Taustatiedote. Nord Stream 2 AG marraskuu 2017

Samankaltaiset tiedostot
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

1 LNG Solutions

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

Balticconnector-hanke

Bioenergia ry

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Kuvittele maailma, jossa jätteiden määrän kasvu on pysäytetty. Kaupunki, joka muuttaa jätteensä energiaksi ja asukkaidensa hyödyksi.

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori


Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Aika tehdä teräksestä fossiilivapaata

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä Jussi Jyrinsalo Johtaja

Gasum Aamukahviseminaari 1

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Gasum Tommy Mattila

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)


STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Transkriptio:

Nord Stream 2 AG marraskuu 2017

Uusi putkilinja rakentaa Euroopan energiatulevaisuutta Maakaasun saatavuudesta on tulossa entistä kriittisempi asia sekä EU:lle että maailmanlaajuisille energiamarkkinoille. Globaali kaasun kysyntä kasvaa ja EU:n omat kaasuresurssit vähenevät. Siksi EU:n on varmistettava, että sillä on pitkällä aikavälillä lisäkaasuresursseja, jotta se voi turvata teollisuutensa globaalin kilpailukyvyn sekä vastata kotoperäiseen kysyntään. Nord Stream 2, uusi Itämeren poikki kulkeva putkilinja, parantaa EU:n maakaasun huoltovarmuutta, vahvistaa kaasumarkkinoiden kilpailukykyä sekä tukee EU:n ilmastotavoitteita. 1. Nord Stream 2 tarjoaa tarvittavaa lisäkapasiteettia pitkän aikavälin toimituksiin > Itämeren poikki kulkeva reitti, jonka kautta EU:hun voidaan tuoda lisäkaasua kompensoimaan heikkenevää kotoperäistä kaasuntuotantoa ja vastaamaan osaan tuontikaasun kasvavasta kysynnästä. > Nord Stream 2 tulee olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto, joka tarjoaa suoran yhteyden yhteen maailman suurimmista maakaasuvarannoista. Se vahvistaa EU:n kaasutoimituksia sekä lisää EU:n energian toimitusvarmuutta EU:n referenssiskenaarion (Reference Scenario 2016) mukaan Euroopan kaasun kysynnän odotetaan pysyvän pääosin vakaana seuraavan 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti kaasun tuotanto vähenee noin puoleen, arviolta 25 miljardia kuutiometriä (mrd.m 3 ) Norjassa, 25 mrd.m 3 Isossa-Britanniassa ja noin 40 mrd.m 3 Alankomaissa. Samanaikaisesti Pohjois-Afrikassa aiemmin vientiin mennyttä kaasua käytetään yhä enemmän kotimarkkinoilla, ja Kaspian alueelta saatavaa uutta kaasua tulee EU:hun vain pieni määrä. Siten Euroopan on täytettävä noin 120 miljardin kuutiometrin toimitusvaje joko LNG:llä tai venäläisellä kaasulla. Näiden vaihtoehtojen osuudet tulee päättämään markkina. Lisätuontikaasua varten on rakennettava uutta infrastruktuuria. Sen myötä Euroopan kaasumarkkinassa voidaan myös paremmin kompensoida tuotanto- ja kysyntäpuolen epävarmuuksia, jotka voivat toteutua koska tahansa. Nord Stream 2 auttaa osaltaan tuontivajeen pienentämiseen sekä toimitusvarmuuden lisäämiseen, mikäli muut tuontikapasiteetit tai kaasutoimitukset eivät ole saatavilla, tai niihin kohdistuu mittavia kuluja ja riskejä. Tuotantopuolella säätelijä on rajoittanut Alankomaissa sijaitsevan Groningenin kentän tuotantoa. Kaasunsaanti tältä kentältä saattaa vähentyä entisestään tulevaisuudessa. LNG-markkinoille on ominaista sykliset muutokset: vaikka markkina on globaali, se on vahvasti painottunut Aasiaan, jossa on hyvin vähän putkikapasiteettia. Kun kysyntä Aasiassa kasvaa, se kasvaa nopeammin kuin uusia nesteytyslaitoksia ehditään 2

rakentaa. Näin Aasian markkina vie kokonaan saatavilla olevan LNG:n. Kaasun globaalin kysynnän odotetaan kasvavan 25 prosenttia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Ylläkuvatun LNG:n markkinamuutoksen odotetaan tapahtuvan 2020-luvun alussa. Nord Stream 2 tarjoaa kapasiteettia, jolla kompensoidaan markkinoiden muutosten mahdollisesti aiheuttamaa LNG:n heikompaa saatavuutta. Samalla se lisää kilpailupainetta maakaasun tuonnille EU:hun eri maista, mikä johtaa kaasun kuluttajahintojen laskuun. Kölnin yliopiston tutkimusinstituutin julkaisemassa markkinatutkimuksessa havaittiin, että eurooppalaiset kuluttajat voisivat säästää yhteensä 8 miljardia euroa vuosittain, jos putkilinja on toiminnassa vuonna 2020. Nord Stream 2 täydentää nykyisiä kaasunkuljetusreittejä. Tuontivaje kasvaa 120 miljardiin kuutiometriin seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Siten markkinoilla on runsaasti tilaa venäläisen kaasun lisäksi myös muille kuljetusjärjestelmille, edellyttäen, että putkilinjat ovat asianmukaisesti korjattu ja modernisoitu tulevaisuuden käyttöä varten. lakseen venäläisen kaasun kanssa Nord Stream 2 auttaa vähentämään kauttakulkuun liittyviä riskejä Euroopassa tarjoamalla modernia ja tehokasta kapasiteettia yhdistämällä sen valmiina oleviin laajoihin varantoihin Pohjois-Venäjällä. 2. Lisäkapasiteetti varmistaa kohtuuhintaiset ja kestävät energiatoimitukset teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja energia-alan siirtymän mahdollistamiseksi > Nord Stream 2 on tehokas, luotettava ja moderni merenalainen kaasunkuljetusjärjestelmä, joka tarjoaa kilpailukykyisen kuljetusvaihtoehdon kaasun siirtämiseksi EU:n kaasumarkkinoiden suuriin kysyntäkeskuksiin. > Hubien suurempi likviditeetti edistää ja parantaa EU:n integroitua sisämarkkinaa, jossa kaasua voidaan toimittaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Kaasun hintataso eri hubeissa toimii kysynnän indikaattorina. > Merenalaiset kaasuputkilinjat, jotka perustuvat testattuun ja turvalliseen, ympäristön kanssa yhteensopivaan teknologiaan, kuluttavat vähemmän energiaa kaasun toimittamiseen markkinoille > Kilpailluilla markkinoilla kaasu tarjoaa monipuolisen, kohtuuhintaisen ja vähähiilisen vastauksen ilmastohaasteeseen vähentämällä hiilidioksidipäästöjä edulliseen hintaan. Uusi Nord Stream 2 -putkilinja toimittaa kaasua Pohjois-Venäjällä Jamalin niemimaalla sijaitsevalta Bovanenkovon suurelta maakaasukentältä, jonka kaasuvarannot ovat yhteensä noin 4,9 biljoonaa kuutiometriä eli yli kaksinkertaiset verrattuna EU:n todennettuun kokonaisvarantoon (1,9 biljoonaa). Nord Stream 2 on suora yhteys maailman suurimmista kaasuesiintymistä Venäjältä (47 biljoonaa kuutiometriä) EU:n kaasunkuljetusjärjestelmään. 3

Venäjä on toimittanut kaasua Länsi-Eurooppaan yli 40 vuotta ja on maailman suurin kaasun vientimaa. Venäläiset ja kansainväliset energiayhtiöt ovat tehneet merkittäviä pitkän tähtäimen investointeja kaasun tuotantoon ja nykyaikaisiin kuljetusjärjestelmiin Venäjällä vuosikymmenien ajan. Investointien avulla on kehitetty uusia kenttiä ja lisätty tuotantoa. Tuloksena Venäjän kaasuvarannot ovat yksi kustannustehokkaimmista kaasun lähteistä Euroopalle. Venäjän mittavat kaasutoimitukset ovat myös saatavilla ja toimitettavissa lyhyellä varoitusajalla yli 100 miljardin kuution varakapasiteetilla. Tämän ansiosta putkilinjan kautta Venäjältä tuotava kaasu on sekä taloudellisesti että ekologisesti paras vaihtoehto hankkia kaasua Eurooppaan. Kun kaasu saapuu EU:n kaasuverkostoon Saksan Itämeren rannikolla, se voidaan siirtää eteenpäin Euroopan kaasuhubeihin. Korkean hajauttamisasteen, kilpailun ja maiden välisten yhteyksien kehityksen ansiosta kaasumarkkinat ympäri Eurooppaa hyötyvät kaasun lisämääristä. Maakaasun globaali kysyntä kasvaa yli 25 % (kasvua yli 1 000 mrd.m³ vuoteen 2035 mennessä) tulevan kahden vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti EU:n omat kaasuvarannot hupenevat. Säilyttääkseen teollisuuden kilpailukykynsä globaalissa taloudessa EU:n täytyy turvata kaasun saantinsa pitkällä aikavälillä. Nord Stream 2 auttaa yhdessä muiden kaasun toimitus- ja kuljetusvaihtoehtojen (kuten LNG) kanssa varmistamaan kilpailukykyiset kaasutoimitukset. Erityisesti EU:n teollisuus tarvitsee kohtuuhintaista energiaa välttääkseen tuotannon siirtymisen muualle. Lisääntynyt likviditeetti kaasuhubeissa, joissa sitä myydään sekä lisäkapasiteetti tuontikaasun kuljettamiseksi uusille markkinoille Euroopassa lisäävät vaihtoehtoja ja joustavuutta, mikä taas lisää markkinan kilpailukykyä. EU:n kotitaloudet ja teollisuus hyötyvät uudesta infrastruktuurista jo nyt diversifioituneilla kaasumarkkinoilla kaasun hintojen laskiessa jopa 13 prosenttia kautta EU:n, jos putkilinja on toiminnassa vuonna 2020. Yksityisesti rahoitettu Nord Stream 2 tuo merkittävän taloudellisen piristysruiskeen monille Euroopan talouden sektoreille: yli 600 yritystä 23 maasta toimittavat teräs-, konepaja-, rakennus-, putkenlasku- ja logistiikkateollisuuden sekä ympäristötutkimuksiin ja tarkkailuun liittyviä palveluita sekä muita palveluita. Kokonaisinvestoinnin arvo tulee olemaan noin 8 miljardia euroa, josta yli 4,5 miljardiin euroon on jo sitouduttu eri sopimuksin. Lokakuussa 2017 julkaistu, johdon konsulttiyhtiö Arthur D. Littlen toteuttama tutkimus arvioi hankkeen vaikutuksia työmarkkinoille ja talouteen. Tulokset osoittivat, että Nord Stream 2:n tämänhetkisten sitoumusten kokonaistaloudellinen vaikutus tulee olemaan yli 5,15 miljardia euroa. Ne luovat 31 000 työpaikkaa ja kasvattavat BKT:tä 2,25 miljardilla eurolla viiden vuoden aikana. Nämä positiiviset vaikutukset toteutuvat pääosin Itämeren ympärillä sijaitsevissa hankkeeseen osallistuvissa maissa kuten Venäjällä, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa, sekä maissa, joista hankkeeseen osallistuu offshorekaasuteollisuuden toimittajia kuten Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Italiassa. Nykyaikainen merenalainen putkilinja on hiilijalanjäljen kannalta maanpäällistä kuljetusta parempi vaihtoehto. Suurempi kompressiovoima ja korkeampi paine auttavat 4

tehostamaan siirtoon tarvittavan polttoaineen käyttöä, minkä myötä päästöt vähenevät. Maanpäällinen putkilinja tarvitsee useita kompressioasemia reitin varrelle. Maakaasun kuljetus Bovanenkovosta Venäjän uusia putkilinjoja ja Nord Stream 2:ta pitkin Saksaan voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 8,9 miljoonalla tonnilla vuodessa verrattuna vanhempiin ja huomattavasti pitempiin keskisen Venäjän ja Ukrainan kautta kulkeviin järjestelmiin. Merenalaisen putkilinjan päästöt ovat myös huomattavasti alhaisemmat kuin energiaintensiivisellä LNG:n nesteytyksellä, kuljetuksella ja uudelleenkaasuunnutuksella. Nord Stream 2:een verrattuna, 55 miljardia kuutiometriä vastaaavan määrän laivaaminen LNG-tankkereilla EU:hun tuottaa noin 17.1 ja 44.6 miljoonan tonnin välillä olevan määrän edestä lisää hiilidioksidipäästöjä, riippuen siitä miten pitkälle tankkerin on matkustettava. Maakaasu on kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen keino saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteet. Riippuen käytettävästä teknologiasta kaasukäyttöiset voimalaitokset tuottavat noin 50 % vähemmän hiilidioksidia kuin hiilivoimalat. Nord Stream 2:n kuljetuskapasiteetti 55 miljardia kuutiometriä kaasua voisi vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 160 miljoonaa tonnia, joka vastaa 14 prosenttia EU:n vuotuisista kokonaishiilidioksidipäästöistä tai noin 30 miljoonan henkilöauton vuosittaisia päästöjä, mikäli hiili korvattaisiin kaasulla. Kaasun polttoon perustuva energiantuotanto tulee olemaan avainasemassa yhdessä uusiutuvien energiamuotojen kanssa. Maakaasu on monipuolinen luonnonvara, sillä sitä voidaan käyttää sähköntuotannon ja lämmityksen lisäksi myös kemikaalien raaka-aineena sekä liikenteen polttoaineena. Alueilla, joilla on toimivat ja investointeja houkuttelevat kaasumarkkinat, kuluttajat pääsevät hyötymään paitsi luotettavasta ja kilpailukykyisestä kaasutarjonnasta, myös kasvavan kaasunkäytön luomasta ympäristöpotentiaalista. Kaasun kasvaneesta roolista sähköntuotannossa, Iso-Britannia on pystynyt vähentämään hiilidioksidipäästöjä tasolle, joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Tutkimus osoittaa, että Saksassa, missä kaasun osuus energiavalikoimassa on merkittävä ja puolet maan kodeista lämmitetään kaasulla, maakaasu on edullisin keino vähentää hiilidioksidipäästöjä sähköntuotannossa, kotien lämmityksessä sekä liikenteessä. Nord Stream 2 auttaa vahvistamaan Euroopan kaasumarkkinoita taloudellisesti kannattavalla tavalla, mikä edesauttaa Euroopan siirtymistä ilmastoystävällisempään energiaan järkevin taloudellisin reunaehdoin. Nord Stream 2:n kehittäjät ovat sitoutuneet luomaan turvallisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Merenalaiset kaasuputkilinjat ovat ympäristöllisesti järkevin tapa kuljettaa maakaasua. Ne voidaan rakentaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin maanpäälliset putkilinjat. Myös vaikutus ekosysteemiin on pienempi. Tulokset ensimmäisen Nord Stream -hankkeen Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten seurantaohjelmista osoittavat, että Nord Streamin putkilinjan rakentamisesta ei aiheutunut odottamattomia ympäristövaikutuksia Itämerelle. Ne vahvistavat myös positiivisen trendin rakennusvaiheen jälkeisessä ympäristön palautumisessa. Kaikki seurantatulokset vahvistavat, että rakentamiseen liittyvät vaikutukset olivat vähäisiä, paikallisia ja pääsääntöisesti lyhytkestoisia. 5

3. Lopuksi: Nord Stream 2 parantaa Euroopan kaasunsaannin varmuutta, kohtuuhintaisuutta ja vastuullisuutta Nord Stream 2 voi edistää kaikkia kolmea Euroopan energiapolitiikan päätavoitetta: > Nord Stream 2 parantaa toimitusvarmuutta tarjoamalla lisäkuljetusjärjestelmän kaasumäärille, joita tarvitaan kompensoimaan EU:n heikkenevää omaa tuotantoa sekä parantamaan markkinoiden kykyä minimoida toimitusriskit. > Nord Stream 2 auttaa varmistamaan, että sekä teollisuudella että kuluttajilla on kaasua tarjolla kohtuulliseen hintaan myös tulevaisuudessa. > Nord Stream 2, vähiten ympäristövaikutuksia aiheuttava reitti, tarjoaa nopeimman ja kustannustehokkaimman vaihtoehdon päästöjen vähentämiseen mahdollisuuden korvata hiili lisäämällä maakaasun käyttöä. Huipputeknologiaa edustava Nord Stream 2 tarjoaa luotettavia, taloudellisia ja ympäristöystävällisiä maakaasutoimituksia tuleville vuosikymmenille. Se perustuu olemassa olevasta Nord Stream -putkilinjajärjestelmästä saatuun todistettuun tietoon ja kokemukseen sekä EU:n ja Venäjän väliseen, molempia osapuolia hyödyttävään pitkäkestoiseen energiasuhteeseen. Hankkeen perustiedot > Hankekehittäjä: Nord Stream 2 AG, kotipaikka Zug, Sveitsi. > Osakas: PJSC Gazprom > Taloudelliset sijoittajat: ENGIE S.A., OMV AG, Royal Dutch Shell plc, Uniper SE ja Wintershall Holding GmbH > Budjetti: Pääomamenot (CAPEX) noin 8 miljardia euroa, täysin yksityisesti rahoitettu investointi. > Kokonaisbudjetti sisältäen rahoituskustannukset: Noin 9.5 mrd. euroa > Kaikki merkittävät materiaali- ja palvelusopimukset on tehty: teräksen toimitus, logistiikka ja putkenlaskupalvelut > Luvitus: Luvat tarvitaan viideltä valtiolta, joiden talousvyöhykkeen tai aluevesien kautta suunniteltu reitti kulkee Venäjältä, Suomelta, Ruotsilta, Tanskalta ja Saksalta > Kansalliset lupaprosessit ovat meneillään, kuulemiset on jo pidetty kaikissa maissa. Espoo-konsultaatiot on jo saatettu päätökseen. > Tekninen suunnittelu: Kaksi rinnakkaista putkea halkaisijaltaan 48 tuumaa (1,2 m), pituudeltaan noin 1200 km (riippuen lopullisesta reitistä), kummankin putken vuosikapasiteetti 27,5 miljardia m3, alkaen Itämeren rannikolta Pietarin länsipuolelta ja rantautuen lähelle nykyistä Nord Stream 1 putkea Saksan Itämeren rannikolla lähellä Greifswaldia. > Kumpaankin putkilinjaan tarvitaan noin 100 000 kappaletta, 24 tonnin painoista betonipäällystettyä teräsputkea > Lokakuuhun 2017 mennessä noin 60 % (1500 km) putkista oli toimitettu ja 35 000 putkea on jo pinnoitettu. 6

> Putken laskemisen (=rakentamisen) toteuttavat erikoisalukset, jotka huolehtivat koko hitsaus- ja putkenlaskuprosessista. Itämeren rannikon satamia käytetään logistiikkakeskuksina putkien betonipinnoitukseen ja välivarastointiin. > Molemmat linjat rakennetaan vuosina 2018-2019, käyttöönotto loppuvuonna 2019. 7

Nord Stream 2 AG Baarerstrasse 52, 6300 Zug, Sveitsi info@nord-stream2.com Puh. +41 41 414 54 54 F. +41 41 414 54 55 Moskovan toimisto ul. Znamenka, 7/3, 119019 Moskova, Venäjä info@nord-stream2.com Puh. +7 495 229 65 85 F. +7 495 229 65 80 Pietarin toimisto ul. Reshetnikova 14a, 196105 Pietari, Venäjä info@nord-stream2.com Puh. +7 812 331 16 71 F. +7 812 331 16 70 Nord Stream 2 Nord Stream 2 on Itämeren poikki suunniteltu putkilinja, joka tulee kuljettamaan maakaasua yli 1 200 kilometrin matkan maailman suurimmista kaasuesiintymistä Venäjältä suoraa reittiä pitkin kuluttajille Eurooppaan. Nord Stream 2 seuraa pitkälti olemassa olevaa Nord Streamia ja on teknologialtaan vastaava. Euroopan kotimaisen kaasun tuotannon ennustetaan puolittuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Nord Stream 2:n kaksoisputkijärjestelmä auttaa Eurooppaa saavuttamaan sen kaasun tuontitarpeet. Sillä on kapasiteetti kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, joka vastaa 26 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden energiatarpeisiin. Turvallinen ja matalapäästöinen maakaasun toimitusreitti tukee myös Euroopan tavoitetta saavuttaa ympäristöystävällinen energiavalikoima, kun kaasu korvaa hiilen sähkötuotannossa sekä toimii varavoimana ajoittain saatavilla oleville uusiutuville energiamuodoille, kuten tuulija aurinkovoimalle. www.nord-stream2.com 8