JOULUPATA-KERÄYS ON SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKANA MUUTTUNUT Joulupata-keräyksen lahjoitukset ja tarpeet ovat muuttuneet 111 vuoden aikana Joulupata-keräys järjestetään ympäri maailmaa yli 30 maassa ja se on kansainvälisen Pelastusarmeijan (The Salvation Army) tärkein keräys. Suomessa Joulupata-keräys on järjestetty vuodesta 1906 alkaen. Sadattuhannet lahjoittajat ovat 111 vuoden aikana auttaneet vähävaraisia Suomessa Pelastusarmeijan kautta. 1
Pelastusarmeijan jatkuvassa auttamistyössä Joulupatakeräys on erittäin merkityksellinen Joulun aikaan autamme 12 000 perhekuntaa koko maassa Vuositasolla autamme 152 000 ihmistä, joiden auttamisessa Joulupadoilla on tärkeä rooli Pelastusarmeija tavoite on kohdata ihminen ja paikallisesti auttaa vähävaraisia kotimaassa. 2
1906 Joulupatoja oli 10 kpl 2017 niitä on 130 kpl Alkuaikoina patojen määrä oli vähäinen, mutta määrä kasvoi voimakkaasti varsinkin 1930 1950-luvuilla. Nykyään lahjoittajat enenevässä määrin suosivat uusia lahjoitusmuotoja. Esimerkiksi verkossa lahjoittaminen on ollut mahdollista vuodesta 1998. Vuonna 1906 Joulupatoja oli 10 kpl 2017 Joulupatoja on 130 kpl Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1906 pystytettiin 10 pataa Ne pystytettiin Helsingin keskustaan seuraaviin kohteisiin: Erottaja, Katajanokka, Kauppatori, Senaatintori, Esplanadi, Pasaasi, Kauppahallin edusta, Ylioppilastalon aukio ja Hakaniemi Vuonna 2017 patoja pystytetään 130 kpl Padat löytyvät 30 paikkakunnalta ympäri Suomea Yhteiset Nettipadat, lahjoitukset verkossa, tekstiviestillä ja mobiilisovelluksen avulla kasvattavat lahjoitusmuotona suosiotaan rautapatojen rinnalla 3
Keräyksen tuotto Vuonna 1906 keräyksen tuotto oli 3.514 markkaa. Vuoden 2017 tavoite on 1 000 000 euroa. Ensimmäisen keräyksen tuotto vuonna 1906 oli 3.514 Suomen markkaa Viime vuonna 2016 Joulupata-keräys tuotti 835 000 euroa Tänä vuonna tavoitteeksi on asetettu 1.000 000 euroa 4
Lahjoitusten sisältö Lahjoitukset koostuivat ennen usein ruokatarvikkeista ja varsinkin jouluun liittyvistä herkuista vaatteista kengistä Nykyään yhä enemmän lahjoitetaan rahaa, ja varsinkin verkkolahjoittajien määrä on kasvanut lelutkin ovat suosittuja ruokalahjoitukset ovat peruselintarvikkeita mukana usein jouluherkut, kuten joulukeksit ja suklaa 5
Miten keräystuotolla autetaan Avuntarvitsijoiden tarpeiden muuttuessa, myös Pelastusarmeijan tavat auttaa ovat muuttuneet vuosien varrella. Auttaminen on tänään tavara- ja ruokalahjoitusten lisäksi paljon muuta. Varsinkin sotien jälkeen vähävaraiset yksin elävät henkilöt olivat suurin avuntarvitsijoiden joukko Ennen avuntarvitsijoille jaettiin lahjoituksina saatuja tavaroita ja vaatteita joulukoreja, jotka sisälsivät mm. leipää, voita, kahvia, sokeria, suolaa Nykyään avuntarvitsijoiden joukossa on paljon väliinputoajia Patojen rahatuotoilla ja Pelastusarmeijan kirpputorilla myytävien joulupadoissa saatujen vaatteiden ja tavaroiden tuotoilla lahjoitetaan kattavia peruselämiseen tarvittavia tavaroita sekä ruokaa annetaan lahjakortteja, joilla avuntarvitsija voi ostaa tarvitsemansa tuotteet tarjotaan neuvontapalveluja vaikeissa elämäntilanteissa pitkäjänteisesti ja ympäri vuoden järjestetään muutakin tukitoimintaa, kuten lasten lomaleirejä ja kerhotoimintaa joilla tuetaan vähävarasten henkilöiden ja perheiden elämää 6
Avuntarvitsija on erilainen kuin ennen Vaikka yhteiskunnassa nykyään on huomattavasti parempi sosiaaliturva kuin ennen, paljon ihmisiä on pudonnut tukiverkkojen läpi. Huono onni voi kohdata kenet tahansa ja nyt ymmärretään, että esim. työttömyys ei ole ihmisen oma vika. Suomessa on noin 120 000 köyhää lasta. Varsinkin sotien jälkeen vähävaraiset yksin elävät henkilöt olivat suurin avuntarvitsijoiden joukko oli myös suuria köyhiä kansanosia, jotka tarvitsivat apua Nykyään avuntarvitsijoiden joukossa on paljon väliinputoajia: lapsiperheitä, joissa vanhemmat ovat työttöminä tai heitä on kohdannut vakava sairaus. vähävaraisia eläkeläisiä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria joka kuukausi noin 80 uutta kotitaloutta hakee apua. 7