KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kemijärven kaupunki Työryhmä Hilkka Jussila Teija Rönkkö Tarmo Törmänen Liisa Pauna 27.9.2005

2 Sisällys sivu 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3 2. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI JA VASTUUT 4 2.1. Päihdetyön organisointi 4 2.2. Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä 4 3. PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY 5 4. PÄIHDEONGELMIEN TUNNISTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN 6 5. PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMINEN 7 6. PALVELUSSUHDEASIAT 9 7. HUUMAUSAINETESTAUKSET 10 8. SALASSAPITOVELVOLLISUUS 13 9. PÄIHDEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN, KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA 13 LIITTEET 14

3 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoitteet Tällä päihteiden vastaisella ohjelmalla (jäljempänä päihdeohjelma) korvataan aikaisempi päihdeongelmaisen hoitoonohjausmalli. Päihdeongelmaisen hoitoonohjausmalli Kemijärven kaupungissa on ollut voimassa 14.02.1994 alkaen. Päihdeohjelma on aikaisempaa hoitoonohjausmallia laajempi ja sisältää ohjeita ongelmatilanteisiin puuttumisesta, hoitoonohjausmallin alkoholin osalta sekä uutena asiana huumausainetestauksen periaatteet. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (13.08.2004/759) tuli voimaan 01.10.2004. Laissa määritellään, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa työantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Samassa yhteydessä muuttui työterveyshuoltolaki, joka edellyttää työnantajalta kirjallista päihdeohjelmaa, jotta huumetestejä voidaan käyttää. Alkoholin ja muiden päihteiden (huumausaineet ja huumaavassa tarkoituksessa käytetyt lääkkeet) ongelmakäyttö on sairauden kaltainen tila, joka voi johtaa riippuvuuteen käytetystä aineesta. Alkoholia terveydellisesti tai sosiaalisesti haitallisen runsaasti käyttäviä on työelämässä tutkimusten mukaan miehistä jopa 15-20 % ja naisista 10-15 %. Näistä vain pieni osa on alkoholista riippuvaisia. Alkoholin suurkulutuksen mahdollisimman varhainen toteaminen on olennaisen tärkeätä, jotta voitaisiin estää tilanteen kehittyminen sairaudeksi eli alkoholiriippuvuudeksi eli alkoholismiksi. Huumeiden käytöstä työelämässä ei ole Suomessa luotettavia tutkimustuloksia, mutta käytännön havaintojen mukaan käyttö on yleistynyt, joskin se on edelleen alkoholin ongelmakäyttöä harvinaisempaa. Työpaikoilla suhtautuminen päihteisiin ja päihdeongelmiin on vuosien aikana muotoutunut taloudellisten ja tuotannollisten tekijöiden määrääminä. Päihteiden ongelmakäyttö on huomattava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, joka työelämässä aiheuttaa mm. tapaturmia, sairauksia, lisääntyneitä poissaoloja ja työtehon vähenemistä. Alkoholi ja huumeet vaikuttavat sinänsä samalla tavoin työsuoritukseen ja työyhteisöön, mutta huumeiden vaikutukset ovat vielä alkoholiakin vaikeammin ennakoitavissa ja aineen yhteisvaikutusten mukaan voivat aiheuttaa yllättäviäkin reaktioita vielä pitkään akuutin käytön jälkeen. Päihteiden väärinkäyttö on usein jatkunut piilevänä vuosikausia, ja työtoverit tai esimiehet ovat saattaneet hyvää tarkoittaen peitellä ja suojella ongelmaista ja näin myötävaikuttaa tilanteen vaikeutumiseen. Ennen pitkää hoitamaton päihdeongelma työpaikalla johtaa lähes aina hankaliin työyhteisöongelmiin ja ilmapiirin huononemiseen.

4 Kemijärven kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmiin puuttumalla vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan kaupungin palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. 2. Päihdetyö, sen organisointi ja vastuut Päihdetyön tulisi olla mukana kaikessa työpaikan hyvinvoinnin kehittämisessä ja normaalina osana työpaikan johtamistoimintaa kaikilla tasoilla. Päihdeasiat ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, työn ja työyhteisön kehittämistä ja yleissopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä, työhön perehdyttämistä ja työhön opastusta, henkilöstökoulutusta ja työnohjausta, työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. 2.1. Päihdetyön organisointi Toteuttajat: koko henkilöstö ylin johto, osastotaso, yksikkötaso, lähiesimies työpisteiden päihdeyhdyshenkilöt työsuojeluorganisaatio (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut sekä asiamiehet, työsuojelutoimikunnan jäsenet) työterveyshuolto tyhy -työryhmä ulkopuoliset kouluttajat Lapin lääninhallituksen mini-interventiohanke 2.2. Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä Jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta käyttäytymisestään, terveydestään ja työkyvystään. Päihdetyön tulisi olla luonteva osa muuta henkilöstötyötä turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Työpaikan johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdetyötä kehitettäessä ja erityisesti päihdetyön käytännön toteutumisessa. Esimies vastaa päihdeohjelman mukaisesta puheeksiotosta, hoitoonohjauksesta ja palvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä niistä laadittavista asiakirjoista. Päättäjätaso huolehtii ja varmistaa riittävästä resurssoinnista.

5 Myös työtoverit ovat velvollisia puuttumaan päihteiden käyttöön puheeksiottamalla asianomaisen ja esimiehen kanssa, ehdottamalla muutosta ja antamalla tukea muutoksen toteuttamisessa. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön tulee asiantuntijoina edistää päihdeasioista puhumista osana työpaikan arkea ja antaa oikeaa tietoa päihteistä ja päihdeongelmista. Työterveyshuolto toimii mini-interventiotoimintamallin mukaisesti päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi sekä osaltaan hoitoonohjaajana, tukijana sekä seuraa hoidon toteutumista ja antaa tai järjestää jatkohoitoa. Lapin lääninhallituksen mini-interventiohanke tähtää varhaisen päihdeongelmaan puuttumiseen eri toimijatasoilla. Tutkittu tieto osoittaa, että lääkärin tai terveydenhoitajan antama lyhytneuvonta (mini-interventio) johtaa potilaiden alkoholin käytön vähenemiseen. 3. Päihdehaittojen ehkäisy Työpaikan päihdehaittoja voidaan ehkäistä, vähentää ja lieventää ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Päihteistä tiedottaminen, opastus ja koulutus ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa kohdistettuna koko työyhteisöön pyrkimyksenä vaikuttaa työpaikan asenteisiin ja päihdeilmastoon sekä jokaisen työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Päihdetyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, joka tarjoaa työyhteisölle laajimmat keinot ja vaikuttamisen mahdollisuudet päihdeasioissa. Tieto päihteiden terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta sekä erilaisista hoitomahdollisuuksista on osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Keinot: Tiedotus: yleiset tiedotuskanavat, Kemijärven kaupungin intranet päihdeohjelman läpikäynti työpaikkakokouksissa ja uusien työntekijöiden työhön perehdytyksessä työpaikan virkistys- ja kokouskäytännöistä sopiminen koulutus- ja teemapäivät: koko henkilöstö, päihdeyhdyshenkilöt työpaikan rekrytoinnin hyvä hoitaminen (huumetestit) työnhakijan huumetestaus työterveyshuollon terveystarkastukset ja sairasvastaanotto: Auditkysely, mini-interventio, laboratoriokokeet (myös huumetestit), juomapäiväkirja, esitteet, kuntoutukseen ohjaaminen tyhy -työryhmä ja työsuojelutoimikunta organisoivat ja seuraavat ennaltaehkäisevää toimintaa koko kaupungin tasolla riskiryhmiin vaikuttaminen vaikeita riippuvuuksia omaaville hoidon järjestäminen työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen

6 Tavoitteet: yleisiin suhtautumistapoihin vaikuttaminen pääpainon ollessa alkoholin käytön hallinnassa ja haittojen ehkäisyssä valmiuksien antaminen omaehtoiseen tarkkailuun ja muutokseen oma-aloitteinen hakeutuminen hoitopalvelujen piiriin tai virallisen hoitoonohjauksen käynnistäminen 4. Päihdeongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen Työpaikalla yksilön päihdeongelma ei ole yksityinen asia. Se voi näkyä mm.: - lyhyinä usein toistuvina sairauspoissaoloina - myöhästymisinä - luvattomina poissaoloina - työvuorojen yllättävinä vaihtamisina - työtehon heikkenemisenä tai sen epätasaisuutena - virhesuorituksina ja/tai lisääntyneinä tapaturmina Päihteiden väärinkäyttö näkyy usein yksilön: - ulkoisen olemuksen muutoksina - luonteen ja käytöksen muutoksina: hermostuneisuutena, riidanhaluisuutena, hyökkäävyytenä, selittelynä, valehteluna, väsymyksenä, ylivilkkautena, alakuloisuutena, masentuneisuutena - suorituskyvyn heikkenemisenä, työtehon heikkenemisenä - työtehtävien laiminlyöntinä - eristäytymisenä työyhteisöstä - ongelmien kieltämisenä Töihin tullaan krapulassa, jälkihumalassa tai päihtyneenä: - alkoholin haju - huonovointisuus - hikoilu - tärinä - päihteiden nauttiminen salaa työpaikalla työaikana Usein sekä päihteiden käyttäjä että työyhteisö pyrkivät salaamaan ongelman. Mitä varhaisemmin päihdeongelma havaitaan, otetaan puheeksi ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat yleensä sen aiheuttamat haitat niin yksilölle kuin työyhteisöllekin. Tästä varhaisesta puheeksiotosta ei laadita asiakirjoja.

7 5. Päihdehaittoihin puuttuminen 5.1. Puheeksiottomenettely Jos kyseessä on epäily päihtyneenä työssäolemisesta tai päihteiden käytöstä työaikana, on esimiehen välittömästi poistettava epäilty työpaikalta eikä hänelle makseta palkkaetuja poissaolon ajalta. Jos henkilö ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle poliisi. Henkilöä poistettaessa esimiehen on ilmoitettava asiasta luottamusmiehelle tai järjestäytymättömän henkilön ollessa kyseessä työsuojeluvaltuutetulle, ellei työpaikalta poistettava pidä sitä tarpeettomana. Tarvittaessa henkilö voidaan määrätä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisiin työkyvyn arviointiin työterveyshuoltoon päihtymyksen selvittämiseksi. Jos henkilö on tuonut laittomia huumeita työpaikalleen tai säilyttää taikka kaupittelee niitä siellä, esimiehen on ilmoitettava myös poliisille. Puheeksiotto päihdeongelmaisen kanssa voi tapahtua kenen tahansa aloitteesta, esim. työtoverin, esimiehen tai työterveyshuollon. Puheeksiottotilanteeseen esimiehen kanssa asianomainen henkilö voi pyytää mukaansa luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Keskustelusta tehdään kirjallinen muistio. (Liite 1 Puheeksiottokeskusteluohje, Liite 2 Puheeksiottokeskustelulomake.) Keskustelun perusteella arvioidaan hoidon tarve. Jos keskustelussa ilmenee tarve hoitoon, esimies ohjaa henkilön työterveyshuoltoon tai Perhe- ja mielenterveysklinikalle päihdesairaanhoitajalle hoidon suunnittelua varten. Mikäli hoidontarvetta ei ole, esimies ja työntekijä sopivat seurantakeskustelusta 2-3 kuukauden kuluttua. Tämä kirjataan myös muistioon. Jos seurantakeskustelun perusteella ei päihdeongelmaa todeta, asia on siltä osin loppuun käsitelty. Jos päihdeongelma ilmenee uudestaan, esim. vuoden kuluessa puheeksiotosta, pidetään hoitoonohjausneuvottelu. 5.2. Hoitoonohjausmenettely Henkilö, jolle on kehittymässä tai kehittynyt ongelma päihteiden väärinkäytöstä, voi hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai päihdehuoltoa antavaan erikoisyksikköön. Omaehtoinen ongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen parantavat yleensä hoitotuloksia. Kun päihdeongelmainen itse hakeutuu hoitoon, asia on luottamuksellinen henkilön niin halutessa. Hoidon jälkeinen seuranta voidaan sopia työterveyshuollon tehtäväksi.

8 Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arvioimisessa. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla heidän työtehtävästään tai asemastaan riippumatta. Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide, pidetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa ovat läsnä asiaosaisen ja toimivaltaisen esimiehen lisäksi työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri sekä työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö. Neuvottelussa käsitellään asianomaisen päihdeongelmaa ja sovitaan kuntoutustoimenpiteistä sekä tehdään kirjallinen kuntoutussopimus (Liite 3 Kuntoutussopimus). Asianomainen, päihdesairaanhoitaja ja työterveyshuollon henkilöt tekevät kuntoutussuunnitelman (Liite 4 Kuntoutussuunnitelma), josta ilmenevät hoito- ja seuranta-ajat ja hoitopaikka. Hoidettavan on todistettava käyvänsä säännöllisesti hoitopaikassa ja toimitettava esimiehelle tietoja hoidon edistymisestä niiltä osin kuin ne liittyvät työjärjestelyihin. Työterveyshuolto seuraa kuntoutettavan työkykyä. Asianomaisen noudattaessa kuntoutussuunnitelmaa, ja mikäli päihteiden käyttöä tai ongelmakäyttäytymistä ei esiinny sovitun määräajan puitteissa, voidaan ongelma katsoa työpaikan taholta selvitetyksi. Hoidon loputtua pidetään loppupalaveri, jossa sovitaan mahdollisesta jatkoseurannasta työterveyshuollossa. Mikäli päihdeongelmainen kieltäytyy hoitoonohjauksesta, esimies voi antaa asianomaiselle kirjallisen varoituksen tai ryhtyä työsuhteen irtisanomis- tai purkumenettelyyn. Mikäli päihdetapaus toistuu hoidon tai varoituksen jälkeen tai henkilö jättää työvelvoitteensa päihteiden takia täyttämättä, voidaan työsuhde purkaa tai irtisanoa. On kuitenkin muistettava, että päihdekuntoutuksessa ns. retkahdukset ovat tavallisia eivätkä välttämättä merkki kuntoutuksen epäonnistumisesta. Jokaisen päihdekuntoutujan tilanne tulee arvioida yksilöllisesti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 5.3. Hoitoyksiköt ja ohjelmat Kuntoutus ja hoito järjestetään ongelman vakavuuden ja luonteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Työterveyshuollon rooli päihdeasioissa on hoitoon ohjaava, ei hoitava. Varsinainen hoito tapahtuu päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa. Hoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti avohoitona työssäkäynnin ohella. Hoitoonohjauksen yhteydessä sovitaan työyksikössä mahdollisista työajan ja työn järjestelyistä sekä tietojen saannista esimiehelle hoidon ja kuntoutuksen edistymisestä suunnitellulla tavalla.

9 Avohoitona toteutettavassa hoitoonohjauksessa tehdään kuntoutussopimus (liite 3) 12-24 kuukaudeksi ja kuntoutussuunnitelman (liite 4), joka sisältää hoidon (katkaisu- tai muu hoito) Perhe- ja mielenterveysklinikassa tai vastaavassa sekä jatkoseurannan työterveyshuollossa. Laitoshoito (katkaisu- ja kuntoutushoito) lääkärin lähetteellä kestää yleensä 1-6 viikkoa. Hoito toteutetaan moniammatillisen hoitoryhmän toimesta. Laitoshoito on tarkoitettu henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät riitä. Laitoshoidossa oleva on oikeutettu sairaspäivärahaan, mikäli lääkäri arvioi hoidettavan työkyvyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaan hakea Kelan kuntoutusrahaa (vuosiloma tai palkaton virkavapaa). Palvelujen tuottajat, katso liite 5, päihdepalvelut. 5.4. Seuranta ja jatkohoito Hoitoonohjatun seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto kuntoutussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Seurannan kesto määritellään riittävän pitkäksi tapauskohtaisesti kuntoutussuunnitelman tekotilanteessa ja sen tarkoitus on tukea sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä. Mikäli päihdeongelma eli sairaus uusiutuu, on hoitoonohjanneella esimiehellä mahdollisuus harkita uusintahoitoon ohjaamista. Uusintahoidosta kieltäytyminen voidaan katsoa työ- tai virkasuhteen päättämisperusteeksi. 5.5. Työyhteisön tuki Hoitoonohjaustapahtumaan liittyen työtoverit saavat tarvittaessa tukea esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta. Tukea tarvitaan myös hoitoonohjautun työhönpaluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisen tukemisessa. 6. Palvelussuhdeasiat 6.1. Hoidon ja kuntoutuksen aikana Hoitokäynnit työterveyshuollossa toteutetaan säännöllisenä työaikana, jolloin se katsotaan palkkaan oikeuttavaksi ajaksi. Muu avohoito, esim. päihdeyksikössä toteutetaan ensisijaisesti muulloin kuin työaikana, jolloin hoitoonohjatulle myönnetään palkatonta virka- tai työvapaata hoitokäyntejä varten.

10 Kuntoutuskurssien ja laitoskuntoutuksen ajaksi on mahdollisuus anoa vuosilomaa tai palkatonta virkavapautta tai työlomaa (huom! Kelan kuntoutusraha). Mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi työkyvytön, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 6.2. Varoitukset ja työsuhteen päättäminen Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide ja ongelma on toistunut tai puheeksiotto on ongelman vakavuusasteeseen nähden riittämätön toimenpide tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta, esimiehen tulee antaa työntekijälle varoitus päihtyneenä esiintymisestä työaikana. Varoitukset annetaan kirjallisena 1. varoitus: Liite 6A 2. varoitus: Liite 6B ja niitä annetaan enintään kaksi kertaa. Mikäli kahden varoituksen jälkeen ongelma jatkuu, käynnistetään työ- tai virkasuhteen päättämismenettely (työsuhteen päättäminen/kuuleminen, Liite 6C). 7. Huumausainetestaukset Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (13.8.2004 /759) määritellään, millä edellytyksillä ja missä työtilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Huumausaineen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumausainelaissa (17.12.1993/1289) määriteltyjä aineita muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa virkistyäkseen, rentoutuakseen, päihtyäkseen tai lievittääkseen vieroitusoireita. Uudessa laissa on kyse huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Laissa säädetään huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, sen toimittamisesta työhön otettaessa ja velvollisuudesta toimittaa huumausainetestiä koskeva todistus työsuhteen aikana ja työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta. Huumetestit suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöt tätä toimintaa koskevan oman lainsäädännön mukaisesti. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus tehtävään valitun työntekijän suostumuksella yksityisyyden suojasta annetun lain 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus.

11 Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Tietojenkäsittelyn edellytykseksi liitetään myös ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena (7 1 momentin 1-6 kohdat). Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu vain tehtävään valittuun henkilöön. Valinta voidaan tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes työtehtävään valittu on toimittanut todistuksen työnantajalle. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 7). Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä tiukemmin edellytyksin. Tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan työn tulee esimerkiksi edellyttää erityistä tarkkuutta ja suojeltavien intressien tulee vaarantua vakavasti. Testeistä kieltäytyminen saattaa johtaa toimenpiteisiin. Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineen vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työtai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vakavasti vaarantaa turvallisuus- ym. tekijöitä tai merkittävästi lisää vahinkoa tai riskiä säännöksessä mainituissa tilanteissa. Tällöin todistus on esitettävä kohtuullisessa ajassa eli kahden päivän kuluessa. Lisäksi työnantaja voi velvoittaa henkilön esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun henkilö on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Henkilö itse toimittaa työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen, josta saa ilmetä vain, että henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, onko hän käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista, mutta vain sellaisten todistusten kustannuksista, jotka työnhakija tai työntekijä toimittaa työnantajalle.

12 Huumausainetestit voidaan suorittaa myös osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Silloin testien suorittamiseen sovelletaan terveydenhuollon lainsäädäntöä ja siten testin kulloisenkin tarpeen arvioi työterveyshuollon ammattihenkilö, ei työnantaja. Testitulosta ei myöskään voi antaa työnantajalle, vaan kyseeseen voi tulla vain yleinen terveydentilaa koskeva selvitys työkykyisyydestä. Luettelo tehtävistä, joihin otettavilta henkilöiltä edellytetään todistus huumetestistä työhön otettaessa tai työsuhteen aikana: Hallinto ja talous: - merkittävistä atk-järjestelmistä vastaavat henkilöt, joilla on laajat ylläpitäjän tai pääkäyttäjän oikeudet - kaupunginjohtaja - osastojen johtavat viranhaltijat - hallinto- ja talousjohtaja, talous- ja henkilöstöpäälliköt - työsuojelupäällikkö - henkilöt, joiden tehtäviin säännöllisesti kuuluu henkilöautoa suurempien moottoriajoneuvojen tai trukin tms. laitteen kuljettamista Sairaala Lapponian, sosiaalityön, päivähoidon, vanhus- ja vammaispalvelun työntekijöistä : - sairaalan apteekkari - kaikki päivystävät lääkärit - palvelulinjojen johtajat - osastonhoitajat ja varahenkilöt - yksin yötyötä tekevä hoitohenkilöstö - kotihoidon työntekijät - laboratoriohenkilöstö - perhepäivähoitajat Teknisen osaston työntekijöistä: - kaupungingeodeetti - suunnitteluinsinööri - vesilaitoksen työntekijät - kiinteistönhuollon tehtävissä olevat lukuun ottamatta siivoojia - koneita kuljettavat - vaarallisia laitteita käyttävät, esim. sähköasentajat Elinkeino-osasto: - maatalouslomittajat

13 8. Salassapitovelvollisuus Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijää koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittelyn on oltava tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavan terveydentilaan liittyvän etuuden suorittamiseksi tai selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Tietoja voidaan myös käsitellä, jos työntekijä nimenomaan haluaa, että hänen työkykynsä selvitetään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Työnantajan on käsiteltävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Tietoja saavat käsitellä vain rajatut henkilöt, jotka tekevät henkilön työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toimeenpanevat niitä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista em. tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työterveyshuollon salassapitovelvollisuus koskee kaikkia potilaskäyntejä. Vaitiolovelvollisuuden purku tehdään hoitosopimuksessa (alkoholiriippuvuus), jolloin työntekijä antaa hoitopaikalle ja työterveyshuollolle luvan luovuttaa tietyt hoidon noudattamista ja sen onnistumista koskevat tiedot työnantajalle. Omaehtoisessa hoitoon hakeutumisessa luottamuksellisuus ja salassapito ovat itsestäänselvyys. 9. Päihdeohjelman hyväksyminen, käyttöönotto ja seuranta Tämä päihdeohjelma on liitteineen käsitelty ja hyväksytty Kemijärven kaupungin johtoryhmässä, työsuojelutoimikunnassa, kehysryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Päihdeohjelma on nähtävillä Kemijärven kaupungin intranetissä. Osastojen on huolehdittava tämän päihdeohjelman riittävästä jakelusta ja tiedottamisesta siten, että kaikki esimiehet ja henkilöstö ovat tietoisia päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeohjelman käyttöönottoa tuetaan esimiehiin ja työyhteisöihin kohdistuvalla koulutuksella tunnistamaan päihdeongelmat työpaikalla ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tukemaan omaehtoista päihteidenkäytön hallintaa ja parantamaan työyhteisön kykyä käsitellä asioita. Tässä apuna voidaan käyttää esim. Lapin läänin miniinterventiohanketta. Päihdeohjelma ja sen liitteet, erityisesti huumausainetestejä koskeva tehtäväluettelo päivitetään tarpeen mukaan. Muutosehdotukset käsitellään ja hyväksytään kuten päihdeohjelma. Päihdeohjelman toteutumista ja koulutustarvetta seurataan työsuojeluorganisaation eri tasoilla vuosittain. Tätä menettelytapaa sovelletaan 1.1.2006 alkaen.

14 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 A Liite 6 B Liite 6 C Liite 7 Puheeksiottokeskusteluohje Puheeksiottokeskustelulomake Kuntoutussopimus Kuntoutussuunnitelma Päihdepalvelut 1. Varoitus 2. Varoitus Työsuhteen päättäminen/ kuuleminen Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalli kaaviona

15 Puheeksiottokeskusteluohje Liite 1 Puheeksiottaminen Mene työntekijän luokse ja kerro, että teidän on keskusteltava yhdessä. Kerro mistä aiheesta: Olen huolissani. Sovi työntekijän kanssa tarkka neuvotteluaika ja paikka. Sopikaa sellainen aika, että se sopii hyvin työntekijän työvuoroihin, työyhteisön ja omaan aikatauluusi, kuitenkin aikaisintaan seuraavana päivänä, jotta työntekijä ehtii valmistautua asiaan ja viimeistään kolmen päivän kuluttua. Varaa rauhallinen tila, jossa voi keskustella ilman keskeytyksiä. Kummankin tulee keskustelun aikana pitää puhelin suljettuna. Varaa riittävästi aikaa. Ole ystävällinen. Katso silmiin. Puhu minä muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe: Haluan keskustella kanssasi Puhu arvostavasti ja selkeästi. Pysy tosiasioissa. Älä esitä syytöksiä. Pysy rauhallisena. Älä kiirehdi. Pidä keskustelu sovitussa työhön liittyvässä aiheessa. Kerro huolesi työntekijän työssä selviytymisestä. Kerro havaintosi työntekijän työssä suoriutumisesta, sairauspoissaoloista tai ylitöistä. Rohkaise ja kannusta työntekijää puhumaan sanattoman viestinnän (katsekontakti, liikkeet, äänensävy, tilankäyttö) ja sanallisen viestinnän (ymmärryksen ilmaisut, kehotukset kertoa lisää, avoimet kysymykset, kiittäminen) keinoin. Neuvottele työssä mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Keskustele muiden tukitahojen tarpeesta, esimerkiksi työterveyshuollon tai työsuojelun konsultaatio. Sovi seurantatapaaminen (enintään kolmen kuukauden kuluttua). Mikäli keskustelu ei suju, sopikaa uusi tapaaminen ja miettikää, millä keinoin pääsette seuraavalla kerralla eteenpäin. Tukisiko esimerkiksi työterveyshuollon tai työsuojelun edustajan läsnäolo keskustelun kulkua? Todetkaa keskustelun tulos yhdessä ja kirjatkaa se käytettävissä olevaan lomakkeeseen kummankin hyväksynnällä.

16 PUHEEKSIOTTOKESKUSTELU Liite 2 Henkilön nimi Henkilötunnus Työpaikka Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty päihdeongelmaani. Minulle on selvitetty työpaikan toimintatavat päihdeongelman käsittelyn suhteen sekä kerrottu mahdollisuuksista hakea apua ongelmaani esim. työterveyshuollon kautta. Muuta mainittavaa Päiväys / 20 Ao. henkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus Keskusteluun osallistuneiden nimet SEURANTA Päivämäärä Jakelu: Asianomainen, esimies, työterveyshuolto, luottamusmies

17 KUNTOUTUSSOPIMUS Liite 3 Todettu päihdeongelman hoito Nimi Työtehtävä Todetut päihteiden haitat työssä Krapulapäivät Humalatilat Poissaolot Kotiinpalautukset Muut haitat Henkilötunnus Työpaikka/Osasto Tapaturmat Työkyvyn alenema Töiden laiminlyönti Ihmissuhdevaikeudet Henkilö sitoutuu päihdeongelman vuoksi järjestettävään kuukauden pituiseen hoitoon, jonka tarkempi sisältö määräytyy hoitopaikassa laadittavassa suunnitelmassa. Samalla henkilö sitoutuu siihen, että yhteyshenkilö ja työnantaja saavat tarvittaessa tiedon kuntoutussuunnitelman toteutumisesta. Työnantaja sitoutuu kuulemaan yhteyshenkilön välityksellä hoitopaikan edustajaa ennen kuin harkitsee työsuhteen purkamista tai muita kurinpidollisia toimenpiteitä päihdeongelmana takia sovitun hoitojakson aikana. Päivämäärä ja paikka Esimiehen allekirjoitus ja nimenselvennys Kuntoutujan allekirjoitus ja nimenselvennys Jakelu: Esimies, kuntoutuja ja yhdyshenkilö/työterveysasema: nimi

18 KUNTOUTUSSUUNNITELMA Liite 4 Kuntoutussuunnitelmaksi on sovittu seuraavaa: Käynnit Avohoidossa Laitoshoidossa (hoitopaikka) (hoitopaikka) Ajalla (hoitoaika) Seuranta työterveyshuollossa kertaa/kk kuukauden ajan. Muu tukitoiminta (työaikajärjestelyt, tukihenkilö työpaikalla, AA yms.) Muuta (esimerkiksi sopiminen palkanmaksusta hoidon aikana, ilmoitusvelvollisuudesta esimiehelle hoitokäynneistä, hoitokustannusten vastuista jne.) Voimassaolo Hoitosopimus on voimassa kuukautta allekirjoittamispäivästä. Yhteystiedot Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Hoitopaikan yhteyshenkilö puh. puh. puh. Hoidon laiminlyönti Ymmärrän osaltani, että mikäli en noudata kuntoutussuunnitelmaani tai päihteiden haitallinen käyttö jatkuu, työsuhteeni voidaan purkaa tai irtisanoa voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten ja työlainsäädännön perusteella. Paikka ja aika / 20 Ao. henkilö Työterveyshuollon edustaja Esimies Hoitopaikan edustaja Jakelu: Ao. henkilö, esimies, työterveyshuolto, hoitopaikka

19 Päihdepalvelut Liite 5 Avohoito: Kemijärven päihdepalvelut/perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia Sairaalakatu 9 98100 Kemijärvi 020 753 8744 Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Maakuntakatu 29-31 A, 4 krs 96200 Rovaniemi 016-5115 648 Rovaniemen A-klinikka/Päihdetyö Sairaalakatu 1, 4 krs 96100 Rovaniemi 016-322 2427 Laitokset: Lapin päihdeklinikka Totontie 11 97145 Totonvaara 016-328 8681 Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 04480 Haarajoki 09-291 51 Kalliolan Kiskon klinikka Kärkeläntie 258-1 25470 Kisko 02-739 2200 Kalliolan Nurmijärven klinikka Vantalantie 86 05450 Nukari 09-7701 2410 Myllykallion kehittämiskeskus, Myllyhoitoyhdistys r.y. PL 94, Neulomontie 5 16301 Orimattila 03-884 840

20 Liite 6 A. 1. VAROITUS Varoituksen saaja: Peruste: Työvelvoitteen laiminlyönti Päihtyneenä/huumaantuneena/krapulaisena työpaikalla esiintyminen Luvaton poissaolo Toistuva myöhästyminen Asiaton käytös Muu peruste, mikä Tämän johdosta saatte kirjallisen varoituksen. Päiväys / 20 Olen saanut varoituksen tiedokseni. Työnantajan edustaja Varoituksen saaja Nimen selvennys Tämä varoitus voidaan toimittaa myös kirjattuna kirjeenä, jolloin tiedoksisaantipäivä on vastaanottoilmoituksen kuittauspäivä. Varoitus on pätevä myös ilman henkilön vastaanottokuittausta.

21 Liite 6 B. 2. VAROITUS Varoituksen saaja: Peruste: Työvelvoitteen laiminlyönti Päihtyneenä/huumaantuneena/krapulaisena työpaikalla esiintyminen Luvaton poissaolo Toistuva myöhästyminen Asiaton käytös Muu peruste, mikä Saatte tämän perusteen johdosta toisen kirjallisen varoituksen. Kolmannen samasta syystä tapahtuvan laiminlyönnin/rikkeen jälkeen käynnistetään työsuhteenne/virkasuhteenne päättämismenettely. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös muut mahdolliset varoitukset. Päiväys / 20 Olen saanut varoituksen tiedokseni. Työnantajan edustaja Varoituksen saaja Nimen selvennys Tämä varoitus voidaan toimittaa myös kirjattuna kirjeenä, jolloin tiedoksisaantipäivä on vastaanottoilmoituksen kuittauspäivä. Varoitus on pätevä myös ilman henkilön vastaanottokuittausta.

22 Liite 6 C. TYÖ-/VIRKASUHTEEN PÄÄTTÄMINEN/KUULEMINEN Työ-/virkasuhteen päättämismenettelyilmoituksen saaja: Peruste: Työvelvoitteen laiminlyönti Päihtyneenä/huumaantuneena/krapulaisena työpaikalla esiintyminen Luvaton poissaolo Toistuva myöhästyminen Asiaton käytös Muu peruste, mikä Olette aiemmin saaneet asiassa kaksi kirjallista varoitusta, sekä tiedon, että kolmannesta laiminlyönnistä/rikkeestä ryhdytään työsuhteen päättämismenettelyyn. Teillä on mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa sekä käyttää kuulemistilaisuudessa avustajaa. Tilaisuus järjestetään / 20 klo alla mainitussa paikassa. Mikäli ette saavu paikalle, päättämismenettelyä jatketaan ilman kuulemista. Paikka: Päiväys / 20 Olen saanut varoituksen tiedokseni. Työnantajan edustaja Varoituksen saaja Nimen selvennys Tämä varoitus voidaan toimittaa myös kirjattuna kirjeenä, jolloin tiedoksisaantipäivä on vastaanottoilmoituksen kuittauspäivä. Varoitus on pätevä myös ilman henkilön vastaanottokuittausta.

Liite 7 23 KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalli Työtä haittaava päihdekäyttö Varoitus Irtisanominen Virkasuhteen purku Oma arvio Haitat jatkuvat Varhainen puheeksiotto Ohje, liite 1 Palvelussuhdeasia Kieltäytyminen 1. Varoitus, liite 6 A 2. Varoitus, liite 6 B Työ-/virkasuhteen päättäminen/kuuleminen, liite 6 C Sopimuksen rikkominen tai kuntoutussuunnitelman noudattamatta jättäminen 1. Varoitus, liite 6 A 2. Varoitus, liite 6 B Työ-/virkasuhteen päättäminen/kuuleminen, liite 6 C Haitat jatkuvat Puheeksiottokeskustelu Haitat jatkuvat Hoitoonohjaus Seuranta Loppupalaveri: Ohje, liite 1 Muistio, liite 2 Kuntoutussopimus, liite 3 Kuntoutussuunnitelma, liite 4 Toipumistilanteessa seurannasta sopiminen Toipuminen / Haittojen poistuminen Haittojen uusiutuminen Kieltäytyminen 2. Varoitus, liite 6 B 2 varoitusta annettu Työ-/virkasuhteen päättäminen/kuuleminen, liite 6 C Uusi hoitoonohjaus Kuntoutussopimus, liite 3 Kuntoutussuunnitelma, liite 4