Arvot Tullin arvot ovat ammattitaitoisuus, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus.

Vuosikertomus 2009

Arvot Tullin arvot ovat ammattitaitoisuus, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus. Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. Se valvoo laillisia ja paljastaa laittomia tavaravirtoja ja kohdistaa niihin kansallisesti ja kansainvälisesti säädettyjä vero- ja kauppapoliittisia sekä muita toimenpiteitä. Tulli edistää kansainvälisen tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa säännösten noudattamisen. kantaa oikein ulkomaankauppaan ja tavaroiden valmistukseen liittyvät tullit, verot ja maksut. turvaa osaltaan EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan. torjuu terveyteen ja turvallisuuteen sekä Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia ja tullirikollisuutta. Toiminnan päämäärät Suomen tulli on merkittävä kansainvälinen toimija EU:ssa ja keskeinen toimija EU:n ja Venäjän taloudellisen yhteistyön edellytysten luomisessa. Tulli on ulkomaankaupan edistäjä, joka turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden kumppanuuteen perustuvalla asiakasyhteistyöllä ja tukeutumalla sähköiseen tiedonsiirtoon logististen toimintaketjujen hallinnassa. Tulli on tavaroiden verottaja, joka huolehtii tehokkaasti ja oikein EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta. Tulli suojaa yhteiskuntaa takaamalla tuloksellisen rikostorjunnan tehokkailla valvontamenetelmillä, nykyaikaisilla teknisillä apuvälineillä sekä toimintojen kohdistamista tukevilla tietojärjestelmillä. Tulli suojaa kuluttajaa vastaamalla maahantuotavien elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden valvonnasta. Tulli on kilpailukykyinen työnantaja, jonka motivoitunut, ammattitaitoinen henkilöstö hoitaa tehtävänsä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tullin organisaatio 1.7.2009 Valtiovarainministeriö Tulosohjaus ja strategiat Tullilaitoksen neuvottelukunta Pääjohtaja Strategioiden valmistelu, toiminnan ohjaus ja kehittäminen Ulkomaankauppa ja verotus Esikunta Valvonta Hallinto Täytäntöönpano Tullilaboratorio Eteläinen tullipiiri Itäinen tullipiiri Läntinen tullipiiri Pohjoinen tullipiiri Ahvenanmaan tullipiiri Laitoksen yhteiset palveluyksiköt Veroreskontra ja rekisterit Koulutus Materiaalihallinto Tietohallinto Viestintä ja tietopalvelu

Tullilaitos Vuosikertomus 2009 Pääjohtajan sanat 2 Generaldirektören har ordet 4 Asiakasstrategia Turvatietojen asiakasprojekti 6 Kumppanuusasiakkuus sujuvaa ja luotettavaa tuliasiointia 6 AEO-ohjelma laajenee 7 Tullikoulun maksullinen yritysneuvonta 7 Verojäämät pysyneet pieninä 8 Autoverotus ja autoverolain muutos 8 EY-tuomioistuimen tuomio C-10/08 8 Tulli valvoo polttoaineiden laatua 9 Tullilaitoksen veronkanto 10 Valvontastrategia Riskienhallinnan ohjausryhmä 12 EU-yhteistyö kiinteä osa Tullin suorittamaa riskikohteiden valintaa 12 Joukkotuhoaseiden valvonta osana Tullin tekemää turvallisuusvalvontaa 12 Nykyaikaista läpivalaisutekniikkaa ja uutta tekniikkaa viisumeita varten 13 Rikostorjunta 15 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa 16 Lääkeväärennökset 17 Designhuumeet ja -rohdokset 18 Resurssistrategia Henkilöstön määrä väheni 20 Toiminnan kehittäminen 20 Lisää osaamista 20 Tullipiirit 21 Tilastotietoa Tullista Yhteystietoja Suomessa ja ulkomailla 1

Pääjohtajan sanat Tuottavuuskehitys keskiössä Kulunut vuosi oli monella tavalla poikkeuksellinen. Suomeenkin levinnyt talouden lama vähensi dramaattisesti ulkomaankauppaa ja maamme läpi kulkevaa transitoliikennettä. Tuonnin ja viennin arvosta poistui kolmannes, ja transitoliikenne supistui lähes puolella edelliseen huippuvuoteen verrattuna. Vähentyneet volyymit toivat helpotusta Tullin äärirajoilla työskennelleelle henkilöstölle, mikä mahdollisti resurssien suuntaamisen takaisin lainvalvonnan tehtäviin sekä autoverotuksen valitus- ja oikaisusuman purkuun. Viime vuoden aikana työpanos kuitenkin supistui voimakkaasti ja selvästi nopeammin kuin Tullille asetetut htv-tavoitteet edellyttivät, sillä määrärahojen puitteissa ei kyetty pitämään tavoitteen mukaista henkilöstömäärää. Erityisesti uusien määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita voitiin jatkaa vain poikkeustapauksissa. Määrärahoista aikaisempaa suurempi osuus käytettiin tietotekniikan tarpeisiin. Kehitys tulee jatkumaan, ja ict-menojen osuus nousee kuluvana vuonna noin 17 prosenttiin käyttökuluista. Tällainen priorisointi on välttämätöntä, jotta saavutetaan uudet tuottavuustavoitteet ja kyetään laajentamaan sähköisiä palveluita siten kuin kansallisesti ja EU:n piirissä on sovittu. Kuluneena vuonna saatettiin loppuun myös Tullihallituksen organisaation kehittäminen. Keskeistä siinä oli asiakas- ja lainvalvontastrategioiden omistajuuden järjestäminen omien osastojensa puitteisiin. Niitä tukee resurssistrategia, jonka merkitys korostuu talouden tiukentuessa ja henkilöstön supistuessa samaan aikaan, kun toimintaympäristö vaikeutuu ja osaamisvaatimukset kasvavat. Tällä mallilla saadaan Tullin sisäiset synergiat maksimaalisesti käyttöön. Kaikki asiakkaisiin liittyvät palvelukset ja menettelytavat ovat nyt yhden johdon alaisuudessa, jolloin yritysten ja Tullin hallinnollisia kustannuksia voidaan minimoida. Valvonta hyötyy ulkomaankaupan ja verotuksen tietovirroista. Tarkastus ja rikostorjunta muodostavat omat menettelynsä, joihin on rakennettu liittymäpinnat myös poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintoihin. Koko tullin toiminta-ajatus perustuu Suomessa ja kansainvälisestikin tavaravirtojen monialaiseen hallintaan niin informaation kuin tarvittaessa fyysisen puuttumisen keinoin. Tavara on Tullin fokuksessa, olkoon kyse sitten tullauksesta, verotuksesta tai rikostorjunnasta. PTR-toiminnan ohella entistä keskeisemmäksi on tullut yhteistyö verohallinnon kanssa. Tällä hetkellä haetaan luontevaa työnjakoa, jossa Tulli hoitaisi nimenomaan tavaraverotusta siten, että maksatukseen liittyvät prosessivaiheet olisivat yhdistettyjä. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua tietotekniikassa. Sen tulee mahdollistaa entistä laajemmin eri virastojen välinen yhteistyö, jolloin kukin virasto voi keskittyä ydintoimintaansa, mutta käyttää yhteistä tiedollista pohjaa. Tuottavuuden lisäämistarpeet ovat suuret jatkossakin. Ne on otettu täysimääräisesti huomioon vedettäessä lähivuosien toimintalinjoja. Tullihallituksen organisaatio on selkeä, ja tullipiirien tehtäviä ja painopisteitä on uudistettu vastaamaan muuttuneita palvelu- ja valvontatarpeita. Tehtävien uudenlainen priorisointi ja taloudellinen niukkuus vaativat henkilöstöltä entistä parempaa osaamista ja suorituskykyä. Niiden kehittämiseen on pyritty kasvavasti panostamaan. Tullissa perusasiat ovat kunnossa. Myös Suomen tullin kansainvälinen asema on vahva. Tältä pohjalta voidaan katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Tapani Erling 2

3

Generaldirektören har ordet Produktivitetsutvecklingen i blickfånget Det gångna året var exceptionellt på flera sätt. Den ekonomiska krisen nådde Finland och hade en dramatisk inverkan på utrikeshandeln samt transittrafiken som löper genom vårt land. Värdet av importen och exporten minskade med en tredjedel och transittrafiken minskade med nästan hälften i jämförelse med föregående toppår. De minskade volymerna utgjorde en lättnad för Tullens personal, som hade arbetat nära gränsen för sitt orkande. Resurser kunde nu styras tillbaka till lagövervakningen och till att åtgärda anhopningen av besvär och rättelser gällande bilbeskattning. Förra året minskade dock arbetsinsatsen kraftigt och klart snabbare än vad som krävts i de årsverkesmålsättningar som ställts för Tullen. Detta berodde på att det med tillgängliga anslag inte var möjligt att behålla den personalmängd som anges i målsättningarna. Särskilt nya visstidsanställningar kunde förlängas endast i undantagsfall. En större del av anslagen än tidigare användes för informationsteknik. Denna utveckling kommer att fortsätta; ICT-utgifternas andel stiger år 2010 till nästan 17 procent av bruksutgifterna. Denna prioritering är nödvändig för att vi ska nå de nya produktivitetsmålen och kunna utvidga de elektroniska tjänsterna i enlighet med vad som överenskommits nationellt och inom EU. År 2009 slutfördes utvecklingen av Tullstyrelsens organisation. Centralt här var att ordna kund- och bevakningsstrategiernas ägarskap till att motsvara de egna avdelningarnas resurser. Dessa stöds av resursstrategin, vars betydelse blir allt viktigare allt efter som det ekonomiska läget blir kärvare och personalen minskar samtidigt som verksamhetsmiljön blir mer utmanande och större krav ställs på kunnande. Genom att använda denna modell kan vi utnyttja Tullens interna synergier maximalt. Alla kundrelaterade tjänster och förfaranden är nu underställda en ledning, vilket innebär att företagens och Tullens administrativa kostnader kan minimeras. Bevakningen har nytta av utrikeshandelns och beskattningens dataflöden. Kontrollen och brottsbekämpningen har egna förfaranden i vilka också ingår gränssnitt till Polisens och Gränsbevakningsväsendets förfaranden. Hela Tullens verksamhetsidé grundar sig såväl i Finland som internationellt på att genom insamlad information och vid behov fysiskt ingripande utöva en branschövergripande kontroll över varuflöden. Tullens fokus ligger på varor, vare sig det är fråga om förtullning, beskattning eller brottsbekämpning. Utöver PTG-samarbetet har också samarbetet med Skatteförvaltningen fått en allt centralare roll. För närvarande arbetar man med att åstadkomma en sådan naturlig arbetsfördelning där Tullen uttryckligen skulle sköta om beskattningen av varor, men på ett sådant sätt att de olika skedena i betalningsprocessen skulle vara kombinerade. Detta kräver nytänkande vad gäller informationsteknik. Informationstekniken ska möjliggöra ett sådant allt mer omfattande samarbete olika myndigheter emellan där varje myndighet kan koncentrera sig på sin kärnverksamhet men använda en gemensam informationsplattform. Kraven på ökad produktivitet är stora även framöver. Dessa krav har beaktats fullt ut då riktlinjerna dragits upp för de närmaste årens verksamhet. Tullstyrelsens organisation har gjorts tydligare och distriktens uppgifter samt tyngdpunkterna i deras verksamhet har reviderats så att de motsvarar de förändrade service- och bevakningsbehoven. Omprioriteringen av uppgifterna och de knappa resurserna ställer allt högre krav på personalens kunnande och prestationsförmåga och mer och mer resurser har satsats på utvecklandet av dessa. Finska tullen står på en stabil grund och har en stark internationell position. Vi kan se med tillförsikt på framtiden. Tapani Erling 4

Asiakasstrategia Tullin asiakashallinta sujuvaa lainsäädännön noudattamista Tulli kehittää toimintaansa asiakaslähtöiseksi asiakasstrategian mukaisesti. Tavoitteena on palvelu, joka vastaa eri asiakasryhmien tarpeita ja joka varmistaa asiakasosaamisen sekä lainsäädännön noudattamisen. Haluamme tarjota kullekin asiakasryhmälle sopivimmat tavat hoitaa tullija veroasioinnin il moitukset ja muut velvollisuudet kustannustehokkaasti sähköisten asiointipalveluiden avulla. Sisäisenä tavoitteena on parantaa tullitoiminnan oikeellisuutta, yh denmukaisuutta ja kustannustehok kuutta. 5

Asiakasyhteisyöryhmät Tullitoiminnan ajankohtaisia aiheita käsitellään Tullin asiakasyhteistyöryhmissä. Asiakasyhteistyöryhmä on tärkeä, vuorovaikutteinen viestintäkanava Tullin ja asiakkaiden välillä. Tullilla on valtakunnallisia ja alueellisia asiakasyhteistyöryhmiä, joiden jäsenet edustavat esimerkiksi huolintaliikkeitä, meriliikenteen toimijoita, lentorahtiliikennettä, tuoja- ja viejäyrityksiä sekä eri toimialaliittoja. Tyypillisesti ryhmät kokoontuivat kahdesta neljään kertaan vuodessa, aktiivisimmat jopa useammin. Merkittävimpiä vuoden 2009 aikana käsiteltyjä aiheita yhteistyöryhmissä olivat esimerkiksi tullilainsäädännön muutosten vaikutukset tulli-ilmoittamiseen, tulli-ilmoitusjärjestelmien sähköistyminen, toimintatavat sähköisessä vienti-ilmoittamisessa sekä ajankohtaiset maahantuonnin tuotevalvonta-asetukset. VALTAKUNNALLISET ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄT Tullin asiakasneuvottelukunta pj. Tullin pääjohtaja Tapani Erling. Kokoontui yhden kerran. Huolintayhteistyöryhmä pj. johtaja Jarkko Saksa, Tullihallitus. Kokoontui neljä kertaa. Meriliikenteen asiakasyhteistyöryhmä pj. tulliylitarkastaja Olli Tuomisto, Tullihallitus. Kokoontui viisi kertaa. Tuontitullauksen kehittämisryhmä pj. tulliylitarkastaja Raili Sonninen, Tullihallitus. Kokoontui kaksi kertaa. Venäjän-kaupan yhteistyöryhmä pj. johtaja Tommi Kivilaakso, Itäinen tullipiiri. Ei kokoontunut vuonna 2009. Vientitullauksen kehittämisryhmä pj. tulliylitarkastaja Antti Hästbacka, Tullihallitus. Kokoontui kolme kertaa. EMCS-asiakasyhteistyöryhmä pj. tulliylitarkastaja Christina Lassenius-Bergström, Tullihallitus. Ei kokoontunut vuonna 2009 vaan EMCS-hanketta esiteltiin kahdessa laajassa asiakastilaisuudessa. Turvatietojen asiakasprojekti Vuonna 2009 sähköinen tulli-ilmoittaminen laajeni kattamaan TIR-passitukset ja kaikki vienti-ilmoitukset. Tulliselvityksen muutoksista kerrottiin yhteensä 28 tiedotustilaisuudessa, joiden kautta tavoitettiin noin 1300 osallistujaa yli 900 yrityksestä. Eri puolilla maata järjestetyt tilaisuudet käsittelivät sähköistyvää vienti-ilmoittamista ja erityisesti uutta asiointikanavaa viennin netti-ilmoittamista, joka otettiin käyttöön lokakuussa. Sähköisen ilmoittamisen muutoksia ja EU:n turvallisuusuudistuksen vaiheistettua käyttöönottoa käsiteltiin myös asiakasyhteistyöryhmissä ja yli 50 asiakaskohtaisessa yritysneuvontatilaisuudessa. Tulli tarjosi tietoa myös sähköisesti nettisivujensa asiakastiedotteilla ja erityisen sähköpostineuvonnan kautta. Kumppanuusasiakkuus sujuvaa ja luotettavaa tulliasiointia Kumppanuusohjelmassa asiakas voi itse varmistaa oman tullitoimintansa oikeellisuuden sitoutumalla tulliosaamisensa jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen yhteistyössä Tullin kanssa. Toisaalta Tulli saavuttaa kumppanuudella paremman varmuuden asiakkaan tulliasioinnin laadusta ja saa tärkeää palautetta omien palvelujensa kehittämiseen. Kumppanuusasiakkuus soveltuu säännöllisesti Tullissa asioiville ja monipuolisesti tullipalveluja käyttäville yrityksille. Kumppanuusohjelman kesto on tyypillisesti kahdeksasta kuukaudesta vuoteen. Tämän jälkeen asiakassuhde jatkuu kumppanuusasiakkuutena, jossa omavalvonnan avulla asiakas seuraa ja kehittää yhdessä sovittuja tullitoiminnan osa-alueita. Tullilla oli vuoden 2009 lopussa 25 kumppanuusasiakasta. Kumppanuusasiakkuuksia on kaikissa Manner-Suomen tullipiireissä. Kumppanuusasiakkaiden lukumäärä kasvoi vuoden aikana neljällä, joiden joukossa oli myös Pohjoisen tullipiirin ensimmäinen kumppanuusasiakas. Kumppanuusasiakkuus soveltuu säännöllisesti Tullissa asioiville ja monipuolisesti tullipalveluja käyttäville yrityksille. 6

AEO-ohjelma laajenee Maailmanlaajuisesti tullihallintojen AEO-ohjelmilla tähdätään toimitusketjujen turvallisuuteen ja samalla sujuvampiin kansainvälisiin tavaravirtoihin. EU-maissa valtuutetun taloudellisen toimijan AEO-aseman oli joulukuun lopussa saanut jo noin 2 000 yritystä ja hakemuksia oli vastaanotettu yhteensä noin 3 900. EU on jatkanut neuvotteluja vastavuoroisesta hyväksymisestä Yhdysvaltojen C-TPAT-ohjelman kanssa. Japanin kanssa on jo varmistettu ohjelmien riittävä yhtenäisyys, ja neuvottelut ovat edenneet pitkälle poliittisen hyväksynnän vahvistamiseen. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 26 AEOaseman saanutta yritystä, mukana kattava joukko huolintaliikkeitä sekä vientiyrityksiä. Hakemusten lakisääteinen käsittelyaika on lyhentynyt vuoden 2010 alusta 120 päivään, joten yritysten kannattaa jatkossa valmistautua hyvin jo hakuvaiheeseen. Tulli seuraa AEO-toimijoiden turvallisuustasoa ja tullivaatimusten noudattamista. Lisäksi tehdään seurantakäyntejä, jotka on aloitettu vuonna 2009. Ne tulevat koskemaan kaikkia AEO-aseman saaneita. Tulli arvioi AEO-toimijoiden kehitystä toimitusketjujen riskinhallinnan porrasmallin avulla, mikä korostaa AEO-asemaa osana yrityksen jatkuvaa turvallisuusjohtamista. AEO-toimijoilta edellytetään turvallisuustoiminnan kehittämistä organisaatiossaan ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tullikoulun maksullinen yritysneuvonta Tullitoiminnan tulevat muutokset ja sähköistäminen saivat yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset liikkeelle vuonna 2009. Neuvontapyyntöjä kertyi aiempia vuosia enemmän. Tullin maksullisen yritysneuvonnan (ent. asiakaskoulutus) keskeinen palvelu on jo vuosien ajan ollut Osaava tulliselvitys ammattitaidolla -kurssi. Sillä tuetaan Tullin asiakkaiden oppimista monimuoto-opiskeluna, mihin sisältyvät myös työelämälähtöiset, opiskelijoiden esille ottamat kysymykset. Uusin tuote on vuodenvaihteessa alkanut Tulliasioita syvemmin -pilottikurssi, joka kehitettiin yhteistyössä asiakasyritysten kanssa. Vuoden 2009 aikana maksullinen yritysneuvonta tarjosi neuvontaa noin tuhannelle henkilölle.yleisimmin käsitellään tullimenettelyjä, tulliverotusta, turvatietouudistusta, vientimenettelyjä ja tavaroiden luokittelua. Palaute koulutuksista on ollut myönteistä. Erityisesti on kiitetty Tullikoulun oppi- ja opetusmateriaalituen laatua. Tullikoulun oppimateriaalit tuotetaan aina yhdessä Tullihallituksen ja tullipiirien asiantuntijoiden kanssa, mikä takaa niiden ajankohtaisuuden ja mikä toisaalta palvelee myös asiantuntijoiden yhteisen näkemyksen kehitystä. Sähköinen asiointi Keväällä perustettiin viennin netti-ilmoittajille puhelinneuvontapalvelu, joka toimii maan laajuisena puhelintukirinkinä. Asiakkaiden verkkoasiointia on tuettu tullitoimipisteisiin hankituilla asiakaspäätteillä, joita päivitetään koko ajan uusien sähköisten järjestelmien ja asiakastarpeiden mukaisiksi. 7

Verojäämät pysyneet pieninä Tullin asiakkaat voivat toimia joko käteis- tai luottoasiakkaina. Luottoasiakkaat saavat veroilleen pidemmän maksuajan, mutta heidän on annettava Tullille vakuus tätä maksuaikaa vastaan. Vakuuden suuruus määritetään asiakaskohtaisen riskin perusteella. Verojäämät 24.2.2010 * Käteisasiakkaat Vuosi Kannettu1** Verojäämä Verojäämä-% 2005 274 282 176,35 5 274 514,05 1,92 2006 261 092 436,52 8 682 293,39 3,33 2007 244 477 676,25 17 315 762,35 7,08 2008 206 765 514,29 5 937 970,16 2,87 2009 155 276 255,01 9 414 390,79 6,06 Yhteensä 1 141 894 058,42 46 624 930,74 4,08 Luottoasiakkaat Vuosi Kannettu2** Verojäämä Verojäämä-% 2005 9 337 620 627,68 688 698,85 0,01 2006 10 239 831 698,45 348 179,22 0,00 2007 10 381 513 158,24 348 257,50 0,00 2008 10 615 996 250,32 1 084 972,46 0,01 2009 8 499 954 442,81 3 005 755,08 0,04 Yhteensä 49 074 916 177,50 5 475 863,11 0,01 ** Nämä luvut poikkeavat tullilaitoksen kantotaulukosta siinä, että ko. taulukossa olivat ns. nettokantoluvut eli valtiolle maksetut summat. Tässä on kyseessä bruttoluvut eli summiin sisältyy myös vielä maksamattomat verot ja tullit. * Tässä on huomioitava, että osa vuoden 2009 veroista ja tulleista on erääntynyt vuoden lopulla. Niinpä alkuvuodesta otetulla raportilla edellisen vuoden verojäämät saattavat olla suurempia kuin loppuvuodesta otetulla raportilla. Autoverotus Taloudellinen taantuma on pienentänyt merkittävästi sekä uusien että käytettyjen ajoneuvojen verotusmääriä. Uusien ajoneuvojen verotukset vähenivät noin 40 prosenttia ja käytettyjen ajoneuvojen verotukset 4 prosenttia vuoden 2008 verotusmääriin verrattuna. Kun taloudellinen tilanne elpyy, oletamme uusien autojen tuonnin palautuvan entiselle tasolle. Vuoden 2010 käytettyjen ajoneuvojen verotusmääräksi on ennakoitu 30 000 ja vuosien 2011 2012 verotusmääräksi 33 000 käytettyä ajoneuvoa vuodessa. Autoverolaki muuttui 1.4.2009 autoverolaki muuttui merkittävästi. Autoverosta kannettavasta arvonlisäverosta (ns. elv) luovuttiin, mutta samalla veroprosentteja korotettiin 22 prosentilla, joten muutos oli veroneutraali. Myös pakettiautojen verotus muuttui, ja lakiin lisättiin säännökset vientipalautuksesta. Pakettiautojen verotuksessa siirryttiin hankinta-arvoon perustuvasta verotuksesta yleiseen vähittäismyyntiarvoon perustuvaan verotukseen ja pakettiautojen veronosuudet porrastettiin ajoneuvojen ominaishiilidioksidipäästöjen mukaan kuten henkilöautoilla jo vuoden 2008 alussa. Vientipalautusta koskeva lainmuutos tuli voimaan vasta 1.1.2010. Vientipalautuksena palautetaan se osa autoveroa, joka Suomesta pysyvästi vietävän ajoneuvon arvossa on vielä jäljellä eli sama määrä veroa, joka samanlaisesta ajoneuvosta kannettaisiin, mikäli se tuotaisiin ensi kertaa Suomeen vientipalautushetkellä. EY-tuomioistuimen tuomio C-10/08 Kun EY-tuomioistuin antoi tuomionsa autoverolle kannetusta arvonlisäverosta, Tulli otti välittömästi huomioon sen vaikutukset ensiverotuksessa ja vireillä olleiden muutoksenhakujen käsittelyssä. Tuomiolla oli myös takautuvia vaikutuksia vuosina 2006 2009 vahvistettuihin autoveropäätöksiin, joissa verovelvollisena on ollut yksityishenkilö. Veronpalautukset toteutettiin viran puolesta siten, että verovelvollisten ei tarvinnut erikseen hakea palautuksia. Jotta veronpalautukset voitiin hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti, ne päätettiin käsitellä automaattisesti ja yhteistyössä Verohallinnon kans- 8

sa. Verohallinto palautti 18.12.2009 verovelvollisille Tullin tekemien palautuspäätösten perusteella arvonlisäverot noin 47 000 autoverotuspäätökselle. Muutoksenhaku Oikaisuihin panostettiin vuonna 2009 voimakkaasti, ja Tullissa käsiteltiin yli 20 000 oikaisuasiaa. Vuoden lopussa käsittelemättä oli vielä noin 10 000 oikaisuasiaa ja 1 400 oikaisupäätöksistä tehtyä valitusta. Väylämaksut Helsingin hallinto-oikeuden vuonna 2008 antaman päätöksen mukaan Suomen väylämaksujärjestelmä on ollut ulkomaanliikennettä syrjivä, sillä ulkomaanliikenteen laivat ovat maksaneet palveluista enemmän kuin pelkästään Suomen sisäisessä meriliikenteessä toimineet alukset. Palautusten käsittely alkoi vuonna 2009. Korkein hallintooikeus katsoi 7.12.2009 antamallaan päätöksellä, ettei lainvoimaisten väylämaksupäätösten purkamiselle ollut hallintolainkäyttölain 63 :ssä säädettyjä edellytyksiä. Tulli valvoo polttoaineiden laatua Tulli valvoo polttoaineiden laatua ottamalla huoltoasema- ja varastonäytteitä ympäristöministe riön kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti. Tullilaboratoriossa laadunvalvontatutkimuksia on tehty vuodesta 2001 alkaen. Valvonta perustuu asetuksiin ja ympäristönsuojelulain säädöksiin. Tutkitut dieselerät täyttivät laatuvaatimukset, mutta noin neljä prosenttia bensiinieristä ei. Polttoöljyjen rikkipitoisuudet täyttivät yhtä erää lukuun ottamatta säädetyn laatuvaatimuksen. Suomen huoltoasemilla myytävien rikittö mien diesel- ja bensiinilaatujen keskimääräiset rikkipitoisuudet ovat enintään kymmenen milligrammaa rikkiä kilossa. Kevyen polttoöljyn keskimääräinen rikkipitoisuus on alentunut vuodesta 2005 lähtien, kun markkinoille tuli vähärikkinen moottoripolttoöljy. Kevyen polttoöljyn ja muun kevyemmin verotetun polttoaineen väärinkäytöstä epäiltyjä eriä tuli tutkittavaksi yhteensä 41 kpl. Valtaosa eristä oli otettu suoraan ajoneuvoista, jolloin tutkimus kohdistui epäiltyyn ke vyen polttoöljyn väärinkäyttöön. Epäily osoittautui oikeaksi 90 prosentissa tapauksista. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 94 prosenttia. 9

Tullilaitoksen veronkanto Nettokanto Nettokanto Muutos 2009 2008 % 1 000 euroa 1 000 euroa TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT JA MAKSUT Arvonlisävero 2 518 950 4 367 762-42,3 Autovero 681 935 1 009 612-32,5 Muut verotulot 134 322-58,4 Yhteensä 3 201 019 5 377 696-40,5 VALMISTEVEROT Tupakkavero 688 947 629 519 9,4 Alkoholijuomavero 1 206 523 1 091 509 10,5 Virvoitusjuomavero 35 454 34 658 2,3 Juomapakkausvero 11 912 15 121-21,2 ENERGIAVEROT Nestemäiset polttoaineet 2 583 290 2 636 839-2,0 Sähkö ja eräät energialähteet 565 511 554 889 1,9 Yhteensä 5 091 638 4 962 536 2,6 MUUT VEROT JA MAKSUT Veronlisäykset, viivekorot 1 874 3 818-50,9 Ajoneuvovero 2 2 2,4 Jätevero 45 350 52 212-13,1 Öljyjätemaksu 3 549 4 458-20,4 Väylämaksut 66 469 79 771-16,7 EU-varojen kantopalkkio 38 042 51 276-25,8 Yhteensä 155 286 191 537-18,9 TULLILAITOKSEN SEKALAISET TULOT Tulot maksullisista suoritteista 3 779 4 653-18,8 Julkisoikeudelliset tulot 3 119 3 863-19,3 Liiketaloudelliset tulot 660 790-16,4 Kantopalkkiot 238 330-27,9 Muut tulot 1 581 1 263 25,2 Yhteensä 5 598 6 246-10,4 SUORAAN VALTIOLLE TULOUTETTAVA 8 453 541 10 538 014-19,8 MUILLE VIRANOMAISILLE TILITETTÄVÄ KANTO Lästimaksut 787 887-11,4 Öljysuojamaksu 7 859 8 168-3,8 Kasvintarkastusmaksu 30 69-56,6 Havupuun tarkastusmaksu 528 686-23,0 Huoltovarmuusmaksu 44 916 49 370-9,0 Siirtoluvat ja - vakuutukset 314 490-36,0 Rajatarkastusmaksut/MMM 635 633 0,3 Yhteensä 55 068 60 302-8,7 MUIHIN SOPIMUKSIIN PERUSTUVA KANTO 106 117-9,1 EU:LLE TILITETTÄVÄT BRUTTOVARAT **) Tullit 147 140 199 086-26,1 Maatalousmaksut 5 022 6 014-16,5 Yhteensä 152 162 205 100-25,8 EU-varojen kantopalkkio./. -38 283-51 275-25,3 Yhteensä EU:LLE 113 878 153 825-26,0 TULLILAITOKSEN KOKONAISKANTO 8 622 593 10 752 258-19,8 **) Kuukausitilitys perustuu 2 kk:n takaiseen tullien ja maatalousmaksujen kantoon 10

Valvontastrategia Liikkuvia ryhmiä ja tiukempaa valvontaa Yhteiskunnan kansainvälistyminen ja ulkomaanliikenteen volyymien kasvu haastavat Tullin valvontatoiminnan. Tulli valvoo edelleen sekä EU:n ulkoettä sisäliikennettä. Kansainväliset rikolliset pyrkivät kuitenkin käyttämään hyödykseen kaikki keinot, joilla tavara- ja henkilöliikenteen rajamuodollisuuksia helpotetaan. Nyt viranomaiset saavat yhä niukemmin tietoa liikennevirroista, mikä vaikeuttaa tullivalvonnan kohdentamista ja rikollisten tunnistamista. Tulli järjesti joulukuussa eduskunnassa tiedotustilaisuuden Väärennösten pimeät markkinat vaara terveydelle ja turvallisuudelle. 11

Tullin valvontastrategia toteuttaa osaltaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Se edellyttää Tullilta järjestäytyneen ja muun vakavan rikollisuuden torjunnan lisäksi myös rajaturvallisuuden ja tullivarmuuden ylläpitämistä. Toiminta olisi erittäin hankalaa ilman tehokasta viranomaisyhteistyötä, erityisesti PTR-toimintaa poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen kesken. Vuosi 2009 oli riskienhallinnan voimakkaan kehittämisen ja toteuttamisen aikaa. Operatiivisia toimintoja varten perustettiin valtakunnallinen riskianalyysikeskus, joka toimii Helsingissä, Turussa ja Torniossa sähköisten tullauskeskusten yhteydessä. Samoin muodostettiin Suomen kattava Tullin alueellinen riskianalyysiverkosto. Riskienhallinnan ohjausryhmä Tullihallituksen riskienhallinnan ohjausryhmä aloitti työnsä lokakuussa. Ryhmän tehtävänä on laatia riskienhallinnan linjauksia, parantaa ulkoisten riskien todentamista, tehostaa tarkastustoimintaa ja varmistaa ulkomaankaupan sujuvuutta. Ryhmä tarjoaa myös sidosryhmäviranomaisten edustajille tilaisuuden yhteistyöhön keskeisissä riskienhallinta-asioissa. Operatiivisen riskianalyysin pääasiallinen työväline tulee olemaan Tullin riskienhallinta ja tarkastusjärjestelmä RITA, johon integroidaan vaiheittain turvallisuuteen ja vaarattomuuteen, tulliselvitykseen, verotukseen, läpivalaisuun sekä tullivalvontaan liittyviä ilmoitustietoja. Järjestelmä liittyy myös EU:n sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen sillä elektronisen tullin tavoitteiden toteutuminen edellyttää yhteisötasoisen riskienhallinnan toteuttamista. Joukkotuhoaseiden valvonta osana Tullin tekemää turvallisuusvalvontaa Tulli nimitettiin maailmanlaajuisen PSI- eli Proliferation Security Initiative -yhteistyön kansalliseksi vastuuviranomaiseksi. Tämän melkein 100 valtion yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on joukkotuhoaseiden estäminen sekä niiden valvonta. Kuljetusketjujen turvallisuusajattelu oli tarkastustoiminnan kehittämisen teema, jonka merkeissä tarkastusyksikkö osallistui useisiin maailman tullijärjestö WCO:n ja EU:n tilaisuuksiin ja työryhmiin, joissa kehitettiin turvallisuusalueen yhteistyötä. Tullivalvonnan liikkuvat ryhmät Liikkuvien ryhmien toiminta kattaa lähes koko tullitoiminnan matkustaja- ja tavaravalvontaa, tavarantarkastusta ja useiden erityissäädösten mukaiset tehtävät. Syksyllä aloitettiin pilottihanke, jolla autot varustettiin langattomilla yhteyksillä. Hankkeen tuloksena on liikkuva toimisto, josta on yhteydet samoihin tietokantoihin ja palvelimiin ja jossa voi tehdä vastaavat tehtävät kuin kiinteässä perinteisessä toimistossakin. Tullin liikkuvat ryhmät ovat osallistuneet myös HARVA-hankkeen yhteistyöhön harvaan asutuilla alueilla pohjoisessa ja itäisessä tullipiirissä. EU-yhteistyö kiinteä osa Tullin suorittamaa riskikohteiden valintaa Tulli osallistui EU:n jäsenvaltioiden tullihallintojen yhteisiin tullivalvontaoperaatioihin, joka kohdistuvat vuosittain eri riskialueille. Tuloksina takavarikoitiin runsaasti laittomia tavaroita ja parannettiin tiedonvaihtoa. Yhteisoperaatiot toimivat myös testialustoina kehittyneempien järjestelmien ja tehokkaampien työmenetelmien käyttöönotolle. Nyt mm. otettiin käyttöön EU:n jäsenvaltioiden ja komission välinen riskienhallinnan sähköinen viestintäjärjestelmä. 12

Viranomaisyhteistyötä rajoitusten täytäntöönpanossa Kuluneen vuoden aikana järjestettiin rajoituskoulutusta mm. puolustustarvikkeiden ja kaksoiskäyttötuotteiden tunnistamisesta ja valvonnasta yhteisessä viranomaistilaisuudessa. EU:n uusi REACH-asetus tuli sovellettavaksi, ja sen kansallisen ja EU-tason valvonnan toteutuksen suunnitteluun on osallistuttu aktiivisesti. Vastaavasti valmisteltiin uuden EU:n markkinavalvontaa säätelevän NLF- eli New Legal Framework -asetuksen voimaantuloa vuoden 2010 alusta. Radioaktiivisten aineiden ja ydinaineiden valvonta Säteilyturvakeskuksen ja Tullin välinen monivuotinen radioaktiivisten ja ydinaineiden valvonnan kehityshanke RADAR käynnistyi. Rahoitus saadaan Säteilyturvakeskuksen budjetista, mutta suunnittelu ja toteutus tehdään laitosten yhteistyössä. Nyt tärkeimmät osahankkeet olivat itärajan säteilyvalvontalaitteiden päivitykset, käsimittarien uusiminen ja Vuosaaren sataman valvontahankkeen loppuunsaattaminen. Nykyaikaista läpivalaisutekniikkaa Läpivalaisutoiminnan kehittäminen oli Tullin yksi painopistealueista. Vuosaaren junaröntgen käyttöönottoa valmisteltiin ja Vaalimaan läpivalaisulaitoksen vanha tekniikka uusittiin. Läpivalaisutoiminnan kehittämiseen kuuluu myös ns. materiaalinerotteluominaisuuden hyödyntäminen, joka on ollut tuotekehittelyssä viime vuosina. Tullilla on nyt käytössä neljä nykyaikaista suuryksiköiden läpivalaisulaitetta. Uutta tekniikkaa viisumeita varten Sisäasiainministeriön hallinnoimasta EU:n ulkorajarahastosta saatiin 75 prosentin hankintatuki SUVI -laitteistoja varten, joilla käsitellään viisumihakemuksia ja myönnetään viisumeita. Hankinta helpottaa Tullin työtä pääasiassa laivojen vaihtomiehistöjen viisumiprosessissa sekä mahdollistaa vuonna 2010 siihen liittyvien sormenjälkiskannerien sekä passintarkastuslukulaitteiden hankinnan rahtisatamiin ja lentokentille. Tuoteväärennöksissä yhä tiiviimpää yhteistyötä Tuoteväärennöstapausten määrä on kasvanut vuonna 2009. Suurin osa, noin 75 prosenttia tapauksista paljastui kauttakulkuliikenteestä. EUtason tuoteväärennösvalvontaan ja yhteistyön kehittämiseen perustettiin IPR Observatory -elin, mistä EU:ssa vastaa pääosasto DG MARKT. Tulli edustaa Suomea tässä yhteistoiminnassa. Toimijoiden yhdenvertaisuus laadunvarmistuksen kulmakiviä Laadunvarmistuksella eri tarkastusmenetelmineen varmistaa fiskaalisen oikeellisuuden ja toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Tarkastuskäynnit tuottivat myös kokonaiskuvaa asiakaskunnan toimintatavoista. Yhteistyötä ja tietojenvaihtoa sekä Tullin eri osaamisalueiden välillä että muiden valvontaviranomaisten kanssa kehitetään, jotta toiminta olisi mahdollisimman tuottavaa ja tehokasta. Yritystarkastussuunnittelu sai uuden rakenteen sekä kohdevalintakriteerit Asiakkuuskonseptin ja lupahallinnon kehittäminen vaikutti merkittävästi tarkastustoiminnan kohdentamiseen samoin kuin uusi riskienhallinnan lähestymistapa. Tarkastussuunnittelussa tehtiin yhteistyötä verohallinnon kanssa. Tarkastussuunnitelma kattaa nyt entistä laaja-alaisemmin koko tarkastusketjun. 13

EU:n komission tarkastusvierailut EU:n komissio kävi tarkastamassa Tullin valvontastrategian täytäntöönpanon. Tarkastuskohteina oli erityisesti riskianalyysi sekä tarkastussuunnittelu ja niihin liittyvät Tullin prosessit. Tarkastajien havainnot tukivat Tullissa jo loppuun saatettuja tai vielä käynnissä olevia organisaatio- sekä prosessimuutoksia. Lisäksi komissio teki tarkastusvierailuita, jotka koskivat eläinperäisten elintarvikkeiden ja eläimiin kohdistuvien tarkastusta sekä kasvinterveystarkastuksia. Kulutustavaravalvonta 2009 Tullin kulutustavaravalvonta perustuu elintarvike- ja tuoteturvallisuuslainsäädäntöön. Tulli tutki yhteensä 2 519 tavaraerää, joista määräysten vastaisiksi osoittautui 13 prosenttia eli 330 erää. Leluille Tullilaboratorio tekee mekaanisia ja fysikaalisia testejä ja määrittää syttyvyyttä. Leluista tutkitaan myös lyijy-, kadmium-, kromi-, barium-, antimoni-, arseeni-, seleeni- ja elohopeapitoisuudet sekä analysoidaan orgaanisten yhdisteiden kuten ftalaattipehmittimien, fenolin ja formaldehydin pitoisuudet. Kiinalaisten lelujen osuus kaikista tutkituista leluista oli 86,6 prosenttia. Tulli ottaa lelunäytteitä vain ns. kolmasmaatuonnista. Tilastossa ei ole EU:sta peräisin olevia leluja lainkaan. Tullilaboratorio tutki myös 692 tekstiilinäytettä, jotka olivat alle 2-vuotiaille tarkoitettuja vaatteita, ihon kanssa kosketukseen tulevia vaatteita tai liinavaatteita sekä mm. lasten ulkoiluvaatteita. Näistä 12 prosenttia eli 83 erää todettiin määräystenvastaisiksi. Kulutustavaratutkimukset 2009 Tutkitut näytteet lkm hylkäys % Astiat, keittiövälineet ym. 745 7,9 Lelut 523 20,1 Tekstiilit 692 12,0 Ihon kanssa kosketukseen tulevat esineet (nikkelitutkim.) 247 6,5 Kosmetiikka 92 35,9 Kynttilätuotteet 97 17,5 Muut 123 13,8 Yhteensä 2 519 13,1 Kiellettyjä atsoväriaineita todettiin 33 tuontierässä, jotka lähes kaikki olivat huiveja ja tulossa Intiasta. Atsovärit on kielletty syöpävaarallisuutensa ja toksisuutensa takia. Lasten ulkoiluvaatteiden vuorikankaissa havaittiin suuria formaldehydipitoisuuksia. Vauvojen potkupukujen metallineppareista todettiin irtoavan liikaa nikkeliä. Erityinen huolenaihe olivat kuitenkin lastenvaatteiden standardinvastaiset narut ja nyörit. Tutkituista 745 astiasta 8 prosenttia oli määräystenvastaisia, useimmiten irtoavien raskasmetallien takia. Vikaa yli 13 prosentissa tutkituista elintarvikkeista Tulli valvoo EU:n ulkopuolelta ja toisista jäsenmaista Suomeen tuotavia ei-eläinperäisiä elintarvikkeita, kuten hedelmiä, marjoja, vihanneksia, viljoja, pähkinöitä ja mausteita. Myös prosessoituja elintarvikkeita: vihannes- ja hedelmävalmisteita, kastikkeita, keittoja, mehuja ja makeisia, tutkitaan Tullilaboratoriossa. Tulli otti Tullilaboratorion tutkimuksiin näytteitä yhteensä 3459 tuontierästä. Tärkeitä tutkimusalueita ovat kasvinsuojeluaineiden jäämät, mikrobiologia, lisäaineet, mykotoksiinit, GMOtutkimukset ja säteilytyksen tai vierasaineiden osoittaminen. Lisäksi selvitetään elintarvikkeiden koostumuksia, määritetään vitamiinipitoisuuksia ja tarkastetaan pakkausmerkintöjä. Tutkituista näytteistä 13,2 prosenttia todettiin määräystenvastaisiksi ja lisäksi 13,3 prosentissa näytteistä oli lieviä normien rikkomuksia tai muuta huomautettavaa. Liikaa suolaa ja puutteita pakkauksissa Suhteellisesti eniten määräystenvastaisuuksia oli ravintolisissä ja urheilijoille tarkoitetuissa erityisruokavaliovalmisteissa. Puolessa tutkituista eristä oli virheitä, kuten geneettistä muuntelua ja säteilytystä, joita ei ollut ilmoitettu pakkausmerkinnöissä. Ravintolisät sisälsivät myös ei-hyväksyttyjä uuselintarvikeainesosia tai lääkkeeksi luokiteltuja aineita tai rohdoksia. Kastikkeissa, keitoissa ja liemissä oli usein ilmoitettu virheellinen suolapitoisuus. Mausteissa ja mausteseoksissa määräystenvastaisuuden syynä olivat suolapitoisuuden lisäksi usein mykotok- 14

siinit ja kasvinsuojeluaineiden jäämät. Pakkausmerkintävirheitä oli runsaasti makeisissa ja muissakin pakatuissa elintarvikkeissa. Tuoreissa ja pakastetuissa vihanneksissa ja hedelmissä todettiin kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Pähkinöitä hylättiin varastotuholaisten torjuntaan käytettyjen kaasutusainejäämien ja mykotoksiinien takia. Mehuissa ja juomissa yleisin määräystenvastaisuuden syy oli erilaiset lisäaineisiin liittyvät virheet. Rikostorjunta Tulli suuntaa rikostorjuntaansa sellaisen kansainvälisen tullirikollisuuden torjuntaan, joka naamioituu liiketoiminnaksi tai ujuttautuu rehellisen liiketoiminnan yhteyteen. Samalla Tulli pyrkii olemaan vahva vakavan rikollisuuden torjuja myös Suomessa. Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 uuden PTRlain, joka antaa ensimmäistä kertaa lakitasoisen säädöspohjan poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen rikostorjuntayhteistyölle. Uudessa laissa säädetään PTR-viranomaisten yhteisestä rikostiedustelu- ja analyysitoiminnasta sekä luodaan kokonaan uusia, virallisia yhteistyömuotoja. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut säädöstö luo vankan pohjan kansalliselle rikostorjuntayhteistyölle pitkälle tulevaisuuteen. Lokakuun alussa 2009 tuli voimaan lakimuutos, jolla rikoslakiin lisättiin uusi luku Maahantuontiin ja maastavientiin liittyvät rikokset. Samalla kriminalisoitiin väärien tietojen antaminen Tullille veron välttämisaikomuksissa, uutena rikosnimikkeenä tulliselvitysrikos. Vuoden 2010 aikana saataneen kokemuksia säädöksen tehokkuudesta ulkomaankaupan väärinkäytösten torjunnassa. Rikollisuustilanne 2009 Paljastettujen ja selvitettyjen tullirikosten määrä kasvoi vuonna 2009 hieman. Määrä noin 6 000 rikosta vuodessa on nyt huipputasoa viidentoista vuoden tarkastelujaksolla. Erilaiset Suomeen saapuvat lääkkeet ovat runsaudellaan keskeisin haaste Tullin rikostorjunnan kannalta. Paljastettujen doping-rikosten ja salakuljetusrikosten määrä kasvoi vuonna 2009 voimakkaasti, sen sijaan lääkerikosten määrä pysyi aiemmalla, korkealla tasolla. Vaikka näiden rikosten kokonaismäärä kasvoi, takavarikoitujen lääkkeiden määrä ei kasvanut vastaavasti. Laittomia lääkkeitä tuodaan nykyisin aiempaa pienemmissä erissä, erityisesti internetin kautta erilaisista nettiapteekeista tilattuina. 15

milj. 30 24 18 12 6 0 Tullirikostorjunnan vaikuttavuus 2009 2005 2006 2007 Takavarikoidun tavaran arvo Haltuun otetut tuoteväärennökset Takavarikoimatta jääneen tavaran arvo Takaisin saatu rikoshyöty Kantamatta jääneet verot 2008 2009 Paljastettujen törkeiden huumausainerikosten määrä nousi merkittävästi. Samalla takavarikoitujen huumausaineiden määrä kasvoi. Erityisen paljon takavarikoitiin kannabistuotteita, hasista ja marihuanaa, mutta myös amfetamiinia ja subutex-tabletteja. Sen sijaan Tullin haltuun otettujen valmisteverollisten tuotteiden, kuten savukkeiden ja nuuskan, määrä väheni. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa Yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehdään ns. MOU (Memorandum of Understanding) -sopimuksia, joilla pyritään estämään, paljastamaan ja selvittämään tullirikoksia. Lisäksi tavoitteena on estää rikollisia hyväksikäyttämästä toiminnassaan hyvämaineisia yrityksiä. Laajemmin ymmärrettynä yhteistyössä on kyse myös kansalaisten turvallisuuden lisäämisestä ja koko yhteiskunnan suojelusta. Kun yritys solmii Tullin kanssa MOU-sopimuksen, se viestii osaltaan vastuunkantamisesta yhteiskunnan turvallisuudesta. Tulli on solminut sopimuksia kansainvälisen mallin mukaan vuodesta 1994 jo kaikkiaan yli 50 toimijan kanssa. Sopimuskumppanit edustavat kattavasti logistiikkasektoria maa-, meri-, ilma- ja raideliikenteestä ja ulkomaankaupan palvelutoimijoita. Käytännön MOU-yhteistyö painottuu yhteydenpitokanavien luomiseen ja niiden ylläpitämiseen sekä kumppaniyritysten henkilöstön kouluttamiseen turvallisuusasioissa. Rikostorjunnan kansainväliset sopimukset Tullirikokset ovat luonteeltaan lähes aina rajat ylittävää rikollisuutta, jonka selvittämisessä kansainvälisillä yhteyksillä on keskeinen merkitys. Intian tullin kanssa vuonna 2008 allekirjoitettu yhteinen toimintasuunnitelma johti viime vuonna operatiiviseen yhteistyöhön ja erittäin vilkkaaseen tietojenvaihtoon erityisesti laittomien lääkelähetysten paljastamiseksi. Suomen ja Uzbekistanin välinen tulliyhteistyösopimus tuli voimaan syksyllä 2009, ja sopimus Valko-Venäjän kanssa allekirjoitettiin Helsingissä joulukuussa. Neuvotteluja Azerbaidzhanin kanssa jatkettiin, ja sopimuksen tekeminen Kosovon tullin kanssa aloitettiin. Myös Kazakstanin tulli teki Suomelle ehdotuksen sopimusneuvotteluista vuodelle 2010. Kaikkiaan Suomi on tehnyt 17 tulliyhteistyösopimusta eri maiden kanssa. Tullilaboratorion tutkimuksia Tullirikostutkimuksissa suurimman tuoteryhmän muodostivat edelleen lääkerikosepäilyt, joihin liittyviä näytteitä tullipiirit lähettivät Tullilaboratorioon tutkittavaksi parituhatta erää. Näistä potenssilääkkeitä sisältäviä valmisteita oli 34 prosenttia eli 686 näytettä. Kaikkiaan Tullilaboratorioon tutkittavaksi lähetetyistä lääke-epäilyistä noin 83 prosenttia voitiin todeta lääkkeiksi, joko resepti- tai itsehoitovalmisteiksi. Eniten kasvoi tutkittujen erilaisten designhuumeiden ja huumaaviin tarkoituksiin käytettävien rohdosten sekä dopingainetta sisältävien valmisteiden määrä. Sen sijaan huumausainetta sisältäviä lääkevalmisteita tutkittiin vuonna 2009 enää 356 näytettä, kun edellisvuonna niitä oli 528. Valtaosa huumelääkkeistä oli kehonsisäisesti salakuljetettuja bentsodiatsepiineja. 16

kpl 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2005 Tullirikostutkimukset 2009 2006 2007 2008 Huumausaineet ja huumelääkkeet Lääkkeet Doping Negatiivinen Alkoholi Design huume Huumaava rohdos Muut 2009 Lääkeväärennökset Tullilaboratorion tutkimuksiin lähetettiin tullivalvonnassa pysäytettyjä lääkkeitä, jotka oli ostettu ulkomailta tai tilattu Internetistä. Tutkituista eristä noin kolme prosenttia sisälsi muita kuin pakkaukseen merkittyjä lääkeaineita tai ei sisältänyt lääkeaineita lainkaan. Käyttäjälleen tällaiset valmisteet voisivat olla haitallisia, jopa vaarallisia. Esimerkiksi erään Viagra-merkkisen pakkauksen todettiin sisältävän parasetamoli-nimistä särkylääkettä sekä kloramfenikoli-nimistä antibioottia. Sen sijaan ilmoitettua vaikuttavaa ainetta, sildenafiilia, ei valmisteesta löydetty. Samoin erään valmisteen piti pakkausmerkintöjen mukaan sisältää finasteridi-nimistä lääkeainetta, jota käytetään esimerkiksi eturauhasen liikakasvuun. Tutkimuksissa valmisteen todettiin kuitenkin sisältävän lisäksi venlafaksiini-nimistä masennuslääkettä. Tullilaboratorio tutki 4 353 näytettä tullirikostutkimuksissa. Näytemäärä kasvoi 3 %. Ensi kertaa 2000-luvulla väheni tutkittavien tavallisten lääkevalmisteiden määrä. 17

Designhuumeet ja -rohdokset Designhuumeiden ja huumaaviin tarkoituksiin käytettävien rohdosten nettitilaaminen on kasvanut. Vuonna 2009 Tullilaboratoriossa niitä todettiin 296 näytteestä, kun vielä edellisvuonna vain 144 näytteestä. Kertomusvuonna tutkittiin 30 erilaista huumaaviin tarkoituksiin käytettävää ainetta ja 11 erilaista rohdosta. Merkittävimmän yksittäisen designtuoteryhmän muodostivat ns. Spice-tuotteet, joita Tullilaboratorion tutkimuksiin lähettiin kilomäärällisesti enemmän kuin esimerkiksi marihuanaa. Spicetuotteet ovat rohdosvalmisteita, joihin on imeytettynä synteettisiä kannabinoideja. Tuotteita voi käyttötavalta ja vaikutuksilta verrata marihuanaan. Vuoden aikana Tullilaboratorio pyysi Lääkelaitokselta luokituspyyntöjä lähes 100 erilaiselle huumaaviin tarkoituksiin käytettävälle aineelle, joita ei ole mainittu huumausaineluettelossa ja joiden käyttöön arvioitiin liittyvän erityistä kiinnostusta Internet-keskustelupalstojen ja muilta EUviranomaisilta saatujen tietojen perusteella. Designhuumeet ja designrohdokset 2006 2009 näytettä 200 180 160 140 120 100 80 60 40 13 20 0 2006 35 34 2007 Designhuume 2008 Designrohdos 2009 Vuonna 2009 Tulli takavarikoi Spice-rohdostuotteita yli 60 kiloa. Yksi syy designhuumeiden lisääntymiseen on huumausaineiden lähtöaineiden saatavuuden heikkeneminen. 54 90 136 161 Huumausaineeksi todetut näytteet 2009 Amfetamiini 44 näytettä Muut 126 näytettä Khat 150 näytettä Kannabistuotteet 566 näytettä Huumausainenäytteiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Noin 60 prosenttia tutkituista huumausainenäytteistä oli kannabista, viitisen prosenttia amfetamiinia ja noin 17 prosenttia khat-kasvia. Rikostorjuntakoulutus Rikostiedustelu ja -analyysi sekä esitutkinta yhdistettiin muutama vuosi sitten Tullissa yhtenäiseksi rikostorjuntakokonaisuudeksi. Samalla uudistettiin rikostorjunnan koulutusjärjestelmä. Muutoksen tavoitteena oli varmistaa, että koko Tullin rikostorjuntatehtävissä toimiva henkilökunnalle on saanut yhdenmukaisen rikostorjunnan peruskoulutuksen. Samanaikaisesti Tullin tutkinnanjohtajat ovat saaneet Tullin tarpeisiin muokatun tutkinnanjohtajakoulutuksen. Peruskoulutuksen uudistamisen jälkeen rikostorjunnan syventävä erityiskoulutus uudistettiin kokonaisuudessaan vuosina 2007 2008. Tullin rikostorjunnan koulutusuudistus saadaan päätökseen vuoden 2010 aikana, kun Tullin oma esitutkintakoulutus saadaan käynnistettyä. Koulutusuudistus on vaatinut keskimääräistä suuremman osan rikostorjunnan henkilöstön työajasta, mutta se on samalla Tullilta vahva sijoitus rikostorjunnan tulevaan, aiempaakin laadukkaampaan toimintaan. Koulutusuudistuksen toteuttaminen on vaatinut mittavan työpanoksen opettajilta, mitä ovat koko ajan tukeneet poliisi, syyttäjät, rajavartiolaitos ja lukuisat muut sidosryhmät. 18

Resurssistrategia Sopeuttamisen vuosi Tuottavuus- ja alueellistamisvelvoitteet sekä valtionhallinnon ja Tullin omat kehittämishankkeet vaikuttivat merkittävästi toimintaan vuonna 2009. Kun tuleviin muutoksiin valmistautuminen aloitettiin edellisvuonna, ei vielä tiedetty, kuinka merkittäviin henkilöstösäästöihin tiukentuneen taloustilanteen takia piti ryhtyä. Haasteellisesta vuodesta selvittiin kuitenkin hyvin, vaikka suunniteltua rajumpi resurssien leikkaus vaati sopeutumista sekä työyhteisöiltä että esimiehiltä. 19

Henkilöstön määrä väheni Vuoden 2009 lopussa tullilaitoksessa oli yhteensä 2 437 työntekijää, joista miehiä 54 prosenttia ja naisia 46 prosenttia. Henkilötyövuosia oli 2 443, mikä oli 3,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tullissa hyödynnettiin luonnollista poistumaa eikä eläköityneen tai lähteneen henkilöstön tilalle palkattu uutta väkeä. Sähköinen asiointi lisääntyi, mikä vähensi asiakaspalvelun tarvetta toimipaikoilla. Valvonta siirtyi liikkuvaan toimintaan. Niinpä toimipaikkaverkostoa pystyttiin supistamaan. Asiakaspalvelu lakkasi Raahen, Kajaanin, Seinäjoen, Uudenkaupungin, Korppoon, Kustavin, Inkoon, Porvoon ja Joensuun toimipaikoissa. Toimintoja alueellistettiin eli siirrettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle yhteensä 34 henkilötyövuoden verran. Alueellistettavien tehtävien htv-vaikutus on yhteensä 60, joista osa toteutuu tulevina vuosina. Toiminnan kehittäminen Tullihallitus muutti organisaatiota siten, että ulkomaankauppa ja verotus muodostivat yhden kokonaisuuden sekä tarkastus ja rikostorjunta toisen. Näin toiminta sovitettiin paremmin vastaamaan tullilaitoksen strategioita ja tehostettiin resurssien käyttöä. Toimintamalleja ja resursseja selvitelleen työryhmän raportti valmistui syyskuussa 2009. Työryhmä esitti näkemyksensä henkilötyövuosimäärän jakautumisesta alueittain ja tehtävittäin vuoteen 2015 saakka. Kaikki tullipiirit ja ammattijärjestöt antoivat lausuntonsa esityksestä. Päätökset toiminnan kehittämisestä ja sopeuttamisesta lähivuosina tehdään vuoden 2010 kuluessa. Vuoden 2008 loppupuolella asetettu Voimatyöryhmä koordinoi muutostilannetta tulosyksiköissä. Se suunnitteli keinoja, joilla varmistetaan henkilöstön osaaminen ja jolla tuetaan jaksamista, ja ohjeisti toimintaa. Tullin esimiehille ja johdolle järjestettiin syyskuun lopussa Porvoossa Uusi työkulttuuri uudessa organisaatiossa -seminaari, johon osallistui 84 esimiestä eri puolilta Suomea. Lisäksi esimiehiä tuettiin muutosvalmennuksella. Vuoden loppupuolella valmistui tullilaitoksen ensimmäinen yhteinen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2010 2012. Suunnitelmaa valmisteltiin yhteistyössä henkilöstön ja tullipiirien kanssa. Tasa-arvon toteutumista selviteltiin syksyllä 2009 henkilöstökyselyllä, johon vastasi yli puolet henkilöstöstä. Suunnitelman tavoitteet koskevat henkilöstövalintoja, johtamista ja työtehtävien tasaista jakautumista, perheen ja työn yhteensovittamista, häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumista sekä ikätasa-arvoa. Lisää osaamista Henkilöstövähennykset, uusien sähköisten tullausjärjestelmien ja liikkuvien valvontaryhmien käyttöönotto merkitsivät haasteita Tullin henkilöstön osaamisen ylläpidolle ja kehittämiselle. Tullihallituksen keskitettyjä kursseja järjestettiin runsaat 200, ja tullipiireillä oli lisäksi omia koulutustilaisuuksiaan. Valtion hallinnon kielitutkinnon suorittamista varten ruotsia opiskeli yhteensä 85 henkilöä. Tulli tukee myös kielten omaehtoista opiskelua vapaa-aikana. Tullin 2,5-vuotisen ammatillisen peruskoulutuksen sai päätökseen vuoden aikana 91 tullilaista. Tullin edustajat osallistuivat merkittävällä panoksella Tullialan ammattitutkinnon rakentamiseen ja tutkinnon perusteet valmistuivat loppuvuonna 2009. Tutkinto tulee osaksi Suomen virallista koulutusjärjestelmää. Esimies- ja johtamisvalmennusta toteutettiin sekä Tullin omalla esimieskurssilla, johon osallistui 49 henkilöä, että Johtamisen erikoisammattitutkinto JET-valmennuksella. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 22 tullilaista. 2 700 2 250 1 800 1 350 900 450 0 2005 Henkilöstön määrä 2009 2593 2639 2006 2586 2589 2007 2008 2437 2009 20

Tullipaikkakunnat 1.1.2010 34 Tullipaikkakunnat 1.1.2010 Ålands tulldistrikt 39 32 Mariehamn 27 1. Eckerö 2. Långnäs 28 29 Eteläinen tullipiiri 31 Helsinki 3. 4. 5. 6. 7. 34 36 39 32 Hanko Hämeenlinna Lahti Loviisa Vantaa 27 28 38 36 29 37 Tornio Läntinen tullipiiri 31 Turku 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 30 Kaskinen Kokkola Jyväskylä Pietarsaari Pori Tampere Rauma Vaasa 33 35 9 Ei asiakaspalvelua A Inkoo B Joensuu C Naantali D Porvoo 20 33 B 8 35 21 40 10 26 12 23 13 9 17 11 14 Mariehamn Turku 15 1 2 C A 41 3 Lappeenranta 5 4 7 8 19 D 6 25 22 182016 24 B Helsinki 21 10 23 Tornio 41. Espoo 30 15 Pohjoinen tullipiiri Tullilaboratorio 26 11 Lappeenranta 26. Kajaani 27. Karigasniemi 28. Kilpisjärvi 29. Kivilompolo 30. Kuusamo 31. Muonio 32. Neiden / Näätämö 33. Oulu 34. Polmak 35. Raahe 36. Raja-Jooseppi 37. Rovaniemi 38. Salla 39. Utsjoki 40.Vartius 40 37 Tornio Itäinen tullipiiri 16. Hamina 17. Imatra 18. Kotka 19. Kouvola 20. Kuopio 21. Niirala 22. Nuijamaa 23. Parikkala 24.Vaalimaa 25.Vainikkala 38 13 12 Ålands tulldistrikt 14 Tulldistriktets ledning Turku Mariehamn 22101 MARIEHAMNC Torggatan 16, PB 40 Itäinen tullipiiri 17 5 4 1 41 tfn 020 3912110, telefax 020 492 6077 A 3 Eteläinen tullipiiri 7 D 6 Tullipiirin johto 24 53501 18 16LAPPEENRANTA puh. 020 391 112, faksi 020 492 5077 Helsinki Pohjoinen tullipiiri johto EiTullipiirin enää asiakaspalvelua: Tullipiirin johto A 00501 Inkoo HELSINKI B puh. (09) Joensuu 6141, faksi 020 492 1042 C Naantali D Porvoo Läntinen tullipiiri 95401 TORNIO Vilhonvuorenkatu 12 B, PL 62 Lappeenranta 19 22 Terminaalinkatu 5, PL 66 25 Hallituskatu 1, PL 47 puh. 020 492 113, faksi 020 492 8082 Tullilaboratorio Tullipiirin johto Tekniikantie 13, PL 53 Satamakatu 22, PL 386 02151 Espoo 20101 TURKU puh. (09) 6141 puh. 020 391 111, faksi 020 492 4244 faksi (09) 463 383 21