OHJE. Kumoaa/muuttaa ohjeen (pvm, nro): Työministeriön ohje investoinneista, työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta

OHJE Päivämäärä Nro 5.9.2005 O/17/2005TM Jakelu: Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot ja työvoimatoimistot Ohjeen nimi: Ohje työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta Voimassaoloaika: 15.9.2005 toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen (pvm, nro): Työministeriön ohje investoinneista, työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta (2.4.2003, 0/27/2003TM) Tätä ohjetta voi tilata työministeriön kirjaamosta Tämä ohje on myös saatavissa http://www.finlex.fi/normit/index.html

2 OHJE TYÖLLISYYSPOLIITTISESTA PROJEKTITUESTA JA OMATOIMISUUSAVUS- TUKSESTA Säädökset: Julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki (1295/2002), eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annettu valtioneuvoston asetus (1345/2002) luvut 3-4 ja julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 5 luku. 1. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI...1 1.1. Projektituen tarkoitus...1 1.2. Projektituesta tiedottaminen ja projektituen hakeminen...2 1.3. Projektituen määrä ja kesto...3 1.4. Tukikelpoiset kustannukset...4 1.5. Projektituen myöntäminen...6 1.6. Projektituen maksaminen...8 1.7. Projektituen ennakko ja vakuuden asettamisvelvollisuus...10 1.8. Projektien seuranta ja valvonta...10 2. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI SOSIAALISELLE YRITYKSILLE...13 2.1.Yleistä...13 2.2.Tuen määrä ja kesto...14 2.3.Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen...14 2.4.Tukeen oikeuttavat kustannukset...15 3. OMATOIMISUUSAVUSTUS...17 3.1. Omatoimisuusavustuksen saaja...17 3.2. Avustukseen oikeuttavat kustannukset...17 3.3. Omatoimisuusavustuksen määrä...18 3.4. Omatoimisuusavustuksen myöntämisen erityiset edellytykset...19 3.5. Omatoimisuusavustuksen hakeminen ja myöntäminen...19 3.6. Omatoimisuusavustuksen maksaminen ja ennakko...20

1 1. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI 1.1. Projektituen tarkoitus Eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002, muut. 1355/2003) 3 luvussa on säännökset työllisyyspoliittisesta projektituesta. Projektitukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle. Projektitukea voidaan myöntää työllisyyden edistämiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja toteutetaan muita heidän työllistymistään edistäviä toimenpiteitä. Projektitukea voidaan lisäksi myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 :n mukaisesti sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Projektitukea sosiaaliselle yritykselle käsitellään kohdassa 2. Projektituella rahoitettavat projektit on jaettavissa kahteen ryhmään, työllistämisprojekteihin ja muihin työllisyyttä edistäviin projekteihin. Työllistämisprojektien lähtökohtana on työttömien työ n- hakijoiden työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen, joka voi tapahtua tarjoamalla työharjoittelu- ja työelämävalmennus- sekä työmahdollisuuksia ja em. liittyvää kuntoutusta ja koulutusta. Projektituella käynnistetään projekteja erityisesti pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Projektin tulee kannustaa ja tukea projektissa mukana olevia jatkosuunnitelmien tekemisessä. Tavoitteena on, että projektissa päättävällä olisi suunniteltuna seuraava vaihe työllistymisen polulla. Myös muilla työllisyyttä edistävillä projekteilla on oltava liittymä työttömien työmarkkinavalmiuksien parantamiseen sekä työpaikkojen luomiseen työttömille työnhakijoille. Projektilla tulee olla mitattavissa olevat tavoitteet, joilla edistetään työllisyyttä. Projektituella voidaan kattaa hankkeesta aiheutuvia kustannuksia, mutta ei projektin toteuttajan tuotannollisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Projektituella ei voida kattaa esimerkiksi yhdistysten ylläpitämän kierrätyskeskuksen toimintakustannuksia (esim. vuokrat ja sähkö) eikä koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan osalta kerhotilan vuokria ja kerholaisten askarteluvälineitä. Em. kierrätyskeskus- ja iltapäiväkerhotoiminta tarvitsee varsinkin toiminnan alkuvaiheessa taloudellista tukea myös tuotannolliseen toimintaan. Em. rahoituksen järjestyminen edellyttää usein eri tahojen (mm. kunnat, seurakunnat) yhteistyötä. Kuntien iltapäiväkerhotoimintaan saama valtion avustus ei suoraan estä projektituen myöntämistä iltapäiväkerhoprojekteihin, koska kunta voi kanavoida valtiolta em. tarkoitukseen saadun rahoituksen monin eri tavoin. Jos työtön työnhakija palkataan tuella esimerkiksi kierrätyskeskukseen tai iltapäiväkerhoon, vo i- daan mm. tuella palkatun työnjohdosta ja ohjauksesta sekä lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuvat kustannukset kattaa osittain tai kokonaan projektituella. Kunnan vastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä ei voida rahoittaa työllisyyspoliittisella projektituella. Kuntouttava työtoiminta on usein osa asiakkaan palvelukokonaisuutta. Jos projekti rakennetaan siten, että projektihenkilöstö toimii mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana, projektin toteutustavan tulee olla sellainen, että projektissa voidaan luotettavasti dokumentoida, mikä osa ohjaajien työpanoksesta rahoitetaan projektituella ja mikä osa puolestaan kunnan yksinomaisella rahoituksella. Työvoimaosastojen on yhteistyössä alueensa työvoimatoimistojen/työvoiman palvelukeskusten kanssa kartoitettava, mille asiakasryhmille ja minkälaisia projekteja ao. alueella tarvitaan. Projekte-

2 ja suunniteltaessa ja asiakkaita projekteihin valittaessa on käytettävä palvelutarveryhmittelyn tietoja. Tarkemmin projektin suunnitteluun, valintaan sekä projektin toteuttamiseen liittyviä asioita on käsitelty ministeriön julkaisemassa Projektit työhallinnon palveluksessa Kohderyhmänä työttömät työnhakijat oppaassa. Ennen kuin työvoimaosasto hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi projektituella sen on varmistettava, että sen alueella on riittävästi työllisyysmäärärahoja koko vuodelle ao. projektin aktiiviohjelmiin kuten palkkatuettuun työhön. Tukijärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2006 alussa työnantajalle myönnettävä työllistämistuki ja yhdistelmätuki korvataan palkkatuella. Em. johtuen ohjeessa käsitteellä 500 päivää työttömyysturvaa saaneet tarkoitetaan työnhakijoita, joille on maksettu 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai 500 päivältä työttömyyspäivärahaa, ja jotka ovat työllistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja. 1.2. Projektituesta tiedottaminen ja projektituen hakeminen Tiedottaminen Viranomaisen on valtionavustuslain (688/2001) mukaan tiedotettava sopivalla tavalla mahdollisuudesta hakea valtionavustusta ja sen hakemismenettelystä sekä annettava tietoja valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja avustuksen ehdoista. Työvoimaosastot voivat hyödyntää esimerkiksi TE-keskuksen Internet sivuja tiedottaessaan projektituesta ja sen hakuajoista. Projektituen hakeminen Projektitukea haetaan kirjallisella lomakkeella (TM3.08), jossa on ilmoitettava projektin kalenterivuosittainen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä tämän suunnitelman toteuttamiseen liittyvät jo tehdyt päätökset. Hakemuksen liitteenä on oltava hankekuvaus, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - projektin työllisyys- ja muut tavoitteet; - kuvaus projektin asiakkaista (ikä, työttömyyden kesto: pitkäaikaistyöttömät - erikseen yli vuoden työttömänä olleet ja 500 päivää työttömyysturvaa saaneet sekä muut työttömät työnhakijat (esimerkiksi vajaakuntoiset, maahanmuuttajat, nuoret alle 25 vuotiaat); - projektin tuottamat palvelut (muun muassa kuntoutus, koulutus, palkkatuella palkattavat, työmarkkinatoimenpiteet eli työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu), ja arvio, kuinka monelle henkilölle em. palveluita vuosittain tarjotaan - millä alueilla projekti toteutetaan; - mahdolliset yhteistyötahot ja miten em. tahot osallistuvat projektin toimintaan - tapa/tavat, jolla projekti tekee yhteistyötä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa ja millä tavoin projekti osallistuu projektin jälkeistä aikaa koskevan asiakasta koskevan suunnitelman laatimiseen - aktivoi ja tukee asiakasta projektin aikana; - seurannan ja mahdollisen arvioinnin toteuttaminen; - projektin toteuttamiseen liittyvät rahoituspäätökset sekä - yksilöity kustannuserittely ja selvitys kustannusten laskentaperusteista. Muiden hakijoiden kuin kunnan tulee liittää hakemukseen seuraavat liitteet:

3 - ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä sekä verovelkatodistus, jotka eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia - yrityksen kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä yhtiöjärjestys; tai osuuskunnan kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä osuuskunnan perustamiskirja; tai yhdistyksen viimeisimmät tilinpäätöstiedot ja yhdistyksen säännöt; tai säätiön viimeisimmät tilinpäätöstiedot Jos kyseessä on monivuotinen projekti, tuen hakijan on jatkohakemuksen yhteydessä toimitettava väliraportti projektin toiminnasta, uusi kauppa-, yhdistys tai säätiörekisteriote, verovelkatodistus sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin on vuoden kuluessa tullut muutoksia esimerkiksi viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Jos kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote on kolmea kuukautta vanhempi, työvoimaosasto voi myös itse tarkistaa rekisteriotteen ajantasaisuuden esimerkiksi yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä www.ytj.fi, jolloin tarkastamisesta on tehtävä merkintä rekisteriotteeseen. 1.3. Projektituen määrä ja kesto Projektituen määrään vaikuttavat projektin luonne, tavoitteet ja keinot, joilla työllisyyttä pyritään edistämään. Lisäksi erityisesti työllistämisprojekteissa tulee ottaa huomioon kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työttömyyden kesto ja työllistymisen vaikeus sekä se, kuinka monelle työttömälle hanke tarjoaa työmahdollisuuden ja/tai muuta työmarkkinavalmiuksia parantavaa toimintaa esimerkiksi palkkatuettuun työhön liittyvää lyhytkestoista koulutusta tai kuntoutusta. Projektituki voi enimmillään olla 75 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään 50 %. Projektin kustannuksista vähintään 25 % katetaan muilla varoilla. Muiksi varoiksi ei lueta valtion rahoitustukea. Asetuksen 3 luvun 15 :n mukaan valtion rahoitustueksi katsotaan projektituen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja avustus, korkolain 3 :n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki. Valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta eikä veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Hankkeeseen myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää hankkeen kokonaiskustannuksia. Poikkeuksena edellä mainitusta projektin toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan, jos projekti työllistää 500 päivää työttömyysturvaa saaneita työttömänä työnhakijoina olleita työnhakijoita (ks. määrittely kohdassa 1.1. Projektituen tarkoitus) Tukitason määrittelyn pääperiaatteet ovat seuraavat: a) Korkein tuki voidaan myöntää työllistämisprojekteille, jotka joko tarjoavat työmahdollisuuden tai muita palveluita vaikeasti työllistyvien henkilöiden työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi. Em. tarkoittaa esimerkiksi projektia, jonka kohderyhmästä suurin osa (75 %) on henkilöitä, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa 500 päivää. b) Jos projektin kohderyhmästä suurin osa on muita kuin kohdassa a) mainittuja tai pitkäaikaistyöttömiin rinnastettavia heikossa työmarkkina-asemassa olevia, tarkoituksenmukainen tukitaso on 50-75 %. c) Projekteissa, joiden kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden työmarkkinavalmiudet ovat selvästi a- ja b-kohdissa mainittuja kohderyhmiä paremmat, tarkoituksenmukainen tukitaso on 50 %.

4 d) Kohderyhmän lisäksi tukitason määrittämisessä voidaan ottaa huomioon projektin kohderyhmälle tarjoamat palvelut. Jos projektiin sisältyy palkkatuetun työn, työharjoittelun ja/tai työelämävalmennuksen lisäksi koulutusta tai muita palveluita, joilla parannetaan projektissa mukana olevien mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille, voidaan tämä ottaa huomioon tukitasoa nostavana tekijänä siten, että tukitaso voi olla 50-75 %. e) Muissa kuin varsinaisissa työllistämisprojekteissa tarkoituksenmukainen tukitaso on puolet projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Projektitukea voidaan myöntää samaan projektiin enintään kolme vuotta. Omarahoitusosuuteen liittyviä erityiskysymyksiä Projektin saamat tulot on kirjattava rahoitussuunnitelmaan. Projektin saamia tuloja voidaan käyttää projektin menojen esimerkiksi tilavuokrien, sähkön, veden, laitteiden tai muiden rahoitussuunnitelmassa mainittujen kustannuserien omarahoitusosuuden kattamiseen. Jos hyväksytyssä kustannusarviossa esitetyt ja toteutuneet tulot ylittävät projektin rahoitustarpeen, ylimenevä osuus voidaan ha r- kinnan mukaan ottaa vähennyksenä huomioon koko projektin maksatushakemuksien yhteydessä. Tuen saajan on ilmoitettava pääsääntöisesti neljännesvuosittain projektin saamista tuloista ja tulojen käytöstä. Projektituen hakijat ovat yleensä toimijoita, joiden tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Jos tuen saaja, esimerkiksi hakemuksen liitteenä olevien tilinpäätöstietojen perusteella tuottaa kuitenkin voittoa tai, jos maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä tulee esille, että projektilla on tuloja, työvoimaosaston tulee neuvotella projektin edustajien kanssa siitä, miten projektin tulot otetaan huomioon projektin rahoituksessa ja projektin toteutuksessa. Se, miten projektin tulot vaikuttavat tukeen ja päätöksen ehtoihin, arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon projektin luonne. Tuen vähentämisen sijasta työvoimaosasto voi esimerkiksi sopia siitä, että tulot kohdennetaan tuella palkattujen työajan pidentämiseen. 1.4. Tukikelpoiset kustannukset Koska päätöksessä hyväksytty projektin rahoitussuunnitelma ja kustannusarvio toimivat tuen maksatuksen pohjana, ne on käytävä läpi tuen hakijan kanssa ennen päätöksen tekemistä. Kun tuen saajalla on selkeä kuva, mihin kustannuksiin projektitukea voidaan maksaa, vältytään aikaa vieviltä tilityshakemusten täydennyksiltä. Tukikelpoisia kustannuksia ovat projektin hallinnoinnista johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset, tosiasiallisesti tuen saajalle aiheutuneet menot, jotka on maksettu ja todennettavissa maksettujen laskujen tai luotettavien kirjanpitotositteiden avulla. Tukikelpoisia kustannuksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota projektin laatuun ja laajuuteen sekä siihen, missä vaiheessa projektin toteutus on. Esimerkiksi projektin viimeisenä toteutusvuotena ei ole tarkoituksenmukaista myöntää tukea kone- tai laitehankintoihin ilman perusteltua syytä. Projektipäätöksessä on määriteltävä ne kustannuslajit, joihin projektitukea voidaan käyttää. Projektituella katettavat hyväksyttävät kustannukset ovat pääsääntöisesti samoja kuin ESR-projektien tukikelpoiset kustannukset.

5 Projektitukea voidaan myöntää muun muassa seuraaviin kustannuksiin - projektin hallinnointiin osallistuvien henkilöiden palkkauskulut (sis. pakolliset sivukulut), lomarahat ja lomakorvaukset sekä kohtuulliset työterveysmaksut - projektin hallinnointiin osallistuvan henkilön projektin toteuttamiseen liittyvät kohtuulliset matkakulut sekä em. henkilön lyhytkestoiseen koulutukseen liittyvät kohtuulliset koulutuskustannukset - vähäiset kone- ja laitehankinnat, joiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kymmentä prosenttia koko hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista - muut projektin toiminnan kannalta tarpeelliset tarvikekustannukset, esimerkiksi toimistotarvikkeet - projektien kohderyhmälle järjestettävästä lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuvat kustannukset - tilavuokrat - postin ja sähköisen viestinnän maksut - puhelin ja faxpalvelut - kohtuulliset kirjanpitokustannukset - ohjausryhmätyöskentelyyn liittyvät kohtuulliset kokouspalkkiot ja matkakulut, jos tukipäätöksessä on edellytetty ohjausryhmän perustamista Projektitukea ei voida myöntää muun muassa seuraaviin kustannuksiin: - liiketoiminnan edistämiseen tai investointeihin liittyviin kustannuksiin - kohderyhmänä oleville työttömille tarjotut julkiset työvoimapalvelut (esim. palkkatuella tuetun työn, työharjoittelu, työelämävalmennus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja kuntoutus). Em. palvelut rahoitetaan työvoimatoimistojen julkiseen työvoimapalveluun varatuista määrärahoista. - lainojen lyhennykset, korot ja varainhankinnan kulut - pankkitakaukseen liittyvät kulut, paitsi, jos hakija hakee projektituen ennakkoa ja tuen maksava TE-keskus on hyväksynyt pankkitakauksen riittäväksi ennakon vakuudeksi - projektin henkilöstön lounassetelit ja puhelinetu - projektin järjestämään koulutukseen osallistuvien ruokailukustannukset - arvonlisävero, joka ei jää hakijan itsensä maksettavaksi - projektin valmisteluun liittyvät kulut Katso myös kohta 1.1. Projektituen tarkoitus, jossa on käsitelty projektin tuotannollisten kustannusten rajaamista projektituen ulkopuolelle. Projektituella maksettaviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä Projektin vetäjän ja projektin hallinnointiin osallistuvien palkkauskustannukset Harkittaessa projektinvetäjän ja muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden tukeen oikeuttavien palkkauskustannusten määrää on kiinnitettävä huomiota projektin sisältöön, laajuuteen sekä palkattavien henkilöiden toimenkuvaan ja ammattitaitoon. Projektinvetäjän työn luonteesta johtuen hänen tukeen oikeuttavat palkkauskustannuksensa voivat olla suuremmat kuin muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden. Projekteissa, joissa tarjotaan pääasiassa työharjoittelu-, työelämävalmennus- ja työpaikkoja työttömille, projektituella katettava projektinvetäjälle maksettava kuukausipalkan tarkoituksenmukainen enimmäismäärä on pääsääntöisesti enintään 2100 euroa. Työministeriön linjauksen mukaan valtakunnallisten työministeriön rahoittamien projektien

6 projektinvetäjille maksettavan kuukausipalkan tarkoituksenmukainen enimmäismäärä on pääsääntöisesti enintään 2 600 euroa. Em. palkkojen enimmäismäärien lisäksi voidaan korvata palkan pakolliset työnantajan sivukulut, lomakorvaus ja lomaraha, jotka kohdistuvat projektin tukiaikaan. Projektin toteuttaja voi maksaa projektiin palkatulle henkilöstölle suurempaa palkkaa kuin, mikä on hyväksytty projektituella katettavaksi. Projektin vetäjän palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan ainoastaan silloin, kun projektin tavoitteena on työllistää 500 päivää työttömyysturvaa saaneita. Projektin vetäjän ja projektin hallinnointiin osallistuvien henkilöiden rekrytoinnin tulisi tapahtua avoimesti esimerkiksi työvoimatoimiston tai lehti-ilmoittelun kautta. Projektissa järjestettävä koulutus ja koulutukseen osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset Työllisyyspoliittisella projektituella voidaan järjestää projektin kohderyhmälle lyhytkestoista, työtehtäviin perehdyttävää ja muuta henkilöstökoulutusta. Projektitukea voidaan tällöin myöntää koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin esim. luentopalkkioihin ja tilavuokriin sekä koulutukseen osallistuvien henkilöiden matkakustannuksiin ja majoituskustannuksiin. Matka- ja majoituskustannukset korva taan valtion matkustussäännön mukaisesti, matkat halvimman matkustustavan mukaan. Projektituella voidaan kattaa kohtuullisia kahvitarjoilusta aiheutuvia kustannuksia, mutta ei koulutukseen osallistuvien ruokailukustannuksia. Kustannusten minimoimiseksi alueellisissa ja paikallisissa projekteissa koulutus on pyrittävä järjestämään sillä paikkakunnalla tai niillä paikkakunnilla, joissa projekti toteutetaan. Koulutettavien ryhmien suuruuden tulee olla sellaisia, jotta koulutuksen yksikkökustannukset ovat kohtuulliset. Jos työministeriö on myöntänyt projektitukea valtakunnalliseen tukiprojektiin ja projektituki kattaa alueprojekteille järjestämän koulutuksen koulutuskustannukset, työvoimaosasto ei voi enää myöntää projektitukea saman koulutuksen järjestämiseen alueprojektille. 1.5. Projektituen myöntäminen Julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 5 luvun 15 :n mukaan projektituen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Jos hanke toteutetaan useamman TE-keskuksen toimialueella, tuen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on pääasiassa tarkoitus toteuttaa. Jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke, tuen myöntää työministeriö. Tuen myöntämisestä tehdään kirjallinen päätös. Tukiaika alkaa päätöspäivämäärästä. Koska työllisyyspoliittiseen projektitukeen käytettävä määräraha on ns. arviomäärärahaa, voidaan tukea myöntää vain vuodeksi kerrallaan. Jos useampivuotiselle projektille toimintavuonna asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja projektitukeen on varattu määräraha valtion talousarviossa, tuen saajalle tehdään vuosittain eri hakemuksen perusteella ns. jatkopäätös. Jos projektitukea myönnetään esimerkiksi kolmivuotiseen hankkeeseen, on projektituen määrärahojen käytön suunnittelussa varattava rahoitus hankkeen rahoittamiseen seuraavina vuosina. Em. jatkopäätöksen tukiaika voi alkaa ko. vuoden alusta lukien, vaikka päätös tehtäisiin myöhemmin. Projektitukipäätöksen sisältö Projektituen myöntämispäätöksessä projekti on yksilöitävä ja siinä on mainittava muun muassa:

7 - projektituen saaja - projektin pääasiallinen sisältö ja tavoitteet - hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja projektituen osuus hyväksytystä kustannusarviosta sekä paljonko projektitukea enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kustannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto - arvonlisäveron tukikelpoisuus; Arvonlisäveron tukikelpoisuuden ratkaisee hakijan arvo n- lisäverovelvollisuus sekä se, jääkö maksettu arvonlisävero hakijan itsensä maksettavaksi. Jos avustuksen saaja saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron (ns. ostovähennysoikeus/vähennysoikeusmenettely), avustuksen saaja ei itse lopullisesti maksa arvonlisäveroa, eikä se ole avustukseen oikeuttava meno. Vähennysjärjestelmän piiriin kuuluva arvo n- lisävero ei voi olla tukikelpoinen meno silloinkaan, kun avustuksen saaja ei sitä käytännössä vähennä verotuksessaan eli avustuksen saaja ei voi luopua arvonlisäveron vähennysjärjestelmän käyttämisestä. Kunnan viranomaistoimissaan hankinnoista maksama arvonlisävero jää tosiasiallisesti kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja tällöin arvonlisävero on tukikelpoinen meno. Se, että kunta saa arvo nlisäverosta palautuksen ei vaikuta arvonlisäveron tukikelpoisuuteen, koska arvonlisäveron katsotaan jäävän viranomaistoiminnassa kunnan lopulliseksi kustannukseksi. Jos arvonlisävero on tukikelpoinen meno, se voidaan sisällyttää kustannusarvioon. Sen sijaan, jos hakija ei itse lopullisesta maksa arvonlisäveroa (esimerkiksi liiketoimintaan liittyvä vähennysoikeusmenettely) kustannusarvio vahvistetaan ilman arvonlisäveroa. - monivuotista projektia koskevassa päätöksessä on mainittava, että tuen myöntämiseen varaudutaan myöhempinäkin vuosina, jos projekti etenee suunnitellulla tavalla ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Päätöksessä on varattava mahdollisuus tulevien vuosien osalta muuttaa projektituen tukitasoa, hyväksyttäviä kustannuksia sekä tuen määrää. - projektin ja työvoimatoimiston välinen yhteistyö projektin kohderyhmän työllistymisma h- dollisuuksien parantamiseksi. Tapa/tavat, jolla projekti tekee yhteistyötä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa sekä aktivoi ja tukee asiakasta jatkosuunnitelmien tekemisessä ja työnhaussa projektin aikana. - projektista tiedotettaessa (esim. esitteet, julkaisut, projektiesittelyt) tuen saajan on ilmoitettava, työhallinnon osallistumisesta projektin rahoittamiseen - ohjausryhmän asettamisesta (työvoimaosasto ratkaisee onko tarpeen) - päätöksen oikaisumenettelystä. Jotta työllisyysmäärärahat tulevat täysimääräisesti käytetyiksi, tulee työvoimaosaston seurata projektituen käyttöä. Projektituen saaja on päätöksessä velvoitettava kirjallisesti ilmoittamaan vuosittain tiettyyn päivämäärään, esimerkiksi elokuun viimeiseen päivään mennessä työvoimaosastolle, jääkö myönnettyä projektitukea ao. vuonna käyttämättä. Ilmoituksessa on mainittava käyttämättä jäävä euromäärä ja syy käyttämättä jäämiselle. Jos myönnettyä tule e jäämään käyttämättä, työvo i- maosaston tulee sopia projektituen saajan kanssa projektipäätöksen mahdollisesta muuttamisesta. Projektituen maksamista koskevissa päätösehdoissa on mainittava muun muassa seuraavat asiat: - projektin saamien tulojen vaikutus projektituen määrään ja käyttöön. Tuen saajan on pääsääntöisesti neljännesvuosittain ilmoitettava projektin saamista tuloista ja tulojen käytöstä - tuen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet, (ks. kohta 1.6) - tuen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä; esimerkiksi kunta on em. lainsäädännön perusteella hankintayksikkö. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnoista

8 (1505/1992) 2 :n 1 momentin 5 kohta ja 4 ), hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektia koskevien asiakirjojen yhteydessä - kirjanpitovelvollisuutta, tuen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat ehdot - ennakon hakumahdollisuus ja siihen liittyvä vakuus - loppuraportin toimittamisvelvollisuus viimeisen tilityksen maksamisen ehtona. Päätöksen muuttaminen Jos päätöksessä määriteltyyn kustannuslajierittelyyn tulee muutostarpeita esimerkiksi niin, että tuen saaja haluaa käyttää tarvike-, kone- tai laitehankintoihin myönnettyä tukea muihin kustannuksiin, tuen saajan on tehtävä kustannuslajin muutosta koskeva hakemus, johon tehdään erillinen päätös. Jos projektin tulokset ovat projektitukipäätöksessä mainittua selvästi pienemmät, tulee työvoimaosaston neuvotella tuen saajan kanssa projektin työllistämistavoitteista ja projektin sisällöstä. Projektin jatkopäätöksessä voidaan muuttaa projektin sisältöä, tukitasoa ja tuen määrää. 1.6. Projektituen maksaminen TE-keskus maksaa työllisyyspoliittisen projektituen jälkikäteen tuen hakijan TE-keskukselle tekemän maksatushakemuksen (TM 3.07a) perusteella. Projektituen maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektitukea koskevassa päätöksessä ole toisin määrätty. Projektituen maksujaksot, maksatushakemusten jättöajat sekä liitteet on mainittava tukipäätöksessä. Tukipäätöksessä on myös mainittava, että loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatuksen ehtona. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson aikana toteutuneisiin maksettuihin kustannuksiin. Tuen saaja on velvollinen pitämään tukea saavasta projektista kirjanpitolain mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei projektin rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia. Maksatushakemuksia käsiteltäessä on kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin huomiota: a) Maksatushakemuksen allekirjoittaminen. Maksatushakemuksen allekirjoittajana täytyy olla henkilöt (tai henkilö) joilla/jolla on yhdistys-, säätiö tai kaupparekisteriotteen mukaan yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Projektitukijakson aikana tapahtuvista nimenkirjoitusoikeuden muutoksista on ilmoitettava TE-keskukselle toimittamalla uusi yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisterinote. b) Kirjanpidon raportin allekirjoittaminen c) Pääkirja d) Muut liitteet: ensimmäisen tilityshakemuksen liitteeksi projektin hallinnointiin osallistuvien työsopimukset ja vuokrasopimus e) Työajan seuranta osa-aikaisten henkilöiden osalta (työaikakirjanpito, jos projektin hallinnointiin osallistuva henkilö on osa-aikainen ja samanaikaisesti työssä esimerkiksi projektia hallinnoivan tahon palveluksessa) f) Mahdolliset ohjausryhmän pöytäkirjat. Tukipäätöksessä määriteltyjen maksatushakemusten liitteiden sisältö määräytyy tapauskohtaisesti hankkeen sisällön ja laajuuden mukaan. Alla esimerkkejä erilaisista mahdollisuuksista esittää selvitys toteutuneista kustannuksista:

9 1) Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta), josta menot ja tulot käyvät kustannuslajeittain ja tositteittain ilmi ja jonka avustuksen saajan (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Maksatushakemuksella maksettavaksi haettujen kustannusten on kokonaisuudessaan käytävä ilmi pääkirjanotteesta. Erillisiä tositekopioita ei tällöin tarvitse liittää hakemukseen. Tämän lisäksi voidaan vuoden viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä pyytää toimittamaan koko vuotta koskeva auktorisoidun tilintarkastajan (JHTT, KHT, HTM) lausunto, josta ilmenee, että a) kuluerittelyssä mainitut maksetut menoerät perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanpidossa b) maksatushakemus on laadittu rahoittajan päätösehtojen mukaisesti eikä haettavaan raho i- tusosuuteen ole saatu rahoitusta muualta c) kuluerittelyyn sisältyy ainoastaan menoeriä, jotka ovat hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisia sekä projektiin kuuluvia 2) Jollei kopioita maksutositteista liitetä maksatushakemukseen, maksatushakemukseen voidaan pyytää liitettäväksi auktorisoidun tilintarkastajan (esim. KHT, HTM, JHHT) lausunto projektin kirjanpidosta. Lausunnosta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat kannanotot: - kuluerittelyssä mainitut menoerät perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanp i- dossa - kustannukset ovat alkuperäisen hakemuksen ja päätösehtojen mukaisia sekä projektiin kuuluvia - hakijayhteisön kirjanpito on projektin osalta päätösehtojen mukainen Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta), missä kulut on lueteltu kustannuslajeittain ja tositteittain ja jonka avustuksen saaja (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Esimerkkejä muista maksatushakemuksen liitteistä - kopio projektinvetäjän ja muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden työsopimuksista ja heille maksetuista palkoista - työaikakirjanpito, jos projektin hallinnointiin osallistuva henkilö on osa-aikainen ja samana i- kaisesti työssä esimerkiksi projektia hallinnoivan tahon palveluksessa - kopiot maksatuskauden aikana pidettyjen ohjausryhmän kokousten pöytäkirjoista - tilojen vuokrasopimus - leasing-sopimus - tavaroiden ja ostopalveluiden kilpailuttamista koskevat asiakirjat - luettelo projektin kohderyhmänä olevista henkilöistä Maksatuspäätös Työvoimaosaston on tehtävä projektituen maksatushakemuksiin kirjallinen maksatuspäätös. Päätös tehdään myös, jos maksatushakemus hyväksytään sellaisenaan. Jos maksatushakemusta ei hyväksytä osittain tai kokonaan, kielteisessä päätöksessä on mainittava perustelut avustuksen maksamatta

10 jättämiselle sekä säännökset, johon kielteinen päätös perustuu. Maksatuspäätökseen liitetään oikaisuvaatimusosoitus. 1.7. Projektituen ennakko ja vakuuden asettamisvelvollisuus Projektituen ennakkona voidaan maksaa enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuva s- ta projektituesta. Koska projektituen ennakko maksetaan tuen saajan esittämän kustannusarvion perusteella, muun tuen saajan kuin kunnan, kuntayhtymän ja seurakunnan on asetettava projektituen maksajan hyväksymä riittävä vakuus siltä varalta, että projektituen ennakko tai osa siitä joudutaan perimään takaisin. Vakuuden laadulle ei ole asetettu rajoituksia. Näin ollen vakuus voi olla henkilö- tai esinevakuus. Henkilövakuus voi olla esimerkiksi projektituen saajana olevan tahon edustajien antama omavelkainen takaus. Yleisiä vakuusmuotoja ovat muun muassa pankkitakaus ja kunnan tai vakuutusla i- toksen antama takaus. Projektituen ennakon saaja voi asettaa vakuudeksi myös esine- eli reaalivakuuden, joita ovat muun muassa irtaimeen omaisuuteen esimerkiksi osakkeisiin kohdistuvat panttaussopimukset tai kiinteistöön kohdistuva kiinteistökiinnitys (kiinteistöpanttioikeus). Myös ajoneuvo- tai yrityskiinnitystä voidaan käyttää vakuutena. Työvoimaosaston on arvioitava, onko vakuudella riittävä vakuusarvo. Esimerkiksi, jos työvoimaosasto hyväksyy vakuudeksi omavelkaisen takauksen, sen on tarkistettava, ettei takauksen antajalla ole maksuhäiriöitä. Kuntien antamien vakuuksien osalta ei maksuhäiriötietoja tarvitse tarkistaa. Jotta asetettu vakuus on pätevä, on vakuuden asettamiselle sitä koskevassa lainsäädännössä asetettu ja muotovaatimuksia pitänyt noudattaa. Esimerkiksi kiinteistöpanttioikeus perustetaan vahvistama l- la kiinteistöön, kiinteistön määräosaan tai määräalaan kiinnitys ja luovuttamalla kiinnityksestä todistukseksi saatu panttikirja velkojalle eli työvoimaosastolle saamisen vakuudeksi. Koska jokaisen maksujakson tilityksen yhteydessä tarkistetaan, että projektituen maksamiselle asetetut edellytykset täyttyvät, ei vakuutta tarvitse asettaa myönnetylle projektitukisummalle kokona i- suudessaan, vaan se voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi vain kahdelle maksujaksolle haettavan ennakon määrää. Projektituen ennakkoa haetaan erillisellä lomakkeella työllisyyspoliittisen projektituen ennakkohakemus (TM 3.06a) Haettaessa projektituen ennakkoa ensimmäistä kertaa on projektituen saajan esitettävä selvitys vakuudesta hakemuksen erillisenä liitteenä. Myöhemmissä projektituen ennakkohakemuksissa riittää, että projektituen saaja viittaa työvoimaosaston hyväksymään vakuuteen. 1.8. Projektien seuranta ja valvonta Työvoimaosastojen on valvottava, että projektit etenevät projektipäätöksessä kuvatulla tavalla. Valvonnan merkitys korostuu monivuotisissa projekteissa, koska jälkimmäisten vuosien osalta raho i- tukseen varaudutaan edellytyksellä, että projekti toteutuu suunnitellulla tavalla. Projektien seuranta ja valvonta tapahtuu hankkimalla projektituen käyttö- ja seurantatietoja sekä tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Projektin on myös raportoitava toiminnastaan seuraavasti: Väliraportti Projektin toteuttajalta tulee pyytää ennen jatkopäätöksen tekemistä väliraportti projektin toteutumisesta toimintavuoden aikana. Raportista tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat asiat:

11 - projektin yhteystiedot ja yhteyshenkilö - raportointiajanjakso - projektin tavoitteet ja projektin edistyminen tavoitteissa - projektituella palkatun henkilöstön (projektin vetäjän/ohjaajan) määrä, toimenkuva, työaika ja palkkaus - projektin tarjoamat palvelut ja kohderyhmät jaoteltuna seuraavasti; työmarkkinatoimenpiteet (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu), palkkatuetussa työssä olleet eriteltynä 500 päivää työttömyysturvaa saaneisiin, muihin pitkäaikaistyöttömiin ja ei-pitkäaikaistyöttömiin työnhakijoihin, nuoret alle 25-vuotiaat, vajaakuntoiset sekä palkkatuella oppisopimuskoulutuksessa olleet sekä muihin toimenpiteisiin osallistuneisiin - projektin kohderyhmään kuuluville järjestetty koulutus, koulutuksen sisältö ja kesto sekä koulutukseen osallistuneet, - selvitys muiden yhteistyötahojen osallistumisesta projektin toteutukseen ja mitä lisäarvoa se on tuonut projektille - selvitys muun valtion viranomaisen projektiin mahdollisesti myöntämästä tuesta. Muiden valtion viranomaisten sekä Raha-automaattiyhdistyksen tai Oy Veikkaus Ab:n antamat rahoituspäätökset on liitettävä raporttiin, - selvitys projektituen käytöstä. Tuen saajan on esitettävä projektitukea koskevassa päätöksessä mainittujen kustannuslajien osalta toteutuneet kustannukset. Raporttiin on myös sisällytettävä eriteltynä tuen saajan hankkeeseen käyttämä omarahoitusosuus. Raporttiin ei tarvitse oheistaa tositteita, - selvitys projektissa mahdollisesti tuotetuista maksullisista palveluista sekä - arvio projektin toteutumisesta ja seuraavalle toimintavuodelle asetettavat tavoitteet. Työvoimaosaston tulee tarvittaessa tarkistaa hakijan ilmoittamien julkisten työvoimapalvelujen käyttöä koskevat tiedot URA-järjestelmästä tai ao. työvoimatoimistoilta. Lisäksi työvoimaosaston tulee projekteissa, joiden rahoitukseen on käytetty Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai veikkausvaroista maksettavaa avustusta, varmistaa, etteivät projektiin myönnetyt avustukset ylitä projektituen myöntäjän hyväksymiä hankkeen kokonaiskustannuksia. Jos projekti ei ole toteutunut projektitukihakemuksessa kuvatulla tavalla, tulee työvoimaosaston ottaa tämä huomioon jatkopäätöstä tehdessään. Loppuraportti Projektituen saajan on laadittava projektin toiminnasta loppuraportti, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) Kuvaus projektista Tausta, tavoitteet ja projektin tarkoitus - projektin toiminnalle asetetut tavoitteet sekä tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja hankkeen kohderyhmään, 2) Projektin organisaatio Projektin yhteistyöverkosto eli mitkä muut tahot kuin projektituen saaja ovat osallistuneet projektin toteutukseen ja rahoitukseen

12 3) Projektin toteutus - Käytännön toteutustavat: menetelmät, resurssit jne. - Projektisuunnitelman toteutuminen - Projektin kohderyhmä jaoteltuna seuraavasti: 500 päivää työttömyysturvaa saneisiin, muut pitkäaikaistyöttömät ja ei-pitkäaikaistyöttömät työnhakijat, nuoret alle 25-vuotiaat ja vajaakuntoiset (yhteenveto projektin ajalta), - Projektin kohderyhmään kuuluville järjestetty koulutus, koulutuksen sisältö ja kesto, - Kuvaus mahdollisista muutoksista ja kuvaus nykytilanteesta 4) Tulokset ja tavoitteet - Mitkä tavoitteet saavutettiin - Koko projektin aikana eri aktiiviohjelmiin ( esim. työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ) osallistuneiden määrät sekä erittely palkkatuella työhön tai oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden määristä - Mitä tavoitteita jäi saavuttamatta ja miksi? - Projektin merkitys osallistuneille kohderyhmille/ sidosryhmille yms. Kerätty asiakaspalaute. - Yhteenveto projektin saavutetuista tuloksista (myös määrällinen yhteenveto) 5) Esille tulleet ongelmat ja kehittämisehdotukset 6 ) Projektin tulosten ja saavutusten hyödynnettävyys tulevaisuudessa - Suunnitelmat projektissa luotujen toimintatapojen hyödyntämiseksi jatkossa, Loppuraporttiin on liitettävä projektista mahdollisesti tehty tutkimus tai muu vastaava selvitys. Raportin toimittamisvelvollisuus on laitettava viimeisen tilityksen maksamisen ehdoksi. Tarkastukset TE-keskuksella on valtionavustuslain 16 :n mukaisesti oikeus suorittaa projektituen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia projektituen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. TE-keskus voi myös päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisentilintarkastajan suorittamaan em. tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi TE-keskuksen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Valtionavustuslain 17 :n mukaan avustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja edellä mainitulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tilintarkastajalla on myös oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tarkastusta suorittavalla tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa tuen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto tai muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden oloilla on merkitystä tuen myöntämiselle ja käytön valvonnalle. TE-keskuksella on myös valtionavustuslain 18 :n perusteella oikeus saada poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisilta

13 tarpeellista virka-apua valtionavustuslaissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa. 2. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI SOSIAALISELLE YRITYKSILLE 2.1. Yleistä Sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 :n 1 momentin mukaan sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen voidaan myöntää tukea, jos sosiaalisen yrityksen elinkeinotoiminnan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Em. tavoite on nimenomaisesti mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Yrityksen perustamiseksi tukea voidaan myöntää sekä yrityksen perustamisvaiheessa että jo toimivalle yritykselle, joka ei vielä työllistä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä 30 prosenttia työntekijämäärästään tai ei muutoin täytä sosiaalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä (1355/2003) on säännökset projektituesta. Asetuksen 12 :n mukaan työllisyyspoliittista projektitukea, jäljempänä projektituki, voidaan myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain 3 :n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi todetaan, että sosiaalisille yrityksille myönnettävä projektituki vastaisi pääosin edellytyksiltään ja määrältään työllisyyspoliittista projektitukea. Tuki olisi luonteeltaan kehittämisraha, jota ei kuitenkaan myö n- nettäisi liiketoimintaan. Projektitukea voidaan myöntää yhteisölle ja säätiölle myös selvitys- ja kartoitusprojektiin, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia. Projektituen saajana voi olla esimerkiksi kolmannella sektorilla toimiva keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko osa järjestön palveluita tuottavasta työllistämistoiminnasta eriyttää sosiaaliseksi yritykseksi. Koska selvitys- ja kartoitusprojektissa ei ole kyse yksittäisen sosiaalisen yrityksen perustamisen ja vakiinnuttamisen tukemisesta, projektituen myöntäminen ei edellytä, että hakijan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Päällekkäisen työn välttämiseksi ja sosiaalisten yritysten verkostoitumisen edistämiseksi on tarkoituksenmukaista ohjata selvitys- ja kartoitusprojekti toimimaan yhteistyössä valtakunnallisen Vates-säätiön hallinnoiman Sosiaalisten yritysten tukirakenne projektin kanssa. Lisätietoja em. projektista löytyy osoitteesta www. vates.fi. Harkittaessa projektituen myöntämistä sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen työvoimaosaston on arvioitava, onko kyseessä sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvän esiselvityksen/kartoituksen tekeminen vai yrityksen perustamisen tai vakiinnuttamisen tukeminen. Kaikkiin em. kustannuksiin ei voida samanaikaisesti myöntää tukea. Jos sosiaalisen yrityksen kartoitusta koskevan selvitystyön pohjalta käynnistetään sosiaalinen yritys, sen on erikseen haettava tukea perustamis- tai vakiinnuttamiskustannuksiin. Projektituen myöntäminen vakiinnuttamiskustannuksiin edellyttää, että yritys on rekisteröity työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laieksi (132/2003) todetaan, että yrityksen perustamiseksi tukea voitaisiin myöntää sekä yrityksen perustamisvaiheessa, että jo toimivalle yritykselle, joka ei vielä työllistä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä 30 prosenttia työntekijämäärästään tai ei muutoin täytä sosi-

14 aalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Edellä mainitun perusteella projektituen myöntäminen sosiaalisen yrityksen perustamiseksi ei edellytä, että sosiaalinen yritys täyttää sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit ja on rekisteröity ministeriön ylläpitämään rekisteriin. TE-keskuksen työvoimaosaston on projektitukihakemusta käsitellessään varmistauduttava siitä, että hakijan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Toimintatavoite täytyy olla mainittu rekisteröintiä hakevan yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Jos perustettava sosiaalinen yritys tarvitsee taloudellista tukea, työvoimaosaston tulee neuvotella yritysosaston kanssa, voidaanko tukea myöntää yritystuk i- lainsäädännön perusteella tai voidaanko käyttää subventoituja asiantuntijapalveluita yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Sosiaalisten yritysten perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myönnettävä projektituki sisältyy työministeriön hallinnonalan voimassa olevaan työllistämistukiohjelmaan (N 115/95), joka on notifioitu eli kyseessä ei ole ns. de-minimistuki. 2.2. Tuen määrä ja kesto Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin projektitukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin projektitukea voidaan myöntää vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enintään kolmen vuoden ajaksi. Projektitukea hakiessaan hakijan tulee esittää suunnitelma yrityksen perustamisesta ja vakiinnuttamisesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin projektitukea haetaan. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi toimenpiteiden aikataulu ja niistä aiheutuvat kustannukset. Jos toiminnan käynnistyminen ja vakiinnuttaminen kestää yli vuoden, hakijan tulee tehdä toisen ja kolmannen vuoden osalta uusi hakemus sekä antaa selvitys siitä, miten suunnitelmassa on edetty. Sosiaalisen yrityksen perustamista edeltävä selvitys- ja kartoitusprojekti on tarkoitettu lyhytkestoiseksi. Tarkoituksenmukainen tukijakso on noin kolme - kuusi kuukautta ja tukitaso noin 50 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. 2.3. Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Projektituen yrityksen perustamis- tai vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella tuen hakijan kotipaikka on. Projektituen selvitys- ja kartoitusprojektiin myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Projektituen myöntää työministeriö, jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke taikka tuen hakija on valtakunnallisesti toimiva yhteisö tai säätiö. Tukea sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja vakiinnuttamiseen haetaan työministeriön lomakkeella TM 3.10 ja tukea sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen sekä selvitys- ja kartoitusprojektiin lomakkeella TM 3.08, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.lomake.fi. Projektituen myöntämispäätöksessä hanke on yksilöitävä ja siinä on mainittava muun muassa: - tuen saaja, - rahoitettavan toiminnan tavoitteet, - hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja projektituen osuus hyväksytystä kustannusarviosta sekä paljonko projektitukea enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kustannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto,

15 - arvonlisävero; jos yritys saa vähentää arvonlisäveron vä hennysjärjestelmän kautta, arvo n- lisävero ei ole tukikelpoinen, - tuen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet, esim. *selvitys projektituella palkatun henkilön palkkauskustannuksista ja työajasta sekä työaikakirjanpito osa-aikaisista työntekijöistä * viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä selvitys tuen käytöstä ja siitä, miten sosiaalisen yrityksen vakiinnuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toteutuneet ko. toimintavuonna - ilmoitusvelvollisuus myönnetyn projektituen käyttämättä jättämisestä - tuen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä; esimerkiksi kunta on hankintayksikkö em. lainsäädännön perusteella. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnoista (1505/1992) 2 :n 1 momentin 5 kohta ja 4 ), hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektia koskevien asiakirjojen yhteydessä - tuen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat tiedot - ennakon hakumahdollisuus ja siihen liittyvä vakuus ja - päätöksen oikaisumenettelystä. Projektituki maksetaan tuen saajalle jälkikäteen TE-keskukselle tehdyn maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson aikana toteutuneisiin sosiaaliseen yritystoimintaan tai sen edistämiseen ja kehittämiseen liittyviin kustannuksiin. Projektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta. Projektituen saajan on maksatushakemuksessa selvitettävä ne sosiaaliseen yritystoimintaan tai sen edistämiseen ja kehittämiseen liittyvät kustannukset, joiden tuen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksujakson aikana. Maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektituen myöntämispäätöksessä ole muuta määrätty. Yritys on velvollinen asettamaan TE-keskuksen työvoimaosaston hyväksymän riittävän vakuuden sen varalta, että projektituen ennakko määrätään perittäväksi takaisin. 2.4. Tukeen oikeuttavat kustannukset Selvitys- ja kartoitusprojektissa voidaan projektitukea myöntää muun muassa selvityksestä ja kartoituksesta vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin. Koska projektitukea ei voida myöntää liiketoiminnasta johtuviin kustannuksiin, projektituen käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa se, onko tuen hakija toimiva yritys, joka on muuttama s- sa toimintaansa sosiaaliseksi yritykseksi vai, onko hakija esimerkiksi yhdistys, joka on yhtiöittämässä osan toiminnastaan ja vasta käynnistämässä yritystoimintaa. Liiketoimintakustannuksia ovat elinkeinotoiminnassa tulojen hankkimisesta johtuvat kustannukset. Projektituella ei voida kattaa esimerkiksi liikkeen perustamisesta ja uudelleen järjestämisestä johtuvat menoja, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintamenoja, elinkeinotoiminnassa käytetyn huonetilan vuokria ja elinkeinotoiminnassa työskentelevien henkilöiden palkkoja. Tukea ei voida em. perusteella myöskään myöntää yrityksen tuotannolliseen toimintaan käytettäviin laitteisiin ja koneisiin esim. ATK-laitteisiin tai vastaaviin.

16 Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja muuttaminen Liiketoimintasuunnitelmaan kuuluu muun muassa yritysidean kehittäminen (alkava yritys), yritysanalyysi (toimiva yritys), toimintaympäristön analyysi, yrityksen tavoitteiden ja strategian valinta sekä markkinointi-, tuotekehitys-, tuotanto-, henkilöstö- ja taloussuunnitelmien laatiminen. Jos hakijana on muu taho kuin toimiva yritys (esimerkiksi yhdistys), projektitukea voidaan myöntää kaikkiin edellä mainittuihin liiketoimintasuunnitelman laatimiskustannuksiin. Jos hakijana on toimiva yritys, voidaan liiketoimintasuunnitelman muuttamiseen liittyvät kustannukset osittain kattaa projektituella. Projektituella voidaan kattaa henkilöstösuunnitelman laatimiskustannukset, koska henkilöstösuunnitelmaan voi sisältyä muun muassa pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten rekrytointia, perehdyttämistä ja työnohjausta koskevia asioita. Tuotantosuunnitelmien laatimiskustannukset voidaan kattaa projektituella tilanteissa, joissa vajaakuntoisten palkkaaminen edellyttää muutoksia tuotantotiloihin, koneisiin ja järjestelmiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat liiketoimintasuunnitelman laatijan palkkauskustannukset edellisessä kappaleessa kerrotulta osin. Hakemuksesta tulee käydä ilmi palkkauskustannusten suuruus (eriteltynä palkka + sivukulut) sekä, kuinka suuren osan työajastaan em. henkilö käyttää liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Jos liiketoimintasuunnitelman laatiminen edellyttää muun kuin hakijan palveluksessa olevan asiantuntijan käyttämistä, voidaan ulkopuolisen asiantuntijan palkkiosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset hyväksyä projektituella katettavaksi. Työntekijöiden perehdyttäminen, työnohjaus ja kouluttaminen sekä työyhteisön valmennus Työhön perehdyttäminen, työnohjaus ja henkilöstön kouluttaminen ovat työnantajalle kuuluvia ve l- vollisuuksia, joista aiheutuvista kustannuksista työnantaja pääsääntöisesti vastaa. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa projektitukea voidaan myöntää työllistettyjen osuuteen luettavien pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työhön perehdyttämisestä ja työnohjauksesta sekä niihin rinnastettavasta lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Projektitukea voidaan myöntää sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja työnohjaukseen että ns. vanhojen työntekijöiden osalta esimerkiksi tilanteessa, jossa toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää uusien tuotteiden tai tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Kun kyseessä on varsinainen työmarkkinavalmiuksia parantava koulutus tai koko henkilöstön uudelleenkoulutus, voidaan koulutusta taloudellisesti tukea esimerkiksi yhteishankintana toteutettavana työvoimakoulutuksena. Se, kuinka pitkäksi ajaksi projektitukea myönnetään työhön perehdyttämiseen ja työnohjaukseen, arvioidaan tapauskohtaisesti. Ajan pituuteen vaikuttaa muun muassa työllistettävien osuuteen luettavien henkilöiden työmarkkinavalmiudet ja työtehtävien asettamat vaatimukset. Jos työhön perehdyttämisen ja työnohjauksen hoitaa hakijan palveluksessa oleva henkilö, hakemuksesta tulee käydä ilmi, kuinka suuren osan työajastaan em. henkilö käyttää työllistettyjen osuuteen luettavien henkilöiden perehdyttämiseen ja työnohjaukseen sekä palkkauskustannusten suuruus (eriteltynä palkka ja sivukulut). Työajan käyttöön vaikuttaa muun muassa, kuinka monen työntekijän perehdyttämisestä ja työnohjauksesta on kysymys. Jos työnohjausta ja koulutusta ostetaan yrityksen ulkopuoliselta taholta, voidaan projektituella kattaa koulutuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi ja pitkäaikaistyöttömien sekä vajaakuntoisten rekrytointi, saattaa edellyttää koko työyhteisön valmentamista muuttuvaan tilanteeseen. Em. tilanteessa projektitukea voidaan myöntää koko henkilöstön valmentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat työyhteisön valmentamisesta vastaavan henkilön palkkauskustannuk-

17 set ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat muut kustannukset, esimerkiksi koulutusmateriaalikustannukset. Työyhteisön valmentaminen voidaan hankkia myös ostopalveluna. Projektituella katettavan työyhteisön valmennuksen kesto voi olla enintään 10 päivää/vuosi. Työhönvalmennus ja työolosuhteiden järjestelyt Vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä voidaan edistää työhönvalmennuksen avulla. Työhönvalmennus voi sisältää ulkopuolisten työvalmentajien henkilökohtaisia palveluja, joiden avulla tuetaan asiakkaan työhön sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Työvalmentajan tehtäviin työpaikalla kuuluvat muun muassa sopivien työtehtävien analysointi, työhön ja työolosuhteisiin perehdyttäminen sekä työssä selviytymisen tukeminen. Työhönvalmennus voidaan yhdistää esimerkiksi työllistämistukeen osana palvelukokonaisuutta. Työvoimatoimisto voi korvata työhönvalmennuksesta aiheutuvia kuluja enintään 60 valmennuspäivältä. Työolosuhteiden järjestelytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. Työnantajia voidaan tukea vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämiseen myöntämällä työolosuhteiden järjestelytukea työssä pysymiselle välttämättömien työkoneiden, työmenetelmien tai työolosuhteiden muutostöihin, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta johtuen. Työolosuhteiden järjestelytuen myöntämisestä päättää työvoimatoimisto. Työhönvalmennusta ja työolosuhteiden järjestelytukea koskevat säännökset ovat va ltioneuvoston asetuksessa julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista (1346/2002). Jos vajaakuntoisten palkkaaminen edellyttää laajempia kuin vain yksittäisen työntekijän työolosuhteiden järjestelyjä, jotka voidaan kattaa työolosuhteiden järjestelytuella tai Kelan tuella, voidaan projektitukea myöntää työolosuhteiden ja työpisteiden kehittämisestä sekä muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi apuvälineiden hankinnasta ja koneiden muutostöistä aiheutuvat kus tannukset. Tällöin hankinnoiksi luokiteltavien kustannusten yhteenla s- kettu arvo ei saa ylittää 10 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. 3. OMATOIMISUUSAVUSTUS 3.1. Omatoimisuusavustuksen saaja Omatoimisuusavustusta voidaan eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 22 :n mukaan myöntää rekisteröidylle yhteisölle, jonka toimintatavoitteeseen sisältyy yhteisön sääntöjen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella työttömien omaaloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukeminen ja niitä tukevan koulutuksen järjestäminen. Työttömien perustamalle osuuskunnalle voidaan myöntää omatoimisuusavustusta, jos sen tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille. Osuuskunnan jäsenistä tulee sen perustamishetkellä olla kolme neljäsosaa työttömiä työnhakijoita. Osuuskunnan perustajajäsenet käyvät ilmi joko osuuskunnan perustamiskirjasta tai kaupparekisteriotteesta. Edellytyksen täyttyminen tutkitaan omatoimisuusavustuspäätöstä tehtäessä. 3.2. Avustukseen oikeuttavat kustannukset Asetuksen 23 :ssä on tyhjentävä luettelo niistä kustannuksista, joihin omatoimisuusavustusta vo i- daan myöntää:

18 - avustuksen saajan tiloista aiheutuviin käyttökustannuksiin sekä puhelin- ja tietoliikennekustannuksiin. Käyttökustannuksia ovat muun muassa vuokra-, sähkö-, lämmitys- ja vesikulut. Omatoimisuusavustuksella voidaan kattaa ns. hallinnollisten tilojen toiminnanohjaajan tilojen vuokria mutta ei esimerkiksi tuotannollisten tilojen vuokrakustannuksia; - puhelin- ja tietoliikennekustannuksiin; - vähäisiin kone-, laite- ja tarvikehankintoihin. Tällaisia hankintoja ovat hallinnointiin liittyvät hankinnat kuten muun muassa kalusteet, puhelin- ja atk-laitteet sekä toimistotarvikkeet. Hankintojen lisäksi avustusta voidaan myöntää koneiden ja laitteiden vuokra- ja korjauskustannuksiin. Avustusta ei voida maksaa avustuksen saajan harjoittamaan varsinaiseen toimintaan esimerkiksi ruokalatoiminnassa keittiökalusteisiin tai kierrätyskeskustoiminnasta aiheutuviin vuokriin. - työllistymistä edistävän koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asetuksen tarkoittama koulutus on lyhytkestoista työmarkkinavalmiuksia parantavaa koulutusta, jota yhteisö järjestää työttömille ja jäsenilleen. Tällaista koulutusta ei ole esimerkiksi liikunta- tai muu harrastusluonteinen koulutus, yhdistyksen toimihenkilöille järjestettävä yhdistyskoulutus, yhdistysten aluekokouksiin osallistuminen ja osallistuminen yleisluonteisiin seminaareihin tai messu- ja yrityskäynteihin. Koulutuskustannuksina voidaan korvata muun muassa opettajien palkkiot ja matkakustannukset sekä vähäiset opetusvälineiden ja oppimateriaalin hankintamenot. - työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointikustannuksiin sekä työttömille tarkoitettujen työpaikkojen hankkimisesta tai järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin - yhteisön toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin. Palkkauskustannuksia ovat henkilölle maksettava palkka (sis. sivukulut), lomaraha ja lomakorvaus. Omatoimisuusavustuksella katettavan kuukausipalkan enimmäismäärä voi olla enintään 2 100 euroa. Tämän lisäksi voidaan korvata palkan pakolliset työnantajan sivuk u- lut, lomakorvaus ja lomaraha, jotka kohdistuvat päätöksen mukaiseen tukiaikaan. Jos toiminnanohjaajalle tai muulle vastaavalle henkilölle maksettava palkka on suurempi kuin em. palkka, ei ylimenevää osaa palkasta kateta omatoimisuusavustuksella. - yhteisön yhdistys- tai kaupparekisteriin merkitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin. Toiminnan vetäjän tms. omatoimisuusavustuksella palkattavan henkilön rekrytoinnin on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava avoimesti esimerkiksi työvoimatoimiston tai lehti-ilmoittelun kautta. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää myös rekisteröintiä edeltäviin kustannuksiin. Arvonlisäveron tukikelpoisuutta on käsitelty kohdassa 1.5. Koska osuuskunta on yritystoimintaa harjoittava yhteisö, se saa pääsääntöisesti maksamansa arvonlisäveron takaisin ns. vähennysmene t- telyn kautta. Tällöin arvonlisävero ei jää osuuskunnan itsensä maksettavaksi, eikä omatoimisuusavustuksella voida maksaa arvonlisäveron osuutta. Jos osuuskunta on vapautettu arvo n- lisäverovelvollisuudesta, eikä se voi käyttää vähennysjärjestelmää hyödykseen, sen on esitettävä tästä verottajan antama todistus. Osuuskunta ei voi valita, käyttääkö se vähennysjärjestelmää, vaan lähtökohta on, että jos se voi vähentää arvonlisäverot vähennysjärjestelmän kautta, arvonlisäveroa ei voida maksaa omatoimisuusavustuksella. 3.3. Omatoimisuusavustuksen määrä Omatoimisuusavustuksen määrä voi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten toteutuneesta kokonaismäärästä. Työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai muun va s- taavan henkilön palkkauskustannukset voidaan kuitenkin korvata kokonaisuudessaan.