MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI Lape erityistason palveluiden mallinnusvaiheen päätösseminaari Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto/kys Monitoimijainen arviointi työryhmän pj Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset Monitoimijainen arviointi työryhmän pj
TARVE Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmä (2013) totesi loppuraportissaan, että lastensuojelutarpeen ja lapsen hyvinvointikehityksen arvioinnissa tulee käyttää strukturoituja, dokumentoituja ja tutkimukseen perustuvia lapsen ja perheen tilanteen arviointimenetelmiä sekä lastensuojeluprosessin keskeisiin arviointivaiheisiin (lastensuojeluilmoitusten käsittely, lastensuojelutarpeen arviointi, huostaanotto ja sijaishuoltopaikan valinta, asiakkuuden päättäminen) tulee kehittää yhtenäiset toimintamallit. Rajapinnoilla -tutkimuksessa (Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen sijaishuoltopaikan valinnasta, 2016) tuli esiin arvioinnin hajanaisuus ja sattumanvaraisuus sekä toive strukturoidusta arvioinnin viitekehyksestä, joka lisäisi arvioinnin yhdenmukaisuutta ja systemaattisuutta sekä kiinnittäisi huomion samoihin asioihin. Yhteiskunnallisten tekijöiden kuten muuttoliikkeen, työttömyyden, työelämän muutosten yms myötä lapsien ja perheiden tarve erilaisiin palveluihin on lisääntynyt, mikä on herkästi johtanut useisiin samanaikaisiin mutta erillisiin palveluprosesseihin, jotka osittain päällekkäisiä.
TARVE Luoda strukturoitu, eri palveluja yhteen sovittava ja systemaattinen arviointimalli ja yhteinen viitekehys, joka edistää lapsen ja perheen avun ja tuen kokonaisvaltaista kartoittamista perustason lähipalvelujen yhteistyönä tehtävässä tuen, hoidon ja palvelutarpeen arvioinnissa vahvistaa lastensuojelun ja erityispalvelujen piirissä olevien lasten ja perheiden avun ja tuen tarpeen selvittämistä yhteistyönä ja palvelujen sujuvampaa yhteen sovittamista selkiyttää asiakkuuden aikaista jatkuvaa arviointia (kuten esim. asiakkuuden aikainen tilannearvio, huostaanoton tarpeen arvio, asiakkuuden päättämisen arvio)
TAUSTAA: Avun, tuen tarpeen tunnistaminen ja palvelutarpeen arviointi perustason palveluissa Peruspalveluissa seurataan ja arvioidaan lapsen terveyttä, hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista sekä perheen hyvinvointia säännönmukaisesti osana palvelujen perustehtävää, sekä erikseen sovitusti monialaisesti. Lapsen erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja avun tarjoamiseksi ja järjestämiseksi terveys- ja sosiaalipalvelujen tulee tehdä monialaista yhteistyötä kunnan eri palvelujen kanssa (Asetus 1326/2010,13 ; SHL 2014/1301,9,41 ) Monitoimijaista arviointia lapsen ja perheen varhaisen ja/tai erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja arvioimiseksi tulee kehittää: Perhekeskuksen horisontaalisena yhteistyönä perustason terveyspalvelujen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen /sosiaalityön sekä varhaiskasvatuksen kesken Perhekeskuksen ja kouluterveydenhuollon sekä muun opiskeluhuollon yhteistyönä Perustason ja erityistason palvelujen välisenä yhteistyönä Perhekeskustoiminnan ja matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden yhtenä keskeisenä tehtävänä on kehittää rakenteita, prosesseja ja yhteisiä toimintaperiaatteita monitoimijaisen arvioinnin toteuttamiseksi.
TAUSTALLA Laajan terveystarkastuksen ohjeistus https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90831/urn_isbn_978-952-245-708-0.pdf?sequence=1 THL:n tutkimuskooste 2016 Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi LasSe -hankkeen loppuraportti (http://pikassos.fi/aineistot/finish/114- lasse-hankkeen-loppuraportti/747-lasse-hankkeen-loppuraportti) kootut käytännöt lastensuojelun tarpeen selvittämiseen (http://www.pikassos.fi/aineistot/finish/115-lasse-hankkeen-kootutkaytannot/743-lasse-kootut-kaytannot).
TAVOITE Luoda monitoimijaisen arvioinnin malli, joka on lapsen ja perheen sekä eri ammattilaisten yhteinen työväline tilanteissa, joissa lasten ja perheen tuen tarve on monialaista ja heidän tilanteen ymmärtäminen ja tarpeisiin vastaaminen edellyttävät lapsen ja hänen läheisten lisäksi useampien eri ammattilaisten osallistumista arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen ja perheen elämäntilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista Ryhmä tuottaa yhteistä arviointia ohjaavan viitekehyksen ja mallin, joka sisältää toimintaperiaatteet, teemat, keskeiset menetelmät ja välineet sekä dokumentoinnin.
Lapsi tai perhe Perheneuvola/psykiatriset palvelut Mielenterveysongelmat Lapsi/perhe Sosiaalitoimi/lastensuojelu Perheessä ja ympäristössä psykososiaalisia ongelmia Lapsella kognitiivisia / kehityksen ongelmia Lapsi tai perhe Somaattinen esh, päiväkoti, koulu Perheessä/ ympäristössä paljon riskitekijöitä Lapsi tai perhe Perusterveydenhuolto Monitoimijasta arviontia tarvitaan erilaisissa tilanteissa ja tarve ja siihen kuuluvien toimijoiden määrä tulee määrittää jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti. Tarve monitoimijaiseen arviointiin voi nousta lapsen psyykkisten oireiden/häiriön tai yksilölliseen haavoittuvuuteen liittyvän seikan takia tai ympäristössä olevien psykososiaalisten ongelmien tai psyykkiseen häiriintymiseen tai toimintakykyyn vaikuttavien seikkojen pohjalta. Usean alan asiantuntijoita tarvitaan erityisesti silloin kun ongelmia ilmenee kaikilla tarkasteltavilla osa-alueilla. Muulloin saattaa riittää yksittäisten ammattilaisen apu tai muutamien eri alojen ammattilaisten yhdessä antama apu.
ARVIOINNIN PERIAATTEISTA KOKOAVA JA OIKEA-AIKAINEN: Yksi arviointi, päällekkäisyydet pois, oikeaaikaisuus, ennaltaehkäisy, varhainen tuki SUUNNITELMALLISUUS: tavoitteellisuus, asianmukaisuus EETTISYYYS ihmis- ja asiakaslähtöisyys, asiakas keskiössä, lapsen oikeudet ja etu, lapsilähtöisesti, lapsi on aktiivisena toimijana tiedon tuottamisessa, sen tulkinnassa kuin ratkaisujen etsimisessäkin, muiden tiedon tulisi liittyä lapsen tarinaan ja omaan tietoon, tietoa pitäisi koota lapsen kanssa KOHTAAMINEN: turvallisuus, luottamus ja kunnioitus, vuorovaikutuksessa yhdessä tapahtuvaa, kohtaava suhdeperustaisuus, rehellisyys, hienovaraisuus AUTTAVA: suora apu, arkea lähellä, luottamuksellinen yhteistyösuhde, lisää lapsen turvallisuutta, toimijuutta ja myönteistä minäkuvaa PERHEEN KOKONAISHYVINVOINTI JA TOIMIJUUS: Lapsen ja perheen näkökulma & toiminta, lapsen ja perheen tarpeet, arvomaailman ja asiakkaan todellisuuden tutkiminen, lapsen tilanteeseen, tarpeisiin, vahvuuksiin ja suhteisiin perehtyminen TIETO: saatu tieto käyttöön/hyöty asiakkaille, arviointi on yhteinen ja tietoa kumuloivasti tuottavaa, yhteinen dialogi, yhteinen kieli ja tavoitteet (hyvän elämän käsitys), kaikille selkeää mitä arvioidaan ja miksi, suhde kerättyyn tietoon (arviointi, oma tulkinta, mistä ei puhuta, avoimuus), jokainen arvioi (vain) itseään PALVELUN ARVIOINNIN SISÄLTÄVÄ
- Lapsen vahvuudet - Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky - Psyykkinen terveys - Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky - Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys Lapsen terveys, kasvu ja kehitys Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Turvallisuus ja ihmissuhteet Vanhempana toimiminen - Vanhemmuuden vahvuudet - Huolenpito - Turvallisuudesta huolehtiminen - Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa - Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa - Tunnesuhteen laatu - Kyky asettaa asia mukaisia rajoja - Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus L V Lapsen käsitys itsestään Minäkuva - Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky - Toimeentulo - Asuminen ja asuinympäristö - Perheen historia - Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt - Päihteiden käyttö - Väkivalta A Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät Arki, toimijuus ja toimintakyky Lapsen kokemus perheestä, päiväkodista/koulusta, vapaa-ajasta, ystävistä
LAPSEN, VANHEMPIEN JA AMMATTILAISTEN TIETO ARVIOINNIN KESKIÖSSÄ Lapsi Vanhempi/ Läheinen Ammattilainen Esim. Petrelius ym. (2016), 12-14
LAPSEN TIETO OSANA ARVIOINTIA Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Turvallisuus ja ihmissuhteet Lapsen käsitys itsestään Minäkuva Arki, toimijuus ja toimintakyky Lapsen kokemus perheestä, päiväkodista/koulusta, vapaa-ajasta, ystävistä Taustalla Fattore ym. (2009): lapsen hyvinvoinnin malli
LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINNIN KOKONAISUUS Lapsen terveys, kasvu ja kehitys Vanhempana toimiminen - Lapsen vahvuudet - Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky - Lapsen psyykkinen terveys ja toimintakyky - Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky - Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys - Vanhemmuuden vahvuudet - Huolenpito - Turvallisuudesta huolehtiminen - Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa - Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa - Tunnesuhteen laatu - Kyky asettaa asia mukaisia rajoja - Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät - Lapsen läheisten terveys - Toimeentulo - Asuminen ja asuinympäristö - Perheen historia - Sosiaalinen ympäristö (ml. verkosto ja yhteisö) - Palvelut ja lapsen kehitysympäristöt - Päihteiden käyttö - Väkivalta
MITEN? Monitoimijuuden tarvetta on arvioitava tilannekohtaisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhteinen arvioinnin viitekehys voi auttaa työntekijöitä sen pohdinnassa, milloin asiakkaan tilanne on sellainen, että monitoimijaista tietoa ja työskentelyä tarvitaan. Monitoimijuudessa asiakas (lapsi ja aikuiset) on itse keskeisin toimija, jolloin muiden toimijoiden mukaan tulon on myös vahvistettava asiakkaan omaa toimijuutta. Monitoimijuutta voi toteuttaa monella tapaa: 1) hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa, 2) konsultoinnilla 3) sopimalla muista arvioinneista tai tutkimuksista, 3) yhdessä työparina 4) yhdessä monen toimijan kanssa saman pöydän ääressä
Jatkossa Monitoimijaisen arvioinnin mallinnusta jatketaan LAPE muutosohjelman ajan perustason ja erityis- ja vaativan tason palvelujen yhteistyönä selvitettävä mitä mallin käyttöönotto edellyttää Esim. koulutus, organisointi, resursointi, yhteistyörakenteet ja toimintatavat, johtaminen, seuranta laadittava suosituksia keskeisistä arvioinnin välineistä tarkennettava prosessin toiminnallinen kulku kehitettävä dokumentoinnin käytäntöjä ja yhteinen dokumentointialusta kerättävä monipuolista tietoa toiminnan vaikuttavuudesta