markkinat etenkin kasvavilla alueilla. Vilkas uudisrakentaminen vie myös tilaa korjausrakentamisen kasvulta alkaneena vuonna. Kasvu painottuu asuntojen korjauksiin. Kotitalouksista yli neljännes suunnitteli viime vuoden lopulla asunnon korjausta (suunnittelujakso 6 kk) ja peruskorjaustakin (suunnittelujakso 12 kk) 14 %. Vilkkaan asuntorakentamisen kaudella 196- ja 197-luvulla rakennetut asunto-osakeyhtiöt ovat tulossa korjausikään. Vuosittainen korjaustarve on luokkaa 2 miljardia euroa. 5
Toimitilojen korjaus on niin ikään aktiivista. Vuokralaisten vaatimustaso kasvaa, tarjontaa on ja vanhanaikaiset tilat jäävät helposti tyhjilleen. Korjausikään on tulossa myös paljon julkista rakennuskantaa. Korjausrakentamiseen käytettävä rahamäärä (runsas 7 miljardia euroa vuonna 25) on jo lähes puolet talonrakentamiseen vuosittain käytetystä rahamäärästä, vaikkakin Suomi on jälkijunassa useisiin läntisen Euroopan maihin nähden. VTT:n ennusteen mukaan korjausrakentaminen kasvaa seuraavan 1 vuoden aikana noin 4 % vuodessa 2. Kasvun hallittu toteutuminen edellyttää rakennusalan eri toimijoilta monipuolisia toimenpiteitä ja merkittäviä hankkeita tarjonnan, tiedon, osaamisen, ohjauksen, toimintatapojen, tuotteiden, teknologioiden sekä asenteiden kehittämiseksi. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne oli viime vuonna tavanomaista selvästi parempi, ja alan tuotannon määrä kasvoi liki 5 % Peruskunnossapidon ja ylläpidon ohella alaa vahvisti etenkin paikallisesti muutama suuri kotimainen investointihanke (mm. Vuosaaren satama liikennejärjestelyineen sekä E18- hankkeet). Sekä tie- että ratainvestoinnit lisääntyivät ja energiahuollon investoinnit olivat etenkin ydinvoimalahankkeen ansiosta mittavat. Sen sijaan ilmailuliikenteen investoinnit olivat vähäiset. Maa- ja vesirakennusalan näkymät (VTT) 3 VTT:n kyselyn mukaan infra-alan suhdannetilanne oli alkusyksystä 25 hyvä. Vuodelle 26 aiemmin ennakoidut heikkenevät näkymät väistyivät uusien suurten hankepäätösten myötä. Rakennuttajien (kunnat, valtio ja yritykset) suhdannetilanne oli syyskuussa edelleen hyvä, ja odotukset vuodelle 26 lievästi paranemassa. Alan ongelmiksi koetaan kiire, rahoituksen niukkuus ja säästötoimenpiteet. Suunnittelijoiden suhdannetilanne oli alkusyksystä 25 hyvä ja odotukset vuodelle 26 paremmat kuin vuotta aiemmin. Suurimpia ongelmia aiheuttavat hintakilpailu, kireät aikataulut, lyhyet tilauskannat ja suunnittelijoiden puute. Urakoitsijoiden suhdannetilanne oli viime syksynä hyvä. Tarjouspyyntöjä oli normaalisti liikkeellä ja pyyntöjen määrän odotetaan säilyvän hyvällä tasollaan. Yritysten kapasiteetti on riittänyt toistaiseksi vastaamaan kysyntään, joskin kapasiteetin käyttöaste on varsin korkealla (92 %). Ammattityövoiman puute aiheuttaa pahimmat tuotantokapeikot. Maa- ja vesirakentaminen lisääntyy myös tänä vuonna jossain määrin. Osa suurista tiehankkeista 4 on päättymässä, mutta uutena hankkeena on käynnistynyt suurhanke E18 Muurla Lohja ja keväällä käynnistyy Hakamäentien uudistus Helsingissä. Lisäksi Tampereen läntinen kehätie työllistää kuluvana vuonna edelleen merkittävästi. Vuosaaren satamaan johtavien valtion rata-, tie- ja vesiväylähankkeiden työt jatkuvat vuoteen 28. Helsingin omat satamarakennustyöt etenevät samanaikaisesti ja kaikkiaan tämän suuren maa- ja vesirakennusalan hankkeen kustannusarvio on puolen miljardin euron luokkaa. Ratainvestoinnit säilyvät kohtuullisella tasolla. Oikoradan ja viidennen ydinvoimalan suuret maarakennusurakat alkavat olla takanapäin. Olkiluodossa jatkuvat kuitenkin vielä usean vuoden ajan ydinjätteiden loppusijoituspaikan viiden kilometrin mittaisen tunnelin ja varaston rakennustyöt. Vesirakentamisessa on aluillaan Tornion sataman tuloväylän syventäminen. Infra-alan urakoitsijoiden työkantaan vaikuttaa myönteisesti myös vilkas talonrakentaminen. Valtiontalouden kehyspäätöksessä (11.3.25) ja vuoden 26 talousarvioesityksessä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan määrärahalaskelmiin sisältyy vuodelle 26 viiden uuden, yhteensä 258 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen ja vuodelle 27 viiden uuden, yhteensä 469 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen. Nämä eri puolille maata jakaantuvat hankkeet ovat Raahen meriväylä, Tampereen kehätien II vaihe, Oulun Hintta-Korvenkylä, Ilmalan ratapiha, Vihti-Pori -tie, Seinäjoki-Oulu ratatyön ensimmäinen vaihe, Lappeenranta-Imatra tie, Lahti-Luumäki rata, Turunväylä-Vallikallio sekä Keski-Pasilan ratapiha. Vaalikaudella jo päätetyistä ja edellä mainituista uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat yhteensä 13 hankkeen määrärahatarpeet ovat yhteensä noin 1 864 milj. euroa (sis. alv). 6 2 Asuntorakentaminen vuoteen 225, kesäkuu 25. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 3 Maa- ja vesirakennusalan näkymät 25-26, syyskuu 25. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry ja Liikenne- ja viestintäministeriö. 4 Tampereen läntinen kehätie, Vt 4 Lahti-Heinola, Vt 4 Jyväskylä-Kirri, Vt 5 Varkaus-Joroinen, Vt 8 Raisio-Marjamäki, E18 Lohja- Lohjanharju ja Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys.
7 Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon kasvu jatkui edelleen ripeänä viime vuonna. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus kasvoi määrältään 3,2 % tammi-marraskuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksi kohosi viime vuonna 4,7 %; suurimmat nousut olivat runkoaineissa, bitumikatteissa sekä rakennuslasissa ja kylpyhuonekalusteissa. Tiilten kysyntä vaimeni selvästi. Vilkas omakotitalotuotanto lisäsi harkkojen ja eristeiden kysyntää. Betonielementtien sekä valmisbetonin tuotantomäärät supistuivat, mutta elementtitehtaiden tilauskanta on kuitenkin alkuvuonna 26 parempi kuin vuosi sitten. EK:n suhdannetiedustelun (joulukuu 25) mukaan rakennustuoteteollisuuden tuotannon kasvu hiipui vuoden 25 lopulla. Ajantasainen suhdannetilanne oli kuitenkin normaalia parempi, ja tilauskirjat likimain tavanomaisella tasollaan. Suhdanteiden ennakoidaan hieman hiipuvan sydäntalven aikana. Tuotanto supistuu kausivaihtelun vuoksi, mutta henkilökunnan määrä pysynee lähes ennallaan. Rakennustuotteiden vienti kasvoi arvoltaan viime vuoden tammi-syyskuussa 3,4 % ja tuonti peräti 14,5 %. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi kohosi vuoden 24 joulukuusta vuoden 25 joulukuuhun 3,1 %, mikä ylitti tuntuvasti kuluttajahintojen nousun; tarvikehinnat kohosivat 3,1 %, työkustannukset 3,7 % ja muut kustannukset 2,1 %. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi oli viime joulukuussa 1,5 % vuodentakaista korkeampi; asuinrakentamisen indeksi nousi 4,4 %, mutta toimitilarakentamisen indeksi laski 2,5 %. Valtion tukeman asuntotuotannon normaalikohteissa rakentamisen hinta nousi vuonna 25 kaikkien hankkeiden osalta niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassakin 7 %. Hinnanmuutos tasaantui kesällä ja syksyllä. Pääkaupunkiseudun vuokratonteille toteutettujen hankkeiden rakentamisen hinnan 4,3 %:n suuruinen nousu oli vain hieman korkeampi kuin rakennuskustannusindeksin muutos. Omalle tontille toteutettiin pääkaupunkiseudulla vuoden lopulla kaksi hanketta, jotka olivat selvästi kalliimpia kuin edelliset noin puolitoista vuotta aikaisemmin omalla tontille toteutetut hankkeet. Kun ARA-tuotannon osuus koko rakentamisesta on vähentynyt viime vuosina, hankkeiden vähäinen määrä on aiheuttanut suuria heilahteluja kustannustilastoihin. Hankkeiden sijainnista johtuvat rakentamismääräykset ja kaupunkikuvalliset vaatimukset näkyvät pienessä tuotantomäärässä kustannusnousuna. Tällöin rakentamisen hinnan nousu muodostuu korkeammaksi kuin rakennuskustannusindeksin mukainen kustannusnousu, jossa mitataan vain tuotantopanosten hinnan nousua. Valtion tukemassa tuotannossa on kuitenkin edelleen syytä kiinnittää huomiota kustannusten hallintaan. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat viime vuoden syys-joulukuussa 2,5 % edellisestä neljänneksestä ja 9, % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä 3,4 % ja vuositasolla 1,2 %, sekä muualla maassa vastaavasti 1,6 % ja 7,9 %. Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat, 2 648 /m 2, olivat kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen kustannuksissa on ollut nousupaineita, sillä maailmanmarkkinoiden raakaaineiden lisääntynyt kysyntä on nostanut niiden hintoja. Maarakennuskustannusindeksi oli joulukuussa 6, % vuodentakaisesta korkeampi, ja kustannusten nousu vaihteli työlajeittain sillanrakennustöiden 2,5 prosentista päällystystöiden 12,9 prosenttiin. Eniten kallistuivat oman kaluston kustannukset (8,9 %) sekä työvoimakustannukset (6,5 %). Oman kaluston kustannuksiin vaikutti varsinkin polttoaineiden ja energian hintojen lähes 27 prosentin nousu. Maarakentamisen konekustannusindeksin 7,7 prosentin vuosinoususta puolet aiheutui polttoaineiden kallistumisesta sekä runsas viidennes palkkojen ja välillisten palkkojen korotuksista. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli viime vuonna keskimäärin 157 9 eli 9 8 suurempi (talonrakentaminen 6 9, maa- ja vesirakentaminen 2 9) kuin vuonna 24. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työministeriön rekisteritilaston mukaan - oli puolestaan joulukuun lopussa 17 1 ja maa- ja vesirakentamisessa 3 85, kun luvut vuotta aiemmin olivat 18 3 ja 3 95. Vastaavasti avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 13 % ja maa- ja vesirakentamisessa 1 %. Rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy myös kuluvana vuonna varsin vilkkaana. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat selvästi lisääntyneet, joskin ulkomaisen työvoiman käyttö pienentää lähinnä Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. Myös ikääntyneiden lisäänty-
8 nyt rekrytointi osoittaa alan työvoimavarannon vähenemistä. Erityisen huolestuttavaa on, että lisääntyvä osa rakennustöistä tehdään valvonnan tehostamisesta huolimatta harmailla työmarkkinoilla tai epämääräisillä työehdoilla.
9 KUVIOLIITE milj. m3 8 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 4 neljänneksen liukuva summa 7 6 5 4 3 2 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 ASUINRAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 14 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa 25 12 2 1 15 8 6 1 4 5 2 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 JULKISET RAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj.m3 VARASTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa 6 7 5 6 4 5 4 3. 3 2 2 1 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 7 LIIKERAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4 TOIMISTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa 6 5 3 4 3 2 2 1 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 myönnetyt luvat aloitetut valmiit
5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Asuntojen 1) nimellishinnat ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = 1 2) 8 81 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 1 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. 3.1.26/VM/KO/ UL(Lähde: TK) 12166.xls 21 Asuntojen reaalihinnat sekä asuntotuotanto ja -investoinnit Neljännesvuosittain 198 = 1 19 17 Asuntojen reaalihinnat 1) 15 13 11 9 7 Asuntoinvestoinnit 2) Asuntotuotanto 2) 5 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 3.1.25/VM/KO/UL (Lähde: TK) 17325.xls Rahalaitosten asuntolainakannan bruttovirta ja uusien asuntolainasopimusten korko milj. EUR 1 8 6 4 2-2 Asuntolainakannan bruttovirta (vasen asteikko) Uusien asuntolainasopimusten korko, % (oikea asteikko) % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Lähde: Suomen Pankki
11 KERROSTALOASUNTOJEN NIMELLISHINNAT euroa / m2 25 2 15 1 Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi 5 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 Asuntojen hintojen neljännesvuositilasto on uudistettu. 3.1.26/VM/KO/UL (Lähde: TK: 25:IV) 12235.xls 3 5 KERROSTALOASUNTOJEN NIMELLISHINNAT euroa / m2 3 Helsinki 2 5 2 Espoo ja Kauniainen Vantaa 1 5 1 5 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 HUOM: Laskutapa muuttunut vuoden 2 alusta lähtien. 3.1.26/VM/KO/UL (Lähde: TK, 25:IV) 12237,xls Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 199 = 1 Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); 18 Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset 16 14 12 1 8 6 4 9 95 5 3.1.26/VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) 1753.xls
12 Tonttien hinnat 1998 = 1 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 3 25 2 15 1 5 85 9 95 5 Lähde: Tilastokeskus. 29.1.26/VM/KO/UL 19359.xls 3 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1998 = 1 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset 25 2 15 1 5 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 3.1.26/VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) 19361.xls
13 125 12 115 Maanrakennuskustannusindeksi 2 = 1 Päällystystyöt Sillanrakennustyöt Kunnossapito Kokonaisindeksi 11 15 1 21 22 23 24 25 3.1.26/VM/KO/UL, lähde: TK (25:12) 18298.xls 16 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2 = 1 15 14 13 12 11 Polttoaineet Palkat Kokonaisindeksi 1 9 8 7 21 22 23 24 25 3.1.26/VM/KO/UL, lähde: TK (25:12) 18298.xls
14 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä 18 16 14 Talonrakennus 12 1 8 6 Maa- ja vesirakennus 4 2 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 Lähde: Tilastokeskus