Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä



Samankaltaiset tiedostot
Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

Espoon-, Geologian- ja Suomen luonnon päivä

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Luento 3. Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

Rakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu ( ) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

GeoSatakunta hanke

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa Timo Ahtola

Lidar GTK:n palveluksessa

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

Geologian pääsykoe Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Post-Svekofennisten kivien hauraiden rakenteiden tutkimus Satakunnassa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

Olkiluodon alueen. SeiSmiSYYS. Työraportti '-'ouni Saari. '-'oulukuu IVO Power Engineering Oy

Suomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

JGYG-MR-maanjärist S-E Hjelt. Voimien vaikuttaessa reaaliseen aineeseen tapahtuu siinä muutoksia eli aine DEFORMOITUU.

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Geologian päivä

Hammaslahden kaivoksen sijainti..5

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Kivetyn alueen setsmtsyys

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Lataa Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa - Kalle Taipale

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

Malmitutkimukset Enontekiöllä kesällä 1956

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

Tampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

Kaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

HUMPPILA - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO

/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.

Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT

MEI Kontinuumimekaniikka

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Mobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

Materiaalien mekaniikka

Transkriptio:

Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1

Kallioperä koostuu mekaanisilta ominaisuuksiltaan erilaisista kappaleista Litosfäärilaattojen liikkeet aiheuttavat kallioperään jännityksiä, joiden suuruudet vaihtelevat suunnan mukaan Kuva H. Fossen 2

Esimerkki heterogeenisen jännityskentän vaikutuksesta Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 3

RUHJEVYÖHYKE Ruhjevyöhyke on vyöhyke, jossa kallioperä on muokkautunut eli deformoitunut kapeahkoa, tasomaista pintaa pitkin Ympäröivä kivi on vyöhykkeeseen nähden huomattavasti heikommin tai ei ollenkaan deformoitunut Kuvassa erilaisia siirroksia Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 4

Ruhjevyöhyke esiintyy harvoin itsenäisesti, tavallisesti se on osa suurempaa siirrossysteemiä - vas. kuvassa kaavakuva Intian ja Aasian laattojen törmäykseen liittyvästä siirrossysteemistä ja oikealla vastaavanlaisesta rakenteesta LänsiYhdysvalloista (Kuvat H. Fossen & Google Earth) 5

Kun deformaaatio tapahtuu korkeassa lämpötilassa, tapahtuu mm. poimutusta Kuva: Copyright Pietari Skyttä 6

Kun lämpötila on alhaisempi, muodonmuutos on hauraampaa >> kivet murtuvat ja jauhautuvat Kuvat: Copyright Timo Kilpeläinen 7

Pienessä mittakaavassakin murtumisella on tietty systematiikka Tensioraot Hiertoraot Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 8

Esimerkki hiertorakojen muodostamasta kiilarakosysteemistä Kuva: Copyright Pietari Skyttä 9

No miltä ne ruhjoutuneet kivet sitten näyttävät? 10

Hauras ruhjoutuminen LÄHTÖKIVI Copyright: Pietari Skyttä Lähde: Wikipedia Myloniittiutuminen Copyright: Pietari Skyttä Copyright: Timo Kilpeläinen Esimerkki kiven rakenteen muokkautumisesta ruhjevyöhykkeessä 11

Onpa meidän kallioperässämme jälkiä myös maanjäristyksistä! Pseudotakyliitti eli maanjärityskivi Kuva: Copyright Pietari Skyttä 12

Nuuksion alueen ruhjevyöhykkeet 13

Paljastumilla havaittuja rakenteita Jyrkänteen suuntainen rakoilu Rakoilu ja siihen Graniittia leikkaava liittyvä muuttuminen maasälpäporfyyriuoni Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 14

Graniitin loiva-asentoista raitaisuutta leikkaava kiilarakoilu (kuvan oik. reuna) Leikkaavat juonet ja niiden kanssa yhdensuuntainen rakoilu Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 15

Ruhjevyöhykkeiden systematiikkaa Nuuksiossa Nuuksion alueen kallioperä koostuu etupäässä graniittista (Kuva A), joka on kivisulasta kiteytynyttä ja näin ollen suuntautumatonta kiveä. Tämän vuoksi Nuuksion graniittialueen ruhjevyöhykkeiden suuntia määrittelevät kivimassan sisäisten ominaisuuksien sijaan ennen kaikkea suuremmat alueelliset piirteet. Näistä oleellisin on kuvan A rapakivigraniitteja rajaava suuri ruhjevyöhyke (SW-NE, X kuvassa B), jonka kanssa yhdensuuntainen, jääkausien synnyttämä reunamuodostuma ( Z kuvassa B) on mitä todennäköisimmin syntynyt vastaavaan ruhjevyöhykkeeseen. Yleistäen voidaan sanoa, että Nuuksion alueen ruhjevyöhykkeiden suuntaukset ovat seurausta kallioperän jännitystilan jakaantumisesta kahden edellämainitun suurrakenteen välillä. Eksursion ruhje = Y Tausta-aineisto: GTK Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 16

Nuuksion alueella esiintyvien siirrosten oletetaan olevan normaalisiirroksia, joissa voi esiintyä myös vasenkätinen komponentti Yleisimmin esiintyvät siirrokset leikkaavat Svekofennisiä (1,9-1,8 Ga) rakenteita. Siirrosten kulku vaihtelee WNW:stä NNW:iin Kuvat: Copyright Pietari Skyttä 17

Koko Etelä-Suomen mittakaavassa voidaan havaita, että Nuuksion granittia rajaavat lounais-koillis -suuntaiset siirrokset ovat varsin yleisiä ja merkittäviä myös koko kallioperän kehityshistorian kannalta. Huomattavaa on myös, että hauraat rakenteet, mukaan lukien ruhjevyöhykkeet, syntyvät tavallisesti juuri tämänkaltaisten siirrosten aktivoituessa uudelleen. Kuva: Copyright Väisänen & Skyttä 2008 18