Innovaatiotoiminnan tilannekuva 2017
Tiivistelmä Innovaatiotoiminnan tilannekuvaprosessin tavoitteena on tulevaisuustyön vahvistaminen sekä tietopohjan laajentaminen alueellisessa päätöksenteossa ja kehittämistoimien valmistelussa. Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa laaditaan uusi systemaattinen tiedonkoonti- ja seurantaprosessi, jossa tunnistetaan mahdollisuuksia ja haasteita sekä mahdollistetaan kehityskulkuihin vaikuttaminen ja toimintaympäristön kehittäminen. Tilannekuva-analyysi tarjoaa tietoa maakunnan uudistumiskyvystä ja kyvystä sopeutua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, jotka vaikuttavat talouden kasvuun usean vuoden tähtäimellä. Uuden tiedon pohjalta laaditaan näkemyksiä maakunnan tulevaisuuden kannalta merkittävistä kysymyksistä, esitetään ratkaisuvaihtoehtoja sekä pyritään muodostamaan uusia yhteistyön ja toiminnan muotoja ratkaisujen aikaansaamiseksi. Lisäksi tilannekuvan päätelmät toimivat keskustelunavauksina, joiden kautta julkinen sektori, elinkeinoelämä, tutkijat ja kansalaiset voivat käydä keskustelua maakunnan tulevaisuudesta. Etelä-Pohjanmaan tilannekuva 2017 koostuu kuudesta teemasta, jotka kuuluvat maakunnan strategisen kehittämisen painopisteisiin. Selvityksessä on hyödynnetty olemassa olevia julkisia tietokantoja, kuten tilastokeskuksen, Tekesin sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelua. Näiden lisäksi hyödynnetään pk-yritysbarometria, maakunnan toimijoilta kerättyä tietoa sekä muita tilastolähteitä, joista on saatavilla maakuntatasoisia tietoja. Tilannekuvan perusteella on muodostettu Etelä-Pohjanmaan osalta kuusi merkittävyydeltään laajaa viheliäistä haastetta, joiden ratkaisemisella on mahdollista luoda edellytykset maakunnan elinkeinorakenteen uudistumiselle ja tulevaisuuden menestymiselle. Kasvava globaali keskinäisriippuvuus, kestävä kehitys ja työn murros vaativat elinkeinoelämältä ja julkiselta sektorilta sopeutumista. Etelä-Pohjanmaan kilpailukyvyn kannalta on viime vuosina havaittu myönteisiä näkymiä, joita kuitenkin varjostavat useat negatiiviset kehityskulut. Positiivisena trendinä viime vuosina on ollut korkea työllisyysaste, joka pysyi korkeana taantumankin aikana. Yrittäjien keskuudessa vallitsee nyt selvästi positiivisempi ilmapiiri tulevaisuuden kannalta ja alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat myönteistä kehitystä kaikissa maakunnan seutukunnissa. Kehitystä varjostaa tuottavuuden kasvun hidastuminen, teollisuustuotannon jalostusarvon lasku ja kasvuyritysten määrän kehittyminen. Teollisuuden kehityksen kannalta keskiössä ovat tuottavuuden kasvu ja innovaatioiden kehittäminen. Tuotannon tehostaminen investoimalla automaatioon, IoT-osaamiseen ja toimintatapojen uudistamiseen ovat muutamia keskeisiä tuottavuuskasvun aikaansaajia. Etelä-Pohjanmaan yritykset eivät voi kilpailla tuotannon volyymissa ja halvoilla hinnoilla, vaan suhteellinen etu saadaan aikaan tuottavuuden ja laadun kautta. Yksi keskeinen osa-alue on innovaatioekosysteemien tunnistaminen ja tukeminen. Uusia yrityksiä tarvitaan erityisesti osaamisintensiivisille aloille, mutta keskeistä on olemassa olevan yrityskentän uudistuminen. Digitalisaation edistäminen, TKI-toiminnan lisääminen pk-yrityskentällä, vuorovaikutuksen lisääminen innovaatioekosysteemin toimijoiden välillä ja vaikuttavan tutkimuksen edistäminen ovat olennaisia tulevaisuuden menestyksen kannalta. Kansainvälistyminen on kehittynyt myönteisesti monilla osa-alueilla, mutta maakunta on silti monilla mittareilla vähän kansainvälisesti verkottunut maakunta. Kansainvälisen kaupan ja globaalien arvoverkostojen merkitys on kasvanut ja kansainvälistymisestä on tulossa entistä tärkeämpää. Maaseudun rakennemuutos jatkuu, eivätkä haasteet ole vähenemässä. Etelä-Pohjanmaa on profiloitunut ruokamaakuntana. Maatalouden ja elintarviketuotannon teknisen ja ekologisen kehityksen edelläkävijyys vaatii ruoka-alan yritysten uudistumista, uutta osaamista sekä kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen edistämistä. Innovaatiotoiminnan tilannekuvan indikaattorikehikkoa ja teemoja päivitetään vuoden 2018 aikana, jonka lisäksi toimintatapaa kehitetään ja keskusteluja jatketaan maakunnan toimijoiden kesken.
Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 1. Kilpailukyky... 2 1.1 Kaksijakoinen kehitys määrittää maakuntaa... 3 1.2 Maakunnan kilpailukyky nopeasti muuttuvassa maailmassa... 4 2. Uudistuminen... 7 2.1 Perinteisistä vahvuuksista kohti uutta... 8 2.2 Kiihtyvään muutokseen sopeutuminen... 9 3. Koulutus ja osaaminen... 12 3.1 Maakunnan osaamisperustan vahvistaminen... 13 3.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niihin vastaaminen... 14 4. TKI-rahoitus... 16 4.1 Niukoista resursseista vaikuttavaa toimintaa... 17 4.2 TKI-toiminta maakunnan vahvuudeksi... 18 5. Kansainvälistyminen... 20 5.1 Takamatkalta maailmalle... 21 5.2 Kansainvälistymisestä kohti jatkuvaa vuorovaikutusta... 22 6. Vihreä talous... 24 6.1 Maatalouden rakennemuutos jatkuu... 25 6.2 Vihreä kasvu mahdollisuutena... 26
1. Kilpailukyky Elinkeinopoliittinen ilmapiiri 2016 PK-yritysten kasvuhakuisuus 2017 Työllisyysaste 2016 120 110 100 90 80 70 60 Työn tuottavuus 2015 Teollisuustuotannon jalostusarvo 2016 Kasvuyritysten määrä 2015 Yritysten liikevaihto 2015 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Haaste Työn tuottavuuden lisääminen ja kasvuyrittäjyyden tukeminen Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on Manner-Suomen viidenneksi korkein Tuottavuuden kasvu on hidastunut Teollisuustuotannon jalostusarvo on jatkanut laskua ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Maakunnan yrityksissä digitalisaatio on edistynyt hitaasti; uusi teknologia ja automaatio eivät ole levinneet tarpeeksi laajalle Yritysten liikevaihdon lasku on hidastunut ja alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat positiivisia näkymiä niin Etelä-Pohjanmaalle kuin koko maahan Kasvuyritysten määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. Pk-yritysten kasvuhakuisuus on parantunut, mutta kääntynyt kuluvan vuoden aikana laskuun. Taso on maakuntien keskiarvoa matalammalla Kehittämisehdotukset Työn tuottavuuden parantaminen tukemalla TKI-toimintaa, digitalisaatiota, uusien tuotteiden kehittämistä ja uusia toimintamalleja Kasvu-yrittäjyyden tukeminen, yrityskiihdyttämöt, innovaatio- ja kokeilualustojen käyttöönotto Investoinnit automaatioon, IoT:n hyödyntämiseen ja osaamisen vahvistamiseen
1.1 Kaksijakoinen kehitys määrittää maakuntaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kehitys on perinteisesti ollut vakaata, mutta suhteessa moniin muihin maakuntiin hidasta. Nousukausilla maakunta ei ole kasvun kärjessä, mutta laskusuhdanteen aikana vaikutukset eivät ole iskeneet yhtä vakavasti kuin moniin muihin alueisiin. Monipuolinen ja laajalle levittäytynyt yrityssektori on maakunnan vahvuus, joka pitkän taantuman aikana osoittautui varsin resilientiksi. Etelä-Pohjanmaan kilpailukyvyn kannalta on viime vuosina havaittu useita hyvin myönteisiä näkymiä, joita kuitenkin varjostavat useat negatiiviset kehityskulut. Positiivisena trendinä viime vuosina on ollut korkea työllisyysaste, joka jatkui taantuman aikana. Yrittäjien keskuudessa vallitsee positiivisempi ilmapiiri tulevaisuuden kannalta, ja alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat myönteistä kehitystä kaikissa seutukunnissa. Haasteita aiheuttaa tuottavuuden kasvun hidastuminen, teollisuustuotannon jalostusarvon lasku ja liikevaihdon kehitys teollisuuden osalta. Työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti koko Suomessa. Vuoden 2016 lopussa se oli 68,3 %. Pohjalaiset maakunnat ovat yhdessä Uudenmaan kanssa työllisyysasteen osalta maakuntien välisessä vertailussa kärkitiloilla. Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on yksi Suomen korkeimmista ja se on ollut vuosina 2015 ja 2016 70,2 %. Työllisyysasteen nostaminen entisestään on yksi tärkeimmistä tavoitteista maakunnassa. Sen pysyminen suhteellisen korkealla tasolla on yksi osoitus maakunnan vahvuuksista. Työllisyysasteen nostaminen kestävälle tasolla edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä. Kaikkein eniten uusia työpaikkoja syntyy pienissä pk-yrityksissä ja aidosti uutta työtä syntyy erityisesti osaamisintensiivisten ja innovatiivisten yritysten parissa. Etelä-Pohjanmaalla työn tuottavuuden kasvu on viime vuosina merkittävästi hidastunut. Vuosikymmenen alun hyvän kehityksen jälkeen tuottavuus on laahannut lähes paikallaan. Maakunnissa keskimäärin tuottavuus on kasvanut noin 3,5 % vuositasolla. Vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaalla tuottavuus kasvoi vain 0,8 %. Työn tuottavuuden kasvu on toiminut Suomen talouskasvun veturina. Työn tuottavuutta ja sen lisäämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä talouspolitiikan päämääristä 1. Työn tuottavuuden parantaminen maakunnan yrityksissä vaatii uusien tuotteiden kehittämistä, tuotannon tehostamista sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Teollisuustuotannon jalostusarvon heikkeneminen on yksi huolestuttavimmista kehityskuluista. Etelä- Pohjanmaalla teollisuustuotannon jalostusarvo laski vuonna 2015 jopa 11 % ja vuonna 2016 4,3 % ja vuoden lopussa arvo oli 803 175 000 euroa. Lisäksi teollisuuden työpaikkoja on yhä vähemmän kuin vuonna 2010. Koko Suomen osalta teollisuuden jalostusarvo kasvoi vuonna 2016 2 % ja maakunnista yli puolessa päästiin kasvu-uralle. Huippuvuosien taso on vielä kaukana ja työtä riittää pelkästään vuoden 2008 tasolle pääsemisessä. Etelä-Pohjanmaalla syyt kehitykselle voivat osittain johtua Suomen kustannuskilpailukyvystä tai globaalin talouden suhdanteista. On kuitenkin huomioitava, että vaikka teollisuudessa valmistuksen osuus on äärimmäisen tärkeä, ovat arvoketjujen muut osat nyt ja tulevaisuudessa saaneet suuremman merkityksen. Teollisuudessa tuotetaan asiakkaille entistä enemmän palveluja, ja on yhä vaikeampi erottaa teollista tuotantoa palvelujen tuottamisesta monilla aloilla 2. Suomessa yritysten liikevaihto on supistunut vuosien 2013 ja 2015 välillä noin 2 % vuositasolla. Sama kehityskulku on ollut näkyvissä Etelä-Pohjanmaalla, jossa lasku on kuitenkin ollut maltillisempaa. Yritysten 1 Maliranta, M. 2015 Työn tuottavuus ja talouspolitiikka, Kolumni 6.10.2015 2 Pajarinen, M., Rouvinen, P., Ylä-Anttila, Uutta arvoa palveluista 2012 ETLA
liikevaihto supistui vuonna 2014 1,4 % ja vuonna 2015 0,6 %. Liikevaihto on laskenut maakunnan suurimpien toimialojen kohdalla (teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen), jolloin liikevaihdon laskun suuri volyymi peittää muilla aloilla tapahtuneen kasvun. Kiintoisaa on, että mm. taiteiden ja kulttuurin osalta vuosittainen liikevaihdon kasvu on ollut jopa 20 %. Myös muissa erilaisten palvelujen tuottamiseen keskittyneiden yritysten parissa liikevaihto on kasvanut. Alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat kuitenkin vuoden 2017 positiivista kehitystä kaikissa maakunnan seutukunnissa. Etelä-Pohjanmaalla kasvunodotukset ovat pk-sektorilla maltillisemmat kuin keskimäärin muualla maassa. Usko kasvuun on kuitenkin vahvistunut viimevuotisen notkahduksen jälkeen. Pk-työnantajat pyrkivät melko usein maltilliseen kasvuun, jolla pyritään markkina-aseman säilyttämiseen. Yrittäjien ikääntyminen ja omistajanvaihdosten hidastuminen ovat heikentäneet kasvuhalukkuutta kansallisellakin tasolla 3. Haaste on merkittävä myös Etelä-Pohjanmaalla. Kasvuyritysten määrän kehittymistä seurataan usean vuoden kasvukausien aikana. Etelä-Pohjanmaan osalta mukana ovat vähintään kolme henkilöä työllistävät ja 10 % kasvun vuositasolla omaavat yritykset. Uudet ja kasvavat yritykset vaikuttavat elinkeinoelämän uudistumiseen ja ne tuovat tärkeän lisän maakunnan kilpailukyvyn kehittymiseen. Kasvuyritysten määrä on lisääntynyt muutamilla yrityksillä viime kasvukausien aikana. Kasvuyritysten määrä oli viime kasvukauden 2012 2015 aikana 273. Kasvuyritysten määrä lisääntyi kaikkein eniten kuljetus- ja varastointi-, majoitus- ja ravitsemistoiminta- sekä hallinto- ja tukipalvelualoilla. Kasvuyritysten henkilöstön määrä on kasvanut, yhteensä yli 32 %. Vaikka teollisuudessa kasvuyritysten määrä vähentyi, niin henkilöstö kasvoi 37 %, yli kolmella sadalla työntekijällä. Kaikkien eniten henkilöstömäärä lisääntyi hallinto- ja tukipalvelu- sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, joissa työntekijöiden määrä lisääntyi kahdellasadalla prosentilla. Yrittäjämyönteistä toimintaympäristöä pidetään maakunnan vahvuutena. Etelä-Pohjanmaa on sijoittunut melko hyvin elinkeinopoliittisen ilmapiirin osalta Suomen yrittäjien kyselyssä. Kokonaisarvosana oli maakuntien keskiarvoa hieman korkeampi. Tulokset heikkenivät kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden ja hankintapolitiikan osalta. Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta kahdenkymmenen suurimman kaupungin osalta Seinäjoki sijoittui ensimmäiseksi. Yrittäjämaakunnan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää pitää yllä ja toimijoiden mahdollistaa myönteinen toimintaympäristö yrittäjille. 1.2 Maakunnan kilpailukyky nopeasti muuttuvassa maailmassa Maakunnassa on monilla toimialoilla saatu aikaan positiivinen kierre, jonka odotetaan myös kasvavan. Olennainen kysymys on, kuinka paljon positiivinen kehitys työllisyyden tai teollisuuden tilausten osalta aiheutuu kysynnän ja suhdanteiden kohentumisesta, ja kuinka paljon yritysten ja julkisen sektorin omat toimet ovat kehitykseen vaikuttaneet? Teollisuuden tulevaisuuden kannalta keskiössä ovat tuottavuuden kasvu ja innovaatioiden kehittäminen. Tuotannon tehostaminen investoimalla automaatioon, osaamiseen, hyvinvointiin ja toimintatapojen uudistamiseen ovat muutamia keskeisiä tuottavuuskasvun aikaansaajia. Lisäksi uudet teknologiat sekä korkean jalostusasteen tunnistettavan brändin vientituotteet ovat merkittäviä kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. 3 Pk-Pulssi, Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017
Teollinen internet, jonka edistämiseen ja tutkimustyöhön Seinäjoen ammattikorkeakoulu on panostanut, on yksi potentiaalisin muutoksen ja kasvun edistäjä maakunnassa. Teollisen internetin sovellukset uudistavat nykyistä liiketoimintaa ja tuovat pääsyn uusille markkinoille. Niiden ansiosta voidaan luoda uusia työpaikkoja ja kasvattaa jalostusarvoa, joka jää Suomeen ja maakuntaan. Teollisuuden jalostusarvon jatkuva vähentyminen haastaa kuitenkin pohtimaan, johtuuko negatiivinen kehitys siitä, että Etelä- Pohjanmaalla ei tehdä tarpeeksi sellaisia tuotteita, joille on kysyntää Suomessa ja globaaleilla markkinoilla? Kansainvälinen kilpailu kiihtyy jatkuvasti ja menestyminen globaaleissa arvoverkostoissa vaatii kilpailukykyä. Menestyminen vaatii lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. 4 Etelä-Pohjanmaan yritykset eivät voi kilpailla tuotannon volyymissa ja halvoilla hinnoilla, vaan suhteellinen etu saadaan aikaan tuottavuuden ja laadun kautta. Kasvuhakuiset innovatiiviset yritykset ovat keskeisessä roolissa koko talouden uudistumisen kannalta. Pkyrityksillä on suuri merkitys koko Suomen talouden kehityksessä ja niillä entistä suurempi merkitys uuden kasvun tuottajina. 5 Tämä korostuu entisestään Etelä-Pohjanmaalla. Mikroyritysvaltaisessa maakunnassa on potentiaalia saada aikaan kasvua startup-yritysten lisäksi erityisesti jo olemassa olevissa yrityksissä. Suurin osa olemassa olevista työpaikoista on suuremmissa ja vakiintuneissa yrityksissä, mutta erityisesti nuorissa ja pienyrityksissä syntyy paljon täysin uusia työpaikkoja. 6 Työllisyysasteen nostaminen on maakunnan tulevaisuuden kannalta yksi merkittävimmistä tavoitteista, jonka mahdollistajana on tiheä pk-yrityssektori. Yritysten liikevaihdossa tapahtui vuoden 2016 aikana positiivinen käänne koko Suomessa ja monilla aloilla erityisesti teollisuuden ja rakentamisen osalta on nähty suuria kasvulukemia. Tuoreet suhdanne-ennusteet kertovat koko Suomen osalta voimakkaasta elpymisestä ja Etelä-Pohjanmaalla odotetaan samansuuntaista positiivista kehitystä. Etelä-Pohjanmaalla positiivinen kehitys jatkuu suurimmilla toimialoilla, mutta mukana on hyvin huolestuttava piirre. Teollisuuden liikevaihdossa nähdään Suomessa todella suuria kasvulukuja, jopa yli 20 % luokkaa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä monissa maakunnissa. Kasvu vaikuttaisi monissa maakunnissa kiihtyvän. Etelä-Pohjanmaa oli kuitenkin ainoa maakunta, jossa teollisuuden osalta kasvu oli yhtä suurta kuin edellisellä neljänneksellä. Lukujen perusteella vaikuttaisi siltä, että teollisuuden liikevaihdon kasvu on taittunut Etelä-Pohjanmaalla kun muualla Suomessa se kiihtyy entisestään. Mitkä tekijät vaikuttavat kasvun sakkaamiseen? Kapasiteetin täyttyminen, osaamisvaje vai työn kohtaanto? Etelä-Pohjanmaa on menestynyt kohtuullisen hyvin monilla talouden mittareilla, mutta samaan aikaan maakunta on innovaatiomittausten pohjilla. Tämä kertoo osaltaan siitä, että maakunnan toimijoiden keskuudessa innovaatiotoiminta on luonteeltaan pikemminkin soveltavaa ja käytännönläheistä. Maakunnan kehityksen kannalta on olennaista, mihin suuntaan elinkeinoelämä kehittyy, millainen on uudistumisvalmius ja miten uusia innovaatioita kehitetään ja otetaan käyttöön. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat Etelä-Pohjanmaan valttikortit. Tärkeää olisi synnyttää rakenteita ja verkostoja maakunnallisten toimijoiden yhteenliittymille, jotka voivat luoda entistä paremmat edellytykset kasvuyrittäjyydelle. On selvitettävä, missä kohdin maakunnassa on kasvun pullonkaulat. Johtuuko se yksinkertaisesti haluttomuudesta kasvaa vai aiheuttaako osaajavaje niin suorittavalla kuin asiantuntijaportaalle kasvun esteitä? Kuinka maakunnassa voidaan parhaiten omien resurssien ja toimien kautta tukea kilpailukyvyn kehittymistä? 4 Ali-Yrkkö, Jyrki, Rouvinen, Petri, Sinko, Pekka ja Tuhkuri, Joonas (30.11.2016). Suomi globaaleissa arvoketjuissa. ETLA Raportit No 62. https://pub.etla.fi/etla-raportit-reports-62.pdf 2017 5 Kasvun agenda 2017 6 Nuorten kasvavien yritysten merkitys, menestystekijät ja yritystukien rooli kasvun ajurina 2017
Suomessa ei perinteisesti ole nähty maaseutumaisia alueita tulevaisuuden kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajina. Suomessa alueiden eriytyminen ja merkitys arvonlisän tuottajana on verrattuna moniin maihin huomattavasti suurempi. On huomionarvoista, että esimerkiksi OECD:n mukaan 70 % kasvusta tapahtuu metropolialueiden kasvukeskittymien ulkopuolella 7. Älykäs erikoistuminen on tässä suhteessa yksi merkittävä mahdollisuus. Erikoistuminen on tärkeää, sillä maaseutumaisilla alueilla ei ole mahdollista saada aikaan metropolialueiden tapaan useita vahvoja kärkiä kasvulle ja innovaatiotoiminnalle. Etelä- Pohjanmaalla on tärkeää pyrkiä vahvistamaan jo tiedostettuja ja potentiaalisia vahvuusaloja, mutta samalla edistää uusien kasvualojen löytämistä. Tärkeinä elementteinä ovat korkea osaaminen, saavutettavuus ja logistiikka, korkeakoulutoiminnan ja tutkimuksen vaikuttavuus sekä innovaatiotoiminnan vahvistaminen. 7. Revitalising rural areas through business innovation 2017
2. Uudistuminen Nopean kiinteän verkon saatavuus 2017 Yritysten TKI-rahoitus 2016 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 2015 140 130 120 110 100 90 80 70 60 PK-yritysten investointinäkymät 2016 Yritysten toimipaikat 2016 Korkeakoulujen täydennyskoulutus 2016 Osaamisintensiivisten yritysten määrä 2015 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Haaste Olemassa olevan yrityskannan uudistuminen ja digitalisaation edistäminen Tilannekuva Yritysten investoinnit ovat vuoden 2012 merkittävän vähentymisen jälkeen pysyneet vakaalla tasolla. Pk-yritysten investointinäkymät ovat parantuneet, mikä ennakoi investointitilanteen kohentumista Maakunnan yrityskanta on tiheä, mutta yritysten määrä pysyy lähes paikallaan Suuri osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joka on samalla maakunnan vahvuus ja heikkous Osaamisintensiivisten yritysten määrä on kasvussa Yritysten T&K-panostukset ovat kääntyneet laskuun edellisten vuosien hyvän kehityksen jälkeen. Yritykset muodostavat lähes 80 % maakunnan T&K-rahoituksesta Kehittämisehdotukset Innovaatioekosysteemien tunnistaminen ja tukeminen Digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen maakunnassa, digitalisaation edistäminen ja IoTpalvelujen laajempi käyttöönotto yrityskentällä Vastaaminen osaamisvajeeseen perinteisillä toimialoilla sekä uusilla kasvavilla aloilla T&K-intensiteetin kasvattaminen eri toimialoilla Omistajanvaihdosten sujuvoittaminen
2.1 Perinteisistä vahvuuksista kohti uutta Etelä-Pohjanmaalla tiheä yrityskenttä on ollut pitkään maakunnan keskeinen voimavara. Maakunnassa syntyy uusia yrityksiä, kehitetään uusia kilpailukykyisiä tuotteita, hyödynnetään digitalisaatiota ja tehdään rohkeita avauksia uusille toimialoille ja markkinoille. Megatrendit kuten työn murros, globalisaatio ja kestävä kehitys asettavat kuitenkin entistä enemmän painetta elinkeinoelämän uudistumiselle ja ne tulevat vaikuttamaan myös Etelä-Pohjanmaalla nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kannalta on olennaista elinkeinoelämän muutoskyvyn vahvistaminen, osaamisintensiivisten yritysten määrän kasvattaminen ja teknologiaperusteisen kasvun aikaansaaminen. Elinkeinoelämän rakennemuutos tulee Suomessa kiihtymään entisestään, ja siksi muutoksen hyväksyminen ja siihen vastaaminen ovat olennaisessa osassa maakunnan tulevaisuuden kannalta. Etelä-Pohjanmaalla tehdyt investoinnit ovat viimeisten vuosien aikana laskeneet ja sama kehityskulku on ollut nähtävissä koko Suomessa. Huippuvuodesta 2012 kiinteän pääoman bruttomuodostus väheni jopa 28 %, joka sittemmin on tasoittunut lähes nollakasvuksi. Vuonna 2014 investointien arvo oli 1 242 milj. euroa. Pidemmän aikavälin tarkastelussa havaitaan, että vuonna 2012 investoitiin poikkeuksellisen paljon. Investointien lisääminen on yksi tärkeä päämäärä Etelä-Pohjanmaan kehityksen kannalta. Kysynnän vahvistuessa ja taantuman väistyttyä myös investointitarpeet vahvistuvat. Vuonna 2016 tapahtui investointien osalta pk-yritysten parissa käänne parempaan, ja investointien arvon vahvistumista odottavien osuus kasvoi 18,1 %:sta 22,75 %:iin. Samaan aikaan heikkeneväksi arvioivien määrä kääntyi laskuun. Eteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä ja yrityskannan vaihtuvuus on vähäistä. Vuonna 2016 yritysten nettoperustanta kääntyi hyvin maltilliseen kasvuun ja vuoden lopussa toimipaikkoja oli maakunnassa 14 868. Dynamiikan puute vaikuttaa tässä suhteessa koko yrityskentän uusiutumiseen. Uusia yrityksiä maakunnassa kuitenkin perustetaan ja startup-yrityksiä sekä ylipäätänsä nuoria yrityksiä pidetään kaikkein tärkeimpinä innovaatiotoiminnan kannalta. Tuoreessa selvityksessään elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla pitää kuitenkin kokoa kaikkein olennaisimpana tekijänä. Etlan mukaan tehokkaimpia innovoimaan ovat nimenomaan pienet yritykset ja niiden kautta leviää parhaiten uutta osaamista talouteen 8. Maailmantalouden kriisiytyminen ja sitä seuranneen pitkän taantuman vaikutukset jäivät Etelä- Pohjanmaalla vähäisemmiksi kuin monissa muissa maakunnissa, joka vahvisti kuvaa maakunnan yrityskentän resilienssistä. Pienissä osaamisintensiivisissä yrityksissä on paljon potentiaalia innovaatiotoiminnalle ja niillä on kokoaan suurempi merkitys elinkeinoelämän kehityksessä. Osaamisintensiivisten yritysten kuten liikkeenjohdon konsultoinnin sekä ohjelmisto- ja viestintäalan määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2015 kasvua oli jopa 3 % ja vuoden lopussa yrityksiä oli 1 639. Osaamisintensiivisillä yrityksillä katsotaan olevan merkittävä vaikutus yleisessä tuottavuuden kasvattamisessa ja talouskasvun aikaansaamisessa. Niiden kautta välittyy uusia innovaatioita, ajatuksia ja toimintatapoja laajemmin elinkeinoelämän pariin. Ala on kuitenkin hyvin suhdanneherkkä. Usein liike-elämän palvelujen hyödyntäminen vähenee talouskasvun sakatessa, kun päinvastoin tulisi pikemminkin panostaa uudistumiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät laajaa ja monipuolista täydennyskoulusta. Mittari kuvaa yritysten panostuksia osaamisen päivittämiseen, jonka lisäksi se kuvaa yritysten ja korkeakoulujen välistä 8 Koutroumpis, Pantelis & Leiponen, Aija & Thomas, Llewellyn D W (2.8.2017). The Young, the Old and the Innovative: 2017
verkostoitumista. Täydennyskoulutuksen määrä on aiempina vuosina pysynyt melko vakaana. Vuonna 2016 volyymi kasvoi yli 6 %. Konkreettiset panostukset osaamisen täydentämiseen ovat olennaisia yritysten uudistumisessa ja selviämisessä esimerkiksi äkillisestä rakennemuutoksesta 9. Maakunnan yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat olleet viime vuosina kasvussa. T&K-menot kasvoivat vuonna 2015 yli 16 prosenttiyksikköä ja kokonaismäärä vuoden lopussa oli 34,9 milj. euroa. Kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin niukat T&K-toiminnan resurssit suhteessa muihin maakuntiin, niin rahoituksen kuin toimijoiden määrän suhteen. Pk-yritysvaltaisella kentällä tilastoja mahdollisesti vääristää lisäksi se, että alle 10 työntekijän yrityksistä tilastoon lukeutuu vain julkista tuotekehitystukea saaneet yritykset. Eteläpohjalaisten yritysten keskuudessa on enenevissä määrin panostettu innovaatiotoimintaan ja niukoilla resursseilla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia uusien tuotteiden ja tehokkaampien prosessien muodossa. Panostuksilla TKI-toimintaan on lisäksi positiivisia epäsuoria vaikutuksia, jotka eivät välttämättä realisoidu lyhyellä aikavälillä. Osaamispääoma, ideat ja toimintamallit ovat hyvin arvokkaita uudistumisen kannalta. Nopean kiinteän verkon saatavuus on yksi tärkeä edellytys kasvulle tulevaisuudessa. Nopean kiinteän verkon kattavuus Etelä-Pohjanmaalla nousi kattavuuden osalta vuosina 2014 2015 41 prosentista 47 prosenttiin ja pysyi samana vuonna 2016. Tiedot eivät ole vuosien osalta täysin vertailukelpoisia, mutta suhteessa muihin maakuntiin Etelä-Pohjanmaalla on suhteellisen vähän nopeita kiinteitä laajakaistan liittymiä. Uusien teknologioiden käyttöönotto, kuten etälääketieteen hyödyntäminen tai datakeskusten saaminen maakuntaan, edellyttää riittäviä panostuksia ja investointeja datainfrastruktuuriin. 2.2 Kiihtyvään muutokseen sopeutuminen Kasvava globaali keskinäisriippuvuus, teknologiaintensiivisyys ja työn murros vaativat elinkeinoelämältä ja julkiselta sektorilta sopeutumista. Maakunnan menestys tulevaisuudessa vaatii enemmän uusia rohkeita investointeja kasvuun, uudistumiseen ja radikaaleihin innovaatioihin. Maailmassa on monia esimerkkejä, joissa maaseutumaisilta alueilta on noussut merkittäviä suuryrityksiä, joiden toiminta on perustunut innovaatioihin. Miten Etelä-Pohjanmaa saadaan tähän joukkoon mukaan? Toinen olennainen kysymys on, onko maakunnan yrityskentän kapasiteetti valmis vastamaan uuteen ja kasvussa olevaan kysyntään pitkän taantuman jälkeen? Kuinka nopeasti pystytään lisäämään tuotantoa? Koneiden ja laitteiden lisäksi panostukset osaamiseen ja henkilökuntaan ovat hyvin tärkeässä osassa. On mahdollista, että nousukauden hyödyt eivät realisoidu täysin, jos tuotanto ei pysy kysynnän mukana. Suomessa on laman tai taantuman aikana perinteisesti keskitytty vyön kiristämiseen eikä uudistumiseen tai innovointiin. Etlan tekemän viimeaikaisen selvityksen mukaan finanssikriisistä alkaneen menetetyn vuosikymmenen aikana investoinnit laskivat huomattavasti koko Suomessa, jolloin panostukset uudistumiseen olivat vähäisiä ja uudistumistahdin käynnistymiseen meni vuosia 10. Investointien vähyys pitkitti omalta osaltaan taantuman kestoa. Pitkällä aikavälillä panostukset TKI-toimintaan ovat kuitenkin kannattavaa toimintaa. 9 Yritysten yhteiskuntavastuu rakennemuutostilanteissa työryhmäraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2015 10 Maliranta, Mika & Valmari, Nelli (15.6.2017). Suomen teollisuustuotannon uudistuminen tuotantolinjatasolla. ETLA Raportit No 72. https://pub.etla.fi/etla-raportit-reports-72.pdf
Yrityskentän tiheys ja dynamiikka ovat keskeisiä peruselementtejä menestyksekkäälle innovaatioekosysteemille. Mitä enemmän on yrittäjiä, sitä enemmän löytyy myös potentiaalia riskien ottamiselle ja innovaatiotoiminnalle. Etelä-Pohjanmaalla on hyvin tiheä yrityskenttä, mutta haasteena on sen mikroyritysvaltaisuus. Maakunnan ehkä merkittävin vahvuus on samaan aikaan heikkous. Tärkeää olisi tulevaisuuden kannalta pyrkiä sujuvoittamaan omistajanvaihdoksia. Startup-yritykset ovat olennainen tekijä elinkeinoelämän uudistumisen kannalta, mutta tärkeässä osassa on olemassa olevan yrityskannan uudistuminen ja innovaatiointensiivisyyden kasvattaminen. Luova tuho vastaa osaltaan yrityskentän uudistumisesta ja kilpailu menestyvien ja taantuvien yritysten välillä syvenee. Hyödyllisempää on kuitenkin saada aikaan muutosta yritysten parissa kuin kiihdyttää luovaa tuhoa. OECD:n maa-arvio suosittaa Suomelle radikaalin innovaatiotoiminnan tukemista. Samaan aikaan suosituksiin sisältyy myös olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämistä ja nykyisten yritysten toiminnan uudistamista. 11 Etelä-Pohjanmaan kapasiteetti radikaalien innovaatioiden syntyyn on rajallinen. Se ei tarkoita, että niitä ei pitäisi tavoitella, mutta maakunnan kasvun mahdollisuuksiin lukeutuu pikemminkin tarve uudistaa olemassa olevaa tiheää yrityskantaa. Tässä suhteessa olisi tärkeä tunnistaa maakunnassa jo olevien yritysten yhteenliittymiä, niin syntyvaiheessa olevia kuin jo vakiintuneita ekosysteemejä. Julkinen sektori voi tarjota monipuolista tukea eri kehitysvaiheissa oleville ekosysteemeille ja pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta eri toimijoiden välille esimerkiksi luomalla yhteistyö-, innovaatio tai kokeilualustoja. Maakunnan tulevaisuuden kannalta olennaista on, että innovaatiopolitiikasta tulee entistä vaikuttavampaa. On havaittu, että uudistuminen nähdään Suomessa valitettavan usein uhkana esim. markkina-asemalle ja kannattavuudelle. Uudistumisen vastustaminen voi johtaa nykyisen aseman puolustamiseen ja leikkauskierteeseen, josta ei välttämättä ole pääsyä pois. 12 Digitalisaatio ja teollisen internetin sovellukset ovat olemassa olevan ja vakiintuneen yritystoiminnan kehittymisen kannalta hyvin potentiaalinen osa-alue, johon tulisi myös panostaa. Uudistuminen vaati kuitenkin valmiutta ja tahtoa. Datakeskukset ovat keskeinen osa datainfrastruktuuria ja ne ovat tärkeitä investoinnin rahallisen arvon ja työllisyysvaikutusten lisäksi myös merkittävien heijastusvaikutuksien vuoksi. Datakeskusten toiminnot luovat lisäarvoa läpi koko arvoketjun. Ne lisäävät tuottavuutta ja hyödyttävät arvoketjua loppuasiakkaaseen saakka 13. Yritysten innovaatiotoimintaan kuuluu uuden teknologian ja keksintöjen lisäksi toimintatavat, tuotekehitys ja brändäys. Uudistuminen vaatii oman toiminnan arviointia, tulevaisuuden toimintaympäristön ja vision tarkastelua sekä aitoa valmiutta ja tahtoa uudistumiseen. Digitaaliset palvelut ovat tehneet globaaleista markkinoista huomattavasti helpommin saavutettavia. Suomestakin on löytynyt useita konkreettisia menestystarinoita, joissa pienet, innostuneet sekä aidosti asiaansa ja tuotteeseensa uskovat pienyrittäjät ovat rakentaneet maailmalla menestyviä palveluja ja tuotteita. Miten tämä näkyy Etelä- Pohjanmaalla ja mitä maakunnassa voidaan itse tehdä kehityksen tukemiseksi? Digitalisaatiolla tulee olemaan entistä suurempi merkitys, ja vaikutukset ulottuvat koko yrityskenttään yli toimialojen. Huomionarvoista on, että Etelä-Pohjanmaan yrityskentällä digitalisaatio on edennyt hitaasti 14. Osaamisperustan vahvistaminen, innovaatioalustojen rakentaminen sekä yrityskiihdyttämöjen tukeminen ovat muutamia tekijöitä, joissa maakunnan toimijat voivat itse olla aktiivisia. Digitalisaatio, tekoäly, kiihtyvä 11 Hutschenreiter, Gernot; Zuniga, Pluvia; Weber, Johannes; Arnold, Erik; Serger, Sylvia. Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017 12 Ailisto, Heikki; Mäntylä, Martti; Seppälä, Timo; Collin, Jari; Halén, Marko; Juhanko, Jari; Jurvansuu, Marko; Koivisto, Raija; Kortelainen, Helena; Simons, Magnus (2015-04-27)Suomi Teollisen Internetin Piilaakso 13 Finland s economic opportunities from data centre investments 2017 14 Joensuu-Salo, Sanna; Hakola, Jennika; Katajavirta, Marja; Nieminen, Tiina; Liukkonen, Jaana; Pakkanen, Jarkko; Nummela, Jarmo. Pk-yritysten digitalisaatio Etelä-Pohjanmaalla 2017
globalisaatio ja työn muutos hävittävät työpaikkoja lyhyellä aikavälillä ja työn tuottavuus eri toimialoilla tulee todennäköisesti polarisoitumaan entisestään. Muutoksen hyväksyminen ja vaikutusten ennakointi ovat olennaisia tekijöitä. Kuinka valmis Etelä-Pohjanmaa on sopeutumaan?
3. Koulutus ja osaaminen Toiseen asteen koulutuksesta valmistuneiden määrä 2015 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25 64 v. 2016 Korkeakoulujen perusrahoitus 2016 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 T & K -henkilöstö korkeak. ja tutkimuslaitoksissa (htv) 2016 Korkeakoulujen tieteelliset julkaisut 2016 Korkeakoulujen tutkintoopiskelijat 2016 Korkeakoulujen populaarit julkaisut 2016 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Haaste Osaamisperustan vahvistaminen ja vastaaminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin Tilannekuva Korkeakoulujen rahoitusta on leikattu viime vuosina, joka näkyy resurssien, henkilötyövuosien ja opiskelijoiden määrän vähenemisenä Maakunnan koulutustaso 25 34-vuotiaissa jatkaa laskuaan Toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden määrän on kasvanut Työvoimapulaa esiintyy monilla aloilla. Muuntokoulutukselle ja erikoisosaajille on entistä suurempi tarve Kehittämisehdotukset Vastaaminen osaajavajeeseen ja aivovuotoon. Korkeakoulututkintojen määrän lisääminen keskeisillä aloilla Osaamistarpeiden määrittäminen ja koulutusohjelmien räätälöiminen vastaamaan yritysten lyhyen ja pitemmän aikavälin tarpeita Avoimen yliopiston ja aikuiskoulutuksen palvelujen kehittäminen ja yhteistyöalustojen käyttöönottaminen Vuorovaikutuksen lisääminen innovaatioekosysteemin toimijoiden välille ja vaikuttavan tutkimuksen edistäminen
3.1 Maakunnan osaamisperustan vahvistaminen Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus ovat maakunnan innovaatioympäristön keskeisiä toimijoita, joilla on kokoaan suurempi merkitys alueella. Etelä-Pohjanmaalla on vahva yhteinen tahtotila innovaatioekosysteemin kehittämisestä. Yhteistyö eri sektorien kesken on alueen vahvuus. Hallituksen korkeakoulupolitiikka, ammatillisen koulutuksen reformi ja muut kehittämistoimenpiteet asettavat kaikilla koulutustasoilla entistä enemmän vaatimuksia tuloksellisuuden ja toiminnan kehittämisen osalta. Osaamistarpeet voivat vaihdella lyhyellä aikavälillä ja pidemmän aikavälin tarpeiden ennakointi on haasteellista. Olennainen kysymys on, kuinka oppilaitokset pystyvät vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja sitä kautta tukemaan koko maakunnan uudistumista. Korkeakoulut ovat rahoituskehyksen leikkausten vuoksi joutuneet tekemään monia kipeitä päätöksiä, jotka näkyvät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa työskentelevän henkilökunnan määrän vähenemisenä. Korkeakoulujen perusrahoitus väheni vuonna 2015 jopa 5 % ja seuraavana vuonna lähes 2 %. Vuonna 2016 korkeakoulujen perusrahoitus oli 30,3 milj. euroa. Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen tutkimushenkilöstö ja tutkimusryhmät ovat merkittävä resurssi maakunnassa. Leikkaukset heijastuvat maakunnan koko innovaatioekosysteemin toimintaan. Vuosien 2014 ja 2015 välillä T&K-henkilötyövuodet vähenivät 179 htv:sta noin kolmellakymmenellä. Lasku taittui seuraavana vuonna ja henkilötyövuosien määrä oli vuoden 2016 lopussa 142 htv. Huomionarvoista on, että henkilötyövuosien määrä tässä selvityksessä on lähes kaksinkertainen verrattuna tilastokeskuksen tietoihin. Ero lukujen välillä johtuu yliopistojen erilaisista raportointikäytännöistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut isoja muutoksia kansallisen korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikan painopisteissä. Korkeakoulujen tulostavoitteita ja rahoitusperiaatteita on useaan otteeseen muutettu ja samaan aikaan Tekesin rahoituskehystä on leikattu ja yritysten TKI-panostukset ovat vähentyneet. Nämä ovat aiheuttaneet muutoksia oppilaitosten sisällä, niin henkilökunnan kuin oppiaineiden parissa sekä koko innovaatiojärjestelmässä. Näihin tekijöihin kiinnitettiin huomiota OECD:n Suomen innovaatiopolitiikan maa-arvioinnissa. Etelä-Pohjanmaan toimijat ovat pysyneet muutoksissa mukana ja suunnanneet toimintaansa vastaamaan uusia painopisteitä. Tämä näkyy mm. julkaisutoiminnan keskittymisenä entistä enemmän ammatillisiin julkaisuihin tieteellisten sijasta. Edelliseen vuoteen verrattuna tieteellisten julkaisujen määrä vuonna 2016 väheni 2,6 % ja populaarien julkaisujen määrä kasvoi 11,5 %. Seinäjoen yliopistokeskus pyrkii toisaalta popularisoimaan tiedettä, mutta tärkeänä tavoitteena ovat mahdollisimman korkeatasoisten tieteellisten tutkimusten julkaiseminen. Korkeakoulujen opiskelijat Etelä-Pohjanmaalla koostuvat valtaosin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoista, joiden määrä väheni 3,7 % edellisestä vuodesta. Tutkinto-opiskelijoita oli yhteensä noin 4 800 vuonna 2017, joista noin sata oli maisteritutkinnon opiskelijoita eri koulutusohjelmissa Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Huomionarvoista on, että väkilukuun suhteutettuna Etelä-Pohjanmaalla on vähän opiskelijoiden aloituspaikkoja. Suomessa on kansainvälisessä vertailussa kohtuullisen suuri korkeakoulutetun väestön osuus, mutta viimeaikaisten selvitysten perusteella Suomen osaamispohja on murenemassa. Suomi oli vielä viime vuosikymmenellä OECD-maiden kärkeä korkeakoulutettujen osuudessa väestössä. Nyt Suomessa korkeakoulutettujen osuus 25 34-vuotiaissa on alle OECD-maiden keskiarvon. Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulutettujen osuus 25 34-vuotiaiden ikäluokassa oli vuonna 2016 maakunnista 11. korkein. Korkeakoulutettujen määrä on kuitenkin jatkanut laskuaan. Vuonna 2016 osuus oli 30,1 % ja vuonna 2015
30,5 %. Kehitys asettaa haasteita maakunnan osaamisperustalle ja tulevaisuudelle. Pidemmällä aikavälillä yksi maakunnan vahvuuksista on ollut koulutustason nouseminen. Etelä-Pohjanmaan asukkaiden koulutustaso on noussut vuodesta 1990 toiseksi viimeiseltä sijalta keskivaiheille, kun vertailuun otetaan mukaan kaikki peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot. Toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain paljon. Tutkintojen määrä laski vuonna 2014 4,6 % ja vuonna 2015 kasvua oli 5,6 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Maakunnassa on jo havaittavissa työvoimapulaa tietyillä ammatillisilla aloilla, joten panostukset ammatilliseen opetukseen ovat perusteltuja. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa kuitenkin on ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrän raju väheneminen. Ammatillisestakin koulutuksesta ponnistetaan yliopisto-opintoihin, mutta pääasiallinen tie on yhä lukio. Ylioppilaiden määrän väheneminen on kansallisella tasolla yhteinen trendi, mutta tutkinnon suorittaneiden määrän väheneminen on Etelä- Pohjanmaalla ollut merkittävää. Miten vastataan tulevaisuuden koulutustarpeisiin osaamisintensiivisillä aloilla ja korkeakoulutuksen vaativissa tehtävissä? 3.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niihin vastaaminen Tilastojen perusteella Etelä-Pohjanmaalla on niukasti tutkimustoiminnan ja korkeakoulutuksen resursseja. Vähäiset resurssit ovat kuitenkin hyvin tehokkaasti pystytty hyödyntämään, ja uusia korvaavia rahoituslähteitä on onnistuttu löytämään kansainväliseltä kentältä valtion rahoituksen vähenemisen tilalle. Verkostomainen korkeakouluyhteistyö Etelä-Pohjanmaalla on vahvistunut ja vakiintunut. Toimintatapa on osoittautunut tehokkaaksi, vaikka rahoituksen ja resurssien taso ei pysy vakiona. Yliopistokeskuksen toiminta ja EPANET-professuurit tuovat tärkeän lisän maakunnan korkeakoulukentälle. Ne muodostavat yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kovan ytimen. Vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden lisääminen elinkeinoelämän parissa on tärkeä osa maakunnan innovaatioekosysteemin kehityksen kannalta. OECD:n Suomen innovaatiopolitiikan maa-arviossa kannustetaan kehittämään tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden kesken ja etsimään uusia yhteistyön muotoja niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 15 Etelä-Pohjanmaan innovaatioekosysteemin edistämiseksi ja sen olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseksi on tärkeää muodostaa ja ottaa käyttöön digitaalisia alustoja lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä toimijoiden kesken. Korkeakoulujen tavoitteena on sivistyksen ja koulutuksen lisäksi tarjota eri sektorien toimijoille TKIpalveluja, jotka edesauttavat elinkeinoelämän uudistumista, keskinäistä oppimista sekä uusien ajatusten ja toimintatapojen levittymistä. Etelä-Pohjanmaalla on havaittavissa pullonkauloja tietyillä aloilla ja työvoimapula ja osaamisvaje ovat tulevaisuudessa kasvamassa. Ilman riittävää määrää huippuosaajia ei voi syntyä positiivista kierrettä ja kriittistä massaa maakunnan innovaatiokentässä. Mistä saamme lisää osaajia? Työn murros ja siihen sopeutuminen on yksi keskeinen kysymys maakunnan ja koko Suomen kannalta. Tulevaisuudessa korkean koulutuksen vaativa työ lisääntyy samoin kuin korkean osaamistason työ kaikilla toimialoilla. Menestyminen aiemmissa murroksissa on muutoskyvykkyyden ansiota, joka on saavutettu laadukkaan ja saavutettavan koulutuksen sekä korkean osaamisen kautta. 15 Hutschenreiter, Gernot; Zuniga, Pluvia; Weber, Johannes; Arnold, Erik; Serger, Sylvia. Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017
Osaamisintensiivisiä palveluja tuottava työ tulee vaatimaan lisää korkeakoulutettuja osaajia 16. Tämä tulee huomioida myös tutkintotavoitteissa. Työn ja osaamisvaatimusten muuttuminen asettaa entistä enemmän vaatimuksia koulutusorganisaatioille, jotta ne pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin. Työn murroksen ja digitalisaation vuoksi kaikilla toimialoilla osaamistarpeet voivat muuttua merkittävästi. Menestyvät, vientiorientoituneet ja osaamisintensiiviset yritykset tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja osaajia jo nyt ja on odotettavissa, että tarve kasvaa tulevaisuudessa. Työvoiman lisäksi tarvetta on erityisesti osaamisen päivittämiselle. On odotettavissa, että työtehtävät muuttuvat ja työ polarisoituu entisestään korkean ja matalan osaamistason töiksi 17. Etelä-Pohjanmaalla on paljon pienteollisuutta ja matalan tuottavuuden työtä, jotka ovat tulevaisuudessa mahdollista automatisoida. Työn murroksen vaikutukset voivat matalasti koulutetuilla alueilla olla huomattavasti suuremmat ja mahdollisuudet sopeutumiseen hankalammat kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Etelä-Pohjanmaan potentiaalin tiedostaminen ja sen valjastaminen uusille kasvun aloille on tärkeä päämäärä. Osaamiseen ja tutkimukseen panostamisen trendinä Suomessa on ollut keskittäminen osaamiskeskittymiin ja huippuyksiköihin, mitä myös OECD tuoreessa innovaatiotoiminnan maa-arviossaan suosittelee 18. Tämä on monilta osin perusteltua. On kuitenkin huomioitava, että keskittämisen lisäksi rajoitettu hajauttaminen voi poikia myös merkittäviä hyötyjä. Koulutustason nostaminen tarveperusteisesti sellaisilla alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa, on yksi tehokas keino vastata OECD:n suosituksiin. 16 Suomi osaamisen kasvu-uralle Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14 17 Oksanen, Kaisa Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 2017-06-08 18 Hutschenreiter, Gernot; Zuniga, Pluvia; Weber, Johannes; Arnold, Erik; Serger, Sylvia. Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017
4. TKI-rahoitus Kotimaiset patenttihakemukset 2016 Tutkimus- ja kehitysmenot alueella 2016 160,00 150,00 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 Korkeakoulujen alueellinen & kansallinen TKI rahoitus 2016 Tekes-rahoitus yritykset, kunnat 2016 Korkeakoulujen KV TKI rahoitus 2016 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Haaste TKI-toiminnan lisääminen kasvuyrityksissä sekä laajemmin pk-yritysten parissa Tilannekuva Talouden ja tuottavuuden kasvu kytkeytyy tiiviisti teknologiseen kehitykseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. T&K-rahoitus on matala suhteessa muihin maakuntiin. 2010-luvulla panostuksen kokonaismäärä on kasvanut. Yritysten osuus on lähes 80 % Korkeakoulutoimijoiden TKI-rahoitus on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, mutta kvrahoituksesta on saatu paikattua rahoitusvajetta Tekes-rahoitusta hyödynnetään aktiivisesti maakunnassa. Hankkeiden määrä on lisääntynyt, mutta koko pienentynyt. Muutama suuri hanke aiheuttaa vuositasolla suuria vaihteluja Patenttihakemukset ovat pysyneet melko tasaisena. Suhteessa muihin maakuntiin ja resursseihin, Etelä-Pohjanmaalla ollaan aktiivisia innovaatioiden patentoinnissa Kehittämisehdotukset Tunnistetaan elinkeinoelämän TKI-toiminnan, digitalisaation ja kasvun pullonkauloja Vahvistetaan maakunnan TKI-toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja luodaan asiakaslähtöisiä toimintamalleja TKI-toiminnan lisääminen ja olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen elinkeinoelämässä Tuetaan korkean liiketoimintapotentiaalin ja radikaalien innovaatioiden kehittämistä
4.1 Niukoista resursseista vaikuttavaa toimintaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminta on olennainen osa maakunnan innovaatiokentän toimintaa. Korkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä, kokeiluja ja edistää palvelu- ja kaupallistamisprosesseja. Koulutus ja tutkimus on yhteisen korkeakoulustrategian mukaan suunnattu painopistealueille, jotka ovat yhteneviä maakuntastrategian ja älykkään erikoistumisen strategian kanssa. Korkeakoulujen innovaatiorahoitus niin kansalliselta kuin kansainväliseltäkin tasolta tuovat merkittävän lisän koko maakunnan innovaatioekosysteemin toimintaan. Kansallisen tason rahoituksen määrän väheneminen viime vuosina on tuonut haasteita toiminnan vaikuttavuuden edistämiselle sekä toiminnan jatkuvuudelle. Kansainvälisen toiminnan edistäminen on tärkeä tavoite ja kansainvälinen tutkimusrahoitus voi tuoda lisäresursseja alueen toimijoille. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat tärkeä innovaatiotoiminnan kehittymisen mittari. T&Kmenot kertovat, minkä verran yrityksissä, korkeakouluissa ja julkisella sektorilla panostetaan tutkimustoimintaan. Etelä-Pohjanmaalla panostukset ovat suhteessa muihin maakuntiin matalalla tasolla. Määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti 2000-luvun aikana, mutta taantuman aikana T&K-panostukset kääntyivät laskuun. Vuonna 2015 menot lisääntyivät noin 8 %, ja viime vuonna laskua oli 2,5 %. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat maakunnassa yhteensä 42,2 milj. euroa vuonna 2016. Kokonaismenot ovat noin 0,8 % maakunnan BKT:sta, kun koko Suomen osalta keskiarvo on noin 3 %. Yritysten osuus kokonaisrahoituksesta on lähes 80 %. Korkeakoulujen resurssit ovat vähentyneet mm. korkeakoulujen rahoituskehyksen leikkaamisesta johtuen. Huomionarvoista on, että merkittävä osa yliopistokeskuksen rahoituksesta tilastoituu emoyliopiston sijainnin mukaan muihin maakuntiin. Korkeakoulujen alueellinen ja kansallinen TKI-rahoitus väheni vuonna 2015 28 % ja seuraavana vuonna 8 %. Kokonaismäärä oli 5,8 milj. euroa vuonna 2016. TKI-toiminnan edistäminen ja jatkuvuus on tullut entistä haasteellisemmaksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus ovat olleet aktiivisia kansainvälisen TKI-rahoituksen hakemisessa. Rahoituksen määrä on noussut. Vuonna 2015 14,3 % ja vuonna 2016 41 %, jolloin kokonaissumma oli noin 510 000 euroa. Kv-rahoituksen osalta Interreg-rahoitusohjelmat, joissa viimeisillä rahoitushakukierroksilla on onnistuttu, ovat potentiaalisia kansainvälisen rahoituksen lähteitä, joihin panostaminen kannattaa jatkossakin. Valtaosa Etelä-Pohjanmaan Tekes-rahoitetuista tutkimus- innovaatiohankkeista olivat yritysten toteuttamia hankkeita. Mukana on kuitenkin ollut myös kuntia ja kuntayhtymiä. Maakuntaan kohdistunut yritysten ja kuntien Tekes-rahoitus oli huippuvuonna 2014 noin 11 milj. euroa, vuonna 2015 6 milj. euroa ja vuonna 2016 noin 4 milj. euroa. Vuosien välillä on kymmenien prosenttien eroja maakuntaan kohdistuneen rahoituksen osalta. Hankkeiden rahoituksen tuki on vaihdellut muutamasta kymmenestä tuhannesta yli sataantuhanteen euroon. Muutamina vuosina, kuten 2014 ja 2015, on ollut useita suuria hankkeita, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet rahoituksen suuriin vaihteluihin vuosien välillä. Tekesin rahoittamia hankkeita on aiempina vuosina ollut noin 20 kpl vuosittain. Viime vuosina määrä on kuitenkin noussut, ja vuonna 2016 hankkeiden määrä yli kaksinkertaistui. Tähän vaikutti etenkin uusi innovaatioseteli, joita jaettiin noin 30 kpl vuoden aikana. Uudella rahoitusinstrumentilla tavoitettiin monia uusia TKI-rahoituksen hyödyntäjiä. Positiivista on myös se, että Tekes-rahoitusta on viime vuosina kohdentunut maakuntaan selkeästi enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2011 2012, jolloin Tekesin rahoituskehys oli huomattavasti suurempi.
Etelä-Pohjanmaalla on kokoonsa ja resursseihinsa nähden kohtuullisen paljon patenttihakemuksia ja läpimenneitä patentteja. Vuosittain määrä vaihtelee noin 15 30 välillä. Kiinnostava huomio on, että Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2015 suhteessa TKI-resursseihin kaikkein eniten läpimenneitä patentteja, noin 2,4 milj. euroa/patentti. Tämä kertoo omalta osaltaan sen, että osa maakunnan TKI-toiminnasta ei näy varsinaisissa tilastoissa, vaan kehittämistyötä tehdään muun työn ohessa ilman varsinaisia kehittämisyksiköitä. 4.2 TKI-toiminta maakunnan vahvuudeksi Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan resurssit ovat korkeakoulutoimijoiden parissa vähentyneet kansallisen ja alueellisen rahoituksen osilta. Positiivista on, että yritysten parissa tutkimustoiminnan resurssit ovat olleet kasvussa. Yritysten parissa hyödynnetään melko hyvin Tekesin rahoitusta, ja uusia toimijoita on tullut mukaan joustavampien rahoitusinstrumenttien kautta. Hankkeiden keskimääräinen koko on kuitenkin pienentynyt. Radikaalien innovaatioiden eli uusien ja mullistavien tuotteiden kehittämisen lisäksi innovaatiot voivat olla inkrementaalisia, joissa parannetaan tuotteita ja toimintatapoja. Radikaalien innovaatioiden luominen on hyvin vaikeaa. Niiden saavuttaminen vaatii irtaantumista tutuista ja vakiintuneista toimintamalleista, merkittäviä T&K-panostuksia sekä visionääristä johtajuutta ja rohkeutta. Innovaatioiden syntymistä edistää kokeilukulttuurin omaksuminen, monitieteinen yhteisö ja mahdollistava ilmapiiri. 19 Innovaatiotoiminnan resurssit ovat tärkeässä osassa maakunnan kehityksessä pidemmällä aikavälillä. Talouden ja tuottavuuden kasvu on kytkeytynyt tiiviisti teknologiseen kehitykseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. Vahvistamalla TKI-intensiteettiä vahvistetaan maakunnan kilpailukyvyn kehittymistä. Toisaalta on tarve kehittää radikaaleja ja vahvan liiketoimintapotentiaalin omaavia tuotteita. Toisaalta koko maakunnan kehityksen ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta on tärkeää, että laajalle levittäytyneen pk-yrityskentän parista löytyisi uusia tutkimus- ja innovaatiorahoitusta hyödyntäviä tahoja. Haasteena kuitenkin on, että OECD:n maa-arvion perusteella Suomen innovaatiopolitiikan linjaukset tarjoavat suhteellisen vähän taloudellista tukea pk-yritysten sisällä tapahtuvaan innovaatiotoimintaan, joka hankaloittaa suomalaisten yritysten ryhtymistä riskialttiiseen innovaatiotoimintaan. Tämä myös lisää kynnystä ryhtyä kehittämään radikaaleja innovaatioita. 20 Monilla innovaatiotoiminnan mittareilla, kuten esim. panostusten tai tuotosten osalta, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaisi olevan takamatkalla muihin maakuntiin nähden. Perinteisillä mittareilla tarkasteltuna, osa innovaatioympäristön toiminnasta jää kuitenkin pimentoon, koska niillä mitataan vain rajatumpaa aluetta TKI-toiminnasta. Innovaatiotoiminnassa ylipäätänsä on paljon epäsuoria vaikutuksia, joita on vaikea osoittaa ja mitata suoraan panos tuotos-mallilla. Kiinnostava havainto on, että taloudellisia vaikutuksia tarkasteltaessa näkymät ovat positiivisemmat. Yksi mahdollinen syy tähän on, että maakunnan pkyritysvaltainen sektori investoi TKI-toimintaan niukanlaisesti ja maakunnassa tehtävä innovaatiotoiminta on luonteeltaan käytännönläheistä ja soveltavaa, eikä uusien tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ole varsinaista tutkimusyksikköä. Pk-yritysten keskuudessa tehtävä käytännönläheinen innovaatiotoiminta ei välttämättä näy innovaatiotilastoissa, mutta ne realisoituvat taloudellisina vaikutuksina. 19 Kaivo-Oja, J., Radikaalit vs. inkrementaaliset innovaatiot, 17.1.2014 20 Hutschenreiter, Gernot; Zuniga, Pluvia; Weber, Johannes; Arnold, Erik; Serger, Sylvia. Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017
Miten tunnistamme maakunnan eri toimijoiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kasvun pullonkauloja? Tarvetta on vahvistaa maakunnan innovaatioekosysteemin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja luoda asiakaslähtöisiä toimintamalleja, joiden kautta voidaan edistää TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja hyötyjä liiketoiminnalle. Päätöksiä vaaditaan julkiselta sektorilta ja vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Tärkeässä osassa on innovaatiotoiminnan vahvistaminen jo vahvojen toimijoiden parissa, jonka lisäksi toinen merkittävä kohderyhmä on niukasti TKI-palveluja hyödyntävät yritykset, joiden parista voi löytyä uusia helmiä.
5. Kansainvälistyminen Ulkomaalaisten majoitusyöt 2016 Viennin arvo 2016 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 Vientiyritysten toimipaikat 2016 Ulkomaiset tutkintoopiskelijat 2016 Vierailevat kv-tutkijat & opettajat 2016 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Haaste Viennin volyymin kasvattaminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin Tilannekuva Viennin ja tuonnin määrän väheneminen on hidastunut Vientiyritysten toimipaikkojen määrä on vähentynyt Viennin suhdannenäkymät ovat parantuneet Maakunnan vientiyritykset ovat aktiivisia kansainvälisissä alihankintaverkostoissa Korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on ollut hyvin aktiivista. Ulkomaisia tutkijoita ja opettajia on merkittävästi enemmän samoin kuin opiskelijoita Matkailun osalta on tapahtunut positiivinen käänne viime vuosina. Ulkomaalaisten majoitusyöt ovat kasvussa Kehittämisehdotukset Yhteistyön lisääminen kansainvälistymisen osa-alueella julkisten toimijoiden, korkeakoulujen ja yritysten välillä Systemaattinen viennin edistäminen, tukipalvelujen kehittäminen Korkeakoulujen kansainvälisen verkottumisen lisääminen ja koulutusviennin edistäminen Matkailupalvelujen edistäminen ja kapasiteetin vahvistaminen, yhteisen vision ja toimintasuunnitelman muodostaminen Yhtenäiset palveluketjut matkailun, kulttuurin ja hyvinvoinnin osa-alueilla
5.1 Takamatkalta maailmalle Etelä-Pohjanmaalla on edetty monilla kansainvälistymisen osa-alueilla hyvin viime vuosina, mutta monilla mittareilla maakunta näyttäytyy hyvin vähän kansainvälistyneenä maakuntana. Kehitystä selittää osittain maakunnan maantieteellinen sijainti, elinkeinoelämän pk-yritysvaltainen rakenne ja korkeakoulutoimijoiden pieni määrä. Kansainvälisten yhteyksien parantaminen on kuitenkin yhä nopeammin globaalistuvassa maailmassa tärkeä tavoite kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Positiivista sinänsä on, että etäyhteydet, digipalvelut ja liikkuvuuden helpottuminen ympäri maailman ovat monin osin poistaneet monia maakunnan kansainvälistymisen esteitä. Viennin ja tuonnin määrä on vähentynyt maakunnassa viime vuosien aikana kuten myös vientitoimipaikkojen määrä. Maakunnan viennin arvo väheni vuonna 2015 yli 7 % ja vuonna 2016 1,5 %. Viennin arvo oli vuoden lopussa 547 milj. euroa. Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten toimipaikkojen määrä on vähentynyt. Vuonna 2016 toimipaikkojen määrä väheni 4,5 % ja vuoden lopussa toimipaikkojen määrä oli 596 kpl. Maakunnan vientitilastoja vääristää osaltaan se, että viennin volyymin tilastoinnissa on erilaisia toimintatapoja, jonka vuoksi osa eteläpohjalaisten yritysten viennistä tilastoituu muihin maakuntiin. Vuosien välinen vertailu kertoo kuitenkin kehityksen suunnasta. Etelä-Pohjanmaan yritysten suora vienti on melko vähäistä, mutta maakunnan yritykset ovat onnistuneet kytkeytymään kansainvälisiin alihankintaverkostoihin. Maailmankaupan elpyminen on parantanut maakunnan viennin osalta näkymiä ja vuonna 2017 viennin määrän ennakoidaan olevan kasvu-uralla. Kansainvälistymisen edistymisen kannalta tärkeässä roolissa ovat koulutusorganisaatioiden entistä tiiviimmät suhteet muiden maiden oppilaitoksiin. Kansainvälisiä yhteyksiä on rakennettu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen toimesta, joka on näkynyt vierailevien tutkijoiden, opettajien ja kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvuna. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien vierailut olivat pysyneet lähes samalla tasolla useana vuotena. Vuonna 2016 määrä kuitenkin lisääntyi 44 %. Eripituisia tutkijavaihtoja ja vierailuja oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 129. Kansainvälisten opiskelijoiden määrässä tapahtui notkahdus vuonna 2015, jolloin opiskelijamäärä väheni lähes 15 %. Seuraavana vuonna tilanne korjaantui ennalleen, jolloin opiskelijoita oli 193 kpl. Ulkomaalaisten majoitusyöt ovat olleet kasvussa Suomessa. Kaikkein suurin kasvu on ollut Uudellamaalla ja Lapissa, mutta myös Etelä-Pohjanmaa on saanut osansa kasvusta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli 10 %, mutta vuosien 2015 ja 2016 välillä ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat jopa 44 %. Syksyn 2017 ennakkotietojen mukaan matkailijoiden määrän ennakoidaan vähenevän noin 10 % kuluvan vuoden aikana. Suhteessa koko maan tasoon ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on vähäinen. Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt useita kansainvälisestikin kiinnostavia matkailun keskittymiä ja matkailun potentiaali erityisesti ulkomaisten vierailijoiden osalta on merkittävä.
5.2 Kansainvälistymisestä kohti jatkuvaa vuorovaikutusta Maakunnan yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista on ollut jo pitkään kansainvälistymisen asteen lisääminen, niin väestön, viennin kuin koulutuksenkin osalta. Kansainvälistyminen on monialainen prosessi, jolla on liittymäpintaa niin asenteiden, kulttuurin, elinkeinoelämän kuin koulutuksen osa-alueilla. Tärkeä tavoite on, että kansainvälistymistä ei pidettäisi erityisalana vaan se olisi jatkuvaa, vuorovaikutteista ja osa organisaatioiden normaalia toimintaa. Kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen lisääminen on yhteinen tavoite elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja koulutusorganisaatioiden parissa. Kansainvälisen kaupan kehittymisen kannalta on tärkeää, että yrityksistä löytyy uusia toimijoita ja vanhat toimijat saavat vientinsä kasvuun. Tämän tukeminen vaatii kansainvälistymisen tukipalvelujen kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä eri sektoreilla. Suomi on hyvin vientiorientoitunut maa ja talous- ja tuottavuuskasvu ovat entistä riippuvaisempia globaalin talouden suhdanteista. Kotimarkkinoiden merkitys on vähentynyt ja yritysten menestymisen kannalta on tärkeää kytkeytyä globaaleihin arvoverkostoihin. Etlan mukaan Suomen viennistä noin 75 % on välituotteita. Niiden osuus on kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen suuri. Välituotteiden tuottajat ovat paljon suuremmalla todennäköisyydellä alihankkijan asemassa. Kiinnostava havainto on, että merkittävä osa Suomen viennistä on riippuvainen Yhdysvaltojen ja Kiinan menekistä, vaikka suora vienti kyseisiin maihin on vähäisempää. Niissä sijaitsee monien tuotteiden loppukysyntä, joihin suomalaiset osallistuvat osana tuottajien verkostoa. 21 Monet yritykset Etelä-Pohjanmaalla toimivat menestyksekkäästi alihankintaverkostoissa ja ovat rohkeasti lähteneet tekemään uusia avauksia. Kehitettävää on, että maakunnan yritykset pääsisivät nousemaan tuotannossa lähemmäksi kohti lopputuotteen tuottamista ja useammat yritykset onnistuisivat lisäämään vientiään. Haasteena kansainvälisen kaupan edistämiselle on osittain meidän sijaintimme ja yhteyksien puute sekä suurten kansainvälisten yritysten pieni määrä. Niukat resurssit on saatava entistä tehokkaammin hyödynnetyksi, minkä vuoksi elinkeinoelämän, korkeakoulutoimijoiden ja julkisen sektorin yhteistyö on tärkeä tekijä kansainvälistymisen edistämisessä. Vaikka uudet tuotteet ja kehitystyö ovat olennainen osa innovaatiotoimintaa, niin hyötyjä on saatavissa, myös inkrementaaleista innovaatioista, joissa parannetaan tuotteita olemassa oleville markkinoille ja uudistetaan toimintatapoja. Lisäksi innovaationa voidaan pitää olemassa olevien tuotteiden viemistä uusille markkinoille. Suomessa pitkään käytössä ollut innovaatio voi olla aivan täysin uusi ja mullistava tuote monissa maissa. Maakunnan kansainvälistymisessä korkeakoulutoimijoiden kansainvälinen verkostoituminen on tärkeä osaalue. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Koulutusvienti, jonka osalta on maakunnassa tehty jo useita avauksia, on Etelä-Pohjanmaan lisäksi koko Suomen kannalta merkittävä mahdollisuus. Viennin kannalta olennaista on saada entistä useampi yritys toimimaan kansainvälisen kaupan parissa. Konkreettinen yhteistyön paikka eri toimijoiden kesken on kv-opiskelijoiden osaamisen hyödyntämisen. Esimerkiksi valmistuvat opiskelijat voivat olla työvoiman lisäksi paikallisille yrityksille tärkeä resurssi ja kontaktien luoja. Matkailun kehittämisen mahdollisuuksiin on tartuttava. Matkailijat tutustuvat ja kuluttavat paikallisia tuotteita ja hyödyntävät alueen palveluja, jonka kautta on mahdollista luoda pohjaa myös viennin 21 : Ali-Yrkkö, Jyrki, Rouvinen, Petri, Sinko, Pekka ja Tuhkuri, Joonas (30.11.2016). Suomi globaaleissa arvoketjuissa. ETLA Raportit No 62. https://pub.etla.fi/etla-raportit-reports-62.pdf
edistämiselle. Kansainvälisellä tasolla ruokamatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailutrendeistä ja ruokaan liittyvät elämykset ovat entistä suositumpia. 22 Etelä-Pohjanmaan toimijat ovat hajallaan ympäri maakuntaa, mikä aiheuttaa haasteita yhtenäisten matkailupalvelujen suunnittelulle. Maakunnassa on useita merkittäviä matkailun keskittymiä, jotka ovat kasvaneet viime vuosina. Ähtärin eläintarhaan vuonna 2018 saapuvat pandat ovat kansallisella ja kansainvälisellä tasolla huomiota ja kiinnostusta herättävä tekijä. Potentiaalisten hyötyjen realisoiminen ja olemassa olevien keskittymien kasvu vaatii kuitenkin palvelutason ja saavutettavuuden kehittämistä koko maakunnassa. Tärkeää olisi kehittää matkailupalvelujen osalta yhteinen visio ja toimintasuunnitelma, jonka kautta voitaisiin lähteä rakentamaan yhtenäisiä palveluketjuja matkailun, kulttuurin ja hyvinvoinnin osa-alueilla. Maakunnan toimijoiden kesken tulisi edistää tiiviimpää yhteistyötä, jotta matkailun mahdollisuudet saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. 22 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle, 2017
6. Vihreä talous Metsäteollisuuden jalostusarvo Maatalousyritysten kiinteän pääoman bruttomuodostus 2014 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Elintarviketuotannon jalostusarvo 2015 Uusiutuvan energian sähköntuotannossa (vesi & tuulivoima) 2016 Luomualan yritysten määrä 2016 Monialaisten maatilojen määrä (osuus kaikista maatiloista) 2013 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Haaste Ruoka-alan yritysten uudistuminen sekä kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen edistäminen Nykytila Maatalouden rakennemuutos jatkuu, tilojen määrä vähenee ja keskimääräinen peltoala kasvaa Ruoka-alan aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Pohjanmaalla suurin kaikista maakunnista Elintarviketuotannon jalostusarvo on romahtanut, osittain Venäjän pakotteiden vuoksi Maatalouden investoinnit ovat kasvaneet, mutta velkaantuminen on huolena Luomualan yritysten määrä on lisääntynyt ja luomutuotteilla on entistä enemmän kysyntää Maakunnan sähköntuotanto vesi- ja tuulivoiman osalta on merkittävästi kasvanut Kehittämisehdotukset Tuetaan monialaisuutta, uudistumista, tuottavuutta sekä luomutuotantoon siirtymistä ja kiertotaloutta maatalousyrityksissä Korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen, brändin vahvistaminen ja viennin edistäminen Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ruoka-alalla ja koulutusohjelmissa
6.1 Maatalouden rakennemuutos jatkuu Etelä-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristö on ollut jatkuvan rakennemuutoksen kourissa jo pitkään ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Maatalouden kilpailukyvyn vahvistaminen on maakunnan lisäksi kansallisella tasolla tärkeä tavoite niin työllisyyden, talouden kuin huoltovarmuudenkin vuoksi. Etelä- Pohjanmaalla sijaitsee kansallisella tasolla merkittävä ruokatalouden klusteri. Maakunnan strategisena tavoitteena on maatalouden ja elintarviketuotannon teknisen ja ekologisen kehityksen edelläkävijyys, johon eri sektorien toimijat ovat sitoutuneet. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty mittavia TKI-panostuksia ja yhteinen tahtotila on alueen vahvuus. Ruoka-alalla on maakunnista suurin aluetaloudellinen merkitys Etelä- Pohjanmaalla, jossa alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on lähes 15 % ja työllisyyteen 21 % 23. Maakunnassa on tarve pyrkiä uudistamaan yritysten toimintaa ja saada aikaan positiivista investointikehitystä sekä kehittämään entistä korkeamman jalostusasteen tuotteita. Tuottavuuden kasvattaminen on maatalouden kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamisen kannalta olennainen tekijä. Maatilojen määrän väheneminen ja tilakoon kasvu ovat jatkuneet jo pitkään. Maatilojen määrä on vähentynyt noin 2,5 % vuosittain ja vuonna 2016 maatiloja oli Etelä-Pohjanmaalla 5 564 kpl. Haasteena on, että suomalaisen alkutuotannon kustannuskilpailukyky on hyvin heikko ja ennusteiden mukaan kannattavuus tulee laskemaan entisestään 24. Maatalousyritysten kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit ovat olleet kasvussa. Vuonna 2014 investoinnit kasvoivat 4,5 % ja niiden arvo oli yhteensä vuoden lopussa 153,6 milj. euroa. Investointien määrä oli silloin lähellä huippuvuotta 2008. EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuonna 2015, jolloin siirtymävaiheessa investoinnit vähenivät. Viime vuosina investointien on odotettu kasvavan. Etelä-Pohjanmaalla ruoka-ala ja elintarvikkeiden valmistus on aluetaloudellisesti hyvin suuressa roolissa. Elintarviketuotannon jalostusarvo on laskenut viime vuosina merkittävällä tavalla. Kehityskulku on ollut nähtävissä koko Suomessa, ja yhtenä selittävänä tekijänä olivat Venäjä-pakotteiden vaikutus. Etelä- Pohjanmaalla jalostusarvo väheni vuonna 2015 jopa yli 50 % edellisestä vuodesta ja seuraavana vuonna vähennystä tapahtui 3,5 %. Vuoden 2016 lopussa jalostusarvo oli 194,6 milj. euroa. Luomuala on viime vuosina ollut Suomessa kasvussa ja luomutuotteilla on ollut entistä enemmän kysyntää. Luomutuotannossa tarkoituksena on tuottaa tuotteita, joiden valmistaminen on mahdollisimman vähän haitallista ympäristölle sekä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille. Luomuviljelyllä voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen suojelua. Kyseessä on myös kansainvälisellä tasolla suosiossa oleva trendi. Etelä-Pohjanmaalla luomualan yritysten määrä on lisääntynyt ja tilakoko on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 luomualan yritysten määrä kasvoi 2,5 % ja vuoden lopussa tiloja oli 382 kpl, joka on noin 7 % kaikista maakunnan tiloista. Monialaisten maatalousyritysten määrää mitataan neljän vuoden välein ja niiden määrä on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla. Kuitenkin suhteellinen osuus kaikista maatiloista on vakiintumaan päin. Vähenemiseen vaikuttaa osittain maatalouden rakennemuutos ja tilojen määrän väheneminen. Vuonna 2013 monialaisia 23 Knuuttila, Marja; Vatanen, Eero. Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2017 24 Irz, Xavier; Jansik, Csaba; Kotiranta, Annu; Pajarinen, Mika; Puukko, Henna; Tahvanainen, Antti-Jussi. Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2017
maatiloja oli 26 % kaikista maatiloista, yhteensä 1 585 kpl. Suomen maatiloista monialaisia oli keskimäärin 31 %. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on maakunnista toiseksi vähiten monialaisia maatiloja. Uusiutuvan energian sähköntuotanto tuulen ja veden osalta on ollut Etelä-Pohjanmaalla kasvussa. Suurin syy tähän on tuulivoiman merkittävä lisääntyminen maakunnassa. Tuuli ja vesivoiman sähköntuotanto lisääntyi maakunnassa vuonna 2015 28 % ja seuraavana vuonna jopa 48 %. Vuonna 2016 maakunnan vesija tuulivoimalla tuotettiin lähes 38 % maakunnan koko sähköntuotannosta. Etelä Pohjanmaalla metsäbiotalouden taloudellinen merkitys on pienempi kuin monissa muissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaalla metsäteollisuuden jalostusarvo on melko matala. Vuonna 2016 sen arvo laski lähes 10 % ja vuoden lopussa metsäteollisuuden jalostusarvo oli noin 69,8 milj. euroa. Biotalous ja puhtaat ratkaisut ovat yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista ja metsäteollisuus on perinteisesti ollut yksi Suomen kasvun ja arvonlisän kärjistä. Maakunnassa on sahateollisuutta ja puuteollisuuden yrityksiä, mutta sellu ja paperitehtaat puuttuvat. 6.2 Vihreä kasvu mahdollisuutena Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, automaatio ja globalisaatio haastavat meidän perinteisen toimintaympäristömme ja niiden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Vihreällä kasvulla tarkoitetaan talouskasvun ja alueen kehityksen edistämistä kestävällä tavalla. Pohjoismaissa nimenomaan alueet ovat ensiarvoisen tärkeitä vihreän kasvun aikaansaamisessa. Yhtä ainoaa oikeaa mallia kasvun aikaansaamiseen ei ole, vaan alueet voivat omien vahvuuksien kautta löytää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. 25 Etelä-Pohjanmaalla maatalouden vahvuutena ovat vahva alkutuotanto, osaaminen, tutkimustoiminta sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Kilpailukyvyn edistäminen vaatii investointeja, uudistumista ja uusien innovaatioiden kehittämistä ja hyödyntämistä esimerkiksi tuotannon ja kiertotalouden parista. Maatilojen yrittäjät ovat moniosaajia, mikä tuo pohjaa innovatiivisille ratkaisuille. Ydinliiketoiminta voi pitää sisällään perinteistä maataloutta, mutta samaan yhteyteen on mahdollista luoda palveluja, elämysmatkailua, ravintolatoimintaa, hoivapalveluja tai hyödyntää koneita ja laitteita muunkaltaisessa yritystoiminnassa, kuten koneurakoinnissa. Maa- ja metsätalousministeriön ruokapoliittinen selonteko kiinnittää huomiota Suomen ruokasektorin keskeisiin haasteisiin. Suomessa on esimerkiksi hyvin vähän nimisuojattuja tuotteita suhteessa muihin Euroopan maihin eivätkä kotimaan markkinat ole enää juurikaan kasvaneet, koska tuonti on lisääntynyt hintakilpailun ja tarjonnan laajenemisen vuoksi. Lisäksi elintarviketuotannon kasvupotentiaali on suurelta osin ulkomailla. Merkittävä kehittämiskohde on liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ruokasektorilla. 26 Suomi ei voi kilpailla tuotannon volyymilla kansainvälisillä markkinoilla vaan vahvuutena on laatu ja turvallisuus. Kestävän kehityksen tavoitteet, johon liittyvät hiilineutraalisuus, päästöjen vähentäminen, kiertotalous ja puhdas energiantuotanto, tuovat uusia mahdollisuuksia maaseutumaisille alueille. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä, jotka ovat kytköksissä maatalous- ja yrityssektorin taloudelliseen toimintaan. Luomutuotannolla ja kiertotalouden kautta on mahdollista vähentää maatalouden päästöjä ja samalla synnyttää uudenlaista liiketoimintaa. 25 Julien Grunfelder, Linus Rispling and Gustaf Norlén (eds.) NORDREGIO REPORT 2016:1 26 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle, 2017
Vahva, turvallinen, puhdas ja jäljitettävä alkutuotanto tarvitsee tuekseen lisäksi entistä enemmän imagon kirkastamista ja kytkeytymistä kansainväliseen kauppaan. Miten hyvin nykyiset toimintamallit tukevat tämänkaltaista toimintaa? Tulevaisuuden kannalta ruokaviennin edistäminen on erittäin tärkeää. Tämän suhteen onkin tehty jo uusia avauksia. Uudet tuotteet ja tuotannon alat ovat tulevaisuuden kannalta suuressa merkityksessä. Globaalit ruokatrendit ja niihin vastaaminen ovat mahdollisuus, johon tulisi tarttua. Uudet ruokainnovaatiot kuten kasviproteiinivalmisteet ja pitkälle jalostetut tuotteet niin brändin, laadun kuin terveyden osalta sisältävät suuren vientipotentiaalin. Antibioottivapaatuotanto, luomutuotanto sekä hyönteistuotanto luovat merkittäviä mahdollisuuksia maakunnan alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle. Jalostusarvon kasvattaminen ja lisäarvon tuottaminen maakuntaan on tärkeä tavoite, joka vaati lisäpanostuksia tuotantoon, jalostukseen ja tutkimukseen. Suomalainen elintarviketeollisuus tarvitsee kasvua ja suurin osa siitä potentiaalista on viennissä. Elintarviketeollisuutta on perinteisesti pidetty varsin vakaana ja hitaasti muuttuvana toimialana. Poliittinen epävakaus on kuitenkin aiheuttanut haasteita elintarviketeollisuuden toiminnalle. Kiristyvä kilpailu niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä kuluttajien ostovoiman laahaava kehitys tuovat lisähaasteita. Ruoka-ala nähdään kuitenkin Suomessa potentiaalisena kasvualana, joka voi menestyä muuttuvassa toimintaympäristössä. 27 Koko ruoka-alan kannalta epävarmuutta luovat talouden suhdanteet, mahdolliset epäsymmetriset shokit, poliittiset riskit sekä maataloustukien rahoituskehykset. Maatilojen on hankala investoida tulevaisuutta ajatellen, koska riskit voivat yllättäen realisoitua. Etlan tuoreen selvityksen mukaan viennin sisältämä kotimainen arvonlisäys vaihtelee voimakkaasti toimialoittain. Kaikki vientieurot eivät lisää talouskasvua samalla tavalla, vaan toisilla toimialoilla alueelle jäävien ja kansantaloutta hyödyttävien eurojen määrä on suurempi. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus on kaikkein suurin elintarviketeollisuudessa sekä puu- ja paperialalla 28. Etelä-Pohjanmaan aluetalouden näkökulmasta ruokavienti on siltä osin erityisen arvokasta, koska maakunnasta löytyy koko tuotantoketju alkutuotannosta tutkimukseen ja jalostukseen. Yritysten uusiutumiseen, uusien energiaratkaisujen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen on tarjolla entistä enemmän kansallista ja kansainvälistä hankerahoitusta. Tärkeänä tavoitteena olisi pyrkiä hyödyntämään tavoitteellisesti ja laajemmalti erilaisia rahoitusohjelmia, joiden kautta on mahdollista synnyttää laaja-alaista ja syvempää yhteistyötä yrityskentän, tutkijoiden sekä julkisen sektorin toimijoiden välille. Viennin edistäminen, uudet korkealaatuiset tuotteet ja maatilojen liiketoiminnan kehittäminen vaativat lisää kaupallisen alan osaamista ja koulutusta. Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on maakunnan ruoka-alan tulevaisuuden kannalta merkittävä haaste. 27 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2236/elintarviketeollisuus_marraskuu_2014.pdf 28 : Ali-Yrkkö, Jyrki, Rouvinen, Petri, Sinko, Pekka ja Tuhkuri, Joonas (30.11.2016). Suomi globaaleissa arvoketjuissa. ETLA Raportit No 62. https://pub.etla.fi/etla-raportit-reports-62.pdf