Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Samankaltaiset tiedostot
TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

TerPS2-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa Kyselyn tuloksia TERVIS-hankealueelta koonnut Timo Renfors

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Hankejohtaja Anne Niska

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Sähköisen hyvinvointikertomus

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Arjen turvaa kunnissa

Terveyden edistämisen laatusuositus

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Kunta HYTE hanke. Kuntien hyvinvointityön kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Mikä ihmeen hyvinvointi?

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

TEAVIISARI NÄYTTÄÄ SUUNTAA - TERVEYDENEDISTÄMIS- AKTIIVISUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA VUONNA 2018

Transkriptio:

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380

Terveyden edistämisen rakenteet Terveys- ja hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä. Poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt. Kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio. (Tukiaineisto kuntajohdolle, THL 00)

TERVIS-hankkeen keskeisimmät tavoitteet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla.. Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti. 3. Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä. 4. Kuntalaiset ottavat vastuuta omasta terveydestään.

Mistä ollaan vastuussa? Tehdään mitä on luvattu. Tehdään laadukkaasti. Saadaan aikaan vaikutuksia. Joilla yhteys Päämäärään. idea tekijät lopputulos - - taitamattomat tekevät tarpeetonta + - taitamattomat tekevät tarpeellista - + taitavat tekevät tarpeetonta + + taitavat tekevät tarpeellista

Kanerva-KASTE-hankkeen toimintalogiikka Hankkeen tavoitteet Mitä tehdään Vaikutukset Hankkeen päämäärä Yhtenäistää hankealueella kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elin- ja elämäntapoja. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toiminta-tapoja. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Mitä tehdään-sarake selitykset Levitetään DD-sydänohjelmaa ja toimintamallia. Selkiinnytetään hoitoketjuja. Lisätään miniinterventioiden käyttöä. Perustetaan uusia Terveystietotupia tai vahvistetaan jo olemassa olevia kohtaamispaikkoja, yhtenäistetään niiden sisällöt ja luodaan sähköinen itsehoitopalvelin. Prevention ja hoidon turvaaminen. Hyvien hoitokäytäntöjen vakiintuminen. Elintapaohjauksen lisääntyminen. Väestön osallisuus ja aktiivisuus. Keskeisten kansansairauksien, erityisesti tyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien, ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu toimintaperiaatteista, kuten johtamisesta, koordinoinnista ja vastuista paikallisesti, seudullisesti ja erityisvastuualueella. Kehittämisvaiheessa/ osittain valmis/käytössä. Osittain valmis/osittain käytössä. Työ pitkällä/osittain käytössä. Osittain valmis/osittain käytössä. Valmis/ käytössä/käytettävissä. Käytetään Terveysreseptejä ja elintapamuutoksia tukevaa aineistoa. Mallinnetaan terveyden edistämisen rakenteita kunta-/sairaanhoitopiiritasolla. Luodaan indikaattorityöväline suunnittelun, päätöksenteon ja seurannan tueksi. Elintapamuutoksiin sitoutuminen. Terveyden edistämisen johtamisen rakenteiden vakiintuminen. Terveyden edistäminen osaksi talousarvio- ja toimintakertomusprosessia. Timo Renfors 0809

TerPS-kysely 3/04 Hyvinvointikertomusta tulee hyödyntää kaikkien kunnan hallinnonalojen ja muiden toimijoiden käytännön työssä sekä käytännön työn suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Pohdi edustamasi tahon (esim. toimialasi, järjestön, seurakunnan tai yrityksen) käytännön työtä ja toimintaa.

Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen kunnassa työn eri vaiheissa koko TERVIS-alue, hyvinvointiryhmien jäsenet (TerPS-kysely 3/04) suunnittelussa 30 3 9 4 toteututuksessa 7 4 arvioinnissa 4 7 0 4 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvin melko hyvin keskikertaisesti melko huonosti huonosti

TerPS-kysely (3/04) Hyvinvointijohtaminen ja hyvinvointikertomus osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja kunnan toimintaa Sisältävätkö kuntasi kuntastrategia, toiminta- ja taloussuunnitelma (talousarvio) ja eri hallinnonalojen käyttösuunnitelmat (tai vastaavat) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä näkökulmia, sisältöjä tai tavoitteita?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien näkökulmien näkyminen koko TERVIS-alue, hyvinvointiryhmän jäsenet (TerPS-kysely 3/04) kuntastrategiassa 45 3 4 9 talous-/toim.suunn. 34 37 hall.kunt. käyttösuunn. 8 3 3 9 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % näkyy selvästi ei näy selvästi ei sisällä eos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien näkökulmien näkyminen koko TERVIS-alue, valtuutetut (TerPS-kysely 3/04) kuntastrategiassa 0 3 talous-/toim.suunn. 47 73 8 3 hall.kunt. käyttösuunn. 30 77 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % näkyy selvästi ei näy selvästi ei sisällä eos

TerPS-kysely Hyvinvointityön toteutuminen: kuntalaiset keskiössä

Kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä haasteita pidetään yhtä tärkeinä kuin kuntamme taloudellisia haasteita hyvinvointiryhmän jäsenet (TerPS-kysely 3/04) tervis 3 9 44 ES 5 PK 8 PS 3 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvin melko hyvin keskikertaisesti melko huonosti huonosti

Kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä haasteita pidetään yhtä tärkeinä kuin kuntamme taloudellisia haasteita valtuutetut (TerPS-kysely 3/04) tervis 4 4 8 ES 0 3 PK 3 5 PS 8 30 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvin melko hyvin keskikertaisesti melko huonosti huonosti

Kuntamme strategiaa toimeenpannaan kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hyvinvointiryhmän jäsenet (TerPS-kysely 3/04) tervis 3 34 3 3 ES 9 4 7 3 PK 8 3 PS 5 9 3 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvin melko hyvin keskikertaisesti melko huonosti huonosti

Kuntamme strategiaa toimeenpannaan kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta valtuutetut (TerPS-kysely 3/04) tervis 4 40 54 8 5 ES 9 4 4 PK 4 5 7 0 PS 7 5 5 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvin melko hyvin keskikertaisesti melko huonosti huonosti

TerPS-kysely 3/04 Osallistumismahdollisuudet hyvinvointityössä Kuntalaiset Järjestöt, seurat, yhdistykset

Arvio eri tahojen suorasta osallistumismahdollisuudesta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun - hyvinvointiryhmän jäsenet Kuntalainen (TerPS-kysely 3/04) tervis 3 5 35 0 ES 7 9 4 PK 4 5 PS 3 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvä melko hyvä keskinkertainen melko huono huono

Arvio eri tahojen suorasta osallistumismahdollisuudesta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun - hyvinvointiryhmän jäsenet Järjestöt, seurat, yhdistykset (TerPS-kysely 3/04) tervis 5 34 30 9 ES 4 0 7 PK 0 PS 0 8 0 % 0 % 0 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % hyvä melko hyvä keskinkertainen melko huono huono

Kuntien hyvinvointikertomukset, maakunnalliset indikaattorit ja TERVIS-hanke - Lapset, nuoret ja lapsiperheet

Pohjois-Karjalan kuntien hyvinvointikertomusten painopisteet Lasten ja nuorten terveyden ja turvallisuuden edistäminen x Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen x Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittäminen Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Vanhemmuuden vahvistaminen. TERVIS-hankkeen kuntakohtaiset painopisteet Liperi: Perhetyön kehittäminen (vauva- ja pikkulapsiperheet). Ilomantsi: Lasten ja nuorten liikunta ja painonhallinta. Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomuksen viimeisenä tarkasteluvuonna Pohjois- Karjala oli Manner-Suomen maakuntien joukossa korkeimmalla tasolla ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuudessa kaikista lapsiperheistä, lasten pienituloisuusasteessa ja toimeentulotukea saaneiden perheiden osuudessa kaikista lapsiperheistä.

Lapsiperheet, % perheistä,5,0,5,0 0,5 0,0-0,5 -,0 -,5 -,0 -,5 EK EP ES Kai KH KP KS Kym Lap Pir Poh PK PP PS PH Sat Uus VS kh ka PS PK ES,5 37,89 3,5 35,7 33,3 0 0 0 30 40

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % lapsiasuinkunnista,5,0,5,0 0,5 0,0-0,5 -,0 -,5 -,0 -,5 EK EP ES Kai KH KP KS Kym Lap Pir Poh PK PP PS PH Sat Uus VS kh ka PS PK ES,43 8,8 9,3 3,5 8, 0 5 0 5 0 5 30 35

Lasten pienituloisuusaste, % lapsiperheistä,5,0,5,0 0,5 0,0-0,5 -,0 -,5 -,0 -,5 EK EP ES Kai KH KP KS Kym Lap Pir Poh PK PP PS PH Sat Uus VS kh ka PS PK ES,03 5,0 5, 5, 9,5 0 5 0 5 0 5

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä,5,0,5,0 0,5 0,0-0,5 -,0 -,5 -,0 -,5 EK EP ES Kai KH KP KS Kym Lap Pir Poh PK PP PS PH Sat Uus VS kh ka PS PK ES,9 8,4 0, 0,4 8,0 0 3 5 8 0 3