KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

115/ /2017 Tela

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Määräysnumero Ulkoasu

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A


KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Parikkalan kunta Uukuniemen yleiskaavamuutos

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LV-1 3XAQQ7 NURMES PIELISEN - KUOKKASTENJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. Alueiden käyttötarkoitukset ja yleiskaavamääräykset (vain tärkeimmät):

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA. Kaavaselostus, luonnos

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Poikkeamislupa 458 Muukkolan kylän tilalle Vanhaturkia RN:o 6:3 muodostettavalle määräalalle

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Transkriptio:

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Punainen piste osoittaa tilalle osoitettujen uusien rakennuspaikkojen lukumäärän. Musta piste osoittaa tilalle osoitettujen olemassa olevien rakennuspaikkojen lukumäärän. A Asuinrakennusten alue. Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m² ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä tarpeellisia talous-, sauna- ja huoltorakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 400 k-m². Suurimman sallitun kerrosalan saa ylittää maaja metsätalouteen liittyvällä tuotantorakentamisella. olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut korvata vastaavalla uudella rakennuksella. Uusilla omarantaisilla rakennuspaikoilla rantaviivan vähimmäispituus on 50 m. A-9 AT Ranta-asemakaavan mukainen asuinrakennustenalue. Kyläalue. Alueelle voidaan sijoittaa lähikyliä palvelevia toimintoja ja rakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 400 k-m². Suurimman sallitun kerrosalan saa ylittää maaja metsätalouteen liittyvällä tuotantorakentamiselle. olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut korvata vastaavalla uudella rakennuksella. RA Loma-asuntoalue. Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m² ja rantaviivan vähimmäispituus 50 m. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 k-m². Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon ja talousrakennuksia. olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut korvata vastaavalla uudella rakennuksella.

RA-1 Loma-asuntoalue, joka sijaitsee maisemallisesti aralla paikalla. Rakennuspaikat sijaitsevat pienehköissä yli hehtaarin kokoisissa saarissa tai kapeissa niemissä. Rakennusluvan saanti edellyttää MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan hakemista. Rakennuspaikan puuston käsittely on sallittu ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä. Rakennuspaikan rakennusoikeus on saariin sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 80 k-m² ja mantereelle sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 120 k-m². Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon ja talousrakennuksia. Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme. Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella. RA-2 Loma-asuntoalue, joka sijaitsee luonnonarvoiltaan herkällä alueella. Merkinnällä osoitetuilla rakennuspaikoilla sekä muiden toimintojen osalta, tulee selvittää ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ennen rakennusluvan myöntämistä. Mikäli alueen luonnonarvoihin ei ole esitettävissä riittäviä selvityksiä, ei uusia toimintoja voida alueella toteuttaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 150 k-m². Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon ja talousrakennuksia. Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme. olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella. RA-3 Loma-asuntoalue, joka sijaitsee alle 1 ha:n kokoisessa saaressa. Alueella oleva rakennuskanta tulee ensisijaisesti säilyttää peruskorjaamalla olemassa olevan rakennusoikeuden mukaisesti. Mikäli alueelle rakennetaan kuitenkin uudisrakennuksia, noudatetaan seuraavia määräyksiä: Rakennuspaikan rakennusoikeus on maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, joka voi sisältää saunan ja talousrakennuksen. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään kaksi. Rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 50 k-m². RA-4 Loma-asuntoalue, joka sijaitsee luhtaisella kohoumalla. Alueella oleva rakennuskanta tulee ensisijaisesti säilyttää peruskorjaamalla olemassa olevan rakennusoikeuden mukaisesti. Mikäli alueelle rakennetaan kuitenkin uudisrakennuksia, noudatetaan seuraavia määräyksiä: Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 3 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 100 k-m². Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, joka voi sisältää saunan, ja talousrakennuksen. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään kaksi. Rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään.

RA-9 Ranta-asemakaavan mukainen loma-asuntoalue. RM /s LV VV VV-1 VR SL Loma- ja matkailupalvelujen alue. Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Olemassa olevia rakennuksia laajennettaessa alueen maksimirakennusoikeus on 700 k-m². Uudisrakentaminen tulee selvittää asemakaavoituksella. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee huomioida alueella ja sen lähistöllä olevat muinaisjäännösalueet. Venevalkama/satama. Alueelle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. Uimaranta-alue. Alueelle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. Uimapaikka. Alueelle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. Retkeily- ja ulkoilualue. Alueelle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennuksia ja rakennelmia. Luonnonsuojelualue. Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus tai voimassa olevan suojelusopimuksen mukaiset rajoitukset. MRL 41 :n nojalla määrätään, että SL-alueella on kielletty teiden ja rakennusten rakentaminen ja rakennelmien tekeminen, maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, turvemaiden ojittaminen, vesistön muuttaminen sekä muut maisemaa oleellisesti muuttavat toimenpiteet, kunnes alueesta on maanomistajan hakemuksesta tai valtion toimesta muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Alueella sijaitseva laskennallinen rakennuspaikka, joka on tarkoitettu valtion hankintatai korvauspäätöksen perustaksi. SM sm/1 Muinaismuistoalue. Alue, jolla on muinaismuistolailla (295/ 1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maa- ja metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto. Numero SM-merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. Muinaismuistoalue. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/ 63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maa- ja metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto. Numero sm-merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

sm/1 Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/ 1963) mukainen rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaismuistojäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maa- ja metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto. Numero sm-merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. /s/1 Kulttuuriperintökohde. Kohteen arvot suositellaan säilytettäväksi. Numero merkinnän jäljessä vastaa selvityksen ja kaavaselostuksen liitteen 6 numerointia. sr-1/1 s-1/1 M MA MY MY-1 W Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava merkittävä rakennus. MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa. Ennen tällaisia toimia tulee pyytää Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tai Museoviraston lausunto. Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa (MRL 127.1 ). Numero sr-1 -merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus. Suositus: Rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa. Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen. Numero s-1 -merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on pääsääntöisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla alueella on noin 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueiden säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin MRL 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueet ovat maisemallisesti herkkiä sijoittuen kapeisiin niemiin, pieniin saariin, jyrkkäpiirteisiin rantoihin tms.maisemaa merkittävästi muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide on kielletty ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin MRL 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Alueen luontoarvot on kuvattu luonto- ja maisemaselvityksessä. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueilla on lajistollisia arvoja, joiden elinympäristö pyritään turvaamaan. Metsänhakkuu on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin MRL 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Alueen luontoarvot on kuvattu luonto- ja maisemaselvityksessä. Vesialue.

ma-1 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella tehtävät toimenpiteet tulee olla sellaisia, että alueen maisemallisia ominaispiirteitä ei turmella. ma ge luo pv Arvokas maisema-alue. Rakentamisen tulee soveltua maiseman kuvaan. Arvokas geologinen muodostuma. Alueella on voimassa maa-aineslain 3 mukaiset maa-ainesten ottamista koskevat rajoitukset. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen luontoarvoja. Alueen luontoarvot on kuvattu luonto- ja maisemaselvityksessä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muu maankäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1. luvun 7 ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Natura 2000 verkoston alue. at-1 Taajaman lähialue, jolla voidaan suosia ympäristövuotista asumista. Vahvistetun tai hyväksytyn ranta-asemakaavan rajaus. Ranta-asemakaavan mukainen rakentamaton rakennuspaikka on merkitty keltaisella pisteellä. Kunnan raja. Osayleiskaava-alueen raja. Moottorikelkkailureitti. Laivaväylä. Ulkoilureitti. -2 RA Merkitsemättä jätetty rakennusoikeus. Luku RA -merkinnän edessä osoittaa montako rakennuspaikkaa kaavaan on jätetty merkitsemättä maanomistajan toivomuksesta. Rakennusoikeus on mahdollista ottaa käyttöön yleiskaavamuutoksella tai ranta-asemakaavalla. Kaavaprosessissa ratkaistaan rakennusoikeuden sijoittuminen.

YLEISET MÄÄRÄYKSET Rakentaminen Tämän yleiskaavan A-, AT-, RA-, RA-1, RA-2, RA-3, ja RA-4 -alueilla saa myöntää rakennusluvan yleis- kaavan mukaiseen rakentamiseen ilman ranta-asemakaavaa. RA-2 -alueilla tulee lisäksi selvittää ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennenkuin rakennuspaikat on merkitty maastoon. Voimassa olleen lainsäädännön nojalla myönnetyn luvan perusteella rakennettua rakennusta saa peruskorjata ja tuhoutunut rakennus saadaan korvata vastaavalla uudella rakennuksella. Maasto-olosuhteista ja pohjakartan tarkkuudesta johtuen rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa vähäisessä määrin, jos se on tarpeen teiden tai rakennusten sijoittamisen kannalta. Poikkeaminen ei saa johtaa kaavaan osoitettujen rakennuspaikkojen määrän ylittymiseen. Ranta-alueiden kunnostamisesta ja ruoppauksista on oltava yhteydessä ympäristöviranomaisiin. Muilta kuin rakentamiseen varatuilta alueilta on rakennusoikeus 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A- ja RA -alueille tai osoitettu valtion korvattavina rakennuspaikkoina. Rakennuspaikan käyttöä ja rakennustapaa koskevat määräykset Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyydet ovat keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta: - Vakituiset asunnot etäisyys rantaviivasta 40 m - Loma-asunnot, kerrosala alle 80 k-m² etäisyys rantaviivasta 25 m - Loma-asunnot, kerrosala yli 80 k-m² etäisyys rantaviivasta 40 m - Rantasaunat etäisyys rantaviivasta 15 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 k-m². Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä suojapuustoa. Asuin- ja lomarakennuksissa kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason on oltava N60+78,05 m yläpuolella. Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan Ympäristöoppaan n:o 52:n sivulla 29 osoittamalla tavalla (Markku Ollila 1999/Syke, YM ja MMM). Tämä koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Uusilta rakennuspaikoilta tulee käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Jos uusia liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurivastuualueeseen. Saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta, on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen. Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesien saastumisvaaraa aiheuteta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen.

Vesikäymälän jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön tai kunnalliseen viemäröintiin. Saariin ilman tieyhteyttä ei sallita vesikäymälän rakentamista. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 30 m lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja muita vähäisiä pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan 10-15 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa valittaessa. Suositukset Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kompostoivia käymälöitä. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Metsänhoitoa ja maataloutta koskevat määräykset ja suositukset Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoitosuosituksia ja ranta-alueilla erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantapelloilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävä suojavyöhykkeen muodostuminen.

Alue, jolta kv:n 21.9.2015 86 mukainen päätös on Itä-Suomen hallinto-oikeudessa 25.1.2017 kumottu KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK 1:10 000 1.9.2015 Työnumero 82122815 RAMBOLL FINLAND OY KAAVOITUSYKSIKKÖ Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20755 611 Lahdessa 1.9.2015 Markus Hytönen kaavoitusinsinööri Matti Kautto johtava asiantuntija Käsittely: Kaavaluonnos nähtävillä 9.5.-7.6.2011 Kaavaehdotus nähtävillä I 13.2.-13.3.2012 Kaavaehdotus nähtävillä II 1.8.-3.9.2012 Hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 25.2.2013 39 Kumottu Kuopion hallinto-oikeudessa 21.2.2014 Kaavaehdotus III oli nähtävillä 12.3.-14.4.2015 Hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 21.9.2015 86 Tiina Eskelinen PÖYTÄKIRJAN PITÄJÄ