Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214
Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta Enäjärvi kuuluu vesistötyyppiin runsasravinteiset järvet Standardin mukainen koeverkkokalastus
CEN-standardi (SFS-EN 14757, 25) Nordic-yleiskatsausverkko (5-55 mm) Verkkokoekalastus syvyysvyöhykkeittäin ositetulla satunnaisotannalla (n. 12 tunnin verkotus, heinä-elokuussa) Pyyntiponnistus (6-68 verkkoyötä) suhteutettu järven pinta-alaan ja syvyyteen (Enäjärvellä 3 verkkoyötä kahdessa syvyysvyöhykkeessä 211 ja 214, aiemmin 5 verkkoyötä kolmessa vyöhykkeessä) Indeksitietoa yleisimmistä pyydystettävistä lajeista: yksikkösaaliit, lajiosuudet, kokorakenne, kuntokerroin, näytekalat Aineisto: yli 5 järveä (1996 alkaen) Aineisto tallennetaan koekalastusrekisteriin (osa YH:n Hertta-ympäristötietojärjestelmää
Verkkokoekalastus, Nordicyleiskatsausverkko 3m 1,5m 43 19,5 6,251 5 8 12,52415,5 5 2,5m
Verkkokoekalastus, ositettu satunnaisotanta <3 m 3-1 m Syvyysvyöhykkeet >1 m <3 m 3-1 m >1 m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat
Kalaston ekologinen tila Tyyppikohtaiset vertailuolosuhteet ELS4 (EQR4) Kokonaisyksikkösaalis Paino- ja lukumääräsaalis Särkikalojen osuus biomassasta Indikaattorilajit
ELS4-indeksi ELS=1,8,6,4,2 ELS= EQR Kriteeri, >2 ha järvet Kriteeri, <2 ha järvet.8.6 Luontainen populaatio: nieriä, siika, mutu, kivennuoliainen, härkäsimppu >1 laji ->.5 lisäpistettä kustakin Luontainen populaatio: made, taimen, muikku, harjus, kivisimppu, kirjoeväsimppu, kymmenpiikki >1 laji ->.5 lisäpistettä kustakin.4 Normaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki.2 Epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki kuten >1 ha järvissä Normaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki Epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki Hyvin epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki
Biomassa, kasvavat (g / verkko) Biom., pienenevät (g / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) 32 884 195 1437 29 178 133 89 44 2 (Ph) 17 932 1163 1547 238 227 17 113 57 3&5 (Kh&Sh) 13 813 992 1274 1779 384 288 192 96 4 (SVh) 16 885 148 1284 1659 15 113 75 38 6 (Rh) 14 828 111 1297 1811 534 41 267 134 7 (MVh) 11 1895 215 2367 274 829 622 415 27 8 (Mh) 12 1595 1983 2622 3866 337 253 169 84 9 (MRh) 12 1368 1579 1867 2284 699 524 349 175 12 (RrRk) 1* 1895 2338 352 4394 1313 985 657 328 Yksilömäärä, kasvavat (kpl / verkko) Yks., pienenevät (kpl / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) 32 33.1 41.8 56.9 88.8 2.7 2. 1.4.7 2 (Ph) 17 38. 47.4 63.1 94.3 1.6 7.9 5.3 2.6 3&5 (Kh&Sh) 13 3.8 37.3 47.4 64.9 11.7 8.8 5.9 2.9 4 (SVh) 16 39.1 47.2 59.4 8.3 5.3 4. 2.7 1.3 6 (Rh) 14 32.1 41. 56.6 91.5 13.6 1.2 6.8 3.4 7 (MVh) 11 61.5 69.9 81. 96.3 34.4 25.8 17.2 8.6 8 (Mh) 12 51.6 64.8 87. 132.3 12.3 9.2 6.1 3.1 9 (MRh) 12 5.2 61.3 78.6 19.4 13.4 1. 6.7 3.3 12 (RrRk) 1* 89.4 112.1 15.1 227.4 46.2 34.7 23.1 11.6 Särkikalat (biomassa%) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) 32 42.7 48.7 56.6 67.6 2 (Ph) 17 55. 59.1 63.7 69.2 3&5 (Kh&Sh) 13 38.8 44.2 51.4 61.4 4 (SVh) 16 37.8 39.8 42.1 44.6 6 (Rh) 14 48. 53.5 6.4 69.3 7 (MVh) 11 46.9 52.7 6.2 7.1 8 (Mh) 12 43.8 49.7 57.4 67.9 9 (MRh) 12 57.5 61.9 67. 73. 12 (RrRk) 1* 56.5 61.8 68.3 76.2
Kokonaisyksikkösaalis 5 CPUE, g/verkko 45 4 35 3 25 2 CPUE 15 1 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Kokonaisyksikkösaalis 25 NPUE yks./verkko 2 15 1 NPUE 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Särkikalojen osuus biomassasta 9 biomassa% 8 7 6 5 4 biomassa% 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
ELS 4 Indikaattorilajit: ahven, hauki ja/tai särki normaali populaatiorakenne, ELS4 arvo,4 kaikkina seurantavuosina Ei luontaisesti lisääntyviä indikaattorilajeja
ELS 4,6,5,4,3,2 ELS4 ELS=1,8,6,4,2,1, 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 ELS=
Biomassa, kasvavat (g / verkko) Biom., pienenevät (g / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) 32 884 195 1437 29 178 133 89 44 2 (Ph) 17 932 1163 1547 238 227 17 113 57 3&5 (Kh&Sh) 13 813 992 1274 1779 384 288 192 96 4 (SVh) 16 885 148 1284 1659 15 113 75 38 6 (Rh) 14 828 111 1297 1811 534 41 267 134 7 (MVh) 11 1895 215 2367 274 829 622 415 27 8 (Mh) 12 1595 1983 2622 3866 337 253 169 84 9 (MRh) 12 1368 1579 1867 2284 699 524 349 175 12 (RrRk) 1* 1895 2338 352 4394 1313 985 657 328 Yksilömäärä, kasvavat (kpl / verkko) Yks., pienenevät (kpl / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) 32 33.1 41.8 56.9 88.8 2.7 2. 1.4.7 2 (Ph) 17 38. 47.4 63.1 94.3 1.6 7.9 5.3 2.6 3&5 (Kh&Sh) 13 3.8 37.3 47.4 64.9 11.7 8.8 5.9 2.9 4 (SVh) 16 39.1 47.2 59.4 8.3 5.3 4. 2.7 1.3 6 (Rh) 14 32.1 41. 56.6 91.5 13.6 1.2 6.8 3.4 7 (MVh) 11 61.5 69.9 81. 96.3 34.4 25.8 17.2 8.6 8 (Mh) 12 51.6 64.8 87. 132.3 12.3 9.2 6.1 3.1 9 (MRh) 12 5.2 61.3 78.6 19.4 13.4 1. 6.7 3.3 12 (RrRk) 1* 89.4 112.1 15.1 227.4 46.2 34.7 23.1 11.6 Särkikalat (biomassa%) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) 32 42.7 48.7 56.6 67.6 2 (Ph) 17 55. 59.1 63.7 69.2 3&5 (Kh&Sh) 13 38.8 44.2 51.4 61.4 4 (SVh) 16 37.8 39.8 42.1 44.6 6 (Rh) 14 48. 53.5 6.4 69.3 7 (MVh) 11 46.9 52.7 6.2 7.1 8 (Mh) 12 43.8 49.7 57.4 67.9 9 (MRh) 12 57.5 61.9 67. 73. 12 (RrRk) 1* 56.5 61.8 68.3 76.2
Enäjärven kalaston ekologinen tila Kolme neljästä mittarista huonompaan suuntaan Vuoden 214 saaliissa tutkimusjakson suurin painosaalis ja toisiksi suurin lukumääräsaalis Särkikalojen biomassaosuus suurin
Ahven 1 Ahven, CPUE g/verkko 8 6 4 Ahven 2 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 7 6 5 Ahven, NPUE, yks./verkko 4 3 Ahven 2 1 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Ahven 15 12 9 6 21 28 211 214 3 <6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2
Kuha 5 Kuha, CPUE g/verkko 4 3 2 Kuha 1 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 3 25 2 Kuha, NPUE yks./verkko 15 1 Kuha 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Kuha 3 2,5 2 1,5 1 21 28 211 214,5
Särki Särki, CPUE g/verkko 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 Särki 8 Särki, NPUE yks./verkko 7 6 5 4 3 Särki 2 1 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Särki 2 15 1 21 28 211 214 5 <6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2
Pasuri 12 Pasuri, CPUE g/verkko 1 8 6 Pasuri 4 2 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 35 Pasuri, NPUE yks./verkko 3 25 2 15 Pasuri 1 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Pasuri 6 4 21 28 211 214 2 <6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2
Lahna Lahna, CPUE g/verkko 5 45 4 35 3 25 2 Lahna 15 1 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 7 6 Lahna, NPUE yks./verkko 5 4 3 Lahna 2 1 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Lahna 3 2,5 2 1,5 21 28 211 214 1,5 <6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2
Salakka 3 Salakka, CPUE g/verkko 25 2 15 Salakka 1 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 25 Salakka, NPUE yks./verkko 2 15 1 Salakka 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Salakka 5 4 3 2 21 28 211 214 1 <6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16
Kiiski Kiiski, CPUE g/verkko 4 35 3 25 2 15 Kiiski 1 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214 45 4 Kiiski, NPUE yks./verkko 35 3 25 2 Kiiski 15 1 5 1997 1998 1999 2 21 28 211 214
Kiiski 2 15 1 21 28 211 214 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14
Yhteenvetoa Kalaston muutokset osin selitettävissä ilmaston muutoksilla. Särkikaloista etenkin pasuri hyötynyt sekä hoitokalastuksesta että lämpimistä kesistä Kalastuksenohjauksella syytä suosia petokalakantojen kehittymistä Kalasto vain yksi neljästä luokittelutekijästä
Yhteenvetoa Luontaisesti rehevissä järvissä kalasto tyypillisesti särkikalavaltainen Tehty työ aina kotiin päin Resurssien suuntaaminen sinne missä saadaan parhaiten tuloksia Pitkäjänteisyys kunnostuksissa Yhteisöllisyys on arvo itsessäänkin!
Kiitos!